vapaakielivalinta.fi

Pakkoruotsi ja hyötyruotsi eivät sulje toisiaan pois:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... siaan-pois

Jaska, en usko, että virkamiehetkään erityisemmin arvostavat ruotsin taitoa. Ainakin tunnen monia, jotka periaatteessa opiskelevat aineita, joista usein päädytään virkamiehiksi, mutta eivät hekään ruotsia pidä yllä, elleivät satu pitämään kielestä. Tämä perinteinen "Vänta lite, jag hämtar Gunilla" riittää. Usein asiat ovat niin vaikeita, että ne ovat suomeksikin hankalia, saati sitten vieraalla kielellä. Eikä yliopiston virkamiesruotsi välttämättä edes anna alan sanastoa siihen. Varmaan myös monessa paikassa ovat ne perinteiset ruotsinkielisten virat, joiden suomenkielisten on turha edes hakea.

Itsekin olen aina suhtautunut todella skeptisesti ajatukseen siitä, että olisin lukenut ruotsin oikeasti todella hyödylliselle tasolle -- osaan erityisalojen sanastoa nimenomaan englanniksi, ja tykkään myös keskustella vähän vaikeammista asioista. En saa yhtään mitään jostain naiivista kahvipöytäkeskustelusta, josta saamani kicksit pitäisi tulla siitä, että "jees, nyt pääsen keskustelemaan ruotsiksi ruotsalaisten kanssa!"

Joillekin se tuntuu riittävän ja se on sitten todella tärkeä asia... jokaiselle omansa, kai, mutta ei pitäisi kuvitella että se pätee muille.

"Hyötyruotsin" kustannukset pelkästään opetustoimessa ovat nopean päässälaskun perusteella noin 100-1000 euroa/opittu sana. Tuohon päädytään kun otetaan opiskelun kustannukset ja jaetaan ne keskivertosuomalaisen ruotsin sanavarastolla.
Aika epätieteellinen arvio tosin. Onko jollain parempaa tietoa siitä kuinka paljon aikuiset oikeasti ruotsia osaavat? Täällä eivät osaa juuri kahta sanaa enempää.

jlo kirjoitti:"Hyötyruotsin" kustannukset pelkästään opetustoimessa ovat nopean päässälaskun perusteella noin 100-1000 euroa/opittu sana. Tuohon päädytään kun otetaan opiskelun kustannukset ja jaetaan ne keskivertosuomalaisen ruotsin sanavarastolla.
Aika epätieteellinen arvio tosin. Onko jollain parempaa tietoa siitä kuinka paljon aikuiset oikeasti ruotsia osaavat? Täällä eivät osaa juuri kahta sanaa enempää.

Yksikkökustannukset tippuivat juuri merkittävästi!

Aiemmin virkaruotsini oli: Jag talar inte svenska. Jag hämtar Gunilla.
Tänään opin uutta.
Nyt virkaruotsini on: Jag talar inte svenska. Vänta lite, jag hämtar Gunilla.

Palvelutason nousu noin 40%.

Noustenmaa kirjoitti:

jlo kirjoitti:"Hyötyruotsin" kustannukset pelkästään opetustoimessa ovat nopean päässälaskun perusteella noin 100-1000 euroa/opittu sana. Tuohon päädytään kun otetaan opiskelun kustannukset ja jaetaan ne keskivertosuomalaisen ruotsin sanavarastolla.
Aika epätieteellinen arvio tosin. Onko jollain parempaa tietoa siitä kuinka paljon aikuiset oikeasti ruotsia osaavat? Täällä eivät osaa juuri kahta sanaa enempää.

Yksikkökustannukset tippuivat juuri merkittävästi!

Aiemmin virkaruotsini oli: Jag talar inte svenska. Jag hämtar Gunilla.
Tänään opin uutta.
Nyt virkaruotsini on: Jag talar inte svenska. Vänta lite, jag hämtar Gunilla.

Palvelutason nousu noin 40%.

Ehkä me "nuoret" ei jakseta enää sanoa itsestäänselvyyksiä, joten virkaruotsikin vähenee yhteen virkkeeseen...

