Sivu 1/1

Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 17.12.2014 13:29
Kirjoittaja NRR
RKP:hän sai nykyhallituksessa oikeusministerin salkun eikä pakkoruotsin purkamisen mahdollisuutta ole puolella sanalla pohdittu sen jälkeen. Sen sijaan "oikeusministeriön" "kieli- ja demokratiayksikköön" haettiin "kehityspäälliköksi" professori Åbo Akademista, jonka mukaan kansalliskielinimikkeestä seuraa meille "sivistyksen velvoite", missä Suomen perustuslaki muka velvoittaa kansalaisia
- osaamaan suomea ja ruotsia,
- ymmärtämään, miten nämä kielet ovat kansalliskieliä,
- näkemään Suomen pohjoismaisessa kontekstissa!

Mitä sitten sanoi edellinen oikeusministeri, pakkoruotsia niin ikään lämpimästi kannattanut Vihreiden Tuija Brax.


2010 Lokakuussa silloinen oikeusministeri Tuija Brax Kielet muuttuvassa yhteiskunnassa -seminaarissa:
--- Perustuslaki ei esimerkiksi aseta suoranaista velvoitetta sille, että toisen kotimaisen kielen olisi oltava pakollinen oppiaine kouluissa. Sen sijaan julkiselle vallalle asetettujen kielellisten oikeuksien turvaamisvelvoitteiden valossa korostuu oikeus opiskella kotimaisia kieliä.

--- Jos joustavuutta kielivalintojen yhteydessä halutaan merkittävästi lisätä, tulee selvittää kansalliskielten opetusjärjestelyiden suhde perustuslaissa taattuihin kielellisiin oikeuksiin. Mitä tästä näkökulmasta olisi vähintään taattava ja millä tavoin joustavuutta voitaisiin lisätä. Tulisi myös selvittää, voitaisiinko kokeiluja kielten opiskelun joustavuuden lisäämiseksi järjestää ja millä tavoilla, miten yhdenvertaisuuteen ja yksilön oikeuksiin liittyvät näkökohdat otettaisiin huomioon, mitä vaikutuksia olisi korkeakoulujen osalta ja miten eri koulut voisivat hakea mukaan. Mahdollisten kokeilujen riittävä seuranta tulee varmistaa.

Näistä syistä katson, että jos ehdotukset koulujen tuntijakojärjestelmästä halutaan toteuttaa tällä hallituskaudella, ei samassa yhteydessä ole käytännössä mahdollista toteuttaa esimerkiksi kokeilua toisen kotimaisen pakollisuudesta luopumisesta Itä-Suomessa. Edellä mainitut selvitykset ovat tarpeen yhdenvertaisuuden ja kielellisten oikeuksien näkökulmista, ja ne tulee toteuttaa ennen mahdollisten kokeilujen käynnistämistä.
Siis puhuttiin selvityksistä ennen kokeilujen aloittamista!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Mutta kevättalvella 2011 ilmestyi Ahtisaaripaperi ja vaalien alla oli luultavasti jo sovittu, että oli eduskunnan kanta pakkoruotsiin mikä tahansa, pakko säilyy ja lujittuu.

2011 Huhtikuussa silloinen oikeusministeri Tuija Brax vaati HBL:ssä tiukempaa kielilakia:
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2011/4/13/w61978.php (linkki ei toimi enää)

Brax är nöjd över att Europarådet uppmärksammar bristerna i svenskans ställning som nationalspråk.

Brax on siis tyytyväinen siihen, että Euroopan Neuvosto on kiinnittänyt huomiota ruotsin asemaan - tosin tässä mitä ilmeisimmin jokin lobbausryhmä on lähettänyt RKP;n kielimanifestin Euroopan Neuvostolle, joka sitten palauttaa sen meille omana tekstinään. Näinkö Eurooppa toimii?

