Kun kahdeksan vuotta sitten tulin remmiin, kuvittelin, että ystävällisesti ja kärsivällisesti selittämällä tämä kielihomma hoituu, koska se oli ihan älyttömällä tavalla pielessä, eikä tällaista voi kukaan hyväksyä jos vain tajuaa asian.
Eihän kukaan voi edes uskoa todeksi tällaista kielisirkusta ilman vahvaa näyttöä.
Tuli persua ja fasistia keskusteluissa tuutin täydeltä niin että päänahka hulmusi silloinkin kun olin kalju.
Koska asia oli minulle uusi ja outo, mutta toki käytännössä tuttu monellakin tasolla, ei peripohjalainen nöyrä luontoni sallinut antaa periksi tuosta vain.
Ryhdyin asiaan, ja hain oman paikkani porukassa, ja numeroista se löytyi.
Pakkoruotsittajien periaatteena tässä kieliasiassa tuntuu olevan, että jos ei totuus miellytä, niin valehteleminen kantaa pitkällle, onhan se tottavie kantanut!
Otetaan tähän ensin magman versio ennusteesta vuoteen 2040.
https://magma.fi/ruotsinkielisten-maara ... -kasvavan/
Ruotsinkieliset tulevat hieman useammin kuin aiemmin asumaan kaupungeissa tai aluekeskuksissa. Tosin Saarela toteaa, että ruotsinkielisten muuttokäyttäytyminen poikkeaa suomenkielisistä – kaupungistuminen ei ole yhtä voimakasta ja muutot suuntautuvat lähes poikkeuksetta ruotsin- tai kaksikielisiin kuntiin. (Ruotsinkielisiä kuntia on siis vain Ahvenanmaalla)
Miten se sitten näkyy luvuissa?
Viimeisten 10 vuoden aikana ruotsinkielisten muuttoliike kaksikielisiin kuntiin on tuottanut
-5672, ja 30 vuoden saldo vuodesta 1990
-15840 eli trendi ei ole paranemaan päin ruotsinkielisten näkökulmasta.
Suomenkielisissä kunnissa taas ruotsinkielisten määrä on samoina ajanjaksoina muuttunut seuraavasti:
10 vuodessa
+1575 ja 30 vuodessa
+4230 ja suomenkielisten näkökulmasta tilanne voisi olla postiivinen ellei olisi odotettavissa kielikiristystä. Suurin osa suomenkielisistä kunnista voi kuitenkin ottaa vastaan ruotsinkielisensä hyvillä mielin, koska kun tuollainen keskimäärin 141 ihmistä vuodessa levitetään 262 kuntaan, niin ei pitoisuus pääse nousemaan hallitsemattomaksi.
Poikkeuksena säännöstä Kaarina, jonka tilannetta seuraan mielenkiinnolla.
Voipi olla, että Kaarinassa käydään viimeinen suuri taistelu näiden kaiken maailman muunneltavien lakien käyttökelpoisuudesta.
Sitten on sekä huvittavaa että säälittävää seurata miten surut ripustautuvat Ahvenamaahan kuin vuotavaan pelastusrenkaaseen.
Kyseessä on siis pläntti joka asukasluvultaan sijoittuu Vihdin ja Kangasalan väliin. Puhutaan leveästi ruotsinkielisistä kunnista vaikka kyseessä on vai 16 pikkukunnan liittymä, keskimääräinen asukasluku 1883/kunta.
Sen hartioille on kasattu koko suomenruotsalaisuuden kasvupaineet, mutta kovin kapeilta nuo hartiat näyttävät.
Ruotsinkielisten määrämuutokset Ahvenanamaalla. En yleensä käsittele ahvenamaata. He ovat sanoutuneet irti Suomesta ja suomen kielestä, ja minulle se sopii.
2010-2020
+815 eli
+81,5 vuodessa 10 vuoden aikana eli trendi ei ole vielä alkanut nousta koska
1990-2020
+2743 oli vielä keskimäärin
+91 henkilöä vuodessa 30 vuoden aikana.
Näiden lukujen väsäämiseen näinä kahdeksana vuotena ei ole 1000 tuntia ollut aika eikä mikään, ja siksi oli varsin ilahduttavaa löytää äkkiä katsottuna ihan oikeita lukuja Yleltä.
https://yle.fi/uutiset/3-12122022
Pohjanmaa
Pohjanmaan kunnista ainoastaan Luodossa, Närpiössä ja Pedersöressä väestömäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä. Kristiinankaupungissa ja Vöyrillä väki vähenee eniten.
Vaasassa ja Mustasaaressa väkiluvun pieneneminen on muutaman prosenttiyksikön luokkaa.
Pohjanmaan maakunnan väkiluku laskee noin 5000-6000 asukkaalla alle 170 000:een
Luodossa jaksetaan. Tosin he antavat tasoitusta rokotuspolitiikallaan.
.