vapaakielivalinta.fi

folktinget kirjoitti:Koska ruotsin kielen taidon tuomat hyödyt ovat tänä päivänä suuremmat kuin koskaan aikaisemmin ja selvä etu yksilöä ajatellen työpaikkaa haettaessa, on äärimmäisen tärkeää, että valtiovalta säilyttää nykyisen kielten oppimisjärjestelmän ja samanaikaisesti antaa selvän viestin ruotsin kielitaidon hyödyistä koulunsa aloittaville. Suomi kuuluu Pohjoismaihin ja ruotsin kieli on tärkeä yhdistävä tekijä.

Ruotsin taidon tuomat "hyödyt" suuremmat kuin koskaan?

Monikulttuurisuustutkija ja Magman kanssa yhteistyötä tehnyt Saukkonen on muotoillut asian näin:
- ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia, muttei kaikille
- englanti on lingua franca ja englannin sujuva taito (paljon koulutaitoa laajempi) on oleellinen tulevaisuudessa
- vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan

Puhuuko folktinget koskaan totta?

folktinget kirjoitti:Kielivaatimukset Suomessa eivät ole mitenkään ainutlaatuiset vaan täysin linjassa niiden maiden kanssa, joissa on vastaava kielitilanne. Vertailu Belgian, Luxemburgin ja Sveitsin kanssa osoittaa, että kaikkien opiskelijoiden näissä maissa on opiskeltava ainakin kahta kieltä äidinkielen lisäksi. --- Ruotsin kieli ei ole vähemmistökieli kansallisella tasolla vaan toinen Suomen kahdesta tasavertaisesta kansalliskielestä. Suomen lisäksi useassa Euroopan maassa on kaksi tai useampia kansalliskieliä tai virallisia kieliä, millä nimellä niitä joissain tapauksissa kutsutaan: Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi. Kaikissa näissä maissa on jonkin toisen virallisen kielen opiskelu pakollista kaikille oppilaille valtakunnallisella tasolla. Belgiassa, jossa on kolme virallista kieltä, opiskellaan ensimmäiseltä luokalta lähtien yhtä kahdesta muusta kansalliskielestä. Myös Irlannissa, missä iiriä päivittäin puhuvia on vajaat 70 000, opiskelevat kaikki iiriä ensimmäiseltä luokalta lähtien. Sveitsissä yksi kolmesta muusta kansalliskielistä on pakollinen ja Luxemburgissa opiskelevat kaikki koulussa kaikkia kolmea virallista kieltä: luxemburgia, saksaa ja ranskaa.

Mitä näistä maista Suomi muistuttaa pakkoruotsillaan?

Luxemburg
- kansalliskieli lëtzebuergesch (lähellä saksaa) ja hallinnon kielet saksa ja ranska
- kaupunkivaltio (puoli miljoonaa asukasta)
- riippuvainen naapureiden tarjoamasta koulutuksesta ja asiantuntijuudesta
- yläkoulun päättävien kokeiden läpäisy edellyttää kolmen kielen kirjoittamista, mutta puolet opiskelijoista jättää koulun ilman tätä virallista päättötodistusta, maahanmuuttajien ollessa erityisen huonossa asemassa
- saksa ja ranska maailmankieliä, kieliä joilla suurin osa nuorista opiskelee naapurimaissa, sillä Luxemburgissa ei edes ollut omaa yliopistoa ennen vuotta 2003, nyt omassa pienessä yliopistossa voi lukea kieliä, oikeustiedettä ja luonnontieteitä

Belgia
- kolme virallista kieltä: hollanti (60%), ranska (33%), saksa
- toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin
- ranska maailmankieli ja ranskankielisen vähemmistön osuus siis kolmannes
- ei akateemisilla virkapakkokieltä

Sveitsi
- kolme virallista kieltä (saksa, ranska, italia) ja lisäksi yksi kansallinen kieli (retoromania)
- edellytetään käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua
- opetuksesta päätetään kantonikohtaisesti
- kaikki viralliset kielet maailmankieliä
- ei akateemisilla virkapakkokieltä

