Opetuksen tasa-arvo

[A. Salminen]

"Kuviosta 3 nähdään, että koulun sijaintialueella A2-kielen tarjoamisessa on jonkin verran eroja
koulun alueellisen sijainnin suhteen. Tasa-arvon kannalta keskeistä on se, missä kouluissa ei ole
lainkaan tarjolla A2-kieltä. Kuviosta voidaan havaita, että Pohjois-Suomessa ja Lapissa 55 % kouluista ei järjestänyt A2-kielen opetusta, kun vastaavat luvut olivat Länsi- ja Sisä-Suomessa 54 %, Etelä-Suomessa 40 %, Itä-Suomessa 32 % ja Lounais-Suomessa 36 %."

Lähde: Kansainvälistymismahdollisuuksientasa-arvo koulutuksessa, sivu 24:

https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisulu ... 3/F029.pdf

Ei ole resursseja tarjota A2-kieltä, kun pakkoruotsi syö resurssit. A2-kielen opetusta ei tarvittaisi ollenkaan, jos pakolliset A1- ja B1-kielet olisivat vapaasti valittavissa.

Olenko käsittänyt oikein, että alakoulussa (luokat 1-6) kieltenopettajat voivat olla joko luokanopettajia eli kasvatustiedettä opiskelleita opettajia, joilla on lisäkoulutus jonkin kielen opettamiseen, tai he voivat olla kieliä yliopistossa opiskelleita, joilla on lisäkoulutuksena pedagogiset opinnot (60 op) yliopistossa? Tällaisen käsityksen saa ainakin seuraavilta sivuilta:

http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/ ... skelu.html
http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/ ... ttely.html

Luokanopettajat eivät siis yleensä opeta kieliä alkoulussa tai heillä on pätevyys vain yhden kielen opettamiseen?

[Jaska]

Olenko käsittänyt oikein, että alakoulussa (luokat 1-6) kieltenopettajat voivat olla joko luokanopettajia, joilla on lisäkoulutus jonkin kielen opettamiseen, tai he voivat olla kieliä yliopistossa opiskelleita, joilla on lisäkoulutuksena opettajan pedagogiset opinnot (60 op) yliopistossa? Tällaisen käsityksen saa ainakin seuraavilta sivuilta:

Ainakin se pätee yleisesti aineenopettajiin: jos suorittaa tuon pedagogiikan sivuainekokonaisuuden, voi opettaa sitä ainetta, jota opiskelee pääaineena. Eli kielten kohdalla toimii varmaan ihan samalla tavalla.

[A. Salminen]

Yle: Pakollinen ruotsi tulee alakouluun – mutta kuka sitä opettaa?

"Jukaraisen mukaan uudistuksessa on paljon avoimia kysymyksiä. Ensimmäinen on se, kuka kieltä alakoulussa opettaa. Luokanopettajien erikoistumisopintoihin ruotsi ei useinkaan kuulu. Ongelmia ei synny, jos alakoulun englannin opettajalla on ruotsi toisena aineenaan tai jos koulussa jo luetaan vapaaehtoista ruotsia kieltenopettajan johdolla."

http://yle.fi/uutiset/pakollinen_ruotsi ... aa/7154485

Aikaistettu ruotsi pikkukoulujen murhe

"Perusopetuksen uusi tuntijako aikaistaa ruotsin kielen opiskelun aloittamisen seitsemänneltä luokalta kuudennelle. Lehtijutun mukaan pikkukouluilla pelätään sekasotkua.
Ilta-Sanomat on haastatellut kuusamolaisen Mäkelän koulun johtajaa Esko Huttua. Mäkelän koululta on Kuusamon keskustaan kahdeksan kilometriä. Koulussa on kolme opettajaa, joista kukaan ei ole pätevä opettamaan ruotsia."

http://www.sukol.fi/uutisia/tasta_puhutaan

A2-kielten sekä ruotsin kielen opetus alakouluissa 2016

"Viime viikkojen uutisoinnin perusteella elinkeinoelämä sekä suomalainen yhteiskunta tarvitsevat kieltenosaajia sekä hyvää kielitaitoa useammassa kuin yhdessä kielessä. Ymmärrämme, että opetuksen järjestäminen on aina kuluerä. Se on myös yhtä lailla sijoitus Meri-Lapin lasten sekä nuorten tulevaisuuteen."

http://lansipohjankieltenopettajat.word ... luun-2016/

Edellisten perusteella alakouluihin on vaikeaa saada kieltenopettajia eli aineenopettajia luokanopettajien lisäksi ja tämän vuoksi alakouluissa luetaankin pääasiassa vain englantia. Kun vuonna 2016 ruotsi tulee pakolliseksi jo alakoulussa, pitää saada lisää kieltenopettajia.

