Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiinkin?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... uotsiinkin
Alexander Stubb otti äskettäin kantaa sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta. Siinä yhteydessä hän esitteli avoimesti periaatteitaan. Haastankin nyt pääministerimme soveltamaan näitä periaatteitaan myös kielipoliittiseen keskusteluun.
Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiinkin?
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Kiitos taas kerran, Jaska!
Upeaa tekstiä vapaudesta ja yksilöllisyydestä Stubbilta. Nyt hänellä olisi käsitteellisen muutoksen paikka - nuo samat arvot kun koskevat todella myös kielivapautta.
HBL:n haastattelussa 17.9.2010 ulkoministeri Stubb tunnelmoi kaksikielisyysidentiteetillä ruotsinkieliselle lukijakunnalle tähän tapaan tarkoittaen kaikkia suomalaisia: kaksikielisyys kuuluu identiteettiimme.
Kaksikielisyysliturgiassa ja perustuslain tulkinnassa (Rostila käsittelee tätä kirjassaan) on siirrytty maan kaksikielisyydestä yksilöiden kaksikielisyyteen. Samalla aletaan vaatia kolmikielisyyttä.
Jokin aika sitten HBL:ssä Stubb lupasi ajaa kieltenopetuksen uudistamista. Hänen mukaansa ruotsin kielen asemaa on vahvistettava tuomalla oppilaille jo ensimmäisellä luokalla kaksi vierasta kieltä, valinnainen vieras kieli ja toinen kotimainen. Perusteena on kuulemma ruotsin aseman vahvistaminen Suomessa.
Sama peruste oli ilmassa jo 55 vuotta sitten, kun kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston päällikkö ilmoitti, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa ja hän esitti, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Tätä on todella ajettu jo 55 vuotta!
Vain pari päivää yllä mainitun haastattelun jälkeen Stubb lanseerasi sivuillaan oman kielipoliittisen ohjelmansa: "Mikään oppiaine ei ole täysin turhaa, tuskin täysin välttämätöntäkään. Kielikeskustelussa ruotsin kielestä tulee puolesta riippuen kuitenkin jompaakumpaa. Kieliajattelullani on kaksi lähtökohtaa: kansainvälisyys ja yleissivistys. --- Kulttuurisesta itseymmärryksestämme lohkaistaisiin iso pala, mikäli toisen kansalliskielemme annettaisiin rapautua. Kääntäen, kansainvälisyyden ja yleissivistyksen näkökulmista Suomen kaksikielisyys ja englannin myötä itse asiassa kolmikielisyys on ilman muuta valtti. Joka tapauksessa näkemykseni on, että tämän päivän maailmassa kieliä tulisi opiskella enemmän ja aikaisemmin. Lapset ovat kielten suhteen kuin sieniä. Tämä kannattaisi hyödyntää."
http://www.alexstubb.com/?p=429
Näin siis Stubb uhmakkaasti lupaa pakkoruotsia ykköselle ruotsinkielisessä lehdessä, mutta esittää asian paljon ujommin suomenkielisessä blogitekstissä. Hän jopa antaa ymmärtää, ettei "mikään oppiaine" ole "täysin välttämätön" ja "mutta".
Markkinoilla on jo tovin ollut "kolmikielisyysoppi", jossa jokaisen yksilön on osattava paitsi englantia nimenomaan ruotsia, koska ruotsi on kansalliskieli ja "kulttuurisesta itseymmärryksestämme lohkaistaisiin iso pala" ilman pakkoruotsia. Asia tullaan markkinoimaan vähättelyn ja häpeän kautta kuten tähänkin asti: "ovatko suomenkieliset tyhmiä, kun eivät pysty opiskelemaan kahta vierasta kieltä".
Upeaa tekstiä vapaudesta ja yksilöllisyydestä Stubbilta. Nyt hänellä olisi käsitteellisen muutoksen paikka - nuo samat arvot kun koskevat todella myös kielivapautta.
HBL:n haastattelussa 17.9.2010 ulkoministeri Stubb tunnelmoi kaksikielisyysidentiteetillä ruotsinkieliselle lukijakunnalle tähän tapaan tarkoittaen kaikkia suomalaisia: kaksikielisyys kuuluu identiteettiimme.
Kaksikielisyysliturgiassa ja perustuslain tulkinnassa (Rostila käsittelee tätä kirjassaan) on siirrytty maan kaksikielisyydestä yksilöiden kaksikielisyyteen. Samalla aletaan vaatia kolmikielisyyttä.
Jokin aika sitten HBL:ssä Stubb lupasi ajaa kieltenopetuksen uudistamista. Hänen mukaansa ruotsin kielen asemaa on vahvistettava tuomalla oppilaille jo ensimmäisellä luokalla kaksi vierasta kieltä, valinnainen vieras kieli ja toinen kotimainen. Perusteena on kuulemma ruotsin aseman vahvistaminen Suomessa.
