Pakkouskonto vs pakkoruotsi

[JV Lehtonen]

Nyt näemmä puuhataan uskonnonopetuksen vapaaehtoistamista elämänkatsomusopin suuntaan..

Esim. SDP on jo kauan halunnut poistaa uskonnonopetuksen kouluista.

Oma mielipiteeni on, että ainakin "Jungnerin yhteisöllisyys" on huomattavasti relevantimpi
uskonnon suhteen kuin pakkoruotsin suhteen.

Kirkolla on suuri rooli syntymästä kuolemaan, ollut jo satoja vuosia!

Siksi voisi olla hyödyllistä pohtia, kumpi on yhteisöllisyyden (ymmärtämisen) kannalta olennaisempi-
uskonnonopetus vai pakotettu vähemmän käytetty kansalliskieli!

"Olisiko aiheellista muuttaa uskonnon opiskelu vapaaehtoiseksi kokonaan?"

Peltola on pitkään pohtinut, onko peruskoulujen pakollinen uskonnon opetus edes tarpeellista.


– Kun meillä ei ole riittävästi päteviä islamin opettajia, jotka ovat nimenomaan muslimeja, se on tavallaan ongelma sekä koulujen että muslimien puolesta. Olisiko aiheellista muuttaa uskonnon opiskelu vapaaehtoiseksi kokonaan? Vakaumuksellisesti omaa uskontoaan harjoittavat saavat varmasti uskonnon opetuksen omista yhdyskunnistaan ja seurakunnistaan.

Myös Koskisen ehdottamaa elämänkatsomustietokasvatukseen painottuvaa uskonnon opetusta Peltola pitää hyvänä ajatuksena.

– Se saattaisi olla hyvä vaihtoehto, koska siinä ei mennä aralle alueelle. Vakaumuksellisessa uskonnon opetuksessa pelätään, että vaikutetaan lasten uskonkäsityksiin väärällä tavalla. Yleissivistävässä opetuksessa taas kulttuureista ja uskontojen tavoista voi olla hyvä oppia. En usko, etteikö muslimienkaan olisi hyvä tietää muiden uskontojen tavoista tai olemassa olosta. Mutta uskon oppien käsittely koetaan vaarana, jos se sekoittaa lapsen uskon käsitystä.

Siinä ei tarvitse olla ristiriitaa, että jos haluaa olla hyvä muslimi, niin ei tarvitse olla huono suomalainen.

– Tutkija Inkeri Rissanen, Tampereen yliopisto

Mutta ei voi olla kunnon suomalainen, jos DNAsta puuttuu ruotsalaisuus!

http://yle.fi/uutiset/perustuslakivalio ... um=twitter

[JV Lehtonen]

Evankelisluterilaista ja ortodoksista uskonnon opetusta muutos ei olisi koskenut,
koska niitä pidetään kansankirkkoina ja niillä on erityinen julkisoikeudellinen asema.

Eikö muuten ole erikoista, että kummankaan kansankirkon jäseneneksi ei ole pakko ryhtyä,
mutta jokaisen on luettava kahta kansalliskieltä..

Saman puolueen eli SDP:n sisällä siis harjoitetaan täysin päinvastaista
politiikkaa pakkouskonnon ja pakkoruotsin suhteen..

Miksi SDP vihaa kristittyjä ja muita uskovaisia ?

[JV Lehtonen]

SDP:n kannanotoissa on muitakin epäloogisuuksia, mutta annan muille
tilaisuuden kaivaa ne esiin..
Täytyy lähteä töihin..
"Työnteko haittaa harrastusta"

[TK]

Elämänkatsomustieto (onkohan tämä nyt virallinen nimitys?) antaa mahdollisuuden olla osallistumasta uskonnon opetukseen.

Voisiko pakkoruotsin korvata osallistumalla vaikkapa suomen alueella puhuttaviin/puhuttuihin kieliin? Voitaisiin tutustua ja vähän opetella alkeita esim. saamesta, romanikielesta, karjalankielestä, viittomakielestä ja ehkä joistakin uuskielistä.

[jlo]

Mutta ei voi olla kunnon suomalainen, jos DNAsta puuttuu ruotsalaisuus!

Toki voi olla kunnon suomalainen, mutta silloin vain tutkija-inkerin on ryhdyttävä marjanpoimija-inkeriksi. Se kun on käytännössä ainoa ammatti jota voi harjoittaa osaamatta ruotsia.

[NRR]

Mutta ei voi olla kunnon suomalainen, jos DNAsta puuttuu ruotsalaisuus!

Toki voi olla kunnon suomalainen, mutta silloin vain tutkija-inkerin on ryhdyttävä marjanpoimija-inkeriksi. Se kun on käytännössä ainoa ammatti jota voi harjoittaa osaamatta ruotsia.

