vapaakielivalinta.fi

Pääkaupunkiseudulla on useita alueita, joilla vieraskielisten osuus on yli 25%. Paikallisissa kouluissa tämän luvun on oltava vielä paljon suurempi, sillä usein vieraskieliset perheet ovat suuria. Tutkiijoiden mukaan muutos meillä Suomessa on tapahtunut tavattoman nopeasti, parissakymmenessä vuodessa.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1414298338550

Ei ihme, että esimerkiksi koulujen kieltenopetusta laaditaan vielä 1990-luvun hengessä ja vailla vieraskielisten tarpeiden huomiota. On myös muistettava, että näillä uussuomalaisilla nuorilla on oikeus erinomaiseen koulutukseen ja esimerkiksi lukiokoulutuksessa pakkoruotsi ei saa nousta esteeksi.

Nimenomaan, Suomen kielenopetuspolitiikka ei ota huomioon ihmisten todellisia kielenosaamistarpeita. Suomessa on entistä vähemmän kysyntää ahtaalle suomi-ruotsi-osaamiselle; sitä vaatii vain byrokratia, ei arkitodellisuus.

Meillä tarvitaan paljon nykyistä monipuolisempaa kielitaitoa. Tavalliset ihmiset ja palvelusektori, yksityinen ja julkinen, tarvitsevat monien eri kielten osaamista tullakseen toimeen keskenään.

Pakollinen ruotsin opiskelu pitäisi muuttaa valinnaiseksi ja sallia mahdollisuus valita sen tilalle jonkun muun kielen opiskelu.
Se hyödyttäisi kantasuomalaisia ja myös maahanmuuttajataustaisia, ja sitä kautta saataisiin palvelusektorille monien eri kielten osaajