Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Folktingetin sivuilla on lueteltu folktingetin perusteet sille, miksi ruotsi on pakollinen suomenkielisissä kouluissa.
http://www.folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/
Lähtökohta on kuulemma perustuslaissa ja kielilainsäädännössä.
Perusteita on 13, jotka on luokiteltavissa neljään kategoriaan:
kansalliskielisivistyspakkoruotsi, palvelupakkoruotsi, nordenpakkoruotsi sekä helppoporttipakkoruotsi.
kansalliskielisivistyspakkoruotsi - muotoiltuna niin kuin suomalaisuus olisi määritelty näin
- Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi.
- Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.
palvelupakkoruotsi - ilman, että mainitaan kertaakaan sitä, että ruotsinkielisille muka-taataan näin omankieliset palvelut, lueteltuina suomenkielisten muka-etuina
- Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään.
- Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.
- Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.
- Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.
- Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
nordenpakkoruotsi - muotoiltuna niin, että kyseessä on taas suomenkielisten muka-etu
- Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.
- Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
- Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
- Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.
Sitten on vielä tämä "helppo portti" -väite, jolla nyt ei voi perustella mitään
- Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli.
- Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
Tässä ovat tiedottajat palaveeranneet kerran jos toisenkin piilottaaksen perusteista kokonaan sen, että pakkoruotsi on nimenomaan ruotsinkielisten etu, useimmille suomenkielisille raskas ja turha taakka ja ettei tässä muovatuilla muka-eduilla ole mitään merkitystä sen rinnalla, että suomenkielistä koulua käyvällä olisi mahdollisuus valita sellaiset kieliopinnot, jotka häntä parhaiten hyödyttävät (jopa se ruotsi jos siltä tuntuu).
Koko sivu kuitenkin alkaa väitteellä: "vapaaehtoisen ruotsinkielen kannattajien väitteet ruotsinkielestä Suomessa ovat heikkoja tai jopa täysin virheellisiä". Ja sitten siellä tarjoillaan tätä!
http://www.folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/
Lähtökohta on kuulemma perustuslaissa ja kielilainsäädännössä.
Perusteita on 13, jotka on luokiteltavissa neljään kategoriaan:
kansalliskielisivistyspakkoruotsi, palvelupakkoruotsi, nordenpakkoruotsi sekä helppoporttipakkoruotsi.
kansalliskielisivistyspakkoruotsi - muotoiltuna niin kuin suomalaisuus olisi määritelty näin
- Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi.
- Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.
palvelupakkoruotsi - ilman, että mainitaan kertaakaan sitä, että ruotsinkielisille muka-taataan näin omankieliset palvelut, lueteltuina suomenkielisten muka-etuina
- Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään.
- Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.
- Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.
- Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.
- Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
nordenpakkoruotsi - muotoiltuna niin, että kyseessä on taas suomenkielisten muka-etu
- Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.
- Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
- Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
- Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.
Sitten on vielä tämä "helppo portti" -väite, jolla nyt ei voi perustella mitään
- Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli.
- Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
Tässä ovat tiedottajat palaveeranneet kerran jos toisenkin piilottaaksen perusteista kokonaan sen, että pakkoruotsi on nimenomaan ruotsinkielisten etu, useimmille suomenkielisille raskas ja turha taakka ja ettei tässä muovatuilla muka-eduilla ole mitään merkitystä sen rinnalla, että suomenkielistä koulua käyvällä olisi mahdollisuus valita sellaiset kieliopinnot, jotka häntä parhaiten hyödyttävät (jopa se ruotsi jos siltä tuntuu).
Koko sivu kuitenkin alkaa väitteellä: "vapaaehtoisen ruotsinkielen kannattajien väitteet ruotsinkielestä Suomessa ovat heikkoja tai jopa täysin virheellisiä". Ja sitten siellä tarjoillaan tätä!
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Ehkä jossain on selvitys suomenkielisten määrästä näissä oppilaitoksissa, mutta en löydä sellaista netistä. Yritän koota käsitystä määrästä paloittain.- Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
Åbo Akademi n. 7 500 opiskelijaa, joista 16 % on suomenkielisiä siis n. 1200.
Svenska handelshögskolanissa eli Hankenissa n. 2 000 opiskelijaa, joista lähes viidenneksellä on suomenkielinen tausta eli suomenkielisiä on n. 400.