Kysymykseen siitä, että paljonko osaan ruotsia, niin kyllä kai minulla jonkinlainen passiivinen ruotsin taito on. Onhan se niin helppo kieli. Pystyn lukemaan helposti yksinkertaisia tekstejä ja jopa ymmärtämään jotain puheesta. Puhumaan en enää kovin kummoista pysty, tai vähintäänkin siihen sekoittuu muiden kielten sanoja. Mikä tekee ruotsin puhumisesta ihan typerää, koska kuulijakin osaa ne sanat englanniksi (tai ehkä saksaksikin). Ei siitä kenellekään mitään hyötyä tosin ole. Äskenkin ymmärsin mitä yhdessä kai portugalinkielisessä tekstissä luki ranskan ja muiden kieltä avustuksella, joten kai saman "tason" saisi ruotsissakin opettelematta koko kieltä.

TMK kirjoitti: Kysymykseen siitä, että paljonko osaan ruotsia, niin kyllä kai minulla jonkinlainen passiivinen ruotsin taito on. Onhan se niin helppo kieli. Pystyn lukemaan helposti yksinkertaisia tekstejä ja jopa ymmärtämään jotain puheesta. Puhumaan en enää kovin kummoista pysty, tai vähintäänkin siihen sekoittuu muiden kielten sanoja. Mikä tekee ruotsin puhumisesta ihan typerää, koska kuulijakin osaa ne sanat englanniksi (tai ehkä saksaksikin). Ei siitä kenellekään mitään hyötyä tosin ole. Äskenkin ymmärsin mitä yhdessä kai portugalinkielisessä tekstissä luki ranskan ja muiden kieltä avustuksella, joten kai saman "tason" saisi ruotsissakin opettelematta koko kieltä.

Se on totta! Opettelemalla säännölliset äännesuhteet sukukielten välillä "oppii" kerralla ison joukon sanoja. Esimerkiksi vanhoissa sanoissa suomen a-a-vokaalikombinaatiota vastaa pohjoissaamessa uo-i. Tällä perusteella oppiikin sitten käytännössä ilmaiseksi tunnistamaan jo ison joukon yhteisiä sanoja vieraassa kielessä:
guolli 'kala'
muoksi 'maksa'
vuolli 'ala-'
vuoktinje 'ahdata'
čuohti 'sata'
buollit 'palaa'
vuoddjit 'ajaa'
jne.
(Tietysti osa konsonanteistakin on erejä, eli niille on omat vastaavuuskaavansa.)

Muidenkin vokaalien kohdalla on vastaavia kaavoja. Tällaista etymologista sanaston oppimista ei tietääkseni vielä osata hyödyntää kieltenopetuksessa. Se toimisi hyvin myös "muuntosääntönä" esim. ruotsin ja englannin tai ruotsin ja saksan välillä, tai venäjän ja puolan, tai ranskan ja espanjan, tai suomen ja viron, jne.

TMK kirjoitti:Jaska, en usko, että virkamiehetkään erityisemmin arvostavat ruotsin taitoa. Ainakin tunnen monia, jotka periaatteessa opiskelevat aineita, joista usein päädytään virkamiehiksi, mutta eivät hekään ruotsia pidä yllä, elleivät satu pitämään kielestä. Tämä perinteinen "Vänta lite, jag hämtar Gunilla" riittää. Usein asiat ovat niin vaikeita, että ne ovat suomeksikin hankalia, saati sitten vieraalla kielellä. Eikä yliopiston virkamiesruotsi välttämättä edes anna alan sanastoa siihen. Varmaan myös monessa paikassa ovat ne perinteiset ruotsinkielisten virat, joiden suomenkielisten on turha edes hakea.

Luulen tässä olevan alueellisia eroja. Jossain Vantaalla, missä joku asioi ruotsiksi kerran vuodessa, tuskin ruotsin taito tuntuu niin tärkeältä ylläpitää. Aidosti kaksikielisissä kunnissa tilanne voi olla toinen.