"Opetusministeriö ei myönnä lupaa Isnäsin suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun yhdistämiseksi. Opetusministeriön perustelujen mukaan laki ei anna mahdollisuutta myöntää lupaa kaksikielisen koulun perustamiselle.
Tieto opetusministeriön päätöksestä tuli keskiviikkona iltapäivällä juuri ennen Loviisan kaupunginvaltuuston kokousta. Ylimääräisessä valtuuston kokouksessa käsiteltiin Loviisan kouluverkkoselvitystä.
Ennen kokousta Isnäsin ja Teutjärven koulujen edustajat järjestivät mielenosoituksen koulujen lakkauttamisia vastaan. Valtuusto päätyi Rkp:n aloitteesta siirtämään kouluverkkoselvityksen käsittelyn vuoteen 2016, jolloin asia tuodaan uudelleen valtuuston käsiteltäväksi."
Lähde:
http://www.uusimaa.fi/artikkeli/246810- ... anut-lupaa
Uutisen mukaan Opetusministeriö pitää perustuslakia esteenä olemassa olevien suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun yhdistämiselle. Olisikohan kokonaan uuden suomi-ruotsi -kaksikielisen koulun perustaminen helpompaa?
Isnäsin koulujen yhdistäminen kariutui
Re: Isnäsin koulujen yhdistäminen kariutui
On kyllä laki mennyt metsään, jos olemassaolevia ei saa yhdistää mutta uuden saa perustaa. No, ei muuta kuin kumileimasimella kummankin koulun paperiin leima "koulu lakkautettu", sitten vaihdetaan nimeä ja samoissa tiloissa aloittaa upouusi kaksikielinen koulu!
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Isnäsin koulujen yhdistäminen kariutui
Opetusministeriön kirjaus tuossa oli kyllä aika kova, eli sen mukaan ei kyllä mitään improvisoiden tai tarpeen mukaan kieliä sekoittavia kouluja tähän maahan tule.
Vaikka olen itse Loviisan paikallismediassa kirjoittanut tarpeesta saada kokeilla kaksikielisiä kouluja, ja ehkä myötävaikuttanut siihen että päätettiin kokeilla kaksikielistä koulua, niin tuossa Isnäsin tapauksessa ei kyllä minusta ollut pedagogisia edellytyksiä viedä tuo kuvio onnistuneesti loppuun.
Vaikka olen itse Loviisan paikallismediassa kirjoittanut tarpeesta saada kokeilla kaksikielisiä kouluja, ja ehkä myötävaikuttanut siihen että päätettiin kokeilla kaksikielistä koulua, niin tuossa Isnäsin tapauksessa ei kyllä minusta ollut pedagogisia edellytyksiä viedä tuo kuvio onnistuneesti loppuun.
Re: Isnäsin koulujen yhdistäminen kariutui
En muista tuollaista (siis että mikä siinä tökki)... Jos olet kirjoittanut siitä, laitatko linkin tai kerrotko omin sanoin?Jan-Erik Andelin kirjoitti:Opetusministeriön kirjaus tuossa oli kyllä aika kova, eli sen mukaan ei kyllä mitään improvisoiden tai tarpeen mukaan kieliä sekoittavia kouluja tähän maahan tule.
Vaikka olen itse Loviisan paikallismediassa kirjoittanut tarpeesta saada kokeilla kaksikielisiä kouluja, ja ehkä myötävaikuttanut siihen että päätettiin kokeilla kaksikielistä koulua, niin tuossa Isnäsin tapauksessa ei kyllä minusta ollut pedagogisia edellytyksiä viedä tuo kuvio onnistuneesti loppuun.
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Isnäsin koulujen yhdistäminen kariutui
Linkit taitavat kaikki viedä lukittuun maksumuuriin.