Sama peruste oli ilmassa jo 55 vuotta sitten, kun kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston päällikkö ilmoitti, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa ja hän esitti, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Tätä on todella ajettu jo 55 vuotta!
Vain pari päivää yllä mainitun haastattelun jälkeen Stubb lanseerasi sivuillaan oman kielipoliittisen ohjelmansa: "Mikään oppiaine ei ole täysin turhaa, tuskin täysin välttämätöntäkään. Kielikeskustelussa ruotsin kielestä tulee puolesta riippuen kuitenkin jompaakumpaa. Kieliajattelullani on kaksi lähtökohtaa: kansainvälisyys ja yleissivistys. --- Kulttuurisesta itseymmärryksestämme lohkaistaisiin iso pala, mikäli toisen kansalliskielemme annettaisiin rapautua. Kääntäen, kansainvälisyyden ja yleissivistyksen näkökulmista Suomen kaksikielisyys ja englannin myötä itse asiassa kolmikielisyys on ilman muuta valtti. Joka tapauksessa näkemykseni on, että tämän päivän maailmassa kieliä tulisi opiskella enemmän ja aikaisemmin. Lapset ovat kielten suhteen kuin sieniä. Tämä kannattaisi hyödyntää."
http://www.alexstubb.com/?p=429
Näin siis Stubb uhmakkaasti lupaa pakkoruotsia ykköselle ruotsinkielisessä lehdessä, mutta esittää asian paljon ujommin suomenkielisessä blogitekstissä. Hän jopa antaa ymmärtää, ettei "mikään oppiaine" ole "täysin välttämätön" ja "mutta".
Markkinoilla on jo tovin ollut "kolmikielisyysoppi", jossa jokaisen yksilön on osattava paitsi englantia nimenomaan ruotsia, koska ruotsi on kansalliskieli ja "kulttuurisesta itseymmärryksestämme lohkaistaisiin iso pala" ilman pakkoruotsia. Asia tullaan markkinoimaan vähättelyn ja häpeän kautta kuten tähänkin asti: "ovatko suomenkieliset tyhmiä, kun eivät pysty opiskelemaan kahta vierasta kieltä".
Viimeksi muokannut NRR, 28.11.2014 05:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Eilisessä eduskuntakäsittelyssä iltalehden mukaan edustaja Modig kyynelehti kuunnellessaan edustajatoverien tasa-arvoista avioliittolakia puoltavia kommentteja. Uskon, että sanat koskettivat. Mutta ymmärtääkö Modig lainkaan, että hän itse edustaa vastakkaista änkyräleiriä ja muiden identiteetin ja oikeuksien tallojia pakkoruotsihehkutuksellaan.
Kielivapausaloitteen eduskuntakeskustelun jälkeen JVL kehoitti katsomaan tarkemmin edustaja Modigin vuorosanoja. Katsotaan siis, miten Modig vastaa näihin ajatuksiin (otsikointi omaani).
- kieltenopiskelun ei tule olla alisteista kielipolitiikalle
Silvia Modig /vas antaa ymmärtää, että kieltenopiskelun nimenomaan tulee olla alisteista kielipolitiikalle tai oikeammin identiteettipolitiikalle kielipolitiikan ytimessä:
Arvoisa puhemies! Kun me pohdimme kielten opiskelua, niin kielen merkitys pitää nähdä hyvin laajasti. Kielitaito ei ole pelkästään käytännön kielitaitoa, vaan sillä on paljon syvempi merkitys ihmiselle. Kieli on osa identiteettiä, se on osa historian ymmärrystä ja siten myös osa tulevaisuuden hahmottamista.
- valtaosalla suomenkielisistä ei ole hyötyä ruotsin osaamisesta ja käyttämättömänä se unohtuu
Silvia Modig /vas puhuu siitä, miten hänen kaksikielisyytensä on ollut hyödyksi hänelle ja vakuuttaa, että vaikkei kaikilla olisikaan käytännössä hyötyä ruotsista kielitaitona, jokaisen "ajattelu" kehittyy pakkoruotsin myötä:
Itse minä olen äidinkieleltäni suomenkielinen, mutta identiteetiltäni kaksikielinen. Ruotsin kielestä on ollut minulle suurta hyötyä niin opiskelussa kuin työelämässä, politiikasta puhumattakaan. Suurin merkitys sillä kuitenkin on ajattelun kehityksessä. Kyky ymmärtää toista kieltä avaa myös mahdollisuuden ymmärtää toista kulttuuria ja siten myös omaansa paljon syvemmin.
- maassa tarvitaan laajempaa kielivarantoa, ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä ja siteitä kielten suhteen
Silvia Modig /vas toistaa virheellisen väitteen, että yo-ruotsi poistettiin muiden kielten tieltä - ei se poistettiin kielipainotuksen ja reppujen vähentämiseksi:
Pidän myös tärkeänä, että opiskeltavien kielten määrä ei vähene, vaan päinvastoin, että se kasvaisi. En näe, että ruotsista luopuminen lisäisi muiden kielten opiskelua, koska näin ei käynyt, kun esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa luovuttiin pakollisesta ruotsin kirjoittamisesta. (Kimmo Kivelä: Kurssit jäi!) Päinvastoin, kielten opiskelu väheni.
