vapaakielivalinta.fi

Lukemisen arvoinen juttu: http://www.tylkkari.fi/node/3339

Kiitos jänkäkoira! Tämä on minulle äärettömän tärkeä teksti! Vihdoinkin!

Ruotsia vaille valmis

Kielikeskuksen ruotsin kielen kertauskursseille on vuosi vuodelta enemmän kysyntää kuin tarjontaa.
---
”Ruotsin kielen opetukseen menee nykyisin enemmän resursseja kuin mihinkään muuhun kieleen.”
---
Toni osallistui kielikeskuksen järjestämälle kertauskurssille. Hän ajoi Helsingistä Turkuun jokaiselle luennolle, teki läksyt ja pyrki olemaan aktiivinen tunnilla. Yrittämisestä huolimatta hän ei päässyt läpi edes kertauskurssista.

Kurssin anti jäi Tonin mukaan vähäiseksi, eikä hän kokenut sen auttaneen häntä ruotsin opiskelussa.
---
Toni sai suullisen ruotsin suoritettua hyväksytysti, mutta kirjallisen kohdalla tie nousi pystyyn. Hän otti yhteyttä kielikeskukseen.

”Olin kuin jonkinlainen idiootti, jolle tokaistiin vain, että sori, et päässyt kertauskurssia läpi, ala opiskella vaikka kansanopistolla. Valmistumisellasi ei ole kiire.”

Kielikeskuksen johtaja --- sanoo, että kaikkein epätoivoisimmille on järjestetty jopa yksityisopetusta.

”Karu totuus on se, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty saamaan osaamistaan vaadittavalle tasolle. Me emme pysty auttamaan loputtomiin.”

---
Toni haki kaksi kertaa kielikeskuksen Ruotsia vaille valmis -tukikurssille, joka on tarkoitettu valmistuvassa oleville opiskelijoille.

”Tilanne oli aika lohduton. Päässä kuumotti, kun tiesin opintojeni päättyvän kandidaatin tutkielmaan.”
--- kielikeskus tarjoaa myös Kieliklinikka-kurssia niille, jotka eivät ole päässeet läpi pakollisesta kurssista. Tänä syksynä kieliklinikalle pääsi 18 opiskelijaa 42 hakijasta.

”Kertaaville kursseille on aina enemmän kysyntää kuin tarjontaa, koska ne ovat vapaaehtoisia. Tilanne on kuitenkin täysin erilainen esimerkiksi kolmen vuoden takaiseen verrattuna.”

--- ongelmat ruotsin kielen opetuksessa eivät ratkea pelkästään rahalla. Opetusta on lisätty joka vuosi, mutta se ei yksistään riitä. ---

”Tarvitaan poliittinen ratkaisu. Ongelmat alkoivat, kun ruotsi muuttui vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa.”

[Kielikeskuksen johtaja] kehottaa päättäjiä panostamaan ruotsin opetukseen enemmän jo peruskoulussa ja lukiossa. Nyt heikentynyt ruotsin opetus kaatuu kielikeskuksen korjattavaksi.

”Toinen vaihtoehto on vapaaehtoisuus. Nyt ollaan siinä välimaastossa. Tehdään kunnolla tai sitten ei ollenkaan.”

Toni --- ”Kaksi vuotta hukattua aikaa, taistelua, vittumaisia kommentteja ja välinpitämättömyyttä Turun yliopiston kielikeskuksen puolelta.”

[Kielikeskuksen johtaja] ”En tunne tätä yksittäistapausta, mutta voi olla, että joillain ihmisillä on elämässään muita ongelmia, jotka purkautuvat tällä tavalla.”

