vapaakielivalinta.fi

Minä ja pakkoruotsi:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... akkoruotsi

Laitoin blogilleni jatkeen Facebookiin:
https://www.facebook.com/pages/Jaakko-H ... e_internal

Aivan erinomainen puheenvuoro taas kerran!

Koska yliopistossa virkamiesruotsi on pakollinen eikä ilman sen suorittamista saa tutkintotodistusta, kysyntä on suurta. Sen seurauksena virkamiesruotsin kurssille pääsee vasta opintojen loppuvaiheessa. Siinä vaiheessa (kymmenkunta vuotta ylioppilaskirjoitusten jälkeen) kielitaitoni oli unohtunut niin täydellisesti, että jouduin käymään virkamiesruotsin kurssin kahdesti.

Ja kun ihmiset saadaan käymään kursseja useamman kerran, niin niille on entistä vaikeamapi päästä. Saavat sitten kielipakottajat retostella sillä miten suosittuja ruotsinkurssit ovat, ja jälleen kerran - tavallaan se on totta. Pakkosuosittu olisi ehkä kuvaavampi sana.
Toisaalta tämä mielettömyys työllistää valtavan määrän ihmisiä, joilla on asenne ruotsiin kohdallaan, toisaalta se pitää suomenkielisiä poissa työmarkkinoilta.

Hillevi Henanen kirjoitti:Aivan erinomainen puheenvuoro taas kerran!

Koska yliopistossa virkamiesruotsi on pakollinen eikä ilman sen suorittamista saa tutkintotodistusta, kysyntä on suurta. Sen seurauksena virkamiesruotsin kurssille pääsee vasta opintojen loppuvaiheessa. Siinä vaiheessa (kymmenkunta vuotta ylioppilaskirjoitusten jälkeen) kielitaitoni oli unohtunut niin täydellisesti, että jouduin käymään virkamiesruotsin kurssin kahdesti.

Ja kun ihmiset saadaan käymään kursseja useamman kerran, niin niille on entistä vaikeamapi päästä. Saavat sitten kielipakottajat retostella sillä miten suosittuja ruotsinkurssit ovat, ja jälleen kerran - tavallaan se on totta. Pakkosuosittu olisi ehkä kuvaavampi sana.
Toisaalta tämä mielettömyys työllistää valtavan määrän ihmisiä, joilla on asenne ruotsiin kohdallaan, toisaalta se pitää suomenkielisiä poissa työmarkkinoilta.

Pakkosuosittu! Sinulta kyllä lohkeaa.

Jaska, kuten hyvin tiedät, on tämä kaunis ja rikas äidinkielemme mitä mainioin väline asioiden ja tuntojen kuvaamiseen. Ennen tähän pakkoruotsimyllyyn hyppäämistä en ole edes tajunnut miten rakas se minulle on.

No niin, pakkoruotsia kannattava kieltenopettaja luikertelee mallikkaasti kommenttiosiossa perustelematta lainkaan, miksi ruotsin pitäisi olla pakollinen:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... nt-2801317

Jaska kirjoitti:No niin, pakkoruotsia kannattava kieltenopettaja luikertelee mallikkaasti kommenttiosiossa perustelematta lainkaan, miksi ruotsin pitäisi olla pakollinen:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... nt-2801317

Olen opettanut ranskan ja espanjan kieliä (ja jonkin verran ruotsia ja englantia) noin 20 vuoden ajan. Oma käsitykseni on seuraava.

Suomalaisilla koululaisilla täytyy olla englannin lisäksi toinen pakollinen kieli. Englanti opitaan pitkälti ns. luonnollisella tavalla, koska sitä on ympäristössä niin paljon (tv, internet, kirjat, musiikki jne). Englantia voi oppia pitkälti vain käyttämällä sitä - kielioppia ei juurikaan tarvitse ymmärtää ja silti pärjää turistitilanteissa. Eri asia on, jos haluaa oppia englantia hyvin (moni luulee osaavansa, mutta todellisuudessa ei osaa). Silloin pitää tajuta myös syntaksin ilmiöitä ja osata analysoida niitä.

Ruotsi on ollut pitkään se kieli, joka on opeteltu pänttäämällä, kuten latinaa opeteltiin monia vuosikymmeniä. Sitä kautta oppijat ovat oppineet kieliopista paljon, koska ruotsin kielessä on rakenteita, joiden osaaminen edellyttää peruskäsitteiden tuntemista (subjekti, objekti, predikatiivi, attribuutti jne). Samalla ruotsi ei kuitenkaan ole suomalaiselle niin hankalia kuin esim. venäjä, ranska tai saksa. Eli se on juuri sopiva kieli suomalaiselle peruskoululaiselle, jonka asennetta ei ole pilattu.