ARCADA AMK n. 2700 opiskelijaa ja YRKESHÖGSKOLAN NOVIA (AMK) n. 4000 opiskelijaa. Jos suomenkielisten osuus olisi 16-20% kuten yllä, heitä olisi n. 1300 (en löytänyt lukuja).
Näin arvioiden ehkä noin 3000 suomenkielistä opiskelee ruotsinkielisissä oppilaitoksissa (osin ehkä englanniksi).
Onko tämä ruotsinkielinen reitti heille kaikille se ykkösvaihtoehto - eli haluavatko he opiskella ruotsiksi vai onko kyseessä tilanne, jossa suomenkieliseen koulutukseen on liian vaikea päästä?
Yhteensä ammattikorkeakouluissa opiskelee n. 100 000 opiskelijaa ja yliopistoissa opiskelee n. 140 000 opiskelijaa eli yhteensä n. 240 000 opiskelijaa. Toki näissä opiskelijoissa on myös ulkomaalaistaustaisia.
Ruotsinkielisissä oppilaitoksissa opiskelevien suomenkielisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on näiden tietojen pohjalta n. 1,3%.
Onko tässä kyseessä jotenkin oleellinen etu, minkä takia kaikille pakollinen ruotsi on perusteltu?
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden 5 yleisintä kohdemaata 2013:- Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
Britannia 1 834
Ruotsi 1 039
Viro 817
USA 372
Alankomaat 281
http://www.cimo.fi/instancedata/prime_p ... isinta.pdf
Kuinka suuri osa Ruotsiin lähtevistä on ruotsinkielisiä?
Tämänkö vuoksi jokaisen suomalaisnuoren pakkoruotsi läpi koulupolun on perusteltua?
Onko pakkoruotsi oleellinen etu vai haitta suunniteltaessa opintoja ulkomailla?
Viimeksi muokannut NRR, 02.11.2014 22:38. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
svenska.nu
http://www.kulturfonden.net/fi/projekti ... u-13525087
"Tavoitteena on kehittää uusia metodeja kielenopetukseen, tukea ja motivoida ruotsinopettajia sekä laajentaa koulun kulttuurintarjontaa järjestämällä kirjailijoiden, ohjaajien ja muusikoiden vierailuja sekä elokuvaesityksiä kouluilla. Kulttuurielämykset liitetään osaksi kielenopetusta oppilaille suunnatun pedagogisen materiaalin avulla. Näiden kulttuuri- ja taidekiertueiden lisäksi Svenska nu on mm. kehittänyt konseptin kielenopetuksen yhdistämiseksi muihin kouluaineisiin (esim. mediakasvatukseen soveltuva Tidningen i skolan -projekti, ruuanlaittokurssit ruotsiksi jne.), järjestänyt täydennyskoulutusta ruotsinopettajille sekä tuottanut uutta interaktiivista oppimateriaalia verkkoon. Svenska nu haluaa rohkaista nuoria käyttämään ruotsia sekä osoittaa, että ruotsin kieli ei ole pelkästään hyödyllistä vaan myös hauskaa. "
Yhteinen suomalais-ruotsalainen aloite
Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus koordinoi Svenska nu -verkostoa, joka on lähtenyt liikkeelle ja jota toteutetaan eri toimijoiden ja organisaatioiden yhteisen tehtävän pohjalta. Verkoston ohjausryhmään kuuluu seuraavien tahojen edustajia: Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Opetushallitus, Oulun yliopisto, Suomen ruotsinopettajat ry, Ruotsin Helsingin-suurlähetystö, Svenska Institutet ja Svenska kulturfonden. Suomessa on kahdeksan yliopistoa, jotka kouluttavat ruotsinopettajia, ja nämä tukevat Svenska nu -verkostoa asiantuntemuksellaan. Suomen ruotsinopettajat - Svensklärarna i Finland -yhdistyksellä on keskeinen rooli Svenska nu:n toiminnassa.
