vapaakielivalinta.fi

Monesti on kyseenalaistettu ruotsin kielen opiskelun tarve ja tuotu esille opiskelijoiden motivaation puute.

Tutkimusten mukaan motivaatio kielen opiskeluun lisääntyy, kun siihen kytketään sekä oppijan hyötynäkökulma että työelämään liittyvä orientaatio. Hyvin keskeisessä roolissa on myös opettaja opiskelumotivaation edistäjänä ja opintojen ohjaajana.

Hankkeen keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin, että siihen osallistuvat opettajat miettivät ja kehittävät yhdessä keinoja erityisesti opiskelijoiden ohjaukseen: millä ohjauksen keinoilla voitaisiin edistää amk-opiskelijoiden motivaatiota ruotsin kielen opiskeluun ja parantaa heidän oppimistuloksiaan.

Ns. virkamiesruotsi on mielestäni käytäntö, joka on liian laaja nykymuodossaan ollaakseen tarpeellinen Suomelle. Tästä olen todennäköisesti tässä foorumissa monen kanssa samaa mieltä.

Samalla sana virkamiesruotsi on mielestäni samanlainen propagandistinen sanatuote kuin pakkoruotsi. Korkeamman koulutuksen läpikäyneistä vain neljännes päätyy julkiseen sektoriin töihin, joissa virkaruotsia vaaditaan. Näistä ylivoimaisesti suurin osa lähtevät sote- ja opetusaloille. Muut päätyvät lähes aina yksityiselle sektorille, jolla yritykset voivat vapaasti harkita haluavatko he palkata kielireserviinsa ruotsinkielen taitoisia työntekijöitä vai eivät. Kyse on siis enemmän ammattiruotsista kuin virkamiesruotsista.

---

Toki voit myös puhua myös "pakkoammattiruotsista" jos haluat. Tätä opiskelevista kuitenkin vain noin 20 % päätyvät julkisiin virkoihin eli "virkamiehiksi". Tähän joukkoon kuuluvat esim. sairaanhoitajat, opettajat tai hallintotieteiden maisterit. Ruotsin taitojen tarpeesta heidän aloillaan säädetään lailla. Muun 80 %:in osalta kysynnän ja tarpeen määrää markkinat, koska he sijoittuvat yksityiselle sektorille.

Joskus väitetään, että maan kaksikielisyysjärjestelmä luo "pakkovirka/ammattiruotsin" kysynnän keinotekoisesti. Näin yksinkertaista se ei siis mielestäni ole.

---

Poistattakaa toki ns. pakkovirkaruotsi virkavaatimuksineen, mutta silloinhan 80 % toisen, kolmannen asteen ja yliopiston opiskelijathan edelleen opiskelevat pakollisia ruotsin kursseja - joista osan kuuluukin olla pakollisia, jos tilanne työelämässä niin vaatii.

masa kirjoitti:Tarve saada opiskelijat nopeasti työelämään ja näin jatkaa heidän työuriaan alkupäästä, tulee jossain vaiheessa ylittämään tarpeen opettaa jokaisesta tradenomista ruotsintaitoinen

"--- Opiskelen Hämeen ammattikorkeakoulussa kansainvälistä markkinointia ja toistaiseksi ehkä eniten hämmennystä kurssikaverieni keskuudessa on aiheuttanut Affärssvenska, joka tuttavallisessemmin tunnetaan nimellä virkamiesruotsi. Kun ei aikaisemmissa opinnoissa, joista on palttiarallaa pirusti aikaa, tuo ruotsinkieli ollut kiinnostuksen kohde numero 1, niin se tuo tiettyä händikäppiä tämän hetkiseen tilanteeseen. Kielien oppiminen on jokseenkin helvetin paljon vaikeampaa kun esim. toiminnanohjausjärjestelmän perusjuttujen tai kirjanpidon alkeiden oppiminen. Kielten oppiminen on siitä kiinni että kuinka hyvin ne sanat pysyy pääkopassa muistissa, jos pysyy ollenkaan. (tällä hetkellä tuntuu siltä, että ei pysy!)

No mihin hittoon sitä ruotsia nyt sitten tarvitaan? Niinpä niin. Jos tekee Svenssonien kanssa paljon yhteistyötä niin onhan se fantsua kun voi elvistellä aamiaispöydässä kohokkaan tilaamista paikallisella kielellä, mutta kyllä ne Birgitat ja Pallet osaa oikein hyvin englannin kieltä, joten ei se maha kurnimaan jää ainakaan kielimuurin takia. --- Onhan täällä kaikkea muutakin joskus tarvinnut opiskella, mutta ei niistä olla niin totaalisen puupäisesti pidetty kiinni. "Sen takia kun sitä ollaan aina opiskeltu." , "Sen takia, että ruotsi on hieno kieli." , "Sen takia, että...." Lässyn lässyn lää! --- No onko tästä opista mitään hyötyä? No meikäläinen kun ei vielä toistaiseksi ole vasta kun siinä "ei tästä tule yhtään mitään" vaiheessa, niin väitän silti jo että EI OLE HYÖTYÄ! Ei sitten jumalauta yhtään mitään. Ainoa hyöty on se että mä saan yhden kurssin suoritettua, ja voin sitten joskus hakea vaikka jotain valtion virkaa. Mutta edelleen takaraivossa kolisee kysymys "Miksi, oi miksi?" --- Ruotsin kielen opiskelussa menee rahat hukkaan ja kun pirun moni meikäläisen lisäksikään ei sitä halua enään opiskella, osittain siksi ettei napostele, osittain siksi, että siitä ei nähdä olevan mitään hyötyä ja sitten vielä siksi, että se kieli ei vaan kalloon putoa.

