Ylläpitääkö pakkoruotsi tasa-arvoa?

[Jaska]

Ylläpitääkö pakkoruotsi tasa-arvoa?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... tasa-arvoa

[NRR]

Kiitos, Jaska!

--- Kielitaitovaatimukset koskevat kuitenkin vain korkeakoulutettuja viranomaisia – perus- tai keskiasteen koulutuksen saaneet eivät nykyäänkään kilpaile näistä työpaikoista. Ruotsin pakollisuuden poistaminen ei vaikuttaisi tähän tilanteeseen mitenkään eikä siis lisäisi epätasa-arvoa.

--- äidinkielenomaista suomea opiskelevat, joilla sekä aloitustaso että tavoitetaso on korkeampi, ovat epäreilussa etulyöntiasemassa kyseisiä viranomaistehtäviä ajatellen. Miksei tämä räikeä epätasa-arvoisuus häiritse kielipakottajia? Kielipakottajien logiikasta löytyi jälleen yksi uusi tekopyhä kaksoisstandardi.

--- alueellisen tasa-arvon kannalta ongelmallista, että Raaseporissa halutaan estää oppilaita valitsemasta englantia A1-kieleksi. Voidaan kysyä, millaisia seurauksia sillä on oppilaille, että heidän englannintaitonsa on paljon heikompi kuin muualla maassa asuvilla? Millä mittarilla hyvä ruotsin taito antaa oppilaalle kilpailuedun hyvää englannin taitoa vastaan?

--- Koulutustaso kyllä periytyy, mutta se on tehnyt niin jo pakkoruotsin kaudella. Pakkoruotsi ei siis ole onnistunut vähentämään koulutustason periytyvyyttä eli tekemään ihmisistä tasa-arvoisempia.

--- Tämäkin perustelu osoittautui siis virheelliseksi: pakkoruotsi ei ylläpidä tasa-arvoisuutta.

Enpä usko, että kukaan pakon ymmärtäjistä tunnustaa edes lukeneensa blogiasi tämän jälkeen.

[Jaska]

Enpä usko, että kukaan pakon ymmärtäjistä tunnustaa edes lukeneensa blogiasi tämän jälkeen.

On niitä niinkin paksukalloisia, että he lukevat (toisesta silmästä sisään, kolmannesta ulos) ja sanovat sen jälkeen kirkkain silmin, että he ovat eri mieltä ja että tuo nyt on vain yksi näkemys. Ja sitten järkevä kansa ihmettelee, miksi se äänestää eduskuntaan sellaisia vajaakapasiteettisia kuin vaikka Kimmo Sasi tai Paavo Lipponen.

[NRR]

Tämä pakkoruotsin tasa-arvottomuus tulee näkyviin myös siinä, että lukiolaisille ei ole varattu mitään erityisopetusta ruotsiin - ei ainakaan useimmissa kouluissa. Jos ruotsi ei suju, on hankittava kallista tukiopetusta muualta. Tämä siis koskee nimenomaan niitä, jotka ovat muutenkin koulutuksellisesti heikoilla: vähemmän koulutettujen perheiden lapsia, joita vanhemmat eivät pysty preppaamaan, maahanmuuttajia, erityisoppilaita.

Monilla on vaikeuksia saada ruotsinsa suoritettua. Kaikilla tasoilla.

Näistä vinoutumista saadaan silloin tällöin tietoa myös esiin, mutta se häivytetään nopeasti.

- Opettajalehdessä peruskoulun erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen."

- Oppilaat, joilla on kiitettävät numerot matemaattisissa aineissa mutta ongelmia kielissä jättävät yleensä lukion väliin, kielilahjakkaat taas menevät lukioon matikan ongelmista huolimatta. Kuitenkin samalla ruotsinkurssilla sitten istuvat peruskoulusta kutosella tullut ja kympin ruotsinlukijat. Jo lukiossa moni jää lakkia vaille ruotsin takia. Osalle kielellisiä haasteita omaavista viiden kurssin suorittaminen hyväksytysti on mahdotonta. Erityisopetusta ei lukioissa ole vaan opiskelijat patistetaan kallisiin yksityisopintoihin, kun ruotsi ei suju.

- Satakunta-lehdessä oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri." ---

- Tutkiva amk-ruotsinope kirjoittaa työstään osana kyselytutkimustaan: "Suuri osa opiskelijoista on tyytymätön nykyiseen järjestelyyn. Turhautuminen näkyy opiskelijoiden käytöksessä ja puheissa. Tilanne on usein sietämätön myös ruotsin opettajalle, koska ruotsia vastustavan opiskelijan ajatukset, sanat ja teot näkyvät oppitunnilla selvästi. Hänen on oltava henkisesti vahvempi kuin ne opettajat, joiden aineista yleisesti pidetään, joita ei kyseenalaisteta eikä kritisoida."