Kyllä rakenteita opitaan nimenomaan suomen kieliopin kautta.

Ajatus, että on opiskeltava ruotsia, jotta tietäisi, mikä on subjekti, objekti, jne. ei ole totta.

Mikä tässä nyt on ruotsin peruste - se että jokainen ihminen tarvitsee ymmärrystä kieliopista, joka avautuu vain omasta kielestä poikkeavia rakenteita omaavan kielen kautta? Useimmissa maissa opiskellaan vain oman äidinkielen sukukieliä, joten tässä on nyt jotain outoa.

Ruotsin opetusta on leikattu todella rankalla kädellä peruskouluissa ja lukioissa ja nyt taso on ylioppilailla jo niin matala, että kieltä ei oikeastaan voi järkevästi käyttää vaikka olisi haluakin. Lehtitekstit ovat liian vaikeita ja kuuntelukaan ei onnistu, koska sanasto on liian suppea. Lisäksi opiskelijat eivät enää hallitse kielioppikäsitteitä ja ruotsin heikosta osaamisesta tulee seurauksena se, että sellaisia kieliä kuin saksa, ranska, espanja ja venäjä, on entistä hankalampi oppia. Itse tuskin olisi koskaan oppinut saksan perusteita muutamassa vuodessa ellei pohjalla olisi ollut ruotsi.

peruskoulu

Aiempia tuntijakoja on hankala verrata enkä löytänyt mistään asiantuntijan laatimaa vertailua. Sen sijaan löytyi tuntimäärien kehitys:

- Toisen kotimaisen kielen tuntimäärä A1 -kielenä vuoden 1969 tuntijaossa oli 19 vuosiviikkotuntia. Tuntimäärä oli suunniteltu kuusipäiväiselle kouluviikolle. B1-kieltä opiskeltiin tuolloin joko 6 tai 12 vuosiviikkotuntia.

- Vuoden 1985 tuntijaossa A1-kielen osuus asettui 15 tunniksi ja B1-kielen 9 tunniksi.

- Vuosien 1993 ja 2001 tuntijaoissa tuntimäärät ovat olleet A1-kielen osalta 16 vvt ja B1-kielen 6 vvt.
(http://www.minedu.fi/export/sites/defau ... .pdf?lang=)

Siis 1993 kielten tuntimäärä putosi kahdella tunnilla, myös muualta leikattiin, sillä tarkoitus näyttää olleen laajentaa valinnaisuutta. Valinnaistunteja peruskoulussa saattoi olla 20 tuntiin asti (nykysin 13). Myös kielissä oli siis mahdollista tarjota lisäkursseja - niitä vain ei juurikaan valittu.

Eihän tässä 1992 oppilaan elämää oleellisesti kevennetty. Notkahdus alaspäin kieltenopiskelussa johtui kenties siitä, että koulutyö samalla tuli kaikkiaan raskaammaksi (peruskoulun alkuaikojen keveyttä alettiin reivata tietoisesti kohti nykyistä Pisa-huippua) ja todellista valinnanvaraa alkoi löytyä esim. ilmaisutaitoa, musiikkia, tietotekniikkaa.

lukio

Lukion kohdalla erityisesti pakkoruotsi on syönyt muiden kielten osaamista. Toki samalla lukio on muuttunut, ei helpommaksi vaan vaativammaksi. Suomenkielisellä puolella jatkoonpääsystä käydään ankaraa taistelua ja opiskelijat hiovat niitä taitoja, joista saa pisteitä hakutilanteessa.

Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi 2011 tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Siinä eri kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta kieltenopiskelussa, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy siihen, että ns. harvinaisempia kieliä luetaan vähemmän, tuli ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä".

Ahvenanmaa, Ruotsi

Muualla on vapaa kielivalinta, esim. Ahvenanmaalla ja Ruotsissa - eikö siellä pitäisi opiskella suomea, joka erilaisena kielenä avaa ymmärryksen kielioppien saloihin?

Virallinen selitys pakkosuomesta luopumiselle Ahvenanmaalla oli kuitenkin se, että suomi söi ahvenanmaalaisnuorten muun kielitaidon.

Kysyisinkin sinulta, mitä sitten ehdotat, jos haluat poistaa ruotsin?
Että oppilaat jatkossa lukevat vain englantia? Onko viennistä riippuvan Suomen etu todellakin jatkossa se, että osaamme vain englantia?
Vai haluatko korvata Suomen kunnissa (jotka jo nyt kituvat taloutensa kanssa) ruotsin joillain muilla kielillä? Mikä se kielivalikko sitten olisi, että suomalainen peruskoululainen voisi 7-9 luokkien aikana tätä valikkoa opiskella kunnassa kuin kunnassa?