--- Yhtenä suurimpana ongelmana nähdään lukiolaisten motivaatio pakkoruotsia kohtaan. Pakkomatematiikan suhteen samanlaisia motivaatio-ongelmia ei ainakaan tulosten valossa ole kohdattu.
---

Kannattaa muistaa, että ainakin ennen yliopiston kielikokeen on voinut tehdä myös yksityisesti. Suomessa on kieltenopettajia, joilla on oikeus myöntää todistuksia. Itse kävin suorittamassa kokeen tunnissa, maksoi muistaakseni 18 euroa - paperin vieminen Korkeakoulun kielikeskukseen: priceless

Pitäisi olla mahdollista edelleen:

8 §
Tutkintosuoritusten vastaanottajat

Tutkintosuoritusten vastaanottajan tehtävänä on päättää 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tutkintojen arvioinnista julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain nojalla annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä suorittaa muut tässä asetuksessa säädetyt tai opetushallituksen antamat tehtävät.

9 §
Todistukset

Tutkinnon suorittamisesta annetaan todistus. Kielitutkintolautakunnan antamat todistukset allekirjoittaa tutkintolautakunnan puheenjohtaja tai, jos hän on estynyt, varapuheenjohtaja. Opetushallituksen määräämä tutkintosuoritusten vastaanottaja allekirjoittaa antamansa todistukset

jlo kirjoitti:Kannattaa muistaa, että ainakin ennen yliopiston kielikokeen on voinut tehdä myös yksityisesti. Suomessa on kieltenopettajia, joilla on oikeus myöntää todistuksia. Itse kävin suorittamassa kokeen tunnissa, maksoi muistaakseni 18 euroa - paperin vieminen Korkeakoulun kielikeskukseen: priceless

Osa tutkinnon vastaanottajista on jo tajunnut ettei kannata vaatia enempää kuin mitä reaalimaailmassa tarvitaan.

Jos osaat nämä:

Jag talar inte svenska.
Jag hämtar Gunilla.

niin pääset läpi.

Oikeasti ei muuta tarvitse osata koska nämä ovat ne lauseet joita virkaruotsin läpäisseet kuitenkin eniten käyttävät silloin kun asiakas ei osaa suomea tai ei suostu käyttämään äidinkieltään suomea.

Noustenmaa kirjoitti: Osa tutkinnon vastaanottajista on jo tajunnut ettei kannata vaatia enempää kuin mitä reaalimaailmassa tarvitaan.

Kyllä virallisenkin testin pääsee läpi, koska siinä on tehtävänä kertoa kirjoittamalla ruotsiksi omasta alastaan. Siis käytännössä pitää kirjoittaa ruotsinkielisen opinto-oppaan sivu käsin. Vähän niin kuin ala-asteen kaunokirjoituskoe.
Suullista koetta varten kun syö purkillisen valkosipulia ja sanoo, että "Jag heter Luffe och meine Tasche ist viereckic", niin saa tyydyttävät tiedot, kun aine meni niin hyvin.

jlo ja Noustenmaa, älkää vähätelkö pakkovirkaruotsin vaatimuksia. Jos sieltä pääsisi läpi opettemalla ulkoa kappaleen ruotsinkielisestä opinto-oppaasta, niin olisikin kiva. Itse olen ainakin aikoinaan kirjoittanut aiheesta, johon ei ole voinut etukäteen valmistautua. Keskusteluosuuskin videoitiin, joten ihan vain toistelemalla irrallisia höpöjä, ei siitäkään olisi päässyt läpi.

Pakkovirkaruotsi on vedetty nykyisin entistäkin vaativammaksi, opettajat eivät voi katsoa hommia sormiensa läpi vaikka haluaisivatkin.

Huomaatteko mikä lipsahdus kielikeskuksen johtajalta, toisaalta hän sanoo

”Karu totuus on se, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty saamaan osaamistaan vaadittavalle tasolle. Me emme pysty auttamaan loputtomiin.”

ja toisaalta hän kiistää kaksi vuotta ruotsin kanssa taistelleen opiskelijan ongelmat

”En tunne tätä yksittäistapausta, mutta voi olla, että joillain ihmisillä on elämässään muita ongelmia, jotka purkautuvat tällä tavalla.”

