Kaksikielisyys on voimavara

[JV Lehtonen]

Paneelissa näkökulma kaksikielisyyteen oli se, että kaksikielisyys on muutakin kuin kahden kotimaisen kielen yhdistelmä ja puhuimme tässä yhteydessä nimenomaan lapsen vanhemmilta opituista kielistä. Suomessa asuu arviolta noin 90 000 alaikäistä (0-17-v) lasta, joiden vanhemmista toinen on syntynyt muualla kuin Suomessa. Näistä lapsista suurin osa puhuu sujuvasti suomea, mutta lisäksi kotona lapselle puhutaan toisen vanhemman kieltä. Nämä lapset jäävät helposti väliinputoajan asemaan, koska heitä ei usein mielletä maahanmuuttajiksi eivätkä he yleensä tarvitse S2- (suomi toisena kielenä) opetusta. Kaksikieliset lapset ovatkin Suomessa eriarvoisessa asemassa riippuen muun muassa siitä, mitä kieltä he ensisijaisesti puhuvat, tai mikä on heidän rekisteröity äidinkieli (nämä saattavat myös olla eri kielet!). Toisaalta se, kumpi vanhemmista asioi enemmän esimerkiksi neuvolan tai päiväkodin suuntaan, saattaa vaikuttaa siihen, tuleeko lapsen toisen vanhemman puhuma kieli huomioiduksi lainkaan.

Paneelissa pohdittiin muun muassa seuraavia kysymyksiä:

Miksi vanhempien kannattaa puhua lapselleen omaa äidinkieltään?
Mitä hyötyä kaksikielisyydestä on yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta?
Mitkä tekijät vaikuttavat eniten kaksikieliseksi kasvamisessa?
Miksi varhaislapsuus on erityisen merkittävää aikaa lapsen kaksikieliseksi kasvamisen kannalta?
Kenen vastuulla lapsen kaksikielisyyden tukeminen on?

Suomessa asuu arviolta noin 90 000 alaikäistä (0-17-v) lasta, joiden vanhemmista toinen on syntynyt muualla kuin Suomessa. Näistä lapsista suurin osa puhuu sujuvasti suomea, mutta lisäksi kotona lapselle puhutaan toisen vanhemman kieltä. Nämä lapset jäävät helposti väliinputoajan asemaan, koska heitä ei usein mielletä maahanmuuttajiksi eivätkä he yleensä tarvitse S2- (suomi toisena kielenä) opetusta. Kaksikieliset lapset ovatkin Suomessa eriarvoisessa asemassa riippuen muun muassa siitä, mitä kieltä he ensisijaisesti puhuvat,

http://www.duoduo.fi/kirjasto/paljon-pu ... lisyydesta