Folktingetin perustelut pakkoruotsille, osa 3

[Jaska]

Folktingetin perustelut pakkoruotsille, osa 3:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... ille-osa-3

Tässä ruodin Folktingetin lausunnon sivistysvaliokunnalle loppuosaa.

[NRR]

Aivan huikeaa tykitystä, Jaska! Logiikan juhlaa kohta kohdalta ja lopuksi viimeinen niitti:

Folktingetin logiikalla oikeus tulkitaankin velvollisuudeksi ja mahdollisuus pakoksi. Samalla logiikalla uskonnonvapaus tulkittaisiin pakoksi kuulua moneen uskonnolliseen yhdyskuntaan, ja vapaus osoittaa mieltään tulkittaisiin pakoksi kokoontua joka päivä eduskuntatalon eteen. Valitettavasti Kansalliskielistrategiaan on folktingetiläisten toimesta ympätty tämä sama kieroutunut tulkinta, josta ihmisoikeusjuristeilla voisi olla sanansa sanottavana.

Lopputulos: Folktinget ei ole edelleenkään pystynyt perustelemaan, miksi ruotsin pitäisi olla pakollinen kaikille suomenkielisille.

Kiitos ja kumarrus!

[Lalli]

Olen pakkoruotsini lukenut, mutta en silti osaa ollenkaan ammattisanastoa ruotsiksi. Lyhyt virkamiesruotsin kurssi ei tässä auttanut, eikä minun työssäni ole mitään hyötyä siitä, että osaan kohtuullisesti ravintolaruotsia. Pakkoruotsin sijaan pitäisikin kouluttaa virkamiehiä kohdennetusti, jolloin voitaisiin opetella juuri niitä työssä tarvittavia sanoja. Kokonaan toinen asia on se, että olen huomannut ettei monikaan rantaruotsalainen kuitenkaan ymmärtäisi oikeita ruotsinkielisiä termejä, jos ne sanakirjasta tarkistan. Osa ymmärtää jopa paremmin suomenkielisen termin.

[jänkäkoira]

Olen pakkoruotsini lukenut, mutta en silti osaa ollenkaan ammattisanastoa ruotsiksi.

Niin ja esim. joillain tietotekniikan aloillahan kaikki termit ovat pelkästään englanniksi, niin mitä hyötyä sellaisilla aloilla on opetella termejä ruotsiksi, kun ei edes suomeksi kyseisiä termejä käytetä?

[Hannu Jussi]

Folktingetin sivuilta: 6 luokalla kirjat ja materialli myös ruotsiksi ja sitten språkbad... eli opetusta molemmilla kielillä...

Läromedel på svenska/finska

Då läroplanerna för den grundläggande utbildningen nu förnyas för att tas i bruk hösten 2016, är det av största vikt att det finns uppdaterat och aktuellt undervisningsmaterial på svenska som följer de nya läroplanerna. Folktinget vände sig med en skrivelse i frågan till Utbildningsstyrelsen i april 2013 och upprepar nu sin framställning.

Folktinget utgår ifrån att det år 2016 då de nya läroplanerna träder i kraft också finns tillgång till adekvat undervisningsmaterial på svenska och att undervisningen i det andra inhemska språket (svenska/finska) har fått nya moderna läromedel och undervisningsmetoder som ger kommunikativa färdigheter.

Undervisning på två språk/språkbad

I kapitel 10 behandlas undervisning på två språk. I punkt 10.1 Mål och utgångspunkter för undervisning på två språk sägs bl.a.: Målet för undervisningen på två språk är att eleverna uppnår goda och mångsidiga språkkunskaper såväl i skolans undervisningsspråk som i målspråket. På lång sikt är målet för undervisningen på två språk att lägga grund för livslångt språklärande och uppskattning för språklig och kulturell mångfald. Eleverna ska erbjudas autentiska språkmiljöer i undervisningen på två språk. Målet eftersträvas genom att man, utöver lektionerna i modersmål och litteratur och lektionerna i språkbadsspråket/målspråket, även ordnar undervisningen i olika läroämnen på båda språken och utnyttjar båda språken i skolans vardag, också utanför undervisningen. Utbildningsanordnaren ska lokalt fastställa innehållet och timantalet i språkbadsspråket/målspråket. Språkbadsspråket/målspråket är oftast samtidigt elevens A1-språk. Eleverna ska i alla läroämnen uppnå målen i de nationella grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen.