Pelkästään jo ihmisenä ja oman alansa ammattilaisena hänen tulisi olla kauhuissaan siitä, että ihminen on opiskellut kaikki muut opintoihinsa vaadittavat osiot ja olisi siis naapurimaissa jo valmis - mutta meillä jää ilman paperia, koska ruotsi ei onnistu. Sen sijaan hän kylmän rauhallisesti toteaa, että kaikki eivät yksinkertaisesti pysty saamaan osaamistaan vaadittavalle tasolle.

Ja kun tällainen tapaus sitten kertoo oman kokemuksensa, tämä ihminen ja ammattilainen kääntääkin selkänsä, kieltää koko tilanteen ja antaa ymmärtää, että opiskelijalla täytyy olla muita ongelmia, jotka purkautuvat tällaisena kritiikkinä.

Meidän kielipolitiikkamme pakottaa ihmiset tällaiseen järjen ja myötätunnon puutteeseen.

Tämä artikkeli oli ehdottomasti ruotsalaisuuden päivän osuvin artikkeli.

Monilla on vaikeuksia saada ruotsinsa suoritettua. Kaikilla tasoilla.

Näistä vinoutumista saadaan silloin tällöin tietoa myös esiin, mutta se häivytetään nopeasti.

- Opettajalehdessä peruskoulun erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen."

- Oppilaat, joilla on kiitettävät numerot matemaattisissa aineissa mutta ongelmia kielissä jättävät yleensä lukion väliin, kielilahjakkaat taas menevät lukioon matikan ongelmista huolimatta. Kuitenkin samalla ruotsinkurssilla sitten istuvat peruskoulusta kutosella tullut ja kympin ruotsinlukijat. Jo lukiossa moni jää lakkia vaille ruotsin takia. Osalle kielellisiä haasteita omaavista viiden kurssin suorittaminen hyväksytysti on mahdotonta. Erityisopetusta ei lukioissa ole vaan opiskelijat patistetaan kallisiin yksityisopintoihin, kun ruotsi ei suju.

- Satakunta-lehdessä oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri." ---

- Tutkiva amk-ruotsinope kirjoittaa työstään osana kyselytutkimustaan: "Suuri osa opiskelijoista on tyytymätön nykyiseen järjestelyyn. Turhautuminen näkyy opiskelijoiden käytöksessä ja puheissa. Tilanne on usein sietämätön myös ruotsin opettajalle, koska ruotsia vastustavan opiskelijan ajatukset, sanat ja teot näkyvät oppitunnilla selvästi. Hänen on oltava henkisesti vahvempi kuin ne opettajat, joiden aineista yleisesti pidetään, joita ei kyseenalaisteta eikä kritisoida."

Mikä on tämä järjetön oppiaine, jonka opetus karsii erilaisia oppilaita, joka on raskas niin opettajille kuin opiskelijoille, joka unohdetaan pian koulutuksen jälkeen?

Vapautuksia ruotsista ei saa sen paremmin maahanmuuttajanuori, oppimisvaikeusdiagnoosin omaava kuin kymmenen vuotta sitten koulunsa päättänyt ja sen vähäisen ruotsinsa täysin unohtanut.

Tällaista pakkopalvelukielijärjestelmää ei ole missään muussa maassa, ei Sveitsissä, ei Irlannissa, ei Kanadassa... Pakkovirkakieltä kaikille akateemisille ei tunneta muualla!

Hannu Niemen väitöskirja korkeakoulujen virkaruotsista valmistui jo vuonna 2007 (siis vain kaksi vuotta ruotsin yo-kokeen vapaaehtoisuuden jälkeen). Siinä tämä ruotsiin ja sen opiskeluun erittäin positiivisesti suhtautuva tutkija toteaa näin: "Tutkimustulokset tukivat käsitystä siitä, että yhä useampien lukion B-ruotsin oppimäärän suorittaneiden korkeakouluopiskelijoiden kielellinen lähtötaso oli niin alhainen, että he eivät saavuttaneet korkeakoulututkintoon kuuluvien pakollisten ruotsinopintojensa aikana virkamiesruotsiin vaadittavaa taitotasoa. --- Korkeakoulutasolla opiskelee yhä enemmän opiskelijoita, joiden ruotsin kielen taito on miltei olematon. --- katson, että tulokset antavat vahvaa näyttöä siitä, että virkamiesruotsin osoittamisen siirtäminen korkeakoulututkinnon yhteyteen oli kielisuunnittelullisesti ja kielikoulutuksellisesti virheellinen ratkaisu ---"