Poliitikkojen puolesta ollaan kyllä siis valmiita laittamaan enemmän rahaa kieltenopetukseen eli opettajiin, mutta ei siten, että ruotsi olisi vaihtoehtoinen kieli. Kieltenopetus siis maksaa, mutta se on sijoitus.

Jos ruotsi olisi vaihtoehtoinen kieli muiden kielten kanssa, mutta kuntia ei lailla velvotettaisi tarjoamaan nykyistä enemmän kieliä, tapahtuisi vuonna 2016 vain se, että osa niistä, jotka lukevat nyt A2-kieltä alakoulussa, jatkaisivat A2-kielen lukemista ruotsin sijasta. Käytännössä siis vain annettaisiin A2-kielen lukijoille lupa jatkaa kahden kielen opiskelua, ilman että heidän pitää alkaa 6. luokalla alkaa lukea vielä ruotsia kolmantena kielenä.

[NRR]

Nähdäkseni tarkoitus on sekä tuottaa ruotsinopettajia, joiden pedagoginen pätevyys painottuu pienten opettamiseen, että tuottaa luokanopettajia, joilla on suppeampi erityisosaaminen ruotsissa, mikä pätevöittää nimenomaan opettamaan alakoulun ruotsia.

Marraskuussa 2012, siis kaksi vuotta sitten kirjoitin

Nyt tapahtuu:

- ruotsi aikaistetaan alakouluun (kesän 2012 päätös)

- luokanopettajista aletaan koulia ruotsinopettajia täydennyskoulutuksella ja muovaamalla luokanopettajien koulutusta (Mikä yritys tuottaa kansankynttilöitä, joiden virka ja palkka edellyttävät ruotsin ottamista lähimmäksi kieleksi ja sitoutumista sen ylläpitoon läpi työuran. Luokanopettajista tulisi äkkiä se ryhmä, joka eniten tarvitsee ruotsia tässä maassa!)

- yläkoulun ja lukion ruotsiin tuotetaan digitaalisia oppimisympäristöjä, koska todellisuudessa ruotsia ei kuule eikä tarvitse (Mikä menetys muiden kielten oppimateriaalien kehittämiselle!)

---

Tiivistelmä OAJ:n lausunnosta: "--- luokanopettajien erikoistumisopintojen lisääminen ruotsissa --- uusista oppimateriaaleista --- muita pitkäjänteisiä toimia ja tukea ruotsin opiskelulle ja opettamiselle --- ruotsin opintojen tarjoamista maahanmuuttajille korkekouluopintojen aikana --- huolehdittava riittävästä resurssoinnista --- ei niitä voi toteuttaa, jollei julkinen valta nykyistä enemmän sitoudu koulutuksen kehittämiseen ja huolehtimalla rahoituksen turvaamisesta opettajien täydennyskoulutukseen ---[rahoitusta tarvitaan] oppiaineiden integroinnissa, opetusmenetelmien kehittämisessä, opinto-ohjauksen kehittämisessä ja kielikylpyotetuksen kehittämsessä --- Ilman rahoitusta ei kehittämistä voida toteuttaa"

Siis "lisää rahaa", "lisää rahaa", "lisää rahaa" ja mainitsinko jo "lisää rahaa".

Tämä siis oli ammattijärjestön kanta.

Ja näiden kustannusten laskeminen olisi tietysti loukkaavaa ruotsinkielisiä ja ruotsin kieltä kohtaan, vai miten se oli?

[NRR]

Nyt sivistysvaliokunnan kuulemisen aikaan kirjoitin folktingetin lausunnosta:

Pitää valitettavasti paikkansa, että ruotsin kielen opiskelutulokset ovat heikentyneet viime aikoina. --- yliopistot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että opiskelijoiden ruotsin kielen taito on heikentynyt.