Det är av största vikt att detta kapitel finns med i förslaget till grunder för läroplanen för den grundläggande utbildningen. Det vore emellertid mera korrekt att använda termen Språkbadsundervisning i stället för Undervisning på två språk då det är språkbad det är fråga om. Utbildningen av klasslärare för språkbad startades på nytt innevarande höst i Vasa och intresset för utbildningen var stor. Förhoppningsvis kan utbildning av barnträdgårdslärare och ämneslärare för språkbad också inledas så fort som möjligt. Det möjliggör en utbyggnad av språkbadsundervisningen i Finland i enlighet med Nationalspråksstrategi.

Folktinget konstaterar med tillfredsställelse att förslaget till grunder för läroplanen för den grundläggande utbildningen också innehåller bestämmelser för språkbadsundervisning och föreslår att denna term används i stället för undervisning på två språk.

Slutligen konstaterar vi att utkastet är en positiv helhet som med ovanstående kommentarer tillfredsställer Folktinget.



Helsingfors den 22 oktober 2014

Svenska Finlands folkting



Christina Gestrin
ordförande


Anders Björklöf
biträdande folktingssekreterare

http://www.folktinget.fi/sv/press/utlat ... bildningen

[Jaska]

Kommentoija mainitsi Janne Saarikiven tämänpäiväisestä kolumnista Hesarissa; löytyy täältä:
http://www.hs.fi/tiede/a1417154466692

Ei ota selvää kantaa pakkoruotsikysymykseen, vaan haluaisi poistaa koko keskustelun.

[NRR]

Kommentoija mainitsi Janne Saarikiven tämänpäiväisestä kolumnista Hesarissa; löytyy täältä:
http://www.hs.fi/tiede/a1417154466692

Ei ota selvää kantaa pakkoruotsikysymykseen, vaan haluaisi poistaa koko keskustelun.

Hiukan yltiöoptimistinen lasten kieltenopiskelukyvyn suhteen. Jokaisella monikulttuurisen koulun opettajalla on arjessa kaksikieliseksi kylvetettyjä lapsia, joista onkin tullut puolikielisiä. Jokaisella opettajalla on myös lapsia, joiden kielellinen kehitys juuri ja juuri sallii alaluokilla toisen vieraan kielen. Mutta kielellisesti lahjakkaan yksilön näkökulman ymmärrän - ja halun näyttää, että maailman kielivalikoimasta voisi saada hiukan laveammankin valikoiman.

Muuten olen hämmentynyt siitä, miten Jaskan blogista ovat tyystin kaikonneet ne vastarannankiisket. Kun argumentit käyvät vastaansanomattomiksi, niin turvaudutaan siihen, että leikitään kuollutta.

[Jaska]

Kommentoija mainitsi Janne Saarikiven tämänpäiväisestä kolumnista Hesarissa; löytyy täältä:
http://www.hs.fi/tiede/a1417154466692

Ei ota selvää kantaa pakkoruotsikysymykseen, vaan haluaisi poistaa koko keskustelun.

Hiukan yltiöoptimistinen lasten kieltenopiskelukyvyn suhteen. Jokaisella monikulttuurisen koulun opettajalla on arjessa kaksikieliseksi kylvetettyjä lapsia, joista onkin tullut puolikielisiä. Jokaisella opettajalla on myös lapsia, joiden kielellinen kehitys juuri ja juuri sallii alaluokilla toisen vieraan kielen. Mutta kielellisesti lahjakkaan yksilön näkökulman ymmärrän - ja halun näyttää, että maailman kielivalikoimasta voisi saada hiukan laveammankin valikoiman.

