Maailma muuttuu, Markus Österlund

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Maailma muuttuu, Markus Österlund

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 12.11.2014 23:24

Luin tuossa taas Markus Österlundin "perusteluja" pakkoruotsille. En nauranut enkä itkenyt (JEA:lle tiedoksi) kun en osannut päättää kumpaa tekisin.
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/1 ... kolsvenska
På åttiotalet var svenskan obligatorisk i studentexamen och undervisningen var mer omfattande. Då skrev 13 000 abiturienter tyska i studentexamen. Idag är det bara 2 000 som skriver tyska, säger Markus Österlund.
Hän vertaa siis tämän päivän tilannetta 80-lukuun! Silloin kirjoitti 13000 yo-kokelasta saksan, ja nyt vain 2000. Dramaattinen pudotus - myönnetään, mutta eikö hän ole huomannut, että jotain muutakin on muuttunut 80-luvun jälkeen kuin vain ruotsin kirjoittamisen vapaaehtoisuus ja saksan kirjoittajien määrän väheneminen?

80-luvulla
-nykyisten pakkoruotsin kanssa kamppailevien lasten syntymä oli vielä 15-20 vuoden päässä tulevaisuudessa
-VHS-videot olivat ottamassa lopullisen niskalenkin beta-videoista
-kannettavan puhelimen mukana piti mökille raahata auton akku virtalähteeksi
-kotitietokoneet tekivät tuloaan, Vic-20 oli tosikova juttu
-suuri muutos alkoi, mm 1987 Nokia esitteli maailman ensimmäisen NMT-käsipuhelimen, Mobira Citymanin.
-meillä oli siis pakkoruotsi yo-kirjoituksissa, mutta ei ollut kännyköitä, tietokoneita ja internettiä eikä mitään muutakaan niihin liittyvää jokaisen nykynuoren elämään kuuluvaa, eli 80-luvulla elimme aivan erilaisessa maailmassa kuin tänään.

Mihin hän tällä vertauksella pyrkii? Pakko hänen tietenkin oli jotain puhuttavaa keksiä, kun muistaakseni annettu puheaika kuulemisessa oli peräti viisi minuuttia, ja se on tuskastuttavan pitkä aika silloin kun mitään oikeita perusteluja ei ole olemassakaan.

Jaska
Viestit: 1119
Liittynyt: 27.02.2011 15:43
Viesti:

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Jaska » 12.11.2014 23:50

Heitin kommentin, saa nähdä meneekö läpi:
"På åttiotalet var svenskan obligatorisk i studentexamen och undervisningen var mer omfattande. Då skrev 13 000 abiturienter tyska i studentexamen. Idag är det bara 2 000 som skriver tyska"

Markus Österlund borde bekanta sig med den nya studentexamen: man måste inte skriva så många språk nu än på åttiotalet. Studentexamen är därför irrelevant - vi måste titta hur många studenter LÄR sig olika språk.

Om myndigheter vill förändra studentexamen mindre språk-orienterad, det har ingenting att göra med obligatoriska vs. valfria språk. De är två totalt separata saker. Det är fel att argumentera för en med annan - de är oberoende nivåer.
Eli on väärin laskea saksan kirjoittaneiden määrä - pitäisi laskea saksaa opiskelevien määrä. Ylioppilaskirjoitusta on muutettu vähemmän kielipainotteiseksi, eikä sillä ole mitään tekemistä kielten pakollisuuden tai vapaaehtoisuuden kanssa. Ne ovat kaksi täysin toisistaan riippumatonta tasoa, ja on väärin perustella yhtä tasoa toisen avulla.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 13.11.2014 02:02

Tällä esimerkillä hän yrittää todistaa, että kaikkien kielien kirjoittaminen hiipuu jos se on vapaaehtoista. Saksa tuskin on valikoitunut esimerkiksi vahingossa, koska sillä menee vielä heikommin kuin ruotsilla kun kirjoittajien määrää katsotaan.