En skärpt språklag kunde enligt Brax ge justitieministeriet eller regeringen möjlighet att ingripa när service inte ges på svenska av myndigheter, polis och hälsovårdspersonal.

Terävä laki pakottaisi siis poliisit ja terveydenhuoltohenkilökunnan ruotsinkursseille.

JM:s och Undervisningsministeriets gemensamma arbetsgrupp föreslår också att undervisningen i det andra inhemska börjar tidigare och att det ska göras mera lockande. Undervisningen i svenska borde börja på femman, eller tidigare, säger Brax.

Oikeusministeriömme ja opetusministeriömme yhteinen työryhmä ehdottaa, että ruotsin olisi alettava aiemmin ja se olisi tehtävä houkuttelevammaksi. Ruotsin tulisi alkaa viidenneltä tai aiemmin, sanoo Brax.

Re: Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 17.12.2014 13:46
Kirjoittaja NRR
Etsin Braxin linjaukset, koska JVL oli jo aiemmin nostanut esiin nykyisen tulkinnan perustuslaista, jossa pakkoruotsi on ett måste.
JV Lehtonen / toisessa ketjussa kirjoitti:
Taannoin Jaskan blogiin tuli JEA:lta oleellinen kysymys: "Mitä kansalliskielistatus sitten tarkoittaa?"
Alunperin se tarkoitti nimenomaan kielellisten OIKEUKSIEN turvaamista!
VALTION oli määrä turvata ruotsinkielisille kielelliset oikeudet.

Jossain vaiheessa valtio alkoi kuitenkin luistaa tästä velvollisuudestaan,
ja ulkoisti sen suomenkieliselle väestölle- pakkoruotsin muodossa.

Milloin tämä tapahtui ?


Siihen voisi antaa vastauksen esim. Vahasalo, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja.
Hänhän kertoi, että "on sovittu, että ruotsinkielisten kielelliset oikeudet turvataan pakottamalla
suomenkieliset lukemaan ruotsia"


Milloin tämä sopimus on tehty, kuka sen on tehnyt ja miksi tähän ulkoistamiseen päädyttiin ?


Alkuperäisessä hallitusmuodon 14 § ei tällaista ole mainittu, eikä myöhemmin perustuslaissa liioin.

Eli milloin valtio huomasi mahdottomaksi hoitaa ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien turvaamisen
ruotsinkielisen väestön voimin ? Sehän onnistui 1917-1970 vallan hyvin!!

Tapahtuiko ulkoistaminen lopullisesti perustuslain uudistuksessa vuonna 2000,
kun alueperiaatteesta siirryttiin henkilöperiaatteeseen ?

Vai kusettaako jopa VAHASALO näin härskisti meitä kansalaisia ?
JV Lehtonen / toisessa ketjussa kirjoitti:Aikaisempi linjaus hallitusmuodon 50 §
Hallintoalueiden rajoja uudestaan järjestettäessä on varteenotettava, että alueet, mikäli asianhaarat sallivat, tulevat yksikielisiksi, suomen- tai ruotsinkielisiksi, taikka että toiskieliset vähemmistöt niillä tulevat niin pieniksi kuin mahdollista.
Perustuslain 122 § (2000)

Hallinnolliset jaotukset
Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin,
joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja
omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.
Tämä sementoi suomenkielisen enemmistön pakkoruotsin! Sanoo Vahasalo.
Näyttääkö siltä, että Braxin kaudella olisi perustuslain tulkinta ollut erilainen?

Re: Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 17.12.2014 13:50
Kirjoittaja NRR
Vahasanon haastattelu meni lehden mukaan näin:
Vahasalo itse sanoo kannattavansa pakkoruotsia tällä hetkellä.

- Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/koti ... yn/1907329

Re: Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 17.12.2014 13:58
Kirjoittaja NRR
Tätä perustuslakitulkintaa on kaivattu ainakin vuodesta 2009. Ensin pakon kannattajat väittävät, että pakko kuuluu perustuslakiin. Nuorehko tuttu ruotsinopekin kertoi minulle, että näin heille oli sanottu yliopistolla.

Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa selkokielinen tulkinta saatiin 2010, jolloin ÅA:n Suksi väitti, että kansalliskielistatuksesta seuraa "sivistyksen velvoite", jopa niin että siihen kuuluu ruotsin lisäksi tietty tulkinta historiasta ja pohjoismaisuudesta. Sitten Brax linjaa samoihin aikoihin, ettei pakko kuulu perustuslakiin mutta "julkiselle vallalle asetettujen kielellisten oikeuksien turvaamisvelvoitteiden valossa korostuu oikeus opiskella kotimaisia kieliä".

2010 oli oikeusministerin (Brax) mielestä vielä syytä selvittää, "mitä tästä näkökulmasta [perustuslaissa taattuihin kielellisiin oikeuksiin] olisi vähintään taattava ja millä tavoin joustavuutta voitaisiin lisätä" ja "voitaisiinko kokeiluja kielten opiskelun joustavuuden lisäämiseksi järjestää ja millä tavoilla".

Sittemmin tästä ollaan hallinnossa oltu täysin vaiti. On vain keskitytty hiomaan kansalliskielistrategiaa, jonka mukaan "pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä".

Miksi on niin vaikeaa saada oikeusoppineilta suoraa vastausta?

Re: Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 17.12.2014 18:11
Kirjoittaja JV Lehtonen
NRR kirjoitti: Näyttääkö siltä, että Braxin kaudella olisi perustuslain tulkinta ollut erilainen?
En usko. Pikemminkin Vahasalo toistaa oppimaansa mantraa sen kummemmin asiaa ajattelematta,
jotta ei tarvitsisi ryhtyä sen syvällisempään pohdintaan.

Yleensä toteamus "on päätetty" riittää toimittajille-ei heillä on kompetenssia ryhtyä kyseenalaistamaan -
se on meidän kriittisten kansalaisten vastuulla, se kyseenalaistaminen.

Kokkolan tapaus on ristiriidassa sen tulkinnan kanssa, että "Pakkoruotsi turvaa ruotsinkielisen palvelun".
Silti Vahasalo toistaa sitä ikäänkuin ei tietäisi perustuslakivaliokunnan linjauksesta 2010 eli
että Kokkolan pitää suuntautua äidinkieleltään ruotsinkielisten Vaasaan, ei pakkoruotsitettujen Ouluun!
Peruste oli se, että ruotsinkieliset palvelut toimivat PAREMMIN, kun palvelua tarjoaa ruotsinkielinen.

Ja mehän haluamme ruotsinkielisillemme parasta mahdollista palvelua.

Sama argumentti ei kuitenkaan pätenyt enää Pyhtään suuntautumisessa:
Se siirrettiin väkisin Kuopion hovioikeuden alaisuuteen, jotta Kuopiosta saataisiin kaksikielinen-
vaikka parempaa palvelua olisi ollut saatavilla esim. Helsingin hovioikeuspiirissä, minne on lyhyempi matkakin Pyhtäältä-

Näitä veivaamisia ei voi järjellä käsittää, niissä ei ole mitään johdonmukaisuutta eikä logiikkaa!

Mikael Hiden lienee Suomen perustuslakiguru, vaikka Kokkolassa häärivät lähinnä juristerian mestarit Sasi ja Söderman.

Hidenin kuuleminen keskeytettiin 14.11.14 eikä sitä ole sen jälkeen jatkettu sivistysvaliokunnassa..

Minä sanon ekonomin koulutuksella, että perustuslaki ei edellytä millään tasolla kahden kotimaisen kielen
osaamisvelvoitetta jokaiselle kansalaiselle, ei edes jokaiselle virkamiehelle!

Kyseessä on perverssi perustuslaintulkinta, josta vastuussa ovat RKP ja muiden puolueiden ruotsinkieliset.