Muuten olen hämmentynyt siitä, miten Jaskan blogista ovat tyystin kaikonneet ne vastarannankiisket. Kun argumentit käyvät vastaansanomattomiksi, niin turvaudutaan siihen, että leikitään kuollutta.

Älä vielä nuolaise, kyllä sinne joku kohta tulee vänkäämään jostain asian vieruksesta, tai kertomaan että joku jossain mystisessä ulottuvuudessa on voittanut minut väittelyssä...

Tulihan sinne Pekka väärinkäsittämään, kun ei muita vasta-argumentteja keksinyt. Eivätkä ne muutkaan vänkääjät ole kannattaneet pakkoruotsia, kunhan haluavat pitää elämää ja olla eri mieltä jostain.

Onko muuten kukaan koskaan kuullut kenenkään älykkään ihmisen toteavan ehdottomasti kannattavansa pakkoruotsia fundeerattuaan asioita? Sellaisia älykkäitä kyllä on nähty, jotka eivät ensi alkuun ole ymmärtäneet miksi pakkoruotsia vastustetaan, koska eivät ole tutustuneet keskusteluun. Sitten kun tutustuvat, niin ovat hiljenneet - eli eivät ainakaan kehtaa ääneen kannattaa ehdottomasti pakkoruotsia.

[JV Lehtonen]

Onko muuten kukaan koskaan kuullut kenenkään älykkään ihmisen toteavan ehdottomasti kannattavansa pakkoruotsia fundeerattuaan asioita? Sellaisia älykkäitä kyllä on nähty, jotka eivät ensi alkuun ole ymmärtäneet miksi pakkoruotsia vastustetaan, koska eivät ole tutustuneet keskusteluun. Sitten kun tutustuvat, niin ovat hiljenneet - eli eivät ainakaan kehtaa ääneen kannattaa ehdottomasti pakkoruotsia.

Tässähän ei ole kysymys älykkyydestä, vaan kyldyyrisestä kompetenssista-.
Kyldyyrisesti tiedostavan eliitin ei sovi kyseenalaistaa samoja asioita, joita junttipersut ovat
kyseenalaistaneet, koska tämä kyseinen kyseenalaistaminen laukaisee kyldyyrikomptenssin rapautumisreaktion,
joka vie uskottavuuden koko kyldyyripärsuunan kyldyyrikompetenssista..

[NRR]

Saarikiven kommentti on aika "akateeminen". Hän ei voi vain ottaa kantaa kielivapauden puolesta vaan hänen täytyy samalla leimata meidät, jotka teemme työtä pakkoruotsin poistamiseksi nostamalla siihen liittyvää keskustelua - sillä vaikenemallahan pakkoa pidetään yllä. Hänen on lepyteltävä akateemiset pakon puolustajat moittimalla sekä sitä, että pakkoruotsista puhutaan, että sitä, ettei kielikylpyjä ole enemmän - nyt kun kielikylpysanakin on rajattu tarkoittamaan vain kylpyjä "kotimaisilla kielillä".

Ehkä, muutenkin virkistävän erilaisena persoonana, hän varjelee itseään päätymästä kenenkään leiriin. Ehdotus sadasta kielestä kouluihin on tietysti sen verran kaukaista tulevaisuutta, ettei kukaan edes kysy, miten työkkäristä otetut kivat persoonat sitten laulattaisivat lapset oman kielensä saloihin. Kyse on enemmänkin monikielisen todellisuuden tuomisesta hoitajien avulla lasten maailmaan ja siinähän ei ole mitään vikaa, siitä ei vain ole järjestelmälliseksi kieltenopetukseksi.