Minulle on HBL:n keskustelussa huomautettu, että ruotsia osaamattomat vanhempani ovat "finnar" eivät "finländare".

[jlo]

Niin ovat. Suomenkieliset ovat finnejä kauniin Suomi-neidon äidinkasvoissa ja jos niitä ei voi puristaa pois, pitää ne ainakin yrittää meikata piiloon.

[NRR]

Niin ovat. Suomenkieliset ovat finnejä kauniin Suomi-neidon äidinkasvoissa ja jos niitä ei voi puristaa pois, pitää ne ainakin yrittää meikata piiloon.

Kiitos taas, huumori helpottaa näin kireissä tunnelmissa.

Olen jo pitkään miettinyt, miten paljon suomenruotsalaista maailmankuvaa värittää tämä finne -finländare jako. He ovat itse ilman muuta finländare, mutta suomenkielisten suomalaisten ja muiden kieliryhmien on kasvettava tähän täyteen kansalaisuuteen koko elämän mittaisen koulutuksen avulla, jossa kieltenopetus, kulttuuri ja historia ovat kaikki "Suomi on ruotsalainen" -ajattelun ohjaamia, muuten he jäävät finneiksi.

[TMK]

Niin ovat. Suomenkieliset ovat finnejä kauniin Suomi-neidon äidinkasvoissa ja jos niitä ei voi puristaa pois, pitää ne ainakin yrittää meikata piiloon.

Kiitos taas, huumori helpottaa näin kireissä tunnelmissa.

Olen jo pitkään miettinyt, miten paljon suomenruotsalaista maailmankuvaa värittää tämä finne -finländare jako. He ovat itse ilman muuta finländare, mutta suomenkielisten suomalaisten ja muiden kieliryhmien on kasvettava tähän täyteen kansalaisuuteen koko elämän mittaisen koulutuksen avulla, jossa kieltenopetus, kulttuuri ja historia ovat kaikki "Suomi on ruotsalainen" -ajattelun ohjaamia, muuten he jäävät finneiksi.

Minä en ole koskaan ajatellut, että suomenkielisten pitäisi kasvaa "finländareiksi". He vain haluavat erottua alemmasta rodusta ja ilmaista näin, etteivät kuulu "finneihin" vaan ovat jotain skandinaavien jälkeläisiä. Kertoohan jotain jo sekin, ettei muissa kielissä tai maissakaan ole tuollaista erottelua. Ovatkohan he englanniksi sitten Finnejä vai mitenkähän he ilmaisevat tämän tärkeän eron...

[NRR]

Niin ovat. Suomenkieliset ovat finnejä kauniin Suomi-neidon äidinkasvoissa ja jos niitä ei voi puristaa pois, pitää ne ainakin yrittää meikata piiloon.

Kiitos taas, huumori helpottaa näin kireissä tunnelmissa.

Olen jo pitkään miettinyt, miten paljon suomenruotsalaista maailmankuvaa värittää tämä finne -finländare jako. He ovat itse ilman muuta finländare, mutta suomenkielisten suomalaisten ja muiden kieliryhmien on kasvettava tähän täyteen kansalaisuuteen koko elämän mittaisen koulutuksen avulla, jossa kieltenopetus, kulttuuri ja historia ovat kaikki "Suomi on ruotsalainen" -ajattelun ohjaamia, muuten he jäävät finneiksi.

Minä en ole koskaan ajatellut, että suomenkielisten pitäisi kasvaa "finländareiksi". He vain haluavat erottua alemmasta rodusta ja ilmaista näin, etteivät kuulu "finneihin" vaan ovat jotain skandinaavien jälkeläisiä. Kertoohan jotain jo sekin, ettei muissa kielissä tai maissakaan ole tuollaista erottelua. Ovatkohan he englanniksi sitten Finnejä vai mitenkähän he ilmaisevat tämän tärkeän eron...

Ainakin englanniksi on sekä Finn että Finlander, tosin jälkimmäistä ei niinkään käytetä - eikä sanasto ole perinteisesti jakautunut samoin kuin Suomessa. Googlaamalla löytyy sanoille ero: Inspired by Sohlman and Freudenthal, the Swedish movement gradually developed a distinction in terminology between inhabitants of Finland (finländare, finländs) and ethnic Finns (finnar, finsk), and this usage bevame more general in Swedish-language sources after 1900. Finnish-speaking intellectuals angrily refected the distinction as unnecessary and - considering its intellectual origins - insulting. To most Finnish speakers, all Finlandes were simply Finns. The issue became one of the more intractable conflivts addressed by the Language Peace Committee of 1945 [kielirauhakomiteahan sopi sanasta luopumisesta], and it remains as a subtle conceptual gap between Finnish and Swedish speakers even in the 1990s.

