Folktingetin ehdotus 12.11.2014 kielilain 5 § muuttamiseksi

[Hannu Jussi]

UTLÅTANDE OM FÖRSLAG TILL LAG OM ÄNDRING AV 5 § I SPRÅKLAGEN
Publicerad 12.11.2014 kl. 12:48
Riksdagens grundlagsutskott hörde Folktinget gällande ett lagförslag om ändring av 5 § i språklagen. Folktingets utlåtande nedan.
0
Riksdagens grundlagsutskott
Hänv: Kallelse till grundlagsutskottets sammanträde 12.11.2014
Ärende: Regeringens proposition (RP 206/2014 rd) till riksdagen med förslag till lag om ändring av 5 § i språklagen

Svenska Finlands folkting tackar för kallelsen till grundlagsutskottets sammanträde. I bakgrunden till det aktuella lagförslaget ligger en ändring av kriterierna för statsandelarna för enspråkiga kommuner. De enspråkiga kommunerna får i nuläget förhöjda statsandelar för de merkostnader som uppkommer av den lagstadgade skyldigheten att ordna förskoleundervisning och grundläggande utbildning på det andra nationalspråket i kommunen. Med stöd av lagen om ändring av lagen om statsandel för kommunal basservice (676/2014) beaktas emellertid inte längre merkostnaderna för denna verksamhet i kriterierna för statsandelarna från 1.1.2015.

Till följd av detta föreslås det att språklagen ändras. Enligt lagförslaget kan en enspråkig kommun bli tvåspråkig på begäran av kommunfullmäktige och genom ändring av förordning av statsrådet, trots att kommunens språkliga ställning redan har fastställts för en tioårsperiod genom förordning av statsrådet. Kommunen kan därmed beviljas förhöjda statsandelar för tvåspråkigheten.

Folktingets ställningstagande
Folktinget framhåller att det viktigaste syftet med den språkliga indelningen i enlighet med 5 § i språklagen är att kommunerna har reella möjligheter att trygga den enskilda individens rättsliga ställning. Folktinget anser därför att det är problematiskt att ändra språklagen på ett sätt som inte är i enlighet med lagens syfte.

En ändring av kommunens språkliga status får också andra följder för kommunen. En tvåspråkig kommun har mera omfattande skyldigheter att ge service på båda språken än en enspråkig kommun, eftersom kommunens service och förvaltning ska ordnas så att de finsk- och svenskspråkiga invånarnas rättigheter tryggas enligt lika grunder. Majoriteten av de enspråkiga kommunerna i landet saknar i praktiken denna möjlighet, vilket innebär att kommunerna inte heller har ett jämlikt utgångsläge med avseende på förhöjda statsandelar.

Folktinget konstaterar att syftet med den lagstadgade språkliga indelningen på lokal nivå således förlorar i betydelse, om statsrådet fastställer ändringar i kommunernas språkliga status av andra orsaker än på basis av befolkningens språkförhållanden.

Enligt grundlagsutskottets tolkningspraxis är ett av de viktigaste syftena med statsandelssystemet att garantera att alla kommuner, oavsett skillnader i förhållanden och inkomstunderlag, har möjligheter att klara av i synnerhet sina lagstadgade uppgifter (GrUU 16/2014 m.fl.).

Enligt lagen om statsandel för kommunal basservice (676/2014) får enspråkiga kommuner således inte längre ersättning för strukturella merkostnader, exempelvis för grundläggande utbildning eller för läromedel på svenska. Folktinget anser att lagen inte är förenlig med grundlagsutskottets tolkning av finansieringsprincipen för enspråkiga kommuners del. Detta kan därför även äventyra förutsättningarna för de enspråkiga kommunernas självstyrelse.

Eftersom skyldigheten att ordna grundläggande utbildning gäller alla kommuner oavsett språklig status understryker Folktinget att också enspråkiga kommuners förutsättningar att erbjuda grundläggande utbildning på det andra nationalspråket måste beaktas i statsandelssystemet. Detta förutsätter särskilda överväganden och en egen lösningsmodell i lagen om statsandel för kommunal basservice (676/2014).

Svenska Finlands folkting hänvisar till dessa ställningstaganden och ser det som nödvändigt att lagen om statsandel för kommunal basservice (676/2014) ändras, så att de enspråkiga kommunerna i landet har faktiska möjligheter att fullfölja sina språkliga förpliktelser med stöd av grundlagen och övrig lagstiftning.

Helsingfors den 12 november 2014

SVENSKA FINLANDS FOLKTING
Markus Österlund folktingssekreterare
Kristina Beijar
sakkunnig i förvaltningsärenden

[Lalli]

En ymmärrä kunnolla Folktingetin lausuntoa, mutta ilmeisesti siis itkevät lisää rahaa kaksikielisyyden yksikielisille kunnille aiheuttamien kustannusten kattamiseen. Leikkikaksikielisyyden ylläpitämisen täytyy olla todella kallista, jos jo muutama suomenkielinen kuntalainen ajaa ruotsinkielisen kunnan lähes vararikkoon. Tämä muistetaan.

[Hansa]

"Laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 10 §:ssä säädetään kaksikielisyydestä. 
Asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta on 269,61 €/asukas vuonna 2015

Esimerkkejä, miten kunnat hyötyvät tuosta ylimitoitetusta edusta:

Närpiön kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupunki hakee kaksikieliseksi kunnaksi.Kaupunginhallituksen laskelmien mukaan kaksikielisyys toisi Närpiölle lisää valtionosuuksia 2,1 miljoonaa vuodessa.