Irlanti
- viralliset kielet englanti ja iiri
- iiri on löytämieni lähteiden mukaan pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, mutta sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin 1973
- varsin paljon vapautuksia, jopa niin että iiristä vapautettu opiskelee jotain muuta kieltä sen sijaan
- englannintaitoiset irlantilaiset eivät juuri tarvitse muita kieliopintoja selvitäkseen maailmalla
- iiri on alueen alkuperäiskieli, kuten suomi on meillä ja oli vähällä, ettei suomen käynyt kuin iirin
- ei akateemisilla virkapakkokieltä

Puhuuko folktinget koskaan totta?

folktinget kirjoitti:Kielten asema lukiossa ja ylioppilastutkinnossa on heikentynyt viime vuosina. --- Kun ruotsin kieli tuli vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa vuonna 2004, niiden suomenkielisten oppilaiden määrä, jotka kirjoittavat ruotsin kielen, on vähentynyt merkittävästi. Se ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että muita kieliä opiskeltaisiin enemmän. Tähän vedottiin aikoinaan vahvasti, kun kannatettiin toisen kotimaisen kielen vapaaehtoisuutta. Opetushallituksen raportit osoittavat päinvastoin, että kiinnostus kielten opiskeluun Suomessa on yleisesti ottaen huolestuttavasti laskenut.

Vuoden 2005 yo-kokeen rakennemuutos (mm. vain äidinkieli pakollinen, vähintään neljä koetta, ei pakollista yo-ruotsia/suomea) tehtiin hallituksen kuultua asiantuntijaryhmiä, mm. lukioiden rehtoreita, ja tavoitteena oli
- kielipainotuksen keventäminen yo-kirjoituksissa,
- opiskeluaikojen lyhentäminen,
- reppujen vähentäminen,
- vaativien matemaattis-luonnontieteellisten aineiden vahvistaminen ja
- ammattikouluväylää yo-kokeisiin tulevien pärjäämisen mahdollistaminen.

Ei siis ollut tarkoituskaan tehdä tilaa muille kielille. Se on täysin mahdoton tulkinta yllä olevien tavoitteiden valossa.

Vain opintojen ainoan pakollisen kielen (ruotsi) muuttuminen valinnaiseksi tekisi tilaa muille kielille, vaikka sen oheen liitettäisiin erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien erityistarpeita huomioivia ratkaisuja, joissa valinnaiskielen sijaan tulisi koulu/kotikielten lisäkoulutusta. Nämä erityistarpeet huomioivat ratkaisut taas ovat tarpeen kokulutuksen tasa-arvon ja esteettömyyden vuoksi.

Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi 2011 tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Siinä eri kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta kieltenopiskelussa, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy siihen, että ns. harvinaisempia kieliä luetaan vähemmän, tuli ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä".
http://blogs.helsinki.fi/nykykielet/201 ... va-kiinni/

Siis asiaosaamisen painotus on valtava (syystä, mm. ainereaali ja kova kilpailu jatkopaikoista suomenkielisellä puolella) ja kielipaletti on valitettavan vaihtoehdoton ruotsin pakollisuuden vuoksi.

Miksi kieltenopettajat ja kielten pedagogit eivät itse puhu tästä? Siksikö, että valtaosa meidän kieltenopettajistamme on myös ruotsinopettajia, eikä heidän yksinkertaisesti kannata kritisoida oman aineensa pakollisuutta - ja toisaalta heille on ehkä kerrottu satuja myös koulutuksessa. Oman koulun nuorehko ruotsinopettaja kertoi minulle, että ruotsin pakollisuus on perustuslaissa, näin on heille yliopistolla kerrottu.