Jos sitten verrataan toiseen vapaaehtoiseen kieleen eli englantiin, niin tilanne näyttää varsin erilaiselta.
Katselin tuossa yhtä taulukkoa, joka kuvasi englannin ja ruotsin kirjoitajien määriä vuosina 2004-2009. Molempien kirjoittaminen oli lähes piikissä 2004 kun ruotsi oli vielä pakollinen. Vapaaehtoinen englanti pysyi vakaasti samalla tasolla koko tarkastelujakson, ja ruotsi sukelsi siitä huolimatta, että se on edelleen pakollinen oppiaine lukioissa.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2014 05:12

Muissa maissakin on vieraiden kielten lukeminen vähentynyt. Englanti on entistä merkityksellisempi kieli ja muun kouluttautumisen, aine/ammattiosaamiseen vaatimukset entistä kovemmat.

Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi 2011 tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Siinä eri kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta kieltenopiskelussa, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy siihen, että ns. harvinaisempia kieliä luetaan vähemmän, tuli ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä".
http://blogs.helsinki.fi/nykykielet/201 ... va-kiinni/

Siis asiaosaamisen painotus on valtava (syystä, mm. ainereaali ja kova kilpailu jatkopaikoista suomenkielisellä puolella) ja kielipaletti on valitettavan vaihtoehdoton ruotsin pakollisuuden vuoksi.

Miksi kieltenopettajat ja kielten pedagogit eivät itse puhu tästä? Siksikö, että valtaosa meidän kieltenopettajistamme on myös ruotsinopettajia, eikä heidän yksinkertaisesti kannata kritisoida oman aineensa pakollisuutta - ja toisaalta heille on ehkä kerrottu satuja myös koulutuksessa. Oman koulun nuorehko ruotsinopettaja kertoi minulle, että ruotsin pakollisuus on perustuslaissa, näin on heille yliopistolla kerrottu.

Kun valhe on riittävän suuri, se saa siivet. Ja kun mikään media ei oijo näitä vääriä käsityksiä, mitä mahdollisuuksia ihmisillä on muodostaa selkeitä mielipiteitä ja vaatia hötönpuhujia tilille?

PS. Yllä mainittu yliopiston julkaisu sisältää mielenkiintoisia trendejä:

- Espanjan kieli on poikkeuksellisessa asemassa siinä, että sen opiskelijamäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, espanjaa puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä, kertoo iberoromaanisten kielten professori.

- Ranskan opiskelijamäärät ovat laskeneet, vaikka ranskan taito on esimerkiksi EU:ssa välttämätön, jos haluaa hoitaa tehtävänsä hyvin, muistuttaa ranskan kielen professori.

- Myös saksan suosio on laskussa, liike-elämän selvitysten mukaan saksa on kuitenkin se kieli, jota rekrytoijat toivovat hakijoiden osaavan, muistuttaa germaanisen filologian professori.

- Venäjää oli opiskellut noin seitsemän prosenttia lukion tänä vuonna päättäneistä, kehityksen suunta on sinänsä ilahduttava, mutta seitsemän prosenttia lukiosta valmistuneista ei riitä vastaamaan tarpeisiin, joita liike-elämän selvityksissä on toistuvasti tuotu esiin, sanoo venäjän kielen professori.

Siis oppilaat olisivat kiinnostuneita nyt espanjasta ja venäjästä, mutta näiden kielten opetusta haittaa myös kieltenopettajien puute. Meidän kieltenopetuksemme on tehty uskomattoman jähmeäksi, opettajia koulutetaan ruotsiin ja väitetään, että ruotsinopetus on halpaa ja tasa-arvoista, vaikka sitten tarpeellinen muu kielitaito on opiskeltava ruotsin päälle eikä sen sijaan. Vaihtoehdoille ei tehdä edes tilaa.
Viimeksi muokannut NRR, 13.11.2014 06:19. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2014 05:29

Suuri osa suomenruotsalaisista ja ruotsinopettajista näyttää elävän rinnakkaistodellisuudessa, jossa muka uskotaan, että kaikki suomalaiset voivat oppia ruotsia ja oppivatkin, kunhan saadaan asennevammat pois. Siinä samassa todellisuudessa kaikki tarvitsevat ruotsia ja erityisesti kieliä - kaikesta muusta voidaan tinkiä.