Mutta pääkirjoitustoimittajana Loviisan Östra Nyland-paikallislehdessä 2012–13 puolsin kaksikielisiä kouluja, koska monen kaksikielisen todellisuus oli mielestäni sellainen, että myös olisi voitava käydä kaksikielistä koulua. Suurin tuki tuli paikallisilta perussuomalaisilta; tosin heidän agendansa oli myös ajatus tuplan opetusjärjestelmän "järkeistämisestä". Muutin myös mieleni sen takia, että havahduin siihen, että heikosti menestyvän koululaisen asiatiedon oppiminen kahdella kielellä esim. reaaliaineissa vaikeuttaisi tämän koulunkäyntiä entisestään.
Isnäs on vanha sahateollisuuspaikkakunta entisessä Pernajan kunnassa (nyk. Loviisa), jonne on ollut suomenkielistä työläismuuttoa. Saha lakkautettiin vuosia sitten ja saha-alueelle muutti paljon kaupunkilaisia, enimmäkseen lyhyesti sanottuna "vihreitä ja vaihtoehtoisia".
Pyrkimys perustaa kaksikielinen koulu on pitkälle vähän paniikinomainen siirto pelastaa kyläkoulu, jossa on toiminut ruotsin- ja suomenkielinen koulu samassa rakennuksessa melko tasavahvuisina. Saaristosta tulevat lapset saavat ilman tätä koulua n. 40 kilometrin koulumatkan yhteen suuntaan.
Ongelmana näkisin, että kaksikielisen piloottikoulun läpivieminen vaatii todella vahvaa pedagogista määrätietoisuutta ja otetta. Sitä en paljon hyvän tahdon seasta oikein näe Isnäsissä, kun pienen hajaseutukoulun opettajista suuri osa on muodollisesti epäpäteviä ilman kokemusta kaksikielisestä opetuksesta tai kielikylpypedagogiikasta.
Joku "pakottajanmetsästäjä" varmaan näkisi tässä pakkokielin pahinta muotoa, kun toista kotimaista tulee vastaan koulussa miten sattuu. En itse tiedä miten oikein suhtautua. Tosin jokunen kielitieteilijä Helsingin yliopistolta on ollut etäisesti mukana kuvioissa, mutta en osaa hahmottaa oliko riittävästi.
Tässä pääosat pääkirjoituksestani Borgåbladetissa 10.10.2014:
I och kring Isnäs väntar många just nu på raska och konkreta beslut. Föräldrar i den delen av det nybildade Lovisa vill bevara skolan i Isnäs genom göra lågstadiet till landets första genuint tvåspråkigt finsk-svenska skola.
I Isnäs vill man nu se en skola där man från trean till sexan talar både finska och svenska på timmarna. Lagen tillåter inte detta, utan för att göra så här krävs ett undantagslov av ministeriet.
Det viktiga vore att Isnäsprojektet genomförs av skickliga pedagoger. Det får inte bli ett hoptejpat höstcollage i glada färger av vad ortsbor önskade, vem man råkade kunna anställa, vad som praktiskt var möjligt, vad som sparade pengar.
Detta först och främst för deras skull, som ska gå ut i livet med den här tänkta erfarenheten i sitt livs bagage. Men också för principernas skull. Det här ska gå att eventuellt göra till en förebild som kan upprepas. I Finland talar många om tvåspråkig skola utan att egentligen veta vad de menar med det.
Den finlandssvenska skolan behöver fortsatt reagera på att de tvåspråkiga hemmen, som trenden åtminstone hittills har varit, blir allt fler. Vi behöver veta vad en tvåspråkig skola för med sig, av bra och dåligt. Vi behöver också veta vad den innebär för barn från starkt svenska miljöer utåt skärgården.