- suomenkielisillä/uussuomalaisilla on oikeus myös ruotsinkielettömään identiteettiin
Silvia Modig /vas antaa ymmärtää, että pakkoruotsista luopuminen olisi merkittävä (=uhkaava?) muutos identiteetissämme, sillä sen myötä luovuttaisiin kaksikielisyydestä (jota hän ei määrittele eikä erota yksilöiden todellisesta kaksikielisyydestä, jota on runsaammin muilla yhdistelmillä kuin su-ru):
Suomi on kaksikielinen maa, ja minä pidän itse tätä erittäin arvokkaana. Muutos kaksikielisyydessämme on merkittävä muutos meidän identiteetissämme. Pakollisen ruotsin opiskelusta luopuminen on paljon monisyisempi kysymys kuin monet pakkoruotsin vastustajat haluavat antaa ymmärtää. Kun minä itse yritän hahmottaa sitä tiekarttaa, jolla aloitteen esittämiin tavoitteisiin päästään, nousee esiin kyllä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Miten varmistetaan tasavertainen mahdollisuus kaikille opiskelun ja työelämän kannalta, kun olisimme tilanteessa, jossa osa on opiskellut ruotsia ja osa ei. Jos minä olisin kokoomuslainen, sanoisin tätä todella vaativaksi harjoitukseksi.
- kieliopintojen määrä ei voi olla kohtuuton, kolmea vierasta kieltä ei voi vaatia
Silvia Modig /vas puhuu siitä, että hänen on ollut helpompi oppia kieliä, mitä enemmän hän on niitä lukenut (vihjaako hän todella, että sama toimii mm. maahanmuuttajille, erityisoppilaille ja niille, jotka haluavat painottaa ei-humanistista osaamista - oppimisen ongelmathan hän tunnustaa, koska ottaa ratkaisuehdotukseksi ruotsin, jota vain luetaan muttei suoriteta):
Tiedän omasta kokemuksesta, että uusien kielten oppiminen on sitä helpompaa, mitä useampaa kieltä valmiiksi osaa. Siksi argumentti, että ruotsin opiskelu kaventaisi nuorten kielitaitoa, ei ole mielestäni perusteltu. Näen asian päinvastoin. On silti pohtimisen arvoista, miten ruotsin kielen opiskelua voidaan kehittää. Ajatus siitä, että nuorten jatko-opiskelu vaikeutuu huonon ruotsin numeron takia, ei ole minkään pyrkimystemme mukaista. Keskustelussa on noussut esiin ajatuksia ruotsin opiskelun kehittämisestä muun muassa siten, että ruotsin opinnot arvioitaisiin ainoastaan hyväksyttyinä tai suoritettuina. Mielestämme nämä ovat pohtimisen arvoisia asioita, joihin tulee valiokuntakäsittelyssä kiinnittää erityistä huomiota. Meidän on kuultava selvitykset siitä, miten tämmöinen muutos vaikuttaisi opiskelumotivaatioon tai menestymiseen opinnoissa.
Silvia Modig /vas tiivistää koko muiden lasten kielitaitoa koskevan näkemyksensä: Itse toivon näkeväni jatkossakin kaksikielisen Suomen.
Tämä on siis vastaus, kun enemmistö fiksuista ja koulutetuista kanssaihmisistä haluaa lapsilleen vapaamman kielivalinnan.
Joka kohdassa ohitus ja mutu ja liturgia.
Mitä se kaksikielisyys on,
joka pysyy pystyssä vain pakkokielen avulla ja
jossa tuon pakkokielen osaaminen on todella heikkoa ja
jossa valtaosa kansalaisista haluaisi luopua tuosta pakkokielestä?
Mikä on se identiteetti, jota niin kiihkeästi halutaan kasvattaa muiden lapsissa?
Vai onko tämä vain näennäistä selittelyä.
Onko kyse sittenkin vain pienen kielellisen ja/tai poliittisen eliitin eduista, joita verhotaan tähän tunnepuheeseen ja identiteettiliturgiaan?
Kielivapausaloitteen eduskuntakeskustelun jälkeen JVL kehoitti katsomaan tarkemmin edustaja Modigin vuorosanoja. Katsotaan siis, miten Modig vastaa näihin ajatuksiin (otsikointi omaani).
- kieltenopiskelun ei tule olla alisteista kielipolitiikalle
Silvia Modig /vas antaa ymmärtää, että kieltenopiskelun nimenomaan tulee olla alisteista kielipolitiikalle tai oikeammin identiteettipolitiikalle kielipolitiikan ytimessä:
Arvoisa puhemies! Kun me pohdimme kielten opiskelua, niin kielen merkitys pitää nähdä hyvin laajasti. Kielitaito ei ole pelkästään käytännön kielitaitoa, vaan sillä on paljon syvempi merkitys ihmiselle. Kieli on osa identiteettiä, se on osa historian ymmärrystä ja siten myös osa tulevaisuuden hahmottamista.