Eksyin sivuille, joilla kerrottiin viime kesän ruotsinopettajien koulutuspäivästä Hanasaaressa. Päätös- ja inspiraatiopuhujana oli tunnettu suomenruotsalainen mediahahmo X, jonka useimmat suomalaiset tuntevat vain suomeksi. Mitään tällaista hän ei esittele suomeksi ohjelmissaan, joten arvatenkin hän tietää, millaisen tyrmistyneen vastaanoton tällainen puhe saisi muussa seurassa.

Ruotsinopettajille puhuessaan X kuulemma aloitti "vahvasti kertomalla omasta aktiivisesta työstään poistaa Suomesta sanan pakkoruotsi käyttö" - muttei tietenkään pakkoruotsia. Puheessaan X kuulemma otti myös kantaa siihen, mikä merkitys ruotsin osaamisen heikkenemisellä on Suomelle:
- Kontaktipinta muihin Skandinavian maihin kapenee ja tällä on strategisesti merkittävä vaikutus pitkällä tähtäimellä, mikäli tämä päästetään tapahtumaan.
- Ruotsin kieli ei ole suomalaisille pelkästään viestintäväline, vaan sillä on myös laajempi merkitys ajatteluun ja maailmankuvan hahmottamiseen. Miksi sanommekaan Pekka Töpöhäntä ja ruotsalaisille tämä hahmo on Pelle Svanslös? Kielet siis eroavat toiminnallisuudeltaan. Indoeurooppalaiset kielet ovat toiminnallisempia, suomalais-ugrilaiset kielet puolestaan ovat staattisempia. Näin Suomessa kaksi eri ajattelumallia kohtaa toisensa, mikä maailmassa on melko ainutlaatuista.
Kielenkäytön ammattilainen X ylipäätään toivoi suomalaisen koulun painottavan enemmän kieliä vaikkapa sitten muiden sisältöjen kustannuksella!
(ohjelmakuvaus http://srosvenska.wordpress.com/2014/07 ... asaaressa/)

Tässä näkyy hyvin se, miten pakkoruotsin kannattajat liikkuvat keskustelussa näkemyksillä, joilla voidaan vain puolustaa oman lapsen oikeutta lukea ruotsia (Norden, Töpöhäntä-Svanslös, arvostan kielitaitoa enemmän kuin muuta osaamista) mutta eivät erota näitä perustesteista, joilla voitaisiin vaatia muiden lasten pakko-opetusta (sellaisia perusteita löytyisi vain englannille, tosin englanti ei ole meillä pakollinen).

Tässä huomaamme myös, miten pakon kannattajien tavoitteet eivät suinkaan rajoitu kieliopintoihin, vaan he ovat valmiita myös karsimaan suomenkielisten koulujen muita opintoja, jotta pakkoruotsille saataisiin tilaa kielivaatimuksia laajentamalla. Tämä jos mikä on suomalaisvastainen piiloagenda.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2014 05:53

Vuoden 2005 yo-kokeen rakennemuutos (mm. vain äidinkieli pakollinen, vähintään neljä koetta, ei pakollista yo-ruotsia/suomea) tehtiin hallituksen kuultua asiantuntijaryhmiä, mm. lukioiden rehtoreita, ja tavoitteena oli
- kielipainotuksen keventäminen yo-kirjoituksissa,
- opiskeluaikojen lyhentäminen,
- reppujen vähentäminen,
- vaativien matemaattis-luonnontieteellisten aineiden vahvistaminen ja
- ammattikouluväylää yo-kokeisiin tulevien pärjäämisen mahdollistaminen.

Ei siis ollut tarkoituskaan tehdä tilaa muille kielille. Se on täysin mahdoton tulkinta yllä olevien tavoitteiden valossa.