Ruotsissa on tarjolla aina saksa, ranska ja espanja, Ahvenanmaalla lisäksi suomi ja venäjä.
Lisäksi Ruotsissa on koulukohtaisia kieliä.

Meillä voidaan siirtyä eteenpäin tarjoamalla aluksi kunnan koosta riippuen yhtä tai useampaa kieltä englannin ja ruotsin ohella. Koulun vaihdon yhteydessä voi jonkun joutua vaihtamaan kieltä (niin nytkin), mutta uusi kielihän meillä alkaa parin vuoden välein, joten nämä onnistuvat kyllä.

Kielten opetuksessa on Suomessa mielestäni tehty seuraavat pahat virheet viime vuosikymmeninä:

1) Poistettu ruotsin kielestä peruskoulussa tasokurssit - suppea ja laaja. Jos opiskelija ei mene lukioon, hänen pitäisi saada opiskella ruotsissa suppea kurssi tai hänen pitäisi voida siirtyä sellaiselle heti kun yläasteen jälkeen alkaa näyttää siltä, että hän ei ole menossa lukioon ja sieltä yliopistoon.

Tasokurssit katosivat jo kolmekymmentä vuotta sitten. Tässä kirjoittaja ammentaa kaukaa historiasta. Lisäksi hän luulee edelleen elävänsä maailmassa, jossa lukio ja ammattikoulu ovat valovuosien päässä toisistaan. Moni suorittaa ne nyt rinnan ja joka tapauksessa oppilaalla on oltava ysiltä päästessään kelpoisuus molempiin. Myöhemmin taas ammattikorkeassa eri linjoille lähteneiden oppilaiden polut yhtyvät...

2) Tehty ylioppilaaksi tulemisesta liian helppoa eli on siirrytty järjestelmään, jossa on vain yksi pakollinen pitkä koe. Näin esim. pitkän matematiikan lukijalle riittää periaatteessa lyhyt englanti (tosin harvoin englantia kirjoitetaan lyhyenä). Ennen lyhyen matematiikan lukijoilla piti olla pitkän kielen ja ruotsin lisäksi ns. lyhyt kieli. Silloin saksaa kirjoitti yo-kirjoituksissa n 10 000 opiskelijaa ja esim. ranskaa n. 3000 opiskelijaa. Nykyisin vastaavat luvut ovat (2500 saksa ja 1000 ranska). 80-luvun ylioppilaat suoriutuivat yhtä aikaa sekä ruotsista että saksasta (mikä on ymmärrettävää, kun kielet ovat molemmat germaanisia). Miksi nykyisiltä lukiolaisilta muka voi vaatia samaa? Eivät he ole sen tyhmempiä kuin ennenkään, mahdollisesti tosin lyhytjänteisempiä, mutta pitkäjänteisyys on ominaisuus jota voi opetella, sitä voi kysyä vaikka huippu-urheilijalta tai mestaripianistilta. Halutaanko kaikesta vain aina päästä mahdollisimman helpolla?

Ovatko siis kaikki muut aineet kuin kielet liian helppoja?

Ensinkin pitkän matikan lukijoilla EI ole ollut pakollista kolmatta kieltä. Toiseksi älykkyysosamäärääkään mitattaessa vieraat kielet eivät ole keskeisessä roolissa, joten viittaukset tyhmyyteen niiden kohdalla, jotka eivät lue kolmea kieltä, ovat ihan törppöjä.

Toiseksi ylioppilaskirjoitusten uudistaminen perustui siihen, että
- yo-tutkinto oli jo turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin

Nuoret eivät tosiaankaan pääse liian helpolla. Heidän tulisi kehittää loogista ajattelua ja kykyä monimutkaisten, vaikeasti määriteltävien ongelmien ratkaisuun. Vanhan linjan kieltenopettajan on vaikea pysytellä totuudessa, rakentaa selkeitä ajatuskuvioita ja välttää mustamaalaamista - nuorilta on voitava vaatia enemmän.

Ohitettuaan kaikki loogiset argumentit, tuo kieltenopettaja parahtaa:

Sinun kanssasi ei voi jatkaa keskustelua, koska sinulta puuttuu kokonaan konkretia. Sanot että ruotsin lisäksi tarjottaisiin muita kieliä, mutta et sano, mitä ne ovat.

Karmeinta on se, että hän on tuolla olemattomalla kyvyllään loogiseen ajatteluun kohdannut oppilaita ja ohjannut näiden opiskelua vuodesta toiseen.