Ett tvåspråkigt Närpes skulle gynna kommunen ekonomiskt.
Räknat med dagens summor skulle den formella tvåspråkigheten betyda 2,1 miljoner mer i statsandelar varje år för Närpes. Det är mycket pengar och framförallt är det pengar som vi idag inte har, säger Björklund. http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/1 ... sprakighet

Kaksikielisyys tosin toisi Närpiön kaupungille myös kustannuksia. Suomenkielisten kylttien hankkimiseen arvioidaan uppoavan noin 200 000 euroa ja kaksikielisyydestä aiheutuviin lisäkustannuksiin noin 100 000 euroa. Kylttejä ei kuitenkaan tarvitse vaihtaa joka vuosi, joten Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvistin kertomana kaksikielisyyden kustannukset vuositasolla ovat kuitenkin todellisuudessa paljon valtiolta saatavaa tukea pienemmät eli 100 000 euron luokkaa.
Närpiön kaupungille jää lähes 2 milj euroa voittoa kassanpohjalle pakollisten menojen jälkeen.

Luodon kunnanjohtajan Gun Kapténsin laskelmien mukaan Luoto menettää noin miljoona euroa valtionosuuksia, jos kunta jatkaa yksikielisesti ruotsinkielisenä kuntana.
http://www.kp24.fi/uutiset/375434/Maail ... kieliseksi

Lohjan kaupunki on jo vuosia sitten keksinyt ruveta vapaaehtoisesti kaksikieliseksi päästäkseen hyödyntämään tuota kaksikielisyyden raha-automaattia
Lohjan talousjohtaja Torikka totesi v 2012 ”että kaksikielisyys tuo valtionosuuksina tulopuolelle noin 1,8 miljoonaa euroa. Katukylttien uusimisen jälkeen kaksikielisyyden kustannukset ovat vuositasolla 250 000-300 000 euroa. Nettotuotoksi muodostuu näin vuosittain 1,5 miljoonaa euroa”
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/1 ... -rahasampo

Eduskuntakeskustelussa 11.11.14 Henriksson korosti, miten hyvin kaksikielisillä kunnilla menee:
”Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä ….yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.”

Kun nuo hyvinvoivat kunnat saavat miljoonatolkulla enemmän rahaa kuin yksikieliset sisä-Suomen kunnat, ei ihme, että niissä voidaan paremmin kuin muualla maassa.
Esim 1 miljoonalla lisäeurolla pystyy palkkaamaan kymmeniä sairaanhoitajia tai lähihoitajia tai sosiaalihoitajia. Työttömyys pienenee ja kuntalaiset voivat paremmin.

Olisiko ratkaisu sitten se, että kaikki Suomen köyhät kunnat talousvaikeuksissaan päättäisivät muuttua vapaaehtoisesti ja keinotekoisesti kaksikielisiksi, jotta pääsisivät tuon rahanjaon piiriin?
Riittäiskikö valtiolla rahaa maksaa koko Suomen väestölle: 5.4 milj suomalaista x 269.61€ eli yhteensä n 1,5 miljardia € ! Joka ikinen vuosi !

Osa tuosta summasta jo maksetaan, rannikon ja pääkaupunkiseudun kunnille, jotka ovat jo "kaksikielisiä".

Korjatkaa, jos ymmärrän asian väärin

[Lalli]

Kaksikielisyyden kustannuksia ei pidä jakaa koko väestöllä vaan vähemmistökielen edustajien määrällä. Leikkikaksikielisyyden kustannukset per "vääräkielinen" riippuvat varmasti kunnan koosta ja monesta muustakin tekijästä.

Lohjan väkiluku n. 47700, josta ruotsinkielisiä 3,5% (n. 1670). Vuosikustannukset kaksikielisyydestä arviolta 275000. Kaksikielisyyden kustannukset per ruotsinkielinen n. 165 euroa/vuosi.
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/1 ... -rahasampo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lohja

Närpiön väkiluku n. 9370, josta suomenkielisiä 5,8% (n. 540). Vuosikustannukset kaksikielisyydestä arviolta 100000. Kaksikielisyyden kustannukset per suomenkielinen n. 185 euroa/vuosi.
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/0 ... igt-narpes
http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4rpi%C3%B6

Onko tässä yksi syy, miksi ruotsinkielisillä menee Suomessa paremmin. Valtaosa suomalaisista jää paitsi näistä kaksikielisille kunnille maksettavista ylimitoitetuista eduista, kun taas valtaosa suomenruotsalaisista asuu kaksikielisissä kunnissa.

Todelliset vuosikustannukset leikkikaksikielisyydestä kaikille Suomen kunnille olisivat tällä tavalla arvioituna 175e/hlö * 291000hlö = 51000000. (Arvio on todella karkea, mutta kertokaa jos tiedätte tarkemman laskelman/arvion.) Valtiohan ne maksaa moninkertaisena kaksikielisille kunnille, mutta 50 miljoonaa euroa on muusta tuottavammasta pois. Lisäksi valtiolle toki aiheutuu paljon muitakin kuluja.

[Hannu Jussi]

Jos ymmärsin oikein tuota lakitekstiä, niin vuoden vaihteessa loppuu yksikielisille ruotsinkielisille kunnille annettu tuki ruotsalaisuuden tai ruotsinkielen aiheuttamista kustannuksista.

Henriksson haluaa, että lakkautettava laki jatkuu, jotta ruotsinkielisille maksettaisiin edelleen.... kuulemma kalliimmat koulukirjat jne.
Näin ollen, jos Valtio jatkaa maksamista edelleen pelkästään tuosta ruotsinkielestä, kuntien ei tarvitse anoa kaksikielisyysrahaa, eikä siis tarvitse tuota muutosta kaksikieliseksi.