Vain opintojen ainoan pakollisen kielen (ruotsi) muuttuminen valinnaiseksi tekisi tilaa muille kielille, vaikka sen oheen liitettäisiin erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien erityistarpeita huomioivia ratkaisuja, joissa valinnaiskielen sijaan tulisi koulu/kotikielten lisäkoulutusta. Nämä erityistarpeet huomioivat ratkaisut taas ovat tarpeen kokulutuksen tasa-arvon ja esteettömyyden vuoksi.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 13.11.2014 11:16

Tämän päivän nuorten ajankäyttö on täysin erilaista kuin 80-luvulla. Oman motivaation tärkeys on entistä ratkaisevampaa. Tämä näkyy englannin opiskelussa, se koetaan tärkeäksi ja sitä opitaan.

Ja kyllä, minäkin sain ensimmäisen työpaikkani Suomessa sujuvan ruotsin taitoni ansiosta 70-luvun lopussa, mutta ei se velvoita tämän päivän nuoria pakkoruotsin opiskeluun.

90-luvun alussa ryhdyin tosissani panostamaan englantiin kun sitä tarvittiin entistä enemmän työelämässä, ja 90-luvun puolivälin jälkeen se oli minulle työkieli. Harvoin oli enää tilaisuutta käyttää ruotsia.
NRR kirjoitti: Venäjää oli opiskellut noin seitsemän prosenttia lukion tänä vuonna päättäneistä, kehityksen suunta on sinänsä ilahduttava, mutta seitsemän prosenttia lukiosta valmistuneista ei riitä vastaamaan tarpeisiin, joita liike-elämän selvityksissä on toistuvasti tuotu esiin, sanoo venäjän kielen professori.
Onhan meillä maassa mahtava venäjän kielen potentiaali olemassa, mutta tällä hetkellä he lukevat pakkoruotsia. Järjetöntä haaskausta! Kuinka monelta venäjänkieliseltä pakkoruotsi tukkii lukioväylän jatko-opinnoista puhumattakaan?

Venäjän kielen kirjainten oppiminen kävi hetkessä, ja se oli hauskaa. Kreikan kirjaimet olikin sitten jo vähän kinkkisempi juttu, ja minun kreikalleni kävi kuten useimpien pakkoruotsille, käytön puutteessa se on täysin unohtunut.
NRR kirjoitti:Espanjan kieli on poikkeuksellisessa asemassa siinä, että sen opiskelijamäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, espanjaa puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä, kertoo iberoromaanisten kielten professori.
Kaikkien kielten opiskelu ei siis ole vähentynyt, mutta mielenkiinnon kohteiksi ovat valikoituneet englannin lisäksi eri kielet kuin 80-luvulla. Jos koulutuksessa ei olisi tulppana tämä "toinen kotimainen", vaan kielivalinnat olisivat vapaat, olisi sitä kautta mahdollisuus saada mukaan enemmän muita kieliä kotikielenään puhuvia.

Vanhin lapseni aloitti opiskelut teknillisessä yliopistossa juuri 80-luvulla. Tietokoneet siellä veivät alussa hänen kaiken aikansa. ja ensimmäisenä vuotena opintoviikkoja kertyi tasan nolla. Sen vuoden aikana hän kuitenkin oppi tietokoneista enemmän kuin koskaan ennen tai jälkeen, ja valmistui aikanaan hyvin arvosanoin.

Se on nyt vain niin, että motivoitunut ihminen pystyy uskomattomiin suorituksiin, eikä mikään pakko motivoi muuhun kuin minimisuoritukseen.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 13.11.2014 11:22. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hannu Jussi
Viestit: 1108
Liittynyt: 02.04.2011 19:32

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hannu Jussi » 13.11.2014 11:22

Hanasaaren kautta järjestetään luokanopettajille ruotsinopetusta esim. Hämeenlinnassa. vuosi sitten media kertoi näistä opettajista, eliittiopettajina.