Tässä on minusta kyse enemmänkin suomalaisuuden muutoksesta, sen väistämättömästä monikielistymisestä ja monikielisyyden roolista arjessamme. Nyt kun puuhaamme itsenäisyyspäivään liittyviä asioita koululla, koin taas eilen herkän hetken. Monikulttuuriset oppilaat innostuivat puhumaan Suomi-aiheisen työnsä ääressä siitä, miten meillä sitten juhlitaan, kun Suomi täyttää sata vuotta. Yksi keksi, että hehän ovat täällä vielä silloinkin kun Suomi täyttää 150 mutta voisivatko he elää vielä, kun Suomi täyttää 200. Tämän keskustelun innoittamina he alkoivat vertailla, milloin heidän vanhempansa olivat tulleet maahan ja mistä. Eräänlainen kilpailu syntyi siitä, kenen suku on tullut ensin ja kenen suku on tullut kauimpaa. He olivat yhtä aikaa ylpeitä sekä tarinasta, joka liittyy heidän taustaansa ja suvun tuloon Suomeen, että siitä tarinasta, jota he ovat muiden suomalaisten kanssa rakentamassa täällä.

Useimmat olivat syntyneet Suomessa, mutta puhuivat silti suomea hiukan murtaen, varhaiseen kielikylpyyn eivät selvästikään olleet joutuneet. Murteet ja murtaen puhuminen ovat tulleet normisuomeen jäädäkseen.

Näitä nuoria kuunnellessani minulle ei jäänyt epäilystäkään siitä, etteivätkö he tuntisi itseään nimenomaan suomalaisiksi, suomalaisiksi, joilla on juuria muualla maailmassa ja tarinoita maahantulosta, kotoutumisesta ja suomalaistumisesta - ja oman taustakulttuurin ja sen kielen säilyttämisestä.

Tätä taustaa vasten ymmärrän toiveen siitä, että lapset saavat kylpeä kielten ja kulttuurien moninaisuudessa - mutta minusta se kylpy tulee lapsista itsestään ja heidän vanhemmistaan, ainakin pääkaupunkiseudun monikulttuurisilla alueilla. Vanhempien ja lasten monikielitaitoa voisi hyödyntää päiväkotien arjessa.

Mutta muuten minusta on ok vahvistaa englantia ja muutamia suuria kieliä, mikäli perheet näin toivovat.

[NRR]

Folktingetissä ei lueta kritiikkiä, he toistelevat vain sivuillaan: "Folktinget on luonnut infopankin --- infopankkiin on kerätty näyttöä, joka osoittaa että vapaaehtoisen ruotsinkielen kannattajien väitteet ruotsinkielestä Suomessa ovat heikkoja tai jopa täysin virheellisiä."

Ja sitten aletaan suoltaa omaa liturgiaa.

Kyse on kuin lapsista, joiden on vaikea ymmärtää, ettei matematiikan tehtävästä voi saada pisteitä, jos lasku on laskettu ihan väärällä periaatteella. Folktingetin väki ajattelee kuin lapsi, että tulos on se tärkein. Ja hehän tietävät jo valmiiksi, että kielipolitiikassa oikea tulos on "pakkoruotsi". Tämä tulos on sitten saatava keinolla millä hyvänsä ja niitä folktingetin keinoja/argumentteja tosiaan on venytetty ja väritetty oikean tuloksen saamiseksi.

Jaskan tapaan logiikkaan nojaaminen osoittaisi ikävästi, ettei annettu lopputulos olekaan oikea. Siksi Jaskaa ei folktingetille ole olemassa eikä näköjään enää pakon puolustajillekaan. Siksi blogissa ei enää keskustella.

[Hannu Jussi]

Muuten, tuo mitä yllä lainasin folktingetin sivuilta, ei enää tarkoita pelkästään sitä, että ruotsin kieli tulisi "alkeina" kuudennella luokalla, vaan jos puhuvat KAIKKIEN AINEIDEN språkbadista eli kielikylvystä.... niin vaikuttaa sille, että folktingetin aikomuksena on saada suomenkielisten koulunkäynti sujumaan tuosta eteenpäin KAHDELLA KIELELLÄ.