Kun valhe on riittävän suuri, se saa siivet. Ja kun mikään media ei oijo näitä vääriä käsityksiä, mitä mahdollisuuksia ihmisillä on muodostaa selkeitä mielipiteitä ja vaatia hötönpuhujia tilille?

PS. Yllä mainittu yliopiston julkaisu sisältää mielenkiintoisia trendejä:

- Espanjan kieli on poikkeuksellisessa asemassa siinä, että sen opiskelijamäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, espanjaa puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä, kertoo iberoromaanisten kielten professori.

- Ranskan opiskelijamäärät ovat laskeneet, vaikka ranskan taito on esimerkiksi EU:ssa välttämätön, jos haluaa hoitaa tehtävänsä hyvin, muistuttaa ranskan kielen professori.

- Myös saksan suosio on laskussa, liike-elämän selvitysten mukaan saksa on kuitenkin se kieli, jota rekrytoijat toivovat hakijoiden osaavan, muistuttaa germaanisen filologian professori.

- Venäjää oli opiskellut noin seitsemän prosenttia lukion tänä vuonna päättäneistä, kehityksen suunta on sinänsä ilahduttava, mutta seitsemän prosenttia lukiosta valmistuneista ei riitä vastaamaan tarpeisiin, joita liike-elämän selvityksissä on toistuvasti tuotu esiin, sanoo venäjän kielen professori.

Siis oppilaat olisivat kiinnostuneita nyt espanjasta ja venäjästä, mutta näiden kielten opetusta haittaa myös kieltenopettajien puute. Meidän kieltenopetuksemme on tehty uskomattoman jähmeäksi, opettajia koulutetaan ruotsiin ja väitetään, että ruotsinopetus on halpaa ja tasa-arvoista, vaikka sitten tarpeellinen muu kielitaito on opiskeltava ruotsin päälle eikä sen sijaan. Vaihtoehdoille ei tehdä edes tilaa.

Puhuuko folktinget koskaan totta?

NRR kirjoitti:Puhuuko folktinget koskaan totta?

Koska tässä maailmassa mikään ei ole täydellistä, on tilastollisesti pakko joskus tapahtua senkin ihmeen, että kaiken valehtelun ja vääristelyn joukkoon eksyy myös totuuden sana.

Hillevi Henanen kirjoitti:

NRR kirjoitti:Puhuuko folktinget koskaan totta?

Koska tässä maailmassa mikään ei ole täydellistä, on tilastollisesti pakko joskus tapahtua senkin ihmeen, että kaiken valehtelun ja vääristelyn joukkoon eksyy myös totuuden sana.

Joo, tulihan yksi lauseenpuolikas asiaa ihan lopussa: "Tämä kannanotto on yhdenmukainen Kansalliskielistrategian kanssa" - tosin kielivapauden näkökulmasta tämä on surullinen fakta ja kertoo kansalliskielistrategiamme valheellisuudesta ja kirjoittajista.

folktinget kirjoitti:Pitää valitettavasti paikkansa, että ruotsin kielen opiskelutulokset ovat heikentyneet viime aikoina. --- yliopistot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että opiskelijoiden ruotsin kielen taito on heikentynyt.

Kielitaidon taso liittyy opintojen määrään ja riippuu siitä, saavatko oppilaat riittävän korkeatasoista opetusta ja heidän halustaan hyödyntää oppimaansa aktiivisesti ja määrätietoisesti. --- Folktinget katsoo, ettei ratkaisu ole se, että yhä harvemmat oppilaat opiskelevat ruotsia, vaan kieltenopetukseen on panostettava ja sitä on kehitettävä [= lisää resursseja, lisää tunteja]. Tässä Folktinget tukee niitä ehdotuksia, jotka opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä laati, puheenjohtajanaan nykyinen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Työryhmän muistiosa muistiossa Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia

Opetusministeri Virkkusen aikanaan perustama työryhmä ruotsin opetuksen kehittämiseksi avasi portaalin OPM:n sivuille, jossa kansa antoi parannusehdotuksia (= tuomionsa pakkoruotsille). Tästä palautteesta ei näkynyt jälkeäkään työryhmän myöhemmin julkaisemassa esityksessä, jossa päädyttiin esittämään "toiminnallista ruotsia":

1. Kielikoulutuksen jatkumoa painotetaan paikallisen tason kieliohjelmassa ja mahdollistetaan B1-ruotsin oppimäärää laajemmat opinnot perusopetuksen aikana.