Kielitaidon taso liittyy opintojen määrään ja riippuu siitä, saavatko oppilaat riittävän korkeatasoista opetusta ja heidän halustaan hyödyntää oppimaansa aktiivisesti ja määrätietoisesti. --- Folktinget katsoo, ettei ratkaisu ole se, että yhä harvemmat oppilaat opiskelevat ruotsia, vaan kieltenopetukseen on panostettava ja sitä on kehitettävä [= lisää resursseja, lisää tunteja]. Tässä Folktinget tukee niitä ehdotuksia, jotka opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä laati, puheenjohtajanaan nykyinen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Työryhmän muistiosa muistiossa Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia

Opetusministeri Virkkusen aikanaan perustama työryhmä ruotsin opetuksen kehittämiseksi avasi portaalin OPM:n sivuille, jossa kansa antoi parannusehdotuksia (= tuomionsa pakkoruotsille). Tästä palautteesta ei näkynyt jälkeäkään työryhmän myöhemmin julkaisemassa esityksessä, jossa päädyttiin esittämään "toiminnallista ruotsia":

1. Kielikoulutuksen jatkumoa painotetaan paikallisen tason kieliohjelmassa ja mahdollistetaan B1-ruotsin oppimäärää laajemmat opinnot perusopetuksen aikana.

2. Turvataan varhaiset ruotsin kielen valintamahdollisuudet esimerkiksi suuntaamalla vapaaehtoisen A2-ruotsin opetukseen kohdennettua valtion erityisavustusta.

3. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi mahdollisuudet ruotsin opetuksen varhentamiseksi osana hallituskauden aikana määriteltäviä tavoitteita kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi.

4. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus luovat mahdollisuuksia perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden oppiainejakoisuuden loiventamiseksi niin, että ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä on mahdollista integroida muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6.
---

10. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa ruotsin kielen opetusaineistojen kehittämishankkeen. Siinä luodaan valtakunnallinen jo käytettävissä oleviin oppimisalustoihin soveltuva ruotsin oppimisen ja opetuksen digitaalinen oppimisympäristö kaikille koulutusasteille tukemaan opetuksen pedagogista kehittämistä ja koulujen keskinäistä verkottumista. Digitaalisen oppimisalustan rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota oppijalähtöisiin, mielekkäisiin kielenkäyttötilanteisiin ja harjoituksiin, jotka tukevat toiminnallista kielitaitoa.

11. Opetushallitus laatii valtakunnallisen kielikylpyopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana käynnistyvää opetussuunnitelman uudistusta. Perusteissa huomioidaan kielikylpyopetuksen jatkumo ja kielikylvyn erityispiirteet etenkin kielikylpykielen ja äidinkielen opettamisen ja osaamistavoitteiden osalta.

12. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee kielikylpyopettajien määrällisen tarpeen kielikylpykysynnän pohjalta osana koulutuksen ennakointityötä. Ministeriö luo yhdessä korkeakoulujen kanssa kielikylpyopettajien erikoistumisväylän lastentarhanopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien koulutukseen.

13. Koulutuksen arviointikeskus, erityisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto, arvioi ruotsin kielen aineenopettajankoulutuksen ja ruotsin opetuksen luokanopettajakoulutuksessa ottaen huomioon alueelliset erot sekä edellä esitetyt koulutustasoihin ja oppimiseen liittyvät erityiskysymykset.

14. Yliopistot varmistavat, että ruotsin kielen opettajankoulutukseen liittyvä harjoittelu on monipuolista ja toiminnalliseen kielitaitoon painottuvaa ja että harjoittelupaikkoja on tarjolla eri koulutusasteilla.

15. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kohdentavat ruotsin opettajien ja luokanopettajien täydennyskoulutukseen resursseja. Täydennyskoulutuksessa painotetaan monimediaista oppimista ja toiminnallista kielitaitoa.

16. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suuntaavat resursseja varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kielikylpyopettajien kielikylpydidaktiseen täydennyskoulutukseen.

--- (kohtia 20)

Mitä tämä kertoo siitä, ketkä ovat olleet suunnittelijoina ja mistä lähtökohdista?

Tätä "toiminnallista ruotsia" -listaa toteutetaan ja resurssoidaan kaiken aikaa! Tämä tulee työllistämään hillittömän hilpeän joukon pakkoruotsin asiantuntijoita eri tasoilla ja eri tahoilla...