- valtaosalla suomenkielisistä ei ole hyötyä ruotsin osaamisesta ja käyttämättömänä se unohtuu
Silvia Modig /vas puhuu siitä, miten hänen kaksikielisyytensä on ollut hyödyksi hänelle ja vakuuttaa, että vaikkei kaikilla olisikaan käytännössä hyötyä ruotsista kielitaitona, jokaisen "ajattelu" kehittyy pakkoruotsin myötä:
Itse minä olen äidinkieleltäni suomenkielinen, mutta identiteetiltäni kaksikielinen. Ruotsin kielestä on ollut minulle suurta hyötyä niin opiskelussa kuin työelämässä, politiikasta puhumattakaan. Suurin merkitys sillä kuitenkin on ajattelun kehityksessä. Kyky ymmärtää toista kieltä avaa myös mahdollisuuden ymmärtää toista kulttuuria ja siten myös omaansa paljon syvemmin.
- maassa tarvitaan laajempaa kielivarantoa, ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä ja siteitä kielten suhteen
Silvia Modig /vas toistaa virheellisen väitteen, että yo-ruotsi poistettiin muiden kielten tieltä - ei se poistettiin kielipainotuksen ja reppujen vähentämiseksi:
Pidän myös tärkeänä, että opiskeltavien kielten määrä ei vähene, vaan päinvastoin, että se kasvaisi. En näe, että ruotsista luopuminen lisäisi muiden kielten opiskelua, koska näin ei käynyt, kun esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa luovuttiin pakollisesta ruotsin kirjoittamisesta. (Kimmo Kivelä: Kurssit jäi!) Päinvastoin, kielten opiskelu väheni.
- suomenkielisillä/uussuomalaisilla on oikeus myös ruotsinkielettömään identiteettiin
Silvia Modig /vas antaa ymmärtää, että pakkoruotsista luopuminen olisi merkittävä (=uhkaava?) muutos identiteetissämme, sillä sen myötä luovuttaisiin kaksikielisyydestä (jota hän ei määrittele eikä erota yksilöiden todellisesta kaksikielisyydestä, jota on runsaammin muilla yhdistelmillä kuin su-ru):
Suomi on kaksikielinen maa, ja minä pidän itse tätä erittäin arvokkaana. Muutos kaksikielisyydessämme on merkittävä muutos meidän identiteetissämme. Pakollisen ruotsin opiskelusta luopuminen on paljon monisyisempi kysymys kuin monet pakkoruotsin vastustajat haluavat antaa ymmärtää. Kun minä itse yritän hahmottaa sitä tiekarttaa, jolla aloitteen esittämiin tavoitteisiin päästään, nousee esiin kyllä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Miten varmistetaan tasavertainen mahdollisuus kaikille opiskelun ja työelämän kannalta, kun olisimme tilanteessa, jossa osa on opiskellut ruotsia ja osa ei. Jos minä olisin kokoomuslainen, sanoisin tätä todella vaativaksi harjoitukseksi.
- kieliopintojen määrä ei voi olla kohtuuton, kolmea vierasta kieltä ei voi vaatia
Silvia Modig /vas puhuu siitä, että hänen on ollut helpompi oppia kieliä, mitä enemmän hän on niitä lukenut (vihjaako hän todella, että sama toimii mm. maahanmuuttajille, erityisoppilaille ja niille, jotka haluavat painottaa ei-humanistista osaamista - oppimisen ongelmathan hän tunnustaa, koska ottaa ratkaisuehdotukseksi ruotsin, jota vain luetaan muttei suoriteta):
Tiedän omasta kokemuksesta, että uusien kielten oppiminen on sitä helpompaa, mitä useampaa kieltä valmiiksi osaa. Siksi argumentti, että ruotsin opiskelu kaventaisi nuorten kielitaitoa, ei ole mielestäni perusteltu. Näen asian päinvastoin. On silti pohtimisen arvoista, miten ruotsin kielen opiskelua voidaan kehittää. Ajatus siitä, että nuorten jatko-opiskelu vaikeutuu huonon ruotsin numeron takia, ei ole minkään pyrkimystemme mukaista. Keskustelussa on noussut esiin ajatuksia ruotsin opiskelun kehittämisestä muun muassa siten, että ruotsin opinnot arvioitaisiin ainoastaan hyväksyttyinä tai suoritettuina. Mielestämme nämä ovat pohtimisen arvoisia asioita, joihin tulee valiokuntakäsittelyssä kiinnittää erityistä huomiota. Meidän on kuultava selvitykset siitä, miten tämmöinen muutos vaikuttaisi opiskelumotivaatioon tai menestymiseen opinnoissa.
Silvia Modig /vas tiivistää koko muiden lasten kielitaitoa koskevan näkemyksensä: Itse toivon näkeväni jatkossakin kaksikielisen Suomen.