2. Turvataan varhaiset ruotsin kielen valintamahdollisuudet esimerkiksi suuntaamalla vapaaehtoisen A2-ruotsin opetukseen kohdennettua valtion erityisavustusta.

3. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi mahdollisuudet ruotsin opetuksen varhentamiseksi osana hallituskauden aikana määriteltäviä tavoitteita kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi.

4. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus luovat mahdollisuuksia perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden oppiainejakoisuuden loiventamiseksi niin, että ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä on mahdollista integroida muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6.

5. Koulutuksen järjestäjät ottavat käyttöön käytännönläheisiä muotoja ruotsin kielen opiskelussa ammatillisessa koulutuksessa, esimerkiksi kytkemällä sitä eri alojen ammatillisiin opintoihin sekä hyödyntämällä työssäoppimista ja valinnaisuutta.

6. Opinto-ohjausta kehitetään siten, että jatko-opintoja suunnittelevat saavat oikean kuvan ruotsin kielen osaamisvaatimuksista seuraavilla koulutustasoilla ja eri ammateissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut ovat tästä vastuussa.

7. Korkeakoulut järjestävät, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla, koulutustarjontaa ristiin ja yhdessä suomen- ja ruotsinkielisissä korkeakouluissa suomen- ja ruotsinkielisille opiskelijoille, niin että vapaaehtoinen ruotsin käyttö korkeakouluopintojen aikana lisääntyy. [Tähän liittyen kirjoitettiin äskettäin Jyväskylän yliopiston (tämähän on keskeinen paikka pakkoruotsituksen osalta) fysiikan opintojen nivomisesta yhteen pakkoruotsin kanssa...]

8. Korkeakoulut kehittävät menetelmiä, joilla turvataan tutkintoasetuksessa vaadittavan kielitaidon saavuttaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tätä erillisrahoituksella.

9. Opetushallitus yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa kehittävät ruotsin opetuksen opetussuunnitelmia perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisella toisella asteella siten, että tavoitteissa painottuu toiminnallinen kielitaito ja kielenopetus kiinnittyy oppilaan arkeen. Oppilaat ja opiskelijat otetaan kehittämistyöhön mukaan.

10. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa ruotsin kielen opetusaineistojen kehittämishankkeen. Siinä luodaan valtakunnallinen jo käytettävissä oleviin oppimisalustoihin soveltuva ruotsin oppimisen ja opetuksen digitaalinen oppimisympäristö kaikille koulutusasteille tukemaan opetuksen pedagogista kehittämistä ja koulujen keskinäistä verkottumista. Digitaalisen oppimisalustan rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota oppijalähtöisiin, mielekkäisiin kielenkäyttötilanteisiin ja harjoituksiin, jotka tukevat toiminnallista kielitaitoa.

11. Opetushallitus laatii valtakunnallisen kielikylpyopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana käynnistyvää opetussuunnitelman uudistusta. Perusteissa huomioidaan kielikylpyopetuksen jatkumo ja kielikylvyn erityispiirteet etenkin kielikylpykielen ja äidinkielen opettamisen ja osaamistavoitteiden osalta.

12. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee kielikylpyopettajien määrällisen tarpeen kielikylpykysynnän pohjalta osana koulutuksen ennakointityötä. Ministeriö luo yhdessä korkeakoulujen kanssa kielikylpyopettajien erikoistumisväylän lastentarhanopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien koulutukseen.