Muuta Hanasaaresta:
http://www.hanaholmen.fi/fi/lehdistotie ... n-puolesta
http://www.hanaholmen.fi/fi/lehdistotie ... johtajaksi

A. Salminen
Viestit: 83
Liittynyt: 19.06.2010 20:18
Paikkakunta: Vantaa
Viesti:

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja A. Salminen » 13.11.2014 12:06

80- ja 90-lukujen kieliopintoihin viitataan useasti eli väitetään, että silloin opiskeltiin kolmea kieltä pakollisena. Olisiko kenelläkään faktaa siitä, millainen oli peruskoulujen sekä lukioiden pakollinen kieltenopiskelu 80- ja 90-luvulla?

Lukion opetussuunnitelman perusteet sekä tuntijako uudistettiin vuonna 1994.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930835

Sitä ennen oli voimassa vuoden 1985 lukion opetussuunnitelma sekä tuntijako. Näitä ei löydy netistä, mutta tuntijako on taulukkona seuraavan pdf-tiedoston lopussa (Liite 3):

http://www.minedu.fi/export/sites/defau ... df?lang=fi

Edellisestä ei kuitenkaan selviä, mitä C- ja D-kielet käytännössä tarkoittivat.

Sanotaan, että "vanha systeemissä" lyhyen matematiikan lukijoiden piti lukea "lyhyttä kieltä" ainakin neljä kurssia. Tämä ei selviä edellisestä pdf-tiedostosta, jonka mukaan ennen vuotta 1994, eli vuosina 1985 - 1993, lukioissa oli C- ja D-kieli. Muiden lähteiden mukaan nykyinen B2-kieli (vuosiluokilla 7–9 alkava valinnainen kieli) oli vuoteen 1994 asti C-kieli. Nykyinen B3-kieli (lukiossa alkava valinnainen kieli) oli vuoteen 1994 asti taas D-kieli.

Yo-kirjoituksissa pitkällä kielellä on tarkoitettu ja tarkoitetaan alakoulussa aloitettua kieltä (ennen A-kieli, nykyään A1- ja A2-kieli). Yo-kirjoitusten lyhyellä kielellä on tarkoitettu ja tarkoitetaan yläkoulussa tai lukiossa aloitettua kieltä (ennen C- ja D-kieli, nykyään B2- ja B3-kieli).

Mitä C- ja D-kielet olivat käytännössä ennen vuotta 1994? Kun lyhyen matematiikan lukijoiden piti ennen vuotta 1994 lukea lyhyttä kieltä vähintään neljä kurssia, niin olivatko kurssit ainoastaan lukion kursseja (ei siis peruskoulun) ja oliko kyseessä em. D-kieli, joka ei ilmeisesti siis ollut pakollinen lukion pitkän matematiikan lukijoille?

Mistä löytyy se maininta, että ennen vuotta 1994 lyhyen matematiikan lukijoiden piti lukea lyhyttä kieltä neljä kurssia?

TK
Viestit: 2509
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 13.11.2014 12:55

Nykyään halutaan oppia ainakin jokin kieli mahdollisimman hyvin. Englanti on kaikkialla ykköskieli, jonka mahdollisimman hyvään hallintaan pyritään, koska tiedetään, että englantia tarvitaan kaikkialla, ilman englantia ei pärjää.

Muiden kielten opiskeluun tarvitaan kiinnostusta, mielenkiintoa ja tieto siitä, että kyseistä kieltä itse joskus ajattelee tarvitsevansa. Valinnaisuus, vapaa kielivalinta on tärkein seikka hyvän motivaation syntymiseksi kielen oppimisessa.

Pakkoruotsi on suomenkielisille niin turha ja hyödytön kieli arkielämässä, että vaikka mitä konsteja käytettäisiin, niin siitä ei saada houkuttelevaa kieltä. Pakkoruotsin tunneilla istuminen vastentahtoisesti, pakotettuna on hukkaan heitettyä aikaa, VARASTETTUA AIKAA.