"Olli-Pekka Lindgren 22.11.2014 17:09"

Onko tämä kaveri "Hanasaaren trollitehtaan tuotantolinjalta" ?
Ihmeen sattuvasti tuli paikkaamaan nyqvistin jättämää aukkoa..

Eihän peruskoulussa voisi olla mitään paikallista vaihtelua,
vaan koko maan valinnaiset aineet, myös nykyiset A2-ja B2-kielet pitäisi säätää joka kouluun identtitisiksi,
"muuttomahdollisuuden" takia--

Tampereella voi opiskella kiinaa nyt kolmessa koulussa,
joten Tampereelta emme trolli-logiikan mukaan voi mihinkään missään oloissa muuttaa koskaan..

http://yle.fi/uutiset/tutkija_verkkosod ... as/7469539

Facebook-sivultani vierailijan kommentti:
"Paitsi että ainakin Helsingin yliopistossa on nykyään ruotsi pakollinen myös ulkomaalaisille opiskelijoille ja ilman sitä ei saa tutkintoa. En tiedä, onko asian laita sama myös muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa."

Aikamoista, että virkamiespakkoruotsi koskee myös vieraskielisiä opiskelijoita!

Jaska kirjoitti:Facebook-sivultani vierailijan kommentti:
"Paitsi että ainakin Helsingin yliopistossa on nykyään ruotsi pakollinen myös ulkomaalaisille opiskelijoille ja ilman sitä ei saa tutkintoa. En tiedä, onko asian laita sama myös muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa."

Aikamoista, että virkamiespakkoruotsi koskee myös vieraskielisiä opiskelijoita!

Ainakin matemaattisluonnontieteellisen tutkintosäännössä vuodelta 2012 todetaan:

Toisen kotimaisen kielen opintoja ei vaadita opiskelijalta, joka on saanut hakemuksesta lukiossa
vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta, eikä opiskelijalta, joka ei ole suorittanut toista
kotimaista kieltä International Baccalaureate -, European Baccalaureate - tai Reifeprüfung-
tutkinnossaan.

http://www.helsinki.fi/ml/opiskelu/tutkintosaanto.pdf

Onko tullut uusi tutkintosääntö vai onko kyseessä jokin tietty tiedekunta?

Jaska kirjoitti:Facebook-sivultani vierailijan kommentti:
"Paitsi että ainakin Helsingin yliopistossa on nykyään ruotsi pakollinen myös ulkomaalaisille opiskelijoille ja ilman sitä ei saa tutkintoa. En tiedä, onko asian laita sama myös muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa."

Aikamoista, että virkamiespakkoruotsi koskee myös vieraskielisiä opiskelijoita!

Miten he muka selviävät siitä, kun eivät ole opiskelleet sitä alemmilla asteilla 3+3 vuotta ??

NRR kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Facebook-sivultani vierailijan kommentti:
"Paitsi että ainakin Helsingin yliopistossa on nykyään ruotsi pakollinen myös ulkomaalaisille opiskelijoille ja ilman sitä ei saa tutkintoa. En tiedä, onko asian laita sama myös muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa."

Onko tullut uusi tutkintosääntö vai onko kyseessä jokin tietty tiedekunta?

Tai sitten Jaskan kaveri on Hanasaaresta...
Lallin lolli!

JV Lehtonen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Facebook-sivultani vierailijan kommentti:
"Paitsi että ainakin Helsingin yliopistossa on nykyään ruotsi pakollinen myös ulkomaalaisille opiskelijoille ja ilman sitä ei saa tutkintoa. En tiedä, onko asian laita sama myös muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa."

Aikamoista, että virkamiespakkoruotsi koskee myös vieraskielisiä opiskelijoita!

Miten he muka selviävät siitä, kun eivät ole opiskelleet sitä alemmilla asteilla 3+3 vuotta ??

Ehkä taso suomenkielisilläkin on jo niin alhaalla, ettei opiskelemattomuus haittaa enää.

Trolli-ongelma on aika vaikea.

- - - - - - - - - - -

Arctic Apartheid on termi, joka kuulostaa varsin käyttökelpoiselta.

Henkilö (tiedän vanhastaan, on opiskellut fennougristiikkaa) kertoi, että tuota ruotsia ei hyväksytä virkamiesruotsiksi. Miksi ihmeessä ruotsin suoritusta siis vaaditaan ulkomaalaisilta, jos se ei edes anna virkamiesruotsiin pätevyyttä? Aivan käsittämätöntä.

En tiedä liittyykö siihen, että Helsingin yliopisto on kaksikielinen yliopisto. Jos samaa ei ole yksikielisissä yliopistoissa, silloin Helsingin yliopisto on pakkokaksikielinen yliopisto.