13. Koulutuksen arviointikeskus, erityisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto, arvioi ruotsin kielen aineenopettajankoulutuksen ja ruotsin opetuksen luokanopettajakoulutuksessa ottaen huomioon alueelliset erot sekä edellä esitetyt koulutustasoihin ja oppimiseen liittyvät erityiskysymykset.

14. Yliopistot varmistavat, että ruotsin kielen opettajankoulutukseen liittyvä harjoittelu on monipuolista ja toiminnalliseen kielitaitoon painottuvaa ja että harjoittelupaikkoja on tarjolla eri koulutusasteilla.

15. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kohdentavat ruotsin opettajien ja luokanopettajien täydennyskoulutukseen resursseja. Täydennyskoulutuksessa painotetaan monimediaista oppimista ja toiminnallista kielitaitoa.

16. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suuntaavat resursseja varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kielikylpyopettajien kielikylpydidaktiseen täydennyskoulutukseen.

17. Opetushallitus ja CIMO käynnistävät yhteistyössä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa valtakunnallisen finska-ruotsi -vaihto-ohjelman ja kampanjan, jolla lisätään ruotsin- ja suomenkielisten koulujen yhteistyötä ja opettaja- ja oppilasvaihtoja. CIMO edistää hallinnoimiensa ohjelmien kautta mahdollisuuksia ruotsin oppimiseen ja opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Tiedotuksen kehittämiseksi CIMO tiivistää yhteistyötä muiden pohjoismaisen koulualan rahoittajien kanssa.

18. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee muutokset, joilla mahdollistetaan toisen kotimaisen kielen oppimäärän aloitus (B3) toisen asteen koulutuksessa. [Jotta esim. maahanmuuttajat, joilla on vapautus peruskoulussa, voivat aloittaa ruotsin lukiossa]

19. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen hankkijat, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla, ottavat hankinnassa huomioon ruotsin kielen koulutustarpeet, jotta työelämälähtöinen ruotsin oppiminen on mahdollista.

20. Korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajataustaisille ja myös ulkomaisille opiskelijoille ruotsin kielen opetusta suomalaisille työmarkkinoille työllistymisen mahdollistamiseksi.

21. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi ja tarvittaessa laatii ohjeet siitä, miten perusopetuslain § 18 vapautusmahdollisuuksia sovelletaan maahanmuuttajien osalta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, millaisia seurauksia vapautuspäätöksillä on oppilaalle muilla koulutusasteilla.
[Karsitaan siis entisestään olemattomat vapautukset]

Mitä tämä kertoo siitä, ketkä ovat olleet suunnittelijoina ja mistä lähtökohdista?

Tätä "toiminnallista ruotsia" -listaa toteutetaan ja resurssoidaan kaiken aikaa! Tämä tulee työllistämään hillittömän hilpeän joukon pakkoruotsin asiantuntijoita eri tasoilla ja eri tahoilla...

Tähän liittyy myös se lainaamani Sampo Terhon kirjoitus, jossa puhutaan siitä, ettei kaksikielisyydelle ole laskettu hintaa.
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... 153#p17575
Tässäkin on projektia, satsausta ja lisäresurssireikiä toisensa päälle muttei puhetta hinnasta.

Folktingetin kannanotossa on muutama asia:

"Lisäksi valiokunta pitää edelleen tärkeänä selvittää kansalliskielten opetuksen riittävyyttä kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta (PeVM 6/2006 vp). Kielikertomus osoittaa, että tarvitaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä turvaamaan sitä, että viranomaiset kykenevät myös käytännössä tarjoamaan palveluja ruotsin kielellä. Eräs tällainen toimenpide voisi olla ruotsin kielen opetuksen resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla.” (PeVM 1/2010 vp).

.... Ruotsin kielen opetuksen lisäksi valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin kielikylpytoiminnan edellytysten turvaamisen merkitystä.” (PeVM 1/2014 vp)

....Ylioppilastutkinnon vapaaehtoisuus ei ole parantanut kielitaitoa vaan se on vaikeuttanut ruotsin kielen opintoja kolmannen asteen koulutuksessa ja siten myös virkamiesten kielitaitovaatimusta. Tämä johtaa puolestaan siihen, että ei ole riittävästi ihmisiä, jotka ylläpitävät palveluita ja niitä rakenteita, joita perustuslakiin perustuvat yhteiskunnalliset ja sivistykselliset tarpeet edellyttävät.

Tähän pieni sivuhuomautus. Suomenkielisten oppilas- opetuspaikkoja on vähennetty tällä hallituskaudella ainakin n. 2000 ja lukioita tullaan lisää sulkemaan.
Kuinka on selitettävissä se, että ruotsinkielisellä puolella on mahdollisuus näin halutessaan saada opiskelupaikka 100 % ja ruotsinkieliset myös työllistyvät Suomessa 100 %.

Suomalaiseen yhteiskuntaan syvästi juurtuneista pohjoismaisista arvoista voidaan mainita: hyvinvointivaltio, demokratia ja yksilönvapaus, oikeusvaltioperiaate, julkisen toiminnan avoimuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään monella tasolla ja kieli on yhdistävä tekijä.

Ruotsissa, EI EDELLEEN tiedetä, että Suomessa puhutaan Ruotsia!!!!!!!!!!!!!!! Näin todistivat/vastasivat myös ne Kansalliskielten tukiyhdistyksen ruotsinkieliset hallituksen jäsenet, jotka järjestivät keskustelutilaisuuden 6.5.2013. Siis kerran vielä Ruotsissa ei tiedetä, että Suomessa on vähemmistö, joka puhuu ruotsia.

Heille, jotka ovat tutustuneet "pohjoismaiseen historiaan" tarkemmin, tuo pohjoismaisuus voi maistua suomalaisen suussa jopa kirosanalle.
Katsokaa karttaa, mikä maa on Pohjoismaa.

Ruotsin kielen taito avaa ovia .....
Vain Suomessa asuvat ruotsia puhuvat vaativat suomalaisia ymmärtämään ruotsia.

On myös tärkeää varmistaa alueellinen tasa-arvo, eli antaa kaikille opiskelijoille samat mahdollisuudet opiskella ruotsiksi ????

Koska ruotsin kielen taidon tuomat hyödyt ovat tänä päivänä suuremmat kuin koskaan aikaisemmin ja selvä etu yksilöä ajatellen työpaikkaa haettaessa, on äärimmäisen tärkeää, että valtiovalta säilyttää nykyisen kielten oppimisjärjestelmän ja samanaikaisesti antaa selvän viestin ruotsin kielitaidon hyödyistä koulunsa aloittaville. Suomi kuuluu Pohjoismaihin ja ruotsin kieli on tärkeä yhdistävä tekijä.
... Järjestetäänkö suomenkielisille työpaikoille puhekumppanit, vai onko todella tarkoitus se että suomenkieliset puhuvat ruotsia keskenään . . . . Ruotsitetaan Suomi.

......siitä, että kielelliset oikeudet eivät toteudu ruotsiksi riittävän hyvin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Puutteet on huomioitu myös kansainvälisissä asiantuntija-arvioissa, kuten Euroopan neuvoston asiantuntijakomitean raportissa alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta ja Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksissa (2012). Folktingetin tietoon tulee jatkuvasti tapauksia, joissa oikeus hoitoon ruotsin kielellä ei toteudu.

Minkälaista hoitoa ruotsinkieliset toivovat saavansa tässä maassa??? Vaikuttaa todella sille, että heillä yleisenä sairauteta on tuo "pain in the arse"-syndrooma sallasyndrooman lisäksi.


Pohjoismaiden työmarkkit.... !!!!!!!!! Bullshit. jos tuosta olisi kunnollista näyttöä, niin ne minä minä ruotsinkieliset olisivat jo pakanneet aikoja sitten.