Taikasana "perustuslaki" sulkee yleensä poliitikkojen ja vielä suuremmalla varmuudella taviksen suun!

Kaksikielisyysjärjestelmä on suuri valhe-
ja me suomenkieliset olemme valheen ylläpidossa suurimpia maksumiehiä - aikaverotuksen kautta!

Oikeaa politiikkaa olisi luopua valheellisesta kaksikielisyysjärjestelmästä ja muuttaa ruotsi viralliseksi vähemmistökieleksi.
Sitä taas ei voi tehdä, koska se tarkoittaa ruotsinkielisten valta-aseman lopullista romahtamista!

Re: Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 17.12.2014 18:41
Kirjoittaja Hillevi Henanen
JV Lehtonen kirjoitti:Näitä veivaamisia ei voi järjellä käsittää, niissä ei ole mitään johdonmukaisuutta eikä logiikkaa!
Onhan näissä ihan selvä sairas logiikka ja johdonmukaisuus: Suomesta ollaan tekemässä kaksikielistä maata - jos ei sovinnolla, niin sitten väkisin ja väsyttämällä.

Kummallinen tuttuuden tunne tulee kun tätä tilannetta seuraa.
80-luvulla rupesin käymään Nevostoliitossa työmatkoilla eväinä senaikainen virallinen "tieto" maasta ja Venäjän oppikirjasta saadut mielikuvat. Oli esim. ruokakaupan lähes tyhjien hyllyjen ääressä ihmettelistä kun sitä tarjontaa tutkiskeli, että mistä hitosta se neuvostoliittolainen äiti loihtii perheelleen ne usean ruokalajin ateriat joita oppikirjassa kuvattiin.

Yhtä vähän tänä päivänä kohtaavat virallinen totuus "kaksikielisyydestä" ja tavallisen suomalaisen arki.

Re: Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 17.12.2014 18:45
Kirjoittaja JV Lehtonen
Hillevi Henanen kirjoitti:
JV Lehtonen kirjoitti:Näitä veivaamisia ei voi järjellä käsittää, niissä ei ole mitään johdonmukaisuutta eikä logiikkaa!
Onhan näissä ihan selvä sairas logiikka ja johdonmukaisuus: Suomesta ollaan tekemässä kaksikielistä maata - jos ei sovinnolla, niin sitten väkisin ja väsyttämällä.

Kummallinen tuttuuden tunne tulee kun tätä tilannetta seuraa.
80-luvulla rupesin käymään Nevostoliitossa työmatkoilla eväinä senaikainen virallinen "tieto" maasta ja Venäjän oppikirjasta saadut mielikuvat. Oli esim. ruokakaupan lähes tyhjien hyllyjen ääressä ihmettelistä kun sitä tarjontaa tutkiskeli, että mistä hitosta se neuvostoliittolainen äiti loihtii perheelleen ne usean ruokalajin ateriat joita oppikirjassa kuvattiin.

Yhtä vähän tänä päivänä kohtaavat virallinen totuus "kaksikielisyydestä" ja tavallisen suomalaisen arki.
Korjaan: Tätä ei voi TERVEELLÄ järjellä käsittää! Ja onhan sairas johdonmukaisuus toki johdonmukaisuutta.. :lol:

Re: Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 18.12.2014 07:53
Kirjoittaja NRR
JV Lehtonen kirjoitti:
NRR kirjoitti: Näyttääkö siltä, että Braxin kaudella olisi perustuslain tulkinta ollut erilainen?
En usko. Pikemminkin Vahasalo toistaa oppimaansa mantraa sen kummemmin asiaa ajattelematta,
jotta ei tarvitsisi ryhtyä sen syvällisempään pohdintaan.

Yleensä toteamus "on päätetty" riittää toimittajille-ei heillä on kompetenssia ryhtyä kyseenalaistamaan -
se on meidän kriittisten kansalaisten vastuulla, se kyseenalaistaminen.
Ok, siis Vahasalo ei tiedä mitä puhuu. Kaksikielisyysliturgia elää omaa elämäänsä.