Ei tämä ainakaan mistään tasa-arvosta kerro!

Yliopiston Kielikeskuksen johtaja --- sanoi Turun ylioppilaslehdessä, että kaikkein epätoivoisimmille on järjestetty jopa yksityisopetusta, mutta ”Karu totuus on se, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty saamaan osaamistaan vaadittavalle tasolle. Me emme pysty auttamaan loputtomiin.”

Tämä jutun esimerkkikaveri oli kuitenkin venyttänyt opintojaan pakkoruotsin vuoksi pari vuotta, ilman yksityisopetusta.

[Jaska]

Kyllähän minullakin pakkoruotsi viivytti valmistumista, kun piti käydä "virkakurssi" kahteen kertaan, kun kieli oli unohtunut. Eikä minun kohdallani kyse ole kielipään heikkoudesta vaan motivaatiosta ja tarpeesta: fennougristiikassa ei yksinkertaisesti tee ruotsilla yhtään mitään, ellei satu erikoistumaan ruotsinsaameen (kuolevia pikkukieliä, yhteensä ehkä 1000 puhujaa). http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiskielet#Luokittelu

Sanoisin, että paljon enemmän alan tutkimuksia ja kirjallisuutta on englanniksi, venäjäksi, saksaksi ja jopa ranskaksi. Ja tietysti unkariksi, suomeksi ja viroksi.

[NRR]

Kyllähän minullakin pakkoruotsi viivytti valmistumista, kun piti käydä "virkakurssi" kahteen kertaan, kun kieli oli unohtunut. Eikä minun kohdallani kyse ole kielipään heikkoudesta vaan motivaatiosta ja tarpeesta: fennougristiikassa ei yksinkertaisesti tee ruotsilla yhtään mitään, ellei satu erikoistumaan ruotsinsaameen (kuolevia pikkukieliä, yhteensä ehkä 1000 puhujaa). http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiskielet#Luokittelu

Sanoisin, että paljon enemmän alan tutkimuksia ja kirjallisuutta on englanniksi, venäjäksi, saksaksi ja jopa ranskaksi. Ja tietysti unkariksi, suomeksi ja viroksi.

Aivan. Moni sellainen, joka palaa opiskelemaan pitemmän ajan jälkeen, joutuu samalla tavoin oppimaan ja unohtamaan ruotsin kielen jo toiseen kertaan.

Ei tämäkään mitään tasa-arvoa ole.

[Jaska]

Aivan. Moni sellainen, joka palaa opiskelemaan pitemmän ajan jälkeen, joutuu samalla tavoin oppimaan ja unohtamaan ruotsin kielen jo toiseen kertaan.

Ei tämäkään mitään tasa-arvoa ole.

Tämähän on täysin käsittämätöntä resurssien tuhlausta:
- Peruskoulussa ja lukiossa on pakkoruotsi, koska sitä vaaditaan korkeakoulutetuilta virkamiehiltä.
- Korkeakoulussa pakkovirkaruotsin kursseille pääsee vasta opintojen lopussa, jolloin kieli on monella jo unohtunut, eli alempien kouluasteiden pakkoruotsi meni täysin hukkaan.
- Korkeakoulun tutkintotodistus riittää sitten todisteeksi virkamiesruotsin osaamisesta, mutta jos kieltä ei tarvitse työssään, se unohtuu taas.
- Lopputuloksena meillä on virkamies, joka lain silmissä ja paperilla täyttää ruotsin kielitaitovaatimuksen, mutta joka ei käytännössä osaa ruotsia, vaikka on jo kahdesti elämässään sen opetellut!

Ruotsinkieliset valittavat, etteivät virkamiehet palvele heitä ruotsiksi, ja suomenkieliset valittavat systeemin järjettömyyttä ja epätaloudellisuutta. Ketä tämä aikaa ja rahaa tuhlaava pelleily hyödyttää? Vastaus: ei niin ketään!

[NRR]

Aivan. Moni sellainen, joka palaa opiskelemaan pitemmän ajan jälkeen, joutuu samalla tavoin oppimaan ja unohtamaan ruotsin kielen jo toiseen kertaan.

Ei tämäkään mitään tasa-arvoa ole.

Tämähän on täysin käsittämätöntä resurssien tuhlausta:
- Peruskoulussa ja lukiossa on pakkoruotsi, koska sitä vaaditaan korkeakoulutetuilta virkamiehiltä.
- Korkeakoulussa pakkovirkaruotsin kursseille pääsee vasta opintojen lopussa, jolloin kieli on monella jo unohtunut, eli alempien kouluasteiden pakkoruotsi meni täysin hukkaan.
- Korkeakoulun tutkintotodistus riittää sitten todisteeksi virkamiesruotsin osaamisesta, mutta jos kieltä ei tarvitse työssään, se unohtuu taas.
- Lopputuloksena meillä on virkamies, joka lain silmissä ja paperilla täyttää ruotsin kielitaitovaatimuksen, mutta joka ei käytännössä osaa ruotsia, vaikka on jo kahdesti elämässään sen opetellut!