Tämä on siis vastaus, kun enemmistö fiksuista ja koulutetuista kanssaihmisistä haluaa lapsilleen vapaamman kielivalinnan.
Joka kohdassa ohitus ja mutu ja liturgia.
Mitä se kaksikielisyys on,
joka pysyy pystyssä vain pakkokielen avulla ja
jossa tuon pakkokielen osaaminen on todella heikkoa ja
jossa valtaosa kansalaisista haluaisi luopua tuosta pakkokielestä?
Mikä on se identiteetti, jota niin kiihkeästi halutaan kasvattaa muiden lapsissa?
Vai onko tämä vain näennäistä selittelyä.
Onko kyse sittenkin vain pienen kielellisen ja/tai poliittisen eliitin eduista, joita verhotaan tähän tunnepuheeseen ja identiteettiliturgiaan?
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Tasa-arvoista avioliittolakia ja kielivapautta on vertailtu täällä ketjussa
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1788
Tuossa ketjun aloituksessa kirjoitin:
Erikoista nyt käytävässä keskustelussa on se, että perustelut tasa-arvoisen avioliittolain puolustajilla on samankaltaiset kuin vapaan kielivalinnan kannattajilla ja niin ikään vastustajilla on samankaltainen retoriikka (josta ei puutu heinäsirkkoja ja tulvia
), mutta rintamalinjat menevät edustajien kohdalla ristiin: osa vapaan kielivalinnan kannattajista vastustaa nyt tasa-arvoista avioliittolakia.
Samaa sukupuolta olevien avioliittolakia kannattavan edustajan mukaan laissa on kysymys "tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisoikeuksista".
Ja tästä on mielestäni kysymys myös kielivapaudessa.
Tasa-arvoisen avioliittolain vastustaja taas perustelee kielteistä kantaansa neljällä kohdalla: biologialla, Raamatulla, terveellä järjellä sekä suomalaisilla arvoilla ja perinteillä. Vastaavaa listaa tarjotaan pakkoruotsin perusteeksi, biologia on vaihdettu historiaksi, Raamattu Nordeniksi ja terve järki lageniksi ja sokerina pohjalla on se suomalainen identiteetti, johon väistämättä kuuluu ruotsin kieli.
Hämmentävä tilanne.
Katsotaan, mitä tapahtuu. Iloinen olen siitä, että tässä kansalaisaloite otetaan vakavasti.
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1788
Tuossa ketjun aloituksessa kirjoitin:
Erikoista nyt käytävässä keskustelussa on se, että perustelut tasa-arvoisen avioliittolain puolustajilla on samankaltaiset kuin vapaan kielivalinnan kannattajilla ja niin ikään vastustajilla on samankaltainen retoriikka (josta ei puutu heinäsirkkoja ja tulvia
), mutta rintamalinjat menevät edustajien kohdalla ristiin: osa vapaan kielivalinnan kannattajista vastustaa nyt tasa-arvoista avioliittolakia.Samaa sukupuolta olevien avioliittolakia kannattavan edustajan mukaan laissa on kysymys "tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisoikeuksista".
Ja tästä on mielestäni kysymys myös kielivapaudessa.
Tasa-arvoisen avioliittolain vastustaja taas perustelee kielteistä kantaansa neljällä kohdalla: biologialla, Raamatulla, terveellä järjellä sekä suomalaisilla arvoilla ja perinteillä. Vastaavaa listaa tarjotaan pakkoruotsin perusteeksi, biologia on vaihdettu historiaksi, Raamattu Nordeniksi ja terve järki lageniksi ja sokerina pohjalla on se suomalainen identiteetti, johon väistämättä kuuluu ruotsin kieli.
Hämmentävä tilanne.
Katsotaan, mitä tapahtuu. Iloinen olen siitä, että tässä kansalaisaloite otetaan vakavasti.
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Jaskan blogin ensimmäinen kommentoja väittää näin:
Kommentoija Jaskan blogissa jatkaa vielä, että pitää ikävänä väitettä, että ryhmän X argumentit olisi ammuttu alas - muttei kuitenkaan halua mainita, mitkä pakkoruotsia puoltavat argumentit olisivat voimissaan.
Tässä näkyy ajattelun oleellinen ongelma: ovatko samat argumentit, joilla voi valita tietyn kielen omille lapsilleen välttämättä myös päteviä argumentteja sille, että voi kannattaa pakkokieltä muitten lapsille?"Kaikki pakkoruotsia tukeviksi väitetyt perustelut on ammuttu alas jo moneen kertaan."
Asiahan on niin että kaikki perustelut ei kelpaa kaikille, nekin ovat joskus arvokysymyksiä ja silleen. Varmasti joku väittää että homoliittojen kannattajienkin perustelut on ammuttu alas...
Kommentoija Jaskan blogissa jatkaa vielä, että pitää ikävänä väitettä, että ryhmän X argumentit olisi ammuttu alas - muttei kuitenkaan halua mainita, mitkä pakkoruotsia puoltavat argumentit olisivat voimissaan.