http://svenskanu.fi/suomeksi/
http://www.kulturfonden.net/fi/projekti ... u-13525087
"Tavoitteena on kehittää uusia metodeja kielenopetukseen, tukea ja motivoida ruotsinopettajia sekä laajentaa koulun kulttuurintarjontaa järjestämällä kirjailijoiden, ohjaajien ja muusikoiden vierailuja sekä elokuvaesityksiä kouluilla. Kulttuurielämykset liitetään osaksi kielenopetusta oppilaille suunnatun pedagogisen materiaalin avulla. Näiden kulttuuri- ja taidekiertueiden lisäksi Svenska nu on mm. kehittänyt konseptin kielenopetuksen yhdistämiseksi muihin kouluaineisiin (esim. mediakasvatukseen soveltuva Tidningen i skolan -projekti, ruuanlaittokurssit ruotsiksi jne.), järjestänyt täydennyskoulutusta ruotsinopettajille sekä tuottanut uutta interaktiivista oppimateriaalia verkkoon. Svenska nu haluaa rohkaista nuoria käyttämään ruotsia sekä osoittaa, että ruotsin kieli ei ole pelkästään hyödyllistä vaan myös hauskaa. "
Yhteinen suomalais-ruotsalainen aloite
Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus koordinoi Svenska nu -verkostoa, joka on lähtenyt liikkeelle ja jota toteutetaan eri toimijoiden ja organisaatioiden yhteisen tehtävän pohjalta. Verkoston ohjausryhmään kuuluu seuraavien tahojen edustajia: Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Opetushallitus, Oulun yliopisto, Suomen ruotsinopettajat ry, Ruotsin Helsingin-suurlähetystö, Svenska Institutet ja Svenska kulturfonden. Suomessa on kahdeksan yliopistoa, jotka kouluttavat ruotsinopettajia, ja nämä tukevat Svenska nu -verkostoa asiantuntemuksellaan. Suomen ruotsinopettajat - Svensklärarna i Finland -yhdistyksellä on keskeinen rooli Svenska nu:n toiminnassa.
http://svenskanu.fi/suomeksi/
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Niin, näitä toimijoita riittää. Ja näillä on ihan tarkka tieto siitä, kuinka moni suomenkielinen on päätynyt ruotsinkieliseen koulutukseen tai Ruotsin yliopistoon - miksiköhän niitä lukuja ei lainata näihin hyödyllisyyden vakuutuksiin...Hannu Jussi kirjoitti:svenska.nu
--- ruotsin kieli ei ole pelkästään hyödyllistä vaan myös hauskaa. ---
Verkoston ohjausryhmään kuuluu seuraavien tahojen edustajia: Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Opetushallitus, Oulun yliopisto, Suomen ruotsinopettajat ry, Ruotsin Helsingin-suurlähetystö, Svenska Institutet ja Svenska kulturfonden. Suomessa on kahdeksan yliopistoa, jotka kouluttavat ruotsinopettajia, ja nämä tukevat Svenska nu -verkostoa asiantuntemuksellaan. Suomen ruotsinopettajat - Svensklärarna i Finland -yhdistyksellä on keskeinen rooli Svenska nu:n toiminnassa. ---
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Koska näiden korkeakouluopinnot kestävät 3,5 - 6 vuotta, voidaan pitää keskiarvona viittä vuotta. Se tarkoittaisi, että näistä noin 3000 opiskelijasta noin 600 on aina samaa vuosikertaa.---- Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
Näin arvioiden ehkä noin 3000 suomenkielistä opiskelee ruotsinkielisissä oppilaitoksissa (osin ehkä englanniksi).
Yhdeksäntoistavuotiaita on nykyisissä ikäluokissa n. 65 000, näistä ruotsinkielisiä muutama tuhat.
Ruotsinkielisiin jatko-opintoihin suomenkielisen koulun pohjalta hakeutuvien osuus olisi näillä luvuilla alle 1% ikäluokasta. Luultavimmin suurin osa A-ruotsin lukijoita.
Miten tämä voi olla perusteena pakolliselle ruotsille?
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Osaisiko joku hakea tilastot näistä ruotsiksi opiskelevista suomenkielisistä?
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Ei taida löytyä tilastoa... en tiedä, merkitäänkö edes kieli. Sen tiedän että ruotsia taitamaton voi myös päästä opiskelemaan "ruotsiksi". Näin ainakin Loviisassa ja Tammisaaressa.
Surupuolella on opiskelupaikkoja enemmän kuin oppilaita, joten vapaat paikat täytyy täyttää - muuten koululta menee valtion tuet. Esim. Tammisaaressa oli jotkut linjat lopetettava, koska useana vuotena oppilaita ilmoittautui vain 4 kpl. .... Siis ilmoittautui.
Jotenkin se, että osa suomenkielisistä ei pääse opiskelemaan, on mielestäni epätasa-arvoista suruoppilaisiin verrattuna.