Kuinka paljon oppilas joutuu käyttämään tunteja pakkoruotsiin peruskoulun ja lukion aikana? Tähän on laskettava sekä koulutunnit että kotona tehtäviin kuluva aika.

Kuinka paljon oppiskelija joutuu käyttämään aikaa ammattikouluissa pakkoruotsin opintoihin sekä tunneilla että kotona tehtäviin?

Kuinka paljon opiskelija joutuu käyttämään aikaa korkeakouluissa ja yliopistoissa virkamiespakkoruotsin opintoihin sekä tunneilla että kotona tehtäviin?

Pakkoruotsin "oppimiseen" käytetty tuntimäärä on tärkeämpi tieto kuin pelkkä yo-kirjoittajien määrä. Pakkoruotsin yo-kirjoittajien määrän romahtaminen kertoo suoraan sen, että pakkoruotsia ei kielenä arvosteta eikä sitä koeta tarvittavan tavallisessa elämässä.

Kuinka paljon suomenkielisiltä VARASTETAAN AIKAA pakkoruotsin tunneilla istuttamisella ja pakkoruotsin tehtäviä teettämällä?
Pakkoruotsin ylläpitämisellä VARASTETAAN SUOMENKIELISTEN AIKAA.

Jaska
Viestit: 1119
Liittynyt: 27.02.2011 15:43
Viesti:

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Jaska » 13.11.2014 13:12

A. Salminen kirjoitti:80- ja 90-lukujen kieliopintoihin viitataan useasti eli väitetään, että silloin opiskeltiin kolmea kieltä pakollisena. Olisiko kenelläkään faktaa siitä, millainen oli peruskoulujen sekä lukioiden pakollinen kieltenopiskelu 80- ja 90-luvulla?

Lukion opetussuunnitelman perusteet sekä tuntijako uudistettiin vuonna 1994.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930835

Sitä ennen oli voimassa vuoden 1985 lukion opetussuunnitelma sekä tuntijako. Näitä ei löydy netistä, mutta tuntijako on taulukkona seuraavan pdf-tiedoston lopussa (Liite 3):

http://www.minedu.fi/export/sites/defau ... df?lang=fi

Edellisestä ei kuitenkaan selviä, mitä C- ja D-kielet käytännössä tarkoittivat.

Sanotaan, että "vanha systeemissä" lyhyen matematiikan lukijoiden piti lukea "lyhyttä kieltä" ainakin neljä kurssia. Tämä ei selviä edellisestä pdf-tiedostosta, jonka mukaan ennen vuotta 1994, eli vuosina 1985 - 1993, lukioissa oli C- ja D-kieli. Muiden lähteiden mukaan nykyinen B2-kieli (vuosiluokilla 7–9 alkava valinnainen kieli) oli vuoteen 1994 asti C-kieli. Nykyinen B3-kieli (lukiossa alkava valinnainen kieli) oli vuoteen 1994 asti taas D-kieli.

Yo-kirjoituksissa pitkällä kielellä on tarkoitettu ja tarkoitetaan alakoulussa aloitettua kieltä (ennen A-kieli, nykyään A1- ja A2-kieli). Yo-kirjoitusten lyhyellä kielellä on tarkoitettu ja tarkoitetaan yläkoulussa tai lukiossa aloitettua kieltä (ennen C- ja D-kieli, nykyään B2- ja B3-kieli).

Mitä C- ja D-kielet olivat käytännössä ennen vuotta 1994? Kun lyhyen matematiikan lukijoiden piti ennen vuotta 1994 lukea lyhyttä kieltä vähintään neljä kurssia, niin olivatko kurssit ainoastaan lukion kursseja (ei siis peruskoulun) ja oliko kyseessä em. D-kieli, joka ei ilmeisesti siis ollut pakollinen lukion pitkän matematiikan lukijoille?