Suksikin esitti kommenttinsa minusta-muodossa, sekin on pelkkää mutua.

Mutta tässä meillä on "sivistysvaliokunnan" puheenjohtaja ja "oikeusministeriön" "kieli- ja demokratiayksikkön" kehityspäällikkö - tällaista virheelliseen liturgiaan perustuvaa mutua he toistelevat. Voiko asiantuntijuus olla näin rappiolla?
JV Lehtonen kirjoitti: Mikael Hiden lienee Suomen perustuslakiguru, vaikka Kokkolassa häärivät lähinnä juristerian mestarit Sasi ja Söderman.

Hidenin kuuleminen keskeytettiin 14.11.14 eikä sitä ole sen jälkeen jatkettu sivistysvaliokunnassa.
Mitä tämä tarkoittaa?

Eduskunnan sivuilta löytyy kansalaisaloitteen käsittely vaiheittain osoitteesta
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vk ... E=M+2/2014

Linkistä 14.12. saa vain niukan pöytäkirjan:
4 § M 2/2014 vp Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp)

Käsittely

Valiokunnassa oli kuultavana:

professori Mikael Hidén, asiakirja A 3 §.

Merkittiin, että kuulemisen aikana kokouksen päätösvalta menetettiin.

Valiokunta keskusteli kuultavista asiantuntijoista.

Asian käsittely keskeytettiin.

Re: Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 18.12.2014 09:23
Kirjoittaja NRR
JV Lehtonen kirjoitti: Minä sanon ekonomin koulutuksella, että perustuslaki ei edellytä millään tasolla kahden kotimaisen kielen
osaamisvelvoitetta jokaiselle kansalaiselle, ei edes jokaiselle virkamiehelle!

Kyseessä on perverssi perustuslaintulkinta, josta vastuussa ovat RKP ja muiden puolueiden ruotsinkieliset.

Taikasana "perustuslaki" sulkee yleensä poliitikkojen ja vielä suuremmalla varmuudella taviksen suun!
Mitä ilmeisimmin olet oikeassa. Mutta miten vaikeaa on saada asia ulos valtiosääntöasiantuntijoilta? Siksikö esim. oikeusministeriö ei ole tilannut tällaista lausuntoa, että se ei varmasti olisi pakkoruotsin perustuslaillisen aseman takana? Mutta miksei kukaan valtiosääntöasiantuntijoista vaivaudu sanomaan asiaa ilman tilaustakin?

Re: Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 18.12.2014 10:37
Kirjoittaja JV Lehtonen
NRR kirjoitti:
JV Lehtonen kirjoitti: Minä sanon ekonomin koulutuksella, että perustuslaki ei edellytä millään tasolla kahden kotimaisen kielen
osaamisvelvoitetta jokaiselle kansalaiselle, ei edes jokaiselle virkamiehelle!

Kyseessä on perverssi perustuslaintulkinta, josta vastuussa ovat RKP ja muiden puolueiden ruotsinkieliset.

Taikasana "perustuslaki" sulkee yleensä poliitikkojen ja vielä suuremmalla varmuudella taviksen suun!
Mitä ilmeisimmin olet oikeassa. Mutta miten vaikeaa on saada asia ulos valtiosääntöasiantuntijoilta? Siksikö esim. oikeusministeriö ei ole tilannut tällaista lausuntoa, että se ei varmasti olisi pakkoruotsin perustuslaillisen aseman takana? Mutta miksei kukaan valtiosääntöasiantuntijoista vaivaudu sanomaan asiaa ilman tilaustakin?
Miksi he sen sanoisivat, jos kukaan ei kysy.
Meidän näemmä pitää hoitaa kaikki itse.