Vaikka siis aiheesta on tehty väitöskirja, näiden huomioiden ei ole annettu mitenkään häiritä pakkovirkaruotsin jatkamista vuodesta toiseen opiskelijoiden, yliopistojen ja korkeakoulujen avunhuudoista huolimatta. Ainoa, millä tätä on ajateltu korjata, on se ruotsin aikaistus alakouluun.

Ruotsin kirjoituspakon poistaminen lukiosta 2003 on varmaankin ollut tärkein kielivapautta palveleva uudistus. Lieneekö se myös ainoa!? Nykytilanne vie hitaasti, mutta varmasti kohti kielivapautta. Ehkäpä eduskunnan jääräpäätkin alkavat nähdä korkeakouluun päässeiden rapistuvan ruotsin taidon myötä sen tosiasian, että keisarilla ei ole koskaan ollut vaatteita.

Porran blogissa on käsitelty tätä aihetta:
http://pool.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18 ... akouluista

Eräs leidi blogissa säälimättömästi yrittää todistella, ettei sillä ole väliä, jos opiskelijoita syrjäytetään pakkoruotsilla, kun näistä ei kumminkaan ole mihinkään, jos edes ruotsi ei tartu.

Keskustelun taustana on lainaus, jossa kielikeskuksen johtaja lausuu kaksi vuotta pakkoruotsin kanssa taistelleen tarinasta, että "En tunne tätä yksittäistapausta, mutta voi olla, että joillain ihmisillä on elämässään muita ongelmia, jotka purkautuvat tällä tavalla." Ja tätä blogissa kommentoitiin sanomalla, että "On todella uskomatonta, että ihmiset luulevat kaikkien osaavan kieliä. Jos jonkun aivot eivät vain ole tunessa tätä kontekstia osatakseen, on hänen osansa hylätä unelmansa ja kaikki se työ mikä piti tehdä vain sentakia, että koska ööö....rikkaus? Käsittämätöntä paternalismia."

Ja sitten alkaa leidi selittää, että

- --- kyllä korkeakoulussa oikeasti vaaditaan, että jotain [tässä siis virkaruotsia?] on suoritettu ja omaksuttu. Se on tutkintoon vaadittavaa kypsyystasoa.

- --- Ja kyllähän tuo tarinamme nuorimies sitten saikin kurssit suoritettua ja valmistui. Eli hän on nyt pätevä, eikä leikisti pätevä [siis ilman virkaruotsia ollaan vain leikisti päteviä, vain Suomessa?].

- --- Kyllä hän [kielikeskuksen johtaja] huolehtii siellä (melko yksinkertaisista) perusvaatimuksista jotta opiskelijat vastaavat sitä tutkintotasoa joka meillä Suomessa on. Ei hän voi vaan päästää läpi lelliäkseen läpi jotakuta. Yhdysvalloissa on olemassa opinahjoja, joista saa muutamalla tontulla ostaa itselleen tutkinnon. Ihan niin huonosti meillä ei ole asiat [mutta ilman virkapakkoruotsia olisi?].