Tähän liittyy myös se lainaamani Sampo Terhon kirjoitus, jossa puhutaan siitä, ettei kaksikielisyydelle ole laskettu hintaa.
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... 153#p17575
Tässäkin on projektia, satsausta ja lisäresurssireikiä toisensa päälle muttei puhetta hinnasta.

[Hannu Jussi]

NRR
2013 Hämeenlinnassa järjestettiin luokanopettajille ruotsinkielen täydennysopetusta. Taisi olla lyhyt HBL ilmoitus, jossa kerrottiin, että näistä luokanopettajista tulee eliittiopettajia . . . . siis ruotsin kanssa.
Hanasaaren kautta järjestetään myös ruotsin opetusta.
Ja tästä alta luin, että on tärkeätä, että ruotsi tulisi koko Suomeen.

"För svenskundervisning




PRESSMEDDELANDE Esbo 23.4.2014

För svenskundervisning

Medborgarinitiativet om att göra skolsvenskan frivillig överlämnas till riksdagen 24.4.2014. Inför riksdagens behandling av frågan vill Hanaholmen – kulturcentrum för Sverige och Finland fästa uppmärksamhet vid följande faktorer: • I samarbetet med Sverige och de övriga nordiska länderna är svenskan livsviktig, särskilt inom kultur, utbildning, forskning och lagstiftning. • Norden utgör också en gemensam ekonomisk marknad. • Sverige som arbets- och studiemiljö är en betydande möjlighet, och för att ta vara på den chansen behöver man kunna svenska.

Hanaholmen har i sju års tid koordinerat nätverket Svenska nu, som verkar i hela Finland. Nätverket har skapat nya verksamhetsmodeller för språkinlärning och fört in mer upplevelsebaserad inlärning i skolorna. I stället för att göra språkstudier valfria borde vi tillsammans aktivt söka vägar att förstärka språkinlärningen. Det svenska språket i Finland erbjuder utomordentliga möjligheter till att på olika sätt integrera språkinlärning i barns och ungas vardag.

Svenskans ställning i Finland är också av betydelse i arbetet för att stärka finskans ställning i Sverige. Hanaholmens huvudman Kulturfonden för Sverige och Finland driver ett systerprojekt till Svenska nu i Sverige, Finska nu.

Varför svenska?

http://svenskanu.fi/sprakfostran/

Hanaholmen – kulturcentrum för Sverige och Finland

Hanaholmsstranden 5, Esbo

www.hanaholmen.fi

www.svenskanu.fi

Pressförfrågningar: verkställande direktör Gunvor Kronman, 040-7451738

6.8.2014 "

http://www.hanaholmen.fi/se/lehdistotie ... dervisning

- - - - - - -
Ilokseni voin kertoa lisää Hanasaari-uutisia. Prinsessa Victoria tulee käymään!

[Noustenmaa]

Putinin tytär?

[Hannu Jussi]

Victoria-korttelin tiedän. Se tehdään Helsingin Eiraan - ehkä täyttömaalle.... jotta ruotsia puhuvat pääsevät meren ääreen . . . he kun olivat täällä, ensin.
Samaa politiikkaa harjoitetaan Hangossa.... tai oikeammin, kaavoittaja siellä sai potkut ja siirtyi parempiin hommiin Inkååseen. Kaavoittaa "luonnonsuojelualueita" ja rantakallioita suruille surutta.

Harmi että maannousu on hidastunut..... surut eivät voi vallata maita kuten ennen.

[Jaska]

Kyllähän muutos sopeutumistoimenpiteitä vaatii, koska perinteisesti alakoulussa on ollut luokanopettajia, jotka opettavat luokalleen monia aineita, ja yläkoulussa aineenopettajia, jotka opettavat yhtä tai paria ainetta. Nyt pitää sitten kouluttaa alakoulun puolelle lisää ruotsin opettajia.

Mutta toisaalta tämä palvelee kielivapauden asiaa, koska sitten voidaan sanoa:
- Koneisto on jo valmiina A-ruotsia varten kun pakkoruotsista luovutaan.
- Yhtä helppoa on lisäkouluttaa opettajille muidenkin kielten opettamisen pätevyys kuin nyt ruotsin opettamisen pätevyys.