Miksei esim. Vapaa kielivalinta yhdistyksenä kysyisi asiaa Hideniltä suoraan ?
Tai Suomalaisuuden liitto! Ei perustuslain pohdinta voi olla rajoittunut ainoastaan eduskuntaan.

Jos kerran Hiden on guru, kyllä guru voi vastata muillekin kuin eduskunnalle!
Guru neuvoo ja opastaa heitä, jotka tietävät vähemmän.
Jos mikään muu ei auta, ajatuspajamme kysyy asiaa!

Ajatuspajalle on siis selkeä tilaus, kun nykyiset järjestöt ovat niin saamattomia,
etteivät saa edes yksinkertaista kysymystä kysyttyä!

Re: Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 18.12.2014 22:44
Kirjoittaja NRR
JV Lehtonen kirjoitti: Miksei esim. Vapaa kielivalinta yhdistyksenä kysyisi asiaa Hideniltä suoraan ?
Tai Suomalaisuuden liitto! Ei perustuslain pohdinta voi olla rajoittunut ainoastaan eduskuntaan.

Jos kerran Hiden on guru, kyllä guru voi vastata muillekin kuin eduskunnalle!
Guru neuvoo ja opastaa heitä, jotka tietävät vähemmän.
Jos mikään muu ei auta, ajatuspajamme kysyy asiaa!

Ajatuspajalle on siis selkeä tilaus, kun nykyiset järjestöt ovat niin saamattomia,
etteivät saa edes yksinkertaista kysymystä kysyttyä!
Aivan!

Re: Braxin kannanotot oikeusministerinä 2010 ia 2011

Lähetetty: 20.12.2014 10:46
Kirjoittaja NRR
Kun siis kesällä 2010 kokoomusjohto torppasi puoluekokouksensa päätöksen pakkoruotsin purkamisesta muka ristiriitaisena ruotsin kansalliskieliaseman säilyttämisen kanssa, syksyllä aiheeseen tarttui myös silloinen oikeusministeri ja pakkoruotsin kannattaja Brax, mutta ei suinkaan sanoakseen, että pakko kertakaikkiaan on perustuslaissamme, vaan:
--- Perustuslaki ei esimerkiksi aseta suoranaista velvoitetta sille, että toisen kotimaisen kielen olisi oltava pakollinen oppiaine kouluissa. Sen sijaan julkiselle vallalle asetettujen kielellisten oikeuksien turvaamisvelvoitteiden valossa korostuu oikeus opiskella kotimaisia kieliä.
Ennen oikeusministerikauttaa Henrikssonkin luetteli pakon perusteeksi vain tämän: "On luonnollista , että maassamme jossa on kaksi virallista kansalliskieltä, myös jossain vaiheessa tutustutaan toiseen kotimaiseen kieleen ja kulttuuriin. Pohjoismainen ulottovuus on tärkeä Suomelle, ja kielet avaavat ovia. Tarvitsemme enemmän kielitaitoa tulevaisuudessa, ei vähemmän."

Henrikssonin perustelut näkyvät nyt kansalliskielistrategiassa:
"--- [Pakko] on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin. --- Ruotsinkielisille on etu osata maan valtakieltä, jota käytetään lähes kaikissa osissa maata. Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. ---"

Mutta ei viittausta perustuslakiin.

MUTTA viime keväänä hesari kirjoittaa näin:
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson perusteli pakkoruotsia perustuslailla. "Katsonkin että jokaisella on oikeus oppia myös toista kansalliskieltä." Hän haki selkänojaa myös hallitusohjelmasta. "Aloite ruotsin vapaaehtoisuudesta ei vastaa hallituksen kansallisen kielistrategian tahtoa."
http://www.hs.fi/kotimaa/a1400128888963

Mikä on se salaperäinen perustuslakikytkentä, joka näin otetaan toisinaan esiin muttei avoimesti tarkenneta?

Tässä on nyt taas tuttu sanasekaannus oikeus = pakko!