Sitä mantrana toistettavaa ja jokaisen surun suusta vielä, että ylioppilaskirjoitukset jne.... No way . . . näin typerää valhetta ei saa tuoda suomalaisen eteen - perusteluna.

.....onko valinnanvapaus mennyt liian pitkälle -
Hoh-hoijaa, pakkoruotsittajat kyseenalaistavat henkilöitä, jotka kiltisti haluavat kertoa YK:n ihmisoikeuksista.

Folktinget toteaa, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky paranee, jos oppilaamme lukevat useampia kieliä, etenkin jos opinnot alkavat varhaisessa vaiheessa.
.
Heikki Tulkki, joka on Helsingin työväenopiston kielten opettajien johtaja ja tutkija, on tehnyt kollegansa tutkimuksen siitä, että aikuisena oppii kieliä hyvin, koska jo tietää oppimisen mekanismin.

Folktinget katsoo, ettei ratkaisu ole se, että yhä harvemmat oppilaat opiskelevat ruotsia, vaan kieltenopetukseen on panostettava ja sitä on kehitettävä. Tässä Folktinget tukee niitä ehdotuksia, jotka opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä laati, puheenjohtajanaan nykyinen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Työryhmän muistiosa muistiossa Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia
ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2012)
luetellaan useita toimenpiteitä ruotsin kielen opetuksen parantamiseksi toisena kotimaisena kielenä, ja
siten myös oppimistuloksia. Muun muassa ehdotetaan, että ruotsin kielen opetuksen
opintosuunnitelmia perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammattikoulutuksessa toisella
asteella kehitetään niin, että toiminnallisia kielivalmiuksia ja kieltenopetusta osana oppilaan arkea
kehitetään. Muistiossa todetaan myös opiskelijat ja oppilaat otetaan mukaan kehitystyöhön.

Että sellaista "vankilaa" suomenkielisille. Alempaa koulutusta, jossa enemmän ruotsia. Ruotsi tyhmentää kansaa.

Sorry värikäs (color) sotku, vaikka yritin saada asian esille - selkeästi.

Noita lukiessakin jo hengästyy. Mieleen tuli tämän perusteella kuva hevosrattaista, joillle on sallittu vain yksi tie, Tvåspråkighetsvägen. Pakkoruotsisuitset pidetään tiukalla, ja kuskille ja varmuuden vuoksi vielä Pollellekin kansalliskieli-silmälaput, etteivät rupea kuvittelemaan levottomia risteysten kohdalla.

Oikeuslaitos, opetuslaitos ja kulttuuriministeriö Suomessa ovat yhdessä tehneet työtä vain ruotsinkielisen vähemmistön hyväksi, jotta tulevaisuudessakin Suomi asukkaineen voi taata heille tyydyttävät viranomaispalvelut.

Mikä on surun mielestä viranomainen? Miksi Suomen suomalaisiin asioihin sekaantuu ruotsalainen kansanpuolue? Miksi Suomen koulutusasioihin sekaantuu Ruotsin valtio? (Hanaholmen).

Onko ruotsalaisuus todellakin 90% ???? ja tärkeysjärjestyksessä 100 %. Siltä ainakin vaikuttaa. Sen verran kovaa ääntä pitävät. Surut vähättelevät pisa-tuloksia, mutta tekevät kaikkensa tyhmentääkseen suomenkielisiä, ainakin vaikeuttaen opintoja.

Missä vaiheessa tässä maassa tulee suomea puhuvien vuoro, jolloin oikeusministeriö, opetusministeriö ja kulttuuriministeriö tekisivät yhdessä työtä sen eteen, että Suomi nousisi niin kulttuurisesti kuin opetuksellisestikin sille tasolle, joihin meillä on edellytykset.