Mitä hyvää siinä on, ettei pääse opiskelemaan. Hbl kirjoitti, että n. 8300 opettajaa on työttömänä, joista n. 250 kpl ruotsinkielisiä. Syrjäytyvätkö nyt myös opettajat - kiitos tämän 2011 tehdyn politiikan .... oliko myös tämä Ahtisaaripaperissa, koska Gustafssonín ensi keikka oli vähentää suomenkielisten oppilas/opiskelupaikkoja.
Surupuolella on opiskelupaikkoja enemmän kuin oppilaita, joten vapaat paikat täytyy täyttää - muuten koululta menee valtion tuet. Esim. Tammisaaressa oli jotkut linjat lopetettava, koska useana vuotena oppilaita ilmoittautui vain 4 kpl. .... Siis ilmoittautui.
Jotenkin se, että osa suomenkielisistä ei pääse opiskelemaan, on mielestäni epätasa-arvoista suruoppilaisiin verrattuna.
Mitä hyvää siinä on, ettei pääse opiskelemaan. Hbl kirjoitti, että n. 8300 opettajaa on työttömänä, joista n. 250 kpl ruotsinkielisiä. Syrjäytyvätkö nyt myös opettajat - kiitos tämän 2011 tehdyn politiikan .... oliko myös tämä Ahtisaaripaperissa, koska Gustafssonín ensi keikka oli vähentää suomenkielisten oppilas/opiskelupaikkoja.
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Niin ja osa opintolinjoista on englanninkielisiä, joten se että käy ruotsinkielistä ammattikorkeaa ei vielä tarkoita, että opiskelisi ruotsiksi.Hannu Jussi kirjoitti:Ei taida löytyä tilastoa... en tiedä, merkitäänkö edes kieli. Sen tiedän että ruotsia taitamaton voi myös päästä opiskelemaan "ruotsiksi". Näin ainakin Loviisassa ja Tammisaaressa.
Jonkun koneella ne luvut kyllä ovat, mutta niiden täytyy olla niin pieniä, ettei niitä koskaan mainita silloin kun hehkutellaan, että pakkoruotsi (todellisuudessa A-ruotsi) avaa portit ruotsinkielisiin oppilaitoksiin.
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Eihän suomenkielinen helposti mene opiskelemaan ruotsinkielisiin oppilaitoksiin, koska yleisesti tiedetään, että surupuolella taso (= opetus) on heikompaa.
Nyt tälle heikommalle tasolle on saatu selvitys. Sehän johtuu siitä, että suruoppilaat ovat 1½-2 v. jäljessä tiedoissa . . . ainakin jos on uskomista Aaltoyliopiston proffan lausuntoihin.
Ja jos jää ilman opiskelupaikkaa suomalaisella puolella, niin sitten on vaihtoehdot kävellä sisään ÅA, Ruotsin yliopistot, Norja ... ja Virosta löytyy lähin maksullinen paikka.
Tästä tulikin mieleen, että Viro ei kouluta ilmaiseksi 20´000 ulkomaalaista, kuten Suomi tekee. Noilta 20´000 ei vaadita pakkoruotsia .... siis 20´000 vuodessa.
Nyt tälle heikommalle tasolle on saatu selvitys. Sehän johtuu siitä, että suruoppilaat ovat 1½-2 v. jäljessä tiedoissa . . . ainakin jos on uskomista Aaltoyliopiston proffan lausuntoihin.
Ja jos jää ilman opiskelupaikkaa suomalaisella puolella, niin sitten on vaihtoehdot kävellä sisään ÅA, Ruotsin yliopistot, Norja ... ja Virosta löytyy lähin maksullinen paikka.
Tästä tulikin mieleen, että Viro ei kouluta ilmaiseksi 20´000 ulkomaalaista, kuten Suomi tekee. Noilta 20´000 ei vaadita pakkoruotsia .... siis 20´000 vuodessa.
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Pakko lainata tähän JVL:n kommentti tuolta toisesta ketjusta:
On uskomatonta, että folktinget kehtaa kääntää pakkoruotsin ongelmat (pakkoruotsi tulppana muulle kielitaidolle, mitenkään kiertämätön pakkoruotsi esteenä ja hidasteena monen valmistumiselle, pelkkä paperilla elävä virkavaatimus vääristää virkamieskunnan rakennetta, loukkaava näkemys ruotsin kuulumisesta suomalaisten identiteettiin) muka-eduiksi ja väittää, että ikäluokasta noin yhden prosentin, lähinnä vapaaehtoisen A-ruotsin lukijoiden hakeutuminen ruotsinkielisiin koulutuksiin on peruste pakkoruotsille.