Ruotsinkieliset valittavat, etteivät virkamiehet palvele heitä ruotsiksi, ja suomenkieliset valittavat systeemin järjettömyyttä ja epätaloudellisuutta. Ketä tämä aikaa ja rahaa tuhlaava pelleily hyödyttää? Vastaus: ei niin ketään!

Niinpä. Nyt on tulossa vielä uusi unohduskohta, kun osassa peruskouluja pakkoruotsi jaotellaan 2+2+2+0 eli ysiluokka jää ilman ruotsia, jolloin lukiossa aloitetaan taas nollilta.

Tosin tietysti näitä ns. pullonkauloja ruotsinopinnoissa pyritään kuromaan kiinni. Ihan taatusti nähdään nyt kulisseissa vääntöä siitä, että pakkoruotsiin tulee kaksi tuntia lisää - siellä on muutama tunti vielä vailla sijoitusta.

Virkaruotsia on nyt jo Jyväskylässä rakennettu siten, että kyse olisikin "ammattiruotsista" - tätähän JEAkin täällä yritti markkinoida. Tämä "ammattiruotsi" alkaisi heti opintojen alussa ja lomittuisi muihin opintoihin - ja esimerkiksi fysiikan laitoksen ruotsinkielinen henkilökunta vetäisi fysiikanopintoja ruotsiksi. Tässä on jo vaara, että aineopinnot kärsivät kieliopintojen takia.

Ihan järjetön, kohtuuton, naurettava jne. tämä järjestelmä on. Mutta se on, koska siitä on hyötyä. Kotitehtäväksi jää selvittää kenelle.

[NRR]

Jaska, kielipoliittinen osuus blogissasi on mittava ja erityisen ansiokas:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Mitään vastaavaa ei tästä maasta löydy.

Olisiko mahdollista, että nämä kirjoitukset olisi erillään ja kenties niistä löytyisi jopa sivusto, jolla linkkejä näihin teksteihin olisi ryhmitelty?

Tämä blogisi on nimittäin vuoden kielivapausteko!

[Jaska]

Jaska, kielipoliittinen osuus blogissasi on mittava ja erityisen ansiokas:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Mitään vastaavaa ei tästä maasta löydy.

Olisiko mahdollista, että nämä kirjoitukset olisi erillään ja kenties niistä löytyisi jopa sivusto, jolla linkkejä näihin teksteihin olisi ryhmitelty?

Tämä blogisi on nimittäin vuoden kielivapausteko!

Kiitoksia.
Listaussivu kielipoliittisista kirjoituksista löytyy erikseen:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... politiikka
...mutta tarkempi ryhmittely sen sisällä on hankalaa, kun monessa kirjoituksessa sivutaan monia pointteja ja tasoja, ja niissä viitataan linkkien avulla muihin kirjoituksiin.

Taustalla hiljalleen työstelen yhtenäistä ja loogisesti aiheisiin jaksoteltua koostekirjoitusta, mutta jos se joskus valmistuu, se on sitten kirja.
"Kielipoliittinen pefletti: pyyhi pakkoruotsilla!"

[Eero Nevalainen]

Itseäni kiinnostaisi paitsi argumentteja sinänsä käsittelevä teos, niin myös jonkinlainen analyysi siitä, miten kielipoliittisessa keskustelussa vedätetään. Kaikkein "kasvattavin" kokemus näissä väännöissä on ehdottomasti ollut se, että näkee, miten propagandaa tehdään ja miten se leviää. Itse en enää välttämättä jaksa edes lukea pakkoruotsin puolusteluja loppuun asti, kun tiedän jo ennalta mitä siellä lukee -- tuo Keskipohjanmaan artikkeli jossa mennään linjoilla "vastustin pakkoruotsia koska sain huonoja arvosanoja mutta sitten menin töihin ruotsiin" on tyypillinen tapa ohjata ajattelua, jos toinen ei aktiivisesti ajattele itse.

[NRR]

Listaussivu kielipoliittisista kirjoituksista löytyy erikseen:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... politiikka
...mutta tarkempi ryhmittely sen sisällä on hankalaa, kun monessa kirjoituksessa sivutaan monia pointteja ja tasoja, ja niissä viitataan linkkien avulla muihin kirjoituksiin.