Onko siis pakko hakata päätä seinään vai voisiko asialle tehdä jotain?

PS: Oi ruotsin opettajat. Tämä ei ole henkilökohtainen hyökkäys teitä kohtaan...vaan pelkästään sitä ainetta mitä te opetatte.

PPS: Tässä vaiheessa kun tämän kirjoituksen vapautin, niin muut kurssilaiset oli jo ruotsin tentissä käynyt. Minä en mennyt sinne. Säästin luontoa enkä ajanut edestakaisin HML-Valkeakoski väliä. Kun ei putoo, niin ei putoo. Täytyypi tarkastaa, että löytyykö "Svenska for dummies" kurssia vapaavalintaisten kurssien joukosta. Olisi edes jollain tavalla paremmat lähtökohdat saada tämäkin homma hoidettua."

Erityisopetusta peruskoulun ruotsissa saa ehkä joka kymmenes - tämä perustuu vain oman kokemukseeni. Tällekin resurssille olisi paljon tärkeämpiä kohteita.

Ketjussa "Tekniikan ammattikoululaisella 10 ruotsin sanaa" on linkki, jonka takana amiksen ruotsinope kertoo: "Jos ryhmän (n. 20 opiskelijaa) yleisin peruskoulun ruotsin arvosana on 5 (joukossa luonnollisesti myös muutama ruotsissa mukautettu) ja monella on selviä tarkkaavaisuuden ongelmia --- Käytännössähän ruotsin kielen taito voi olla n. 5-10 sanaa pahimmassa tapauksessa. Motivaatio-ongelmista ja niiden tuomista haasteista opetuksessa en tässä edes viitsi lähteä kirjoittamaan. ---"

Ja tämän open oppilaista osa jatkaa ammattikorkeaan ja päätyy siellä virkaruotsin kynsiin. Ketjussa "amk-ruotsinopen raskas rooli" kuvataan, miten amk-ruotsinope kirjoittaa työstään osana kyselytutkimustaan: "Suuri osa opiskelijoista on tyytymätön nykyiseen järjestelyyn. Turhautuminen näkyy opiskelijoiden käytöksessä ja puheissa. Tilanne on usein sietämätön myös ruotsin opettajalle, koska ruotsia vastustavan opiskelijan ajatukset, sanat ja teot näkyvät oppitunnilla selvästi. Hänen on oltava henkisesti vahvempi kuin ne opettajat, joiden aineista yleisesti pidetään, joita ei kyseenalaisteta eikä kritisoida. Jokaisella ruotsin opettajalla on omat lähteensä ja keinonsa, joilla hän säilyttää oman ammattinsa mielekkyyden. Hyvin monella näyttää voiman lähteenä olevan aito rakkaus ruotsin kieltä ja kulttuuria kohtaan. Tästä lähteestä kumpuaa väsymätön energia jakaa ja levittää sanomaa ruotsista. Aito rakkaus ja into saavat myös aikaan sen, että ruotsin opettaja jaksaa päivästä toiseen kantaa selässään mukanaan raskasta, mutta arvokasta motivointisäkkiä. Näin painavaa säkkiä ei ole muilla opettajilla kannettavana."

Pitäiskö jo kysyä, miten painava säkki on pakkoruotsi opiskelijoille?

Saukkonen muistutti Porin Suomiareenalla, että "yliopistot ilmaisevat käyttävänsä jo nyt kohtuuttomasti resursseja ruotsin opetukseen".

Tämän ruotsinhan piti olla se "terveystiedon jälkeen helpoin aine". Vaikea kuvitella, että terveystiedon tentti aiheuttaisi peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa tai yliopistolla vastaavia ongelmia.

Meillä on valtava farssi menossa näiden kaksikielisyysliturgian vaatimien pakollisten ruotsinopintojen ympärillä. Tämä yritetään kiertää kahdella sanalla: "asenneongelma" ja "tyhmyys". Julkisuudessa esitettävien näkemysten mukaan kaikki oppisivat iloisesti ruotsia, mutta toisilla on pahojen fennovanhempien tartuttamia "asenneongelmia" ja toiset taas ovat niin "tyhmiä", etteivät opi edes ruotsia. "Ovatko suomenkieliset lapset tyhmempiä kuin ruotsinkieliset", kysyvät ruotsinkieliset ivallisesti ja väittävät, että on ihan sama opetteleeko pientä, arjessa kuulumatonta vähemmistökieltä vai kylpeekö maan pääkielessä.

Väitän, että suomenkielisiä terrorisoidaan juuri tällä "ovatko lapsenne / oletteko te tyhmiä/moukkatankeroita" -retoriikalla. --- Opiskelun mielekkyyden pohtiminen on suorastaan merkki järjen käytöstä, jota koulussa pitäisi suosia.

NRR kirjoitti:Väitän, että suomenkielisiä terrorisoidaan juuri tällä "ovatko lapsenne / oletteko te tyhmiä/moukkatankeroita" -retoriikalla. --- Opiskelun mielekkyyden pohtiminen on suorastaan merkki järjen käytöstä, jota koulussa pitäisi suosia.

masa kirjoitti:Uutisen mukaan työhön osallistui 33 ruotsinopettajaa 19 ammattikorkeakoulusta. Sekä ammattikorkeakoulujen että työhän osallistuneiden opettajien lukumäärä vaikuttaa suurelta. Ruotsin opettajien mielestä ammattikorkeakouluopiskelijoiden motivaatio oppia ruotsia taitaa olla valtakunnanlaajuisesti huono.