Folktingetin tiedotuksessa on töissä joku ammattivääntäjä, joka kääntää mustankin valkoiseksi. Hävytöntä joka tapauksessa.
Totta!JV Lehtonen kirjoitti:--- pakkoruotsin taustamotiivi ei ole ruotsinkieliset palvelut,
vaan pakkoruotsi on itseisarvo. Vaikka maailmassa ei olisi kuin yksi ammatti, missä ruotsia tarvitaan,
eli ruotsinopettaja, kielipakottajat vetoaisivat kierosti tasa-arvoon:
Jokaisella piltillä pitää olla tasavertainen oikeus ruveta ruotsinopettajaksi- siksi kaikille pakkoruotsi!
On uskomatonta, että folktinget kehtaa kääntää pakkoruotsin ongelmat (pakkoruotsi tulppana muulle kielitaidolle, mitenkään kiertämätön pakkoruotsi esteenä ja hidasteena monen valmistumiselle, pelkkä paperilla elävä virkavaatimus vääristää virkamieskunnan rakennetta, loukkaava näkemys ruotsin kuulumisesta suomalaisten identiteettiin) muka-eduiksi ja väittää, että ikäluokasta noin yhden prosentin, lähinnä vapaaehtoisen A-ruotsin lukijoiden hakeutuminen ruotsinkielisiin koulutuksiin on peruste pakkoruotsille.
Folktingetin tiedotuksessa on töissä joku ammattivääntäjä, joka kääntää mustankin valkoiseksi. Hävytöntä joka tapauksessa.
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
He vääntävät elääkseen! Mutta eivät he kuitenkaan uskalla tulla tänne areenalle vääntämään, vaan vääntävät keskenään.NRR kirjoitti: Folktingetin tiedotuksessa on töissä joku ammattivääntäjä, joka kääntää mustankin valkoiseksi. Hävytöntä joka tapauksessa.
Tampereella muuten järjestetään vääntämistilaisuus, jonne kutsutaan "keskustelijoita" pohtimaan ruotsin kielen asemaa.
Kyseessä on Suomen Akatemian rahoittama jo Hoopo-akatemian koordinoima suuri ruotsi-selvitys, joka on kuulemma
lähetetty 45 000 kansalaiselle..
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Heitetään tänne linkki kirjoitukseeni, jossa aiemmin lyttäsin nuo Folktingetin "perustelut":
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... oruotsille
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... oruotsille
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
Oli ilo lukea taas tämä puheenvuorosi, Jaska! Kiitos.Jaska kirjoitti:Heitetään tänne linkki kirjoitukseeni, jossa aiemmin lyttäsin nuo Folktingetin "perustelut":
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... oruotsille
Tämä kohta on helmi:
11. Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
12. Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
Niin tekee, mutta miten se perustelee ruotsin kielen pakollisuutta? Tämä väite on yhtä absurdi kuin olisi väite, että kaikista suomalaisista pitäisi tehdä islaminuskoisia, koska islaminuskoisuus antaa mahdollisuudet opiskeluun koraanikoulussa.
Mahdollisuus ei perustele pakkoa. Mahdollisuus päästä ruotsinkielisiin oppilaitoksiin ei perustele ruotsin kielen pakollisuutta.
Re: Folktingetin perusteet pakkoruotsille puutaheinää
"Suomen Akatemian rahoittama jo Hoopo-akatemian koordinoima suuri ruotsi-selvitys" - huh! Ja piiri pieni pyörii.JV Lehtonen kirjoitti:He vääntävät elääkseen! Mutta eivät he kuitenkaan uskalla tulla tänne areenalle vääntämään, vaan vääntävät keskenään.NRR kirjoitti: Folktingetin tiedotuksessa on töissä joku ammattivääntäjä, joka kääntää mustankin valkoiseksi. Hävytöntä joka tapauksessa.
Tampereella muuten järjestetään vääntämistilaisuus, jonne kutsutaan "keskustelijoita" pohtimaan ruotsin kielen asemaa.
Kyseessä on Suomen Akatemian rahoittama jo Hoopo-akatemian koordinoima suuri ruotsi-selvitys, joka on kuulemma
lähetetty 45 000 kansalaiselle..
Jos löytyy linkkiä, niin kiitos!