Viimeksi muokannut NRR, 28.11.2014 06:38. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Hankalaa, että HBL on maksumuurin takana - siksi ilmeisesti en Stubbilta pakkomyönteisiä kannanottoja löytänyt.
Viimeksi muokannut Jaska, 28.11.2014 06:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Jaska kirjoitti:Hankalaa, että HBL on maksumuurin takana - siksi ilmeiseti en Stubbilta pakkomyönteisiä kannanottoja löytänyt.
Ilmeisesti siksi se maksumuuri onkin - oli aika, jolloin HBL:ssä saattoi käydä keskustelua ruotsinkielisten kanssa kielipolitiikasta ja osoittaa heidän näkemystensä perusteettomuus - tämä oli tietysti liikaa...
NImimerkki "masa" toi palstalle 30.05.2014 viestin HBL:n sivuilta:
Eli on luvattu ajaa kielikoulutusta lujasti!Stubbia haastatellaan tämän päiväisessä Höblässä. Kieliopinnoista hän lausuu seuraavaa
"Det svenska språkets ställning vill han också stärka genom att införa två främmande språk i undervisningen redan i första årskursen. Ett av dem ska vara det andra inhemska språket, det andra ett valfritt språk.
– Sedan kan man besluta om det andra inhemska språket i femman eller sexan. Barn lär sig språk innan de fyllt elva. Efter att de fyllt tolv brukar det vara lite svårt att få in nya språk.
Också frågan om språkundervisningen lovar han driva hårt."
Eli silloin kun koululaisten tulisi oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä ylipäätään olemaan koulussa,
heille aletaan opettamaan ruotsia. Vaihtoehtoa ei näemmä anneta. Syyksi Stubb esittää ruotsin aseman vahvistaminen Suomessa.
Huomioinarvoisinta on minusta puheen sisällön ja sävyn täydellinen erilaisuus ruotsiksi ja suomeksi.
PS. Tämä teksti ei olekaan maksumuurin takana. Tässä Stubb ottaa kantaa myös kaksikielisten koulujen puolesta:
http://hbl.fi/nyheter/2014-05-30/613231 ... helt-sjukt
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Tällä kommentoijalla on oma bloginsa, jossa on tuoreena varsin hyvä teksti kansanedustajien argumentaation tasosta tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyssä:NRR kirjoitti:Jaskan blogin ensimmäinen kommentoja väittää näin:Tässä näkyy ajattelun oleellinen ongelma: ovatko samat argumentit, joilla voi valita tietyn kielen omille lapsilleen välttämättä myös päteviä argumentteja sille, että voi kannattaa pakkokieltä muitten lapsille?"Kaikki pakkoruotsia tukeviksi väitetyt perustelut on ammuttu alas jo moneen kertaan."
Asiahan on niin että kaikki perustelut ei kelpaa kaikille, nekin ovat joskus arvokysymyksiä ja silleen. Varmasti joku väittää että homoliittojen kannattajienkin perustelut on ammuttu alas...
Kommentoija Jaskan blogissa jatkaa vielä, että pitää ikävänä väitettä, että ryhmän X argumentit olisi ammuttu alas - muttei kuitenkaan halua mainita, mitkä pakkoruotsia puoltavat argumentit olisivat voimissaan.
http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisu ... ation-taso
Mielenkiintoista on se, että ne pakon ymmärtäjät, jotka ovat nyt loistaneet poissaolollaan Jaskan haastavien tekstien ääreltä, ovat nyt kerääntyneet tuonne sättimään Jaskan argumentaatiota - LOL
Heitä erityisesti sieppaa se, että kielivapautta kutsutaan kielivapaudeksi ja pakon puoltajien kumottuja argumentteja kumotuiksi argumenteiksi.
Heistä kielivapautta näyttää olevan vain se, että kaikki saavat missä tahansa koulussa valita mitä tahansa kieliä. Eli heistä kielivapaus on siis sana, joka ei voi realisoitua tässä ulottuvuudessa. Mutta todellisuudessa jo se on vapautta, että perhe voi etsiä koulun, jonka kielitarjonta vastaa heidän toiveitaan ja muuttaa sen lähelle. Näin on varmasti toiminut moni kiinan kielen opintoihin lapsensa mielivä perhe. Ja vaikka englanti olisikin meillä pakollinen, senhän lähes kaikki nyt valitsevat vapaaehtoisesti, kyse on käytännön järjestelystä. Jos kyse ei ole ideologisesta pakosta, oppilaat saavat tarvittaessa vapautuksen englannista (hehän voivat osata sitä jo äidinkielen omaisesti) ja he voivat vaikka tenttiä jonkin muun kielen (tätäkin on tehty, vanhempi voi olla vaikka kieltenopettaja tai ainakin kielen natiivipuhuja). Kielivapaus on siis mielestäni sitä, että pakkokielten sijaan on mahdollisuus tarjota muuta, valita muuta ja siitä, mikä kieltenopetuksessa on koulun tasolla pakollista, voidaan aina poiketa oppilaan eduksi. Poikkeamat vaativat yleensä perheeltä ja oppilaalta itseltäänkin hiukan enemmän.