Taustalla hiljalleen työstelen yhtenäistä ja loogisesti aiheisiin jaksoteltua koostekirjoitusta, mutta jos se joskus valmistuu, se on sitten kirja.
"Kielipoliittinen pefletti: pyyhi pakkoruotsilla!"

Kiitos - hienoa!

Jos olisit valinnut viiteryhmäsi toisi, tienaisit jo hyvin tällä aktiivisuudellasi kielikysymyksessä, vrt. http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... 175#p17814

Itseäni kiinnostaisi paitsi argumentteja sinänsä käsittelevä teos, niin myös jonkinlainen analyysi siitä, miten kielipoliittisessa keskustelussa vedätetään. Kaikkein "kasvattavin" kokemus näissä väännöissä on ehdottomasti ollut se, että näkee, miten propagandaa tehdään ja miten se leviää. Itse en enää välttämättä jaksa edes lukea pakkoruotsin puolusteluja loppuun asti, kun tiedän jo ennalta mitä siellä lukee -- tuo Keskipohjanmaan artikkeli jossa mennään linjoilla "vastustin pakkoruotsia koska sain huonoja arvosanoja mutta sitten menin töihin ruotsiin" on tyypillinen tapa ohjata ajattelua, jos toinen ei aktiivisesti ajattele itse.

Niinpä!

[Jaska]

Itseäni kiinnostaisi paitsi argumentteja sinänsä käsittelevä teos, niin myös jonkinlainen analyysi siitä, miten kielipoliittisessa keskustelussa vedätetään. Kaikkein "kasvattavin" kokemus näissä väännöissä on ehdottomasti ollut se, että näkee, miten propagandaa tehdään ja miten se leviää. Itse en enää välttämättä jaksa edes lukea pakkoruotsin puolusteluja loppuun asti, kun tiedän jo ennalta mitä siellä lukee -- tuo Keskipohjanmaan artikkeli jossa mennään linjoilla "vastustin pakkoruotsia koska sain huonoja arvosanoja mutta sitten menin töihin ruotsiin" on tyypillinen tapa ohjata ajattelua, jos toinen ei aktiivisesti ajattele itse.

Tässä olisi hankalaa se, ettei minulla ole näistä kirjanmerkkejä tai talletettuja sivuja - toisin sanoen aineisto puuttuu. Tältä foorumilta voisi kerätä paljonkin linkkejä ja lainauksia, mutta sekin olisi työlästä niin kauan kuin näitä ei kerätä yhteen ketjuun vaan ne ovat levällään sadoissa viestiketjuissa ja tuhansissa viesteissä.

[JV Lehtonen]

Eikö sama koske englantia, jonka osaamattomuus oikeasti ajaisi suomalaiset epätasa-arvoiseen asemaan!

Silti englanti ei ole lain mukaan pakollinen, vaan eliitti valittaa englannin ylivaltaa!!

[JV Lehtonen]

Itseäni kiinnostaisi paitsi argumentteja sinänsä käsittelevä teos, niin myös jonkinlainen analyysi siitä, miten kielipoliittisessa keskustelussa vedätetään. Kaikkein "kasvattavin" kokemus näissä väännöissä on ehdottomasti ollut se, että näkee, miten propagandaa tehdään ja miten se leviää. Itse en enää välttämättä jaksa edes lukea pakkoruotsin puolusteluja loppuun asti, kun tiedän jo ennalta mitä siellä lukee -- tuo Keskipohjanmaan artikkeli jossa mennään linjoilla "vastustin pakkoruotsia koska sain huonoja arvosanoja mutta sitten menin töihin ruotsiin" on tyypillinen tapa ohjata ajattelua, jos toinen ei aktiivisesti ajattele itse.

Tässä olisi hankalaa se, ettei minulla ole näistä kirjanmerkkejä tai talletettuja sivuja - toisin sanoen aineisto puuttuu. Tältä foorumilta voisi kerätä paljonkin linkkejä ja lainauksia, mutta sekin olisi työlästä niin kauan kuin näitä ei kerätä yhteen ketjuun vaan ne ovat levällään sadoissa
viestiketjuissa ja tuhansissa viesteissä.

Mielestäni meidän pitää siirtyä reaktiivisuudesta pro-aktiiivisuuteen ja olla niitä, joihin reagoidaan,
ei niitä, jotka reagoivat, vaikka toki reagoiminen on tärkeämpää kuin niellä kaikki ylhäältä annettu kritiikittä,
kuten tyypillisellä alistuvalla suomalaisella on tapana!

Suomessa ei ole aitoa sananvapautta, koska media (kielipolitiikassa) keskittyy Venäjän tapaan
valtion virallisen ideologian pakkosyöttöön.

Mutta silti: panokset reaktiivisuudesta pro-aktiivisuuteen.