- --- Aiemmin ei ole ollut erityisesti ongelmia, mutta kun yo-kirjoituksissa ruotsin kirjoittaminen tuli vapaaehtoiseksi, osalla romahti taidot, koska he jättivät panostamatta ruotsiin. Tullessaan yliopistoon ruotsi pitää kuitenkin suorittaa, ja kielikeskuksella on täysi työ kouluttaa näitä. Kaikki eivät edes pärjää. Tarinamme Toni kuitenkin lopulta sai asian kuntoon. Nelson [kielikeskuksen johtaja] kritisoi tällaista puolivillaisuutta [= ruotsin oppimattomuus?] joka tulee heidän ongelmakseen. Joko pitää olla kunnon opetus tai ei sitten mitään.

- Kai sinä ymmärrät, ---, ja myönnät myös, että vaikka ruotsi olisi maailman vapaaehtoisin kieli, ei se kuitenkaan taianomaisesti tee kenestäkään kielitaitoista? Tähän teidän pakkoruotsihysteriaanne [= normaali, muissa maissa esiintyvä vapaus valita opiskeltavat kielet] liittyy nyt aivan liikaa kummallisia odotuksia, että kunhan ruotsi tulee vapaaehtoiseksi, kaikista tulee tosi hyviä kielissä ja kaikki osaavat hurjasti enemmän kieliä [= tarkoitus lienee opiskella yhtä kieltä ruotsin sijasta ellei ole oppimisvaikeuden diagnoosia tai maahanmuuttajataustaa]. Tämä ei pidä paikkansa, eikä siitä kukaan sitten myöhemmin enää välitäkään. Kun tärkeintä vaan, ettei pakoteta.

- Ei tarvitse pakottaa, mutta jos ei suoriudu niin hemmetin yksinkertaisesta kielestä kuin ruotsi, niin kymriä on turha edes yrittää.

Tämän leidin mielestä siis akateeminen ihminen voi siis olla "oikeasti pätevä" Suomessa vain pakkoruotsin kera. Toki ulkomaalainen voi valmistua meillä ja muualla samaan ammattiin ilman ruotsia ja olla silti pätevä, mutta suomenkielisen koulun käyneen kohdalla pätevyysvaatimukset ovat jotenkin "luonnollisesti" toiset.

Tämä leidi näyttää uskovan, ettei ruotsissa olisi ongelmia, ellei yo-ruotsista olisi luovuttu, ja että vain tosityhmät ja tosiammattitaidottomat eivät ruotsista selviydy.

Mutta kun yo-ruotsista luovuttiin siksi, että siinä oli jo ongelmia eikä voitu pitkittää monen lukiovaihetta kohtuuttomasti.

Virkaruotsin suorittamista koskevassa tutkimuksessa (väitöskirja), joka kosketti ennen yo-ruotsin vapaaehtoistamista kirjoittaneita 2000-luvun alussa, totesi ruotsiin ja sen opiskeluun erittäin positiivisesti suhtautuva tutkija näin:

"Tutkimustulokset tukivat käsitystä siitä, että --- Korkeakoulutasolla opiskelee yhä enemmän opiskelijoita, joiden ruotsin kielen taito on miltei olematon. --- katson, että tulokset antavat vahvaa näyttöä siitä, että virkamiesruotsin osoittamisen siirtäminen korkeakoulututkinnon yhteyteen oli kielisuunnittelullisesti ja kielikoulutuksellisesti virheellinen ratkaisu ---"

Vaikka siis aiheesta on tehty ruotsimyönteinen mutta pakon todellisia ongelmia kuvaava väitöskirja, näiden huomioiden ei ole annettu mitenkään häiritä pakkovirkaruotsin jatkamista vuodesta toiseen opiskelijoiden, yliopistojen ja korkeakoulujen avunhuudoista huolimatta. Ja pakkoruotsin ymmärtäjät sepittävät todellisuutta uudelleen aina yo-ruotsin poistosta alkaen.

Huh huh, kyllä toi Nyqvist on pahimpia RKP-läisiä, mutta sitä ei saa Uuden Suomen blogeissa "arvailla".
Täällähän RKP-läisyys on tiedetty aina, mutta tuo ääritalibani-siipi tuli yllätyksenä!