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Tämä tasa-arvoinen avioliittolakialoite näyttää tekevän valtavan palveluksen niin kielivapaudelle kuin monelle muullekin ajanmukaiselle hankkeelle haastamalla poliitikkojen liturgiat.
Toisin kuin kielivapauden kohdalla, nyt on mediakin vapaa käsittelemään argumentteja ja vaatimaan rehellisyyttä ja loogisuutta.
Ja blogeista löytyy nyt hyvää filosofista pohdintaa.
Tätä on kaivattu!
Toisin kuin kielivapauden kohdalla, nyt on mediakin vapaa käsittelemään argumentteja ja vaatimaan rehellisyyttä ja loogisuutta.
Ja blogeista löytyy nyt hyvää filosofista pohdintaa.
Tätä on kaivattu!
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Muutama pikku juttu.
Kesällä 2013 Pride kulkueen aikaan olimme me myös keräämässä nimiä Helsingin keskustassa, jolloin (Hah) ruotsinkieliset pride-miehet tulivat ajamaan meidät pois paikalta. Silloin sanoin, että myös me kannatamme vapautta. Jäivät hölmön näköiseksi.
Toinen juttu, että Alexander S. on aloittanut koulunkäyntinsä suomeksi, eikä häntä pidetä pesunkestävänä suruna. Niinpä Stubbin tullessa valituksi kokoomuksen johtoon, höblä aloitti melkoisen "kyseenalaistamiskampanjan" Stubbin ruotsinmielisyydestä. Stubbia haukuttiin jopa populistiksi.
Niinpä Stubb on joutunut vakuuttamaan uskollisuutensa ruotsalaisen rahan edessä kerrasta toiseen.
Ei hän siitä voi nyt poiketa, koska haluaa pääministeriksi myös 2015.
Saa nähdä mitä kansa haluaa.
Kesällä 2013 Pride kulkueen aikaan olimme me myös keräämässä nimiä Helsingin keskustassa, jolloin (Hah) ruotsinkieliset pride-miehet tulivat ajamaan meidät pois paikalta. Silloin sanoin, että myös me kannatamme vapautta. Jäivät hölmön näköiseksi.
Toinen juttu, että Alexander S. on aloittanut koulunkäyntinsä suomeksi, eikä häntä pidetä pesunkestävänä suruna. Niinpä Stubbin tullessa valituksi kokoomuksen johtoon, höblä aloitti melkoisen "kyseenalaistamiskampanjan" Stubbin ruotsinmielisyydestä. Stubbia haukuttiin jopa populistiksi.
Niinpä Stubb on joutunut vakuuttamaan uskollisuutensa ruotsalaisen rahan edessä kerrasta toiseen.
Ei hän siitä voi nyt poiketa, koska haluaa pääministeriksi myös 2015.
Saa nähdä mitä kansa haluaa.
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Se, että asianosaiset pitävät asiaa tärkeänä eikä uudistus aiheuta velvoitteita heteroille,
riittää jo sinänsä uudistuksen hyväksymiseen. "Ei ole keneltäkään pois"
Muualla maailmassakin vastaavaa keskustelua käydään jatkuvasti,
joten kyseessä ei ole suomalainen erityisilmiö.
Meille "kielivapaushomoillekin" riittäisi se, että saamme valita,
olemmeko ruotsitettuja vai ruotsittomia kansalaisia-
aivan kuten koko muu maailma saa itse päättää!
Sekään ei ole keneltäkään pois-
mutta tekisi meidät onnellisemmiksi.
Pakkoruotsi on erityinen, suomalainen ilmiö, ja sen poistaminen on Suomen tuomista
eurooppalaisten ja pohjoismaisten arvojen piiriin!
Kimmo Sasi taitaa muuten olla ainoa, joka vastustaa sekä homoja että kielivapautta!
On siinä todella ahdas mielenmaisema. Yleensä ahdasmielisyys kohdistuu vain jompaankumpaan.
No joo, vihervasemmiston pakkoruotsin kannattaminen juontaa juurensa siitä, että he uskovat suojelevansa
vähemmistöä, kun enemmistö pakotetaan vähemmistön intresseihin.
Tällä logiikalla he kuitenkin antavat tukensa Mandelan vankilaan laittaneille, koska
Mandela vastusti maailman parasta vähemmistöasemaa!
Eli opetus: Jokin tolkku siihen vähemmistönkin suojeluun, vihervasemmisto!
riittää jo sinänsä uudistuksen hyväksymiseen. "Ei ole keneltäkään pois"
Muualla maailmassakin vastaavaa keskustelua käydään jatkuvasti,
joten kyseessä ei ole suomalainen erityisilmiö.
Meille "kielivapaushomoillekin" riittäisi se, että saamme valita,
olemmeko ruotsitettuja vai ruotsittomia kansalaisia-
aivan kuten koko muu maailma saa itse päättää!