NRR kirjoitti:

folktinget kirjoitti:Koska ruotsin kielen taidon tuomat hyödyt ovat tänä päivänä suuremmat kuin koskaan aikaisemmin ja selvä etu yksilöä ajatellen työpaikkaa haettaessa, on äärimmäisen tärkeää, että valtiovalta säilyttää nykyisen kielten oppimisjärjestelmän ja samanaikaisesti antaa selvän viestin ruotsin kielitaidon hyödyistä koulunsa aloittaville. Suomi kuuluu Pohjoismaihin ja ruotsin kieli on tärkeä yhdistävä tekijä.

Ruotsin taidon tuomat "hyödyt" suuremmat kuin koskaan?

Monikulttuurisuustutkija ja Magman kanssa yhteistyötä tehnyt Saukkonen on muotoillut asian näin:
- ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia, muttei kaikille
- englanti on lingua franca ja englannin sujuva taito (paljon koulutaitoa laajempi) on oleellinen tulevaisuudessa
- vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan

Puhuuko folktinget koskaan totta?

Tämä folktingetin mantra, että "ruotsin kielen taidon tuomat hyödyt ovat tänä päivänä suuremmat kuin koskaan aikaisemmin" on valheellisuudessaan loistava osoitus propagandistien kyvyistä.

Tälla aloituksella yritetään hiljentää se sukupolvelta toiselle kulkenut tietoisuus, että aikuisten oikeasti ruotsinopinnoilla ei ole tehnyt mitään vaan kouluruotsi on tarpeettomana unohdettu. Nyt siis yritetään väittää, että kyse muka onkin siitä, että ruotsin kielen taito tuottaa hyötyä juuri nyt. Se on muka niin kulttuurillistavaa, niin pohjoismaistavaa, niin tasa-arvoistavaa, niin voimaannuttavaa, että nimenomaan tulevat nuoret, jotka kasvavat meille tuntemattomaan maailmaan, jossa ammatitkin ovat sellaisia, ettemme osaa niitä edes kuvitella, juuri nämä nuoret muka saavat ruotsista sanomatonta hyötyä...

Ja tätähän ei tarvitse todistaa mitenkään.

Ihmetyttää sellainen, että meillä on ikä, jolloin voimme mennä kesätöihin itse, kulkea julkisella kulkuvälineellä itse, .. edelleen on äänestysikä, naimisiinmenoikä jne. mutta sellaista ei ole, että lasten vanhempina heitä jo 6-7 vuotta kasvatettuamme.... tai myöhemmin kielten tullessa kouluohjelmaan, emme olisi kypsiä päättämään lastemme puolesta. ???
Tuota kielipäätöstä ennen on tehty harrastuspäätökset, päätökset siitä, missä asutaan ja halutaanko tunnustaa jokin uskonto, mutta ruotsin kielestä eivät suomalaiset ole kypsiä päättämään.
Vai ovatko? Kuka sen estää?

Väestörakenne muuttuu koko ajan. Vanhemmasta päästä vähenee väki, jolla ei omakohtaista kokemusta pakkoruotsin pänttäämisestä ole, ja pakkoruotsitettu väestön osa kasvaa. Heille lienee vaikeampaa menestyksekkäästi syöttää ruotsin helppoutta ja välttämättömyyttä. Voisiko tämä osaltaan vaikuttaa otteiden koventamiseen?

Mielestäni otteet ovat koventuneet surupuolella. He ovat ehdottamassa uusia lakeja, jotka velvoittavat suomea puhuvat milloin mihinkin.

Mielestäni tässä ei voi arvostella rationaalisesti ajattelevia (nuoria), joiden mielestä on turhaa ja hukkaan heitettyä opiskella jotakin kommunikointikieltä, jolla ei aio koskaan kommunikoida sen kielen tarpeettomuuden takia ............. vaikkakin Kansalliskielistrategiassa lukee, että ruotsia kannattaa opiskella, jotta voisi puhua maanviljelijän kanssa.

Tuo on turhista turhin ja todella alhaista ajattelukykyä edustava lause. Terveisiä Henrikssonnille!