Mistä löytyy se maininta, että ennen vuotta 1994 lyhyen matematiikan lukijoiden piti lukea lyhyttä kieltä neljä kurssia?
Pakollisia vieraita kieliä on aina ollut korkeintaan kaksi. Valinnaisina aineina eli kasiluokalta alkaen sai ottaa C-kielen (nyk. B2), itse otin saksan. B-kieli oli lähes kaikilla ruotsi (joillakuilla se oli A-kieli), A-kieli useimmilla jo silloin englanti. Valinnaiset saattoi kuitenkin helposti valita niin, ettei kolmatta vierasta kieltä tarvinnut ottaa: meillä oli kolme paikkaa täytettävänä, ja niihin sai valita musiikin, kuvaamataidon, kaupalliset aineet, konekirjoituksen ja sitten vieraan kieleen (meillä oli C-kielinä tarjolla ainakin saksa, ranska ja venäjä). (Yläaste Vantaalla 80-90-lukujen taitteessa.)

D-kieli oli mahdollista ottaa lukiossa, jos halusi aloittaa vielä yhden uuden kielen. Itse kun en sitä ottanut, niin en tiedä, pitikö samalla vielä opiskella kaikkia kolmea peruskoulussa aloitettua kieltä. Kyllä jotkut kirjoittivatkin hirveän monta kieltä, kun YO-tutkinnossa neljä ainetta oli minimi, mutta 7-8 sai halutessaan kirjoittaa.

Itse kävin kuvataidelukion, joten en tiedä "normaaleja" vaatimuksia. Me saimme jättää reaaliaineita ja ilmeisesti kieliäkin vähemmälle, eli korvata niitä kuvataideaineilla. Minä en siis opiskellut lukiossa lainkaan kemiaa, maantietoa enkä muita vieraita kieliä kuin englantia ja ruotsia, vaikka vaihdoinkin ekan vuoden jälkeen lyhyeen matematiikkaan.

Luulisin kuitenkin, että olet oikeilla jäljillä siinä, että normaaleissa lukioissa piti ottaa joko pitkä matematiikka tai kolmas vieras kieli.

Hillevi Henanen
Viestit: 2504
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 13.11.2014 13:24

TK kirjoitti:Pakkoruotsin ylläpitämisellä VARASTETAAN SUOMENKIELISTEN AIKAA.
Juuri näin! Suurimmalta osalta yläastelaisia viedään kaksi kokonaista koulukuukautta aikaa, jolla olisi mielekästäkin käyttöä!

A. Salminen
Viestit: 83
Liittynyt: 19.06.2010 20:18
Paikkakunta: Vantaa
Viesti:

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja A. Salminen » 13.11.2014 14:22

"Luulisin kuitenkin, että olet oikeilla jäljillä siinä, että normaaleissa lukioissa piti ottaa joko pitkä matematiikka tai kolmas vieras kieli."

Kyseessä on fakta:
"Lukiossa taas lyhyen kielen kirjoittajien määrä on vähentynyt valinnaisuuden kasvaessa. SUKOLin puheenjohtaja Kari Jukarainen kysyy lehdessä, pitäisikö palauttaa vanha systeemi, jossa lyhyen matematiikan lukijoiden pitäisi lukea lyhyttä kieltä ainakin neljä kurssia."
Lähde: http://www.sukol.fi/uutisia/tasta_puhutaan

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2014 15:09

A. Salminen kirjoitti:"Luulisin kuitenkin, että olet oikeilla jäljillä siinä, että normaaleissa lukioissa piti ottaa joko pitkä matematiikka tai kolmas vieras kieli."