Sekään ei ole keneltäkään pois-
mutta tekisi meidät onnellisemmiksi.
Pakkoruotsi on erityinen, suomalainen ilmiö, ja sen poistaminen on Suomen tuomista
eurooppalaisten ja pohjoismaisten arvojen piiriin!
Kimmo Sasi taitaa muuten olla ainoa, joka vastustaa sekä homoja että kielivapautta!
On siinä todella ahdas mielenmaisema. Yleensä ahdasmielisyys kohdistuu vain jompaankumpaan.
No joo, vihervasemmiston pakkoruotsin kannattaminen juontaa juurensa siitä, että he uskovat suojelevansa
vähemmistöä, kun enemmistö pakotetaan vähemmistön intresseihin.
Tällä logiikalla he kuitenkin antavat tukensa Mandelan vankilaan laittaneille, koska
Mandela vastusti maailman parasta vähemmistöasemaa!
Eli opetus: Jokin tolkku siihen vähemmistönkin suojeluun, vihervasemmisto!
-
jänkäkoira
- Viestit: 159
- Liittynyt: 29.04.2014 09:56
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Tuosta tuli mieleen, että..Hannu Jussi kirjoitti:Kesällä 2013 Pride kulkueen aikaan olimme me myös keräämässä nimiä Helsingin keskustassa, jolloin (Hah) ruotsinkieliset pride-miehet tulivat ajamaan meidät pois paikalta. Silloin sanoin, että myös me kannatamme vapautta. Jäivät hölmön näköiseksi.
Mitä luulette, tullaanko pakkoruotsialoitteen äänestyksen alla näkemään tämäntasoista "ruotsirummutusta" (eli aloitetta puoltavaa kirjoittelua) julkkisten, perinteisen ja sosiaalisen median toimesta, kuten nyt tämän tasa-arvoisen avioliittolain kanssa?
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
En usko, koska osittain #tahdonn2013 kyseessä on jatko-osa (siis kampanjamielessä) Pekka Haaviston presidentivaalikampanjalle,jänkäkoira kirjoitti:Tuosta tuli mieleen, että..Hannu Jussi kirjoitti:Kesällä 2013 Pride kulkueen aikaan olimme me myös keräämässä nimiä Helsingin keskustassa, jolloin (Hah) ruotsinkieliset pride-miehet tulivat ajamaan meidät pois paikalta. Silloin sanoin, että myös me kannatamme vapautta. Jäivät hölmön näköiseksi.
Mitä luulette, tullaanko pakkoruotsialoitteen äänestyksen alla näkemään tämäntasoista "ruotsirummutusta" (eli aloitetta puoltavaa kirjoittelua) julkkisten, perinteisen ja sosiaalisen median toimesta, kuten nyt tämän tasa-arvoisen avioliittolain kanssa?
eli samat aktiiviset tahot ovat koko ajan asialla ja osaavat somen hyödyntämisen.
Mutta meillä on ollut menossa hiljainen kansanäänestys ja mielenosoitus jo kymmenen vuotta:
Ilman pakkoa suomalainen ei koe ruotsalaisuuden ylikorostamista velvollisuudekseen!
(yo-ruotsin kirjoittajien määrä on se indikaattori)
Se on voimakkaampi,vaikka hiljaisempi, indikaattori, kuin mikään some-rummutus!
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
http://yle.fi/uutiset/paaministeri_stub ... origin=rss
päätös on osoitus kansalaisaktivismista ja siitä, että Suomen lainsäädäntö on tulossa samalle tasolle muiden Pohjoismaiden ja länsimaiden kanssa.
osoitus kansalaisaktivismista, ja se on myös osoitus siitä, että Suomen lainsäädäntö on tulossa samalle tasolle kuin Pohjoismaiden ja muiden länsimaiden lainsäädäntö tässä erittäin herkässä ja vaikeassa kysymyksessä.
Milloin Suomen kielipolitiikka tulee samalle tasolle länsimaiden kanssa ?Olen sen verran yksilövapauden kannattaja, etten missään nimessä lähde tuomitsemaan niitä ihmisiä, jotka näkevät tämän asian toisin. Olen vain henkilökohtaisesti vilpittömän iloinen siitä, että tasa-arvoisen avioliittolain kanta, tasa-arvo ja ihmisoikeudet tässä kysymyksessä voittivat.
Re: Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiin
Tärkeä pointti!JV Lehtonen kirjoitti:Se, että asianosaiset pitävät asiaa tärkeänä eikä uudistus aiheuta velvoitteita heteroille,
riittää jo sinänsä uudistuksen hyväksymiseen. "Ei ole keneltäkään pois"
JV Lehtonen kirjoitti: Meille "kielivapaushomoillekin"
Sinä kujeileva puppeli...Homolinguaalinen on kreikka-latinaa ja merkitsee 'samankielinen'.
Heterolinguaalinen olisi 'erikielinen'.