Mutta pääkirjoitustoimittajana Loviisan Östra Nyland-paikallislehdessä 2012–13 puolsin kaksikielisiä kouluja, koska monen kaksikielisen todellisuus oli mielestäni sellainen, että myös olisi voitava käydä kaksikielistä koulua. Suurin tuki tuli paikallisilta perussuomalaisilta; tosin heidän agendansa oli myös ajatus tuplan opetusjärjestelmän "järkeistämisestä". Muutin myös mieleni sen takia, että havahduin siihen, että heikosti menestyvän koululaisen asiatiedon oppiminen kahdella kielellä esim. reaaliaineissa vaikeuttaisi tämän koulunkäyntiä entisestään.
Isnäs on vanha sahateollisuuspaikkakunta entisessä Pernajan kunnassa (nyk. Loviisa), jonne on ollut suomenkielistä työläismuuttoa. Saha lakkautettiin vuosia sitten ja saha-alueelle muutti paljon kaupunkilaisia, enimmäkseen lyhyesti sanottuna "vihreitä ja vaihtoehtoisia".
Pyrkimys perustaa kaksikielinen koulu on pitkälle vähän paniikinomainen siirto pelastaa kyläkoulu, jossa on toiminut ruotsin- ja suomenkielinen koulu samassa rakennuksessa melko tasavahvuisina. Saaristosta tulevat lapset saavat ilman tätä koulua n. 40 kilometrin koulumatkan yhteen suuntaan.
Ongelmana näkisin, että kaksikielisen piloottikoulun läpivieminen vaatii todella vahvaa pedagogista määrätietoisuutta ja otetta. Sitä en paljon hyvän tahdon seasta oikein näe Isnäsissä, kun pienen hajaseutukoulun opettajista suuri osa on muodollisesti epäpäteviä ilman kokemusta kaksikielisestä opetuksesta tai kielikylpypedagogiikasta.
Joku "pakottajanmetsästäjä" varmaan näkisi tässä pakkokielin pahinta muotoa, kun toista kotimaista tulee vastaan koulussa miten sattuu. En itse tiedä miten oikein suhtautua. Tosin jokunen kielitieteilijä Helsingin yliopistolta on ollut etäisesti mukana kuvioissa, mutta en osaa hahmottaa oliko riittävästi.
Tässä pääosat pääkirjoituksestani Borgåbladetissa 10.10.2014:
I och kring Isnäs väntar många just nu på raska och konkreta beslut. Föräldrar i den delen av det nybildade Lovisa vill bevara skolan i Isnäs genom göra lågstadiet till landets första genuint tvåspråkigt finsk-svenska skola.
I Isnäs vill man nu se en skola där man från trean till sexan talar både finska och svenska på timmarna. Lagen tillåter inte detta, utan för att göra så här krävs ett undantagslov av ministeriet.
Det viktiga vore att Isnäsprojektet genomförs av skickliga pedagoger. Det får inte bli ett hoptejpat höstcollage i glada färger av vad ortsbor önskade, vem man råkade kunna anställa, vad som praktiskt var möjligt, vad som sparade pengar.
Detta först och främst för deras skull, som ska gå ut i livet med den här tänkta erfarenheten i sitt livs bagage. Men också för principernas skull. Det här ska gå att eventuellt göra till en förebild som kan upprepas. I Finland talar många om tvåspråkig skola utan att egentligen veta vad de menar med det.
Den finlandssvenska skolan behöver fortsatt reagera på att de tvåspråkiga hemmen, som trenden åtminstone hittills har varit, blir allt fler. Vi behöver veta vad en tvåspråkig skola för med sig, av bra och dåligt. Vi behöver också veta vad den innebär för barn från starkt svenska miljöer utåt skärgården.
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Isnäsin koulujen yhdistäminen kariutui
Kiitos, Jan-Erik.
Olisi se kyllä rankkaa, jos kaikkien pitäisi opetella samat asiat kahdella kielellä. Ja ehkä myös turhaa. Hankala kysymys.
Olisi se kyllä rankkaa, jos kaikkien pitäisi opetella samat asiat kahdella kielellä. Ja ehkä myös turhaa. Hankala kysymys.