Nyqvistille:
Oletetaan, että tässä on kyseessä "onneton asennevammainen",
jolla on vaikeaa ja joka ei sitä ruotsia nyt asennevammaisuutensa
takia halua suorittaa..

Haluaako RKP-Nyqvist pakottaa myös asevelvollisuuteen nuivasti suhtautuvat edelleen väenväkisin
armeijaan, käyttämällä siihen suunnattomasti yhteisiä resursseja, vain sen takia,
että asevelvollisuuteen saadaan 100 % suoritusprosentti ?

Näinhän on tässä ruotsi-velvollisuuden tapauksessa:

Asevelvollisuuden suorittaa 44 % ikäluokasta!

Mistä ihmeestä tulee päällepäsmäri-nyqvistin ideologia simputtaa 100 % ruotsivelvollisuudella ?

Suomen Armeija tajuaa reaaliteetit,

"Suomen pakkoruotsittajat ry;n" toiminta kertoo
siitä, että pakottaminen on itseisarvo.

Armeijalle pakottaminen ei ole itseisarvo! Ei sillä ole varaa siihen.

Maan puolustaminen, maanpuolustus ja siitä juontava asevelvollisuus
on valtion kannalta huomattavasti kriittisempi velvollisuus
kuin paapotun vähemmistön kielioikeudet!

Armeijaannuori m ies menee vaikka pakotettunakin todella mielellään,
menisi vaikka ei pakotettaisikaan, koska on velvollisuudentuntoinen maata kohtaan.

Ruotsin kieltä kohtaan suomenkielinen ei tunne velvollisuudentuntoa,
eikä hänen tarvitsekaan!

Ei ainakaan kaiken pakottamisen jälkeen!

Asevelvollisuus Suomessa on miesten velvollisuus osallistua maanpuolustukseen. Asevelvollisuudesta määräävät asevelvollisuuslaki ja siviilipalveluslaki. Kyseessä on osa perustuslain 127 §:n määräämää maanpuolustusvelvollisuutta, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia. Asevelvollisuuteen kuuluu varusmiespalvelus tai siviilipalvelus.

Vapauttakaa asennevammaiset, niin Suomen armeijakin tekee!

Varusmiespalveluksesta ja siviilipalveluksesta kieltäytyminen eli totaalikieltäytyminen on säädetty lainvastaiseksi teoksi, josta rangaistuksena on ehdoton vankeusrangaistus. Aseistakieltäytymiseksi luetaan myös osittaiskieltäytyminen eli totaalikieltäytyjäksi ryhtyminen kesken palveluksen.[7] Asevelvollisuuteen voi reagoida myös jättämällä saapumatta kutsuntoihin, mikä on lainvastaista.

Suomen lakien mukaan asevelvollinen voidaan vapauttaa palveluksesta terveydellisistä syitä johtuvan palveluskelpoisuuden puutteen tai kaksoiskansalaisuuden perusteella. Vapautuksen myöntämisestä päättävät armeijan kirjoissa olevien kohdalla armeijan aluetoimistot, sivariin hakeneiden kohdalla taas siviilipalveluskeskus. Vapautuksen myöntämisen kriteerit ovat sekä armeijassa että siviilipalveluksessa lähtökohtaisesti samat.

palveluskelpoisuuden puutteen

Onko pakottamalla pakotettu ruotsin kielen todistuksen haltija kelpoinen palvelukseen eli
palvelemaan ruotsinkielisiä ??

http://akl-web.fi/aseistakieltaytyminen ... auttaminen

Ruotsista pitää voida kieltäytyä jo nykyisten lakien mukaan vakaumuksen perusteella,
koska vakaumus aiheutta palveluskelpoisuuden puutteen!

Lukekaa ja miettikää, pakkoruotsittajat!

Laitan tähän asiaa sivuavan kansalaisaloitteen, jotta saamme julkiseen keskusteluun
vakaumuksen kunnioittamisen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Käykää kannattamassa keskustelun herättämiseksi, vaikka ette itse asiaa kannattaisikaan!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/860