Taavi Soininvaaran hesarikolumnia seuranneessa keskustelussa on sivuttu tätäkin teemaa.
Keskustelija 1:
Keskustelija 2:Olen pohtinut tämän "liberaalipuolueen" keinoja saada suomenkieliset päättäjät puolelleen pakkoruotsiasiassa. Voiko syy olla pelkästään niin raadollinen, että ruotsinkieliset rikkaat säätiöt voitelevat suomenkieliset puolueet ja päättäjät rahalla ja etuuksilla? Tuleekohan Soinistakin pakkoruotsin kannattaja, kun pääsee valtaan?
Mikä on säätiörahan merkitys? Pidän erittäin ikävänä sitä asiaa, ettei Suomessa yksikään toimittaja uskalla tehdä tuosta juttua. Sitä jos tekisi aiheesta tutkivaa journalismia, niin nopeasti huomaisi saavan erolapun kouraan.
Säätiörahan merkitys taustalla on joka tapauksessa merkittävä. Tästä ovat osoituksena lukuisat tuhansien eurojen stipendit, joita jaetaan vuosittain. Valtaosa näistä rahoista jaetaan ns. lobbareille eli kielten opettajille, kotimaisen kielten tutkimuskeskuksen työntekijöille, toimittajille jne. Summat ovat merkittäviä, koska niiden suuruusluokka on 5000-10000€:a vuodessa yhdelle henkilölle.
Poliitikoille suoraa rahaa päätyy vähemmän. Rahaa saattaa tulla esim. Folktingetin kaltaisten järjestöjen kautta ja epämääräisinä palkkioina. Tarkkaa lukua on vaikeaa sanoa, koska aiheesta ei uskalleta uutisoida.
Suurempi hyöty poliitikoille voikin olla itse järjestelmästä, jossa esim. valtion ja yksityisyritysten sekä säätiöiden johto- ja hallituspaikkoja annetaan poliitikoille sillä perusteella, että he sitoutuvat kannattamaan tätä pakkoruotsipolitiikkaa. Käytännössä siis sitä rahaa tulee muullakin tavalla kuin suoralla lahjonnalla.
Suomessa on puhuttu lahjonnasta, kun poliitikko tai yritys on hyötynyt toiminnallaan yksittäisiä satoja euroja. Tuhansien eurojen erilaiset palkkiot ja stipendit eivät vaikuta herättävän mitään huomiota...