Kielirauhakomitean päätöksestä suosittaa luopumista finländare-sanalle kirjoitettiin aiemmin HBL:n kolumnissa (anteeksi käännöksen puuttuminen, tässä vain perustellaan luopumista sanasta ja samalla todetaan, etteivät suomenruotsalaiset tehneet elettäkään siitä luopumiseksi): Kommittén avlät sitt 146-sidiga betänkande den 12 december1944. Ett av förslagen förtjänar att översättas: ”Kommittén har varit enhällig om att en av de viktigaste förutsättningarna för språkfred är att lösa användningen av orden ”finländare” och ”finländsk” på ett sådant sätt, att det tillfredsställer allvarligt tänkande och till verklig språkfred syftande medborgare på båda sidor om språkgränsen, och att avlägsna frågan om dessa ords användning från tvistefrågorna. När motviljan mot ordet ”finländare” är så stark bland de finskspråkiga att frågan inte kan lösas tillfredsställande på annat sätt än att hela ordet tas ur bruk, har kommittén varit enig om att man på svenskt håll skulle avhålla sig från att använda detta ord." Folktingets tre representanter undertecknade detta. --- Men finlandssvenskarna gjorde ingenting för att fullfölja detta åtagande och det aktiva glömmandet har (också på denna punkt) bidragit till att förgylla bilden av vårt förflutna. Alla finnar har dock inte glömt.

Emme me tietenkään ajattele, että pitäisi kasvaa finländeriksi, meille suomenmaalainen on vieras termi. Mutta ruotsinkieliset itse ovat halunneet pitää siitä kiinni, kielirauhakomiteoista huolimatta.

Nyt vuosien kielipolitiikan seuraamisen jälkeen minusta on selvää, että ruotsinkielisten kielipolitiittinen ajattelu on ollut johdonmukainen jatkumo 1900-luvun alusta alkaen. Vaikka suomenkieliset ovat heränneet aina yhteen taisteluun kerrallaan ja hävinneet, niin ruotsinkielisellä puolella kyetään pitkäjännitteiseen työhön - jopa niin, että vuoden 1959 ehdotus ruotsista suomenkielisten koulujen ensimmäisenä vieraana kielenä pääsee toteutukseen vasta nyt. Tämä kieliryhmien koot ja kielten tarpeen ohittava "tasa-arvon" ajatus on ollut koko ajan elossa kielipolitiikan tekijöiden ajatusmaailmassa.

[NRR]

Uskonto on tietysti hyvä vertauskohta pakkoruotsille siinä mielessä, että jo nyt on taattu ns. oman uskonnon opetus ja elämänkatsomustieto. Kyse on perheen vanhempien valinnasta, jossa kuunnellaan lasta enemmän tai vähemmän.

Kun pakkoruotsin puoltajat ovat väittäneet, ettei missään muussakaan aineessa (siis meillä, kielivapaushan toimii useimmissa muissa maissa) pakollisuutta pureta vain yleisen mielipiteen vuoksi, niin uskonto on nimenomaan seurannut aikaansa ja luterilaisuus, kuinka kulttuurisesti merkittävää onkaan, ei ole enää pakollista kaikille.

Uskonto on myös hyvä vertauskohta pakkoruotsille, koska molemmissa näyttää olevan kysymys maailmankuvan syvistä rakenteista ja myös identiteettikasvatuksesta. MUTTA uskonnon opetus on meillä virallisesti tunnustuksetonta, mutta sen sijaan ruotsinopetuksessa saadaan hehkuttaa Nordenia ja kaksikielisyyttä ja sitä, ettei pakkoruotsin vastustajilla muka ole argumentteja ihan vapaasti. Jopa ruotsinopettajien oletetaan muuttavan identiteettiään opiskeluprosessin osana - näin tuoreessa gradussa Jyväskylästä. Ei siis turhaan JVL ole nimennyt pakkoruotsia poliittiseksi oppiaineeksi.

Identiteettikasvatus mainitaan merkittäväksi myös ruotsinkielisissä kouluissa. Monet kestämättömät näkemykset Suomen kielitilanteesta, sen menneisyydestä ja tulevaisuudesta näyttävät alkujaan rakennetun osana koulutyötä ruotsinkielisissä kouluissa. Ruotsinkielinen koulu näyttää oleellisesti muovaavan myös niiden suomenkielisten identiteettiä, jotka tuota koulua käyvät - aivan toisin kuin esim. kielikoulut, joissa kyse on lähinnä opetuskielestä.