Kyseessä on fakta:
"Lukiossa taas lyhyen kielen kirjoittajien määrä on vähentynyt valinnaisuuden kasvaessa. SUKOLin puheenjohtaja Kari Jukarainen kysyy lehdessä, pitäisikö palauttaa vanha systeemi, jossa lyhyen matematiikan lukijoiden pitäisi lukea lyhyttä kieltä ainakin neljä kurssia."
Lähde: http://www.sukol.fi/uutisia/tasta_puhutaan
Puutun vain tämän hetken tilanteeseen. Kahlasin läpi hurjan määrän eri tahojen lausuntoja liittyen lukiouudistukseen. Tilanne on surkuhupainen: samalla kun opetusta pitäisi eheyttää ja tuoda ilmiöpohjaisuutta ja tiimioppimista kehiin, jokainen aineryhmä vaatii omien pakollisten kurssien pysymistä ja lisäämistä. Folktinget ja muutamat sen narussa olevat tahot ilmoittavat, että pakollisia ruotsinkursseja on lisättävä, koska ihmisten on nykyisin niin vaikea päästä virkaruotsista läpi. Kieltenopettajat pitävät kiinni sekä pakkoruotsista että haluavat kolmannen kielen mahdollisimman monelle pakolliseksi. Mikään aineopettajien ryhmä ei luota siihen, että töitä riittää kaikille, mikäli lukiota uusitaan pedagogisesti ja valinnanvapautta lisätään. Surkea lähtökohta uudistukselle.

Lukion opettajien pelot ovat myös aiheellisia, sillä lukioverkkoa ollaan karsimassa kovalla kädellä. Tuttu rehtori sanoi, ettei tiedä, mihin hallinto ajattelee nuoret jatkossa sijoittaa, mutta lukiopaikkoja ollaan karsimassa. Tämä tarkoittaa myös opettajille töiden vähenemistä tai loppumista.

Pakkoruotsi olisi pitänyt poistaa lukiosta ja korkeakoulututkinnoista 2005, jolloin oli paremmat ajat ja ihmiset olivat valmiimpia uudistuksiin. Nyt kaikki taistelevat oman asemansa puolesta.

Miksi mikään media ei suostu nostamaan esiin sitä, ettei virkapakkoruotsin kaltaista järjestelyä ole muualla?

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Maailma muuttuu, Markus Österlund

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 13.11.2014 15:17

Minusta ei pidä unohtaa sitä, että kielet olivat vanhan ajan lukiossa keskeisessä asemassa:


Wikipedia:
- Oppikoulu oli tarkoitettu erityisesti virkamiesten ja papiston kouluttamista varten ja siihen kuului varsin runsaasti kieltenopetusta.
- Oppikouluja leimasi 1900-luvun alusta jako reaalikouluihin ja klassillisiin lyseoihin. Reaalilyseoissa luettiin "uusia" eli maailmankieliä sekä luonnontieteitä, kun taas klassillisissa lyseoissa keskeisiä oppiaineita olivat klassiset kielet (latina ja klassinen kreikka).
- Sortoaikoina Suomessa oli myös oppiaineena pakkovenäjä.
- Kielten opetuksessa kirjallinen kielitaito oli pääosassa.
- Vakiintunut käytäntö oli, että ensimmäisenä vieraana kielenä opetettiin toista maan pääkielistä ja toinen oli tavallisimmin 1950-luvulle asti saksa ja siitä eteenpäin englanti.
- Oppikoulu jakaantui kahteen osaan eli yleensä viisivuotiseen keskikouluun ja kolme vuotta kestäneeseen lukioon 1914.
- Lukiossa pakollisina oppiaineina olivat jo niin sanotun linjalukion aikana muun muassa toinen pääkielistä ja kaksi vierasta kieltä.

Lukion kävi vuosisadan alussa tosi pieni osa ikäluokasta. Kieliä opiskeltiin säätyläisperheissä muutenkin. Eräästä tuon ajan nuoresta kirjoitettiin: "Kielissä hän oli lahjakas: hän osasi ruotsia, saksaa, kreikkaa ja myös jossain määrin englantia, jonka osaaminen tuohon aikaan oli erittäin harvinaista. Tähän kielitaitoon vaikutti erityisesti ulkomaalaiset kotiopettajattaret, joita kävi perheessä." - Siis lukio oli alkujaan varsin elitistinen koulu, aikojen ja tapojen muutokset ovat vaikuttaneet siihen hitaasti.

Vastaa Viestiin