Kerroin jo aiemmin jututtaneeni tuttua vanhempaa pariskuntaa, joiden suomenkielisestä perheestä ruotsinkieliseen kouluun mennyttä lastenlastaan isoisä taannoin kuvasi sanoilla "ne ovat niin aivopestyjä". Olin silloin itsekin aika hämmästynyt tästä pitkän linjan demarin avoimesti ilmaistusta kokemuksesta. Sittemmin kuulin, että heidän lastenlapsensa oli tyrmistyttänyt heitä ryhtymällä puhumaan siitä, miten väärin on, että kotipaikkakunnan katukylteissä se suomenkielinen nimi on ylinnä, kun ylinnä pitäisi olla se ruotsinkielinen nimi. Tämänkaltaisia asioita siis ryhtyy pohtimaan suomenkielinen lapsi, joka laitetaan ruotsinkieliseen kouluun. Siis todellisuus muuntuu, kun ympäristö on valtaosin ruotsinkielinen ja tämä ruotsinkielisten oma kielipoliittinen ajattelu on vallitsevaa.

Ilmeisesti kielirajan yli ei juuri keskustella näistä asioista. Me suomenkieliset varjelemme ruotsinkielisiä kielipoliittiselta todellisuudeltamme, koska arvaamme, että kyse on vaikeasta aiheesta. Viimeksi poikani on saanut ohjeita olla puhumatta pakkoruotsista tutun häissä, joihin tuli ruotsinkielisiä vieraita, ja toisaalta tutun tyttären uuden ruotsinkielisen poikaystävän kanssa. Jos taas ruotsinkielisiä ei ole paikalla, voidaan lähipiirissä sanoa tosi suoraan kielipolitiikasta. Stubbkin tietää olla blogissaan hehkuttamatta ruotsia ykköseltä, mutta puhuu siitä vapaasti HBL:n haastattelussa. Suomenkielisten lasten kieliopintoihin puututaan täysillä, pakkoruotsia lobataan täysillä, mutta suomeksi sitä ei sanota. Sitten voidaan leikkiä, ettei mitään propakkotyötä olekaan.

[NRR]

Tavallaan tämän ketjun teemaa sivuaa myös Jyväskyläläinen dosentti, jota haastateltiin itsenäisyyspäivän mellakoinnin takia:

Koululaitos on myös omiaan eriyttymään oppilaita toisistaan. Uskonnon- tai elämänkatsomustiedon opetus jakaa oppilaat ryhmiin heidän vanhempiensa vakaumuksen perusteella. Liikuntatunnit noudattavat jakoa sukupuolen mukaan. Yliopistojen pääsykokeissa taas on etniskielellisiä kiintiöitä.
– Kansainvälisesti nämä ovat poikkeavia käytäntöjä. Tällaisilla seikoilla nuoret totutetaan etniseen jakoon ja eriarvoisuuteen. Jos se ei herätä epäluuloa ja katkeruutta, niin mikä sitten?

http://yle.fi/uutiset/dosentti_suomen_k ... ta/7675468

Aika rohkeaa, että dosentti mainitsee etniskielelliset kiintiöt - mitähän tämä tarkoittaa suomeksi.

[TMK]

Ainakin englanniksi on sekä Finn että Finlander, tosin jälkimmäistä ei niinkään käytetä - eikä sanasto ole perinteisesti jakautunut samoin kuin Suomessa.

No sehän on helppo kopioida ruotsista englantiinkin, mutta en usko sitä käytettävän muualla kuin ruotsinkielisten puheissa. Eiväthän edes ruotsalaiset taida tehdä tuota eroa, vaan kaikki ovat "finnejä".

(Pakkouskonnosta sen verran, että jos nyt en väärin muista, niin äitini kävi luterilaisten tunneilla, vaikka olikin ortodoksi. Syynä tähän olisi ollut se, ettei muita samanikäisiä ollut. Siskonsa sai ortodoksista opetusta, eli kaikki eivät opiskelleet ev.lut. uskontoa silloinkaan.

Olen myös sitä mieltä, että uskonnon muuttaminen kaikille sopivaksi aineeksi ei olisi tasa-arvon kannalta hyvä asia. Vaikka sen tunteja voisikin ehkä vähentää, niin sekä oman että muiden uskontojen tunteminen on minusta sen verran tärkeää kulttuurin kannalta, ettei sitä tulisi kokonaan poistaa. Jos kaikki olisivat samoilla tunneilla, niin niillä varmasti luterilaisuus korostuisi ja muut pienemmät uskonnot jäisivät vähemmälle. Tämä ei olisi reilua näiden muiden uskontojen oppilaille.)

[JV Lehtonen]

Suomenkieliset ovat finnejä kauniin Suomi-neidon äidinkasvoissa ja jos niitä ei voi puristaa pois, pitää ne ainakin yrittää meikata piiloon.

jlo- sinussa on ainesta.. tuo menee täsmälleen twitterin 140 merkkiin!

Twiittaa sopivaan saumaan...

[jlo]

Twiittaa sopivaan saumaan...

En käytä twitteriä, en käytä facebookia, en ota selfieitä - olen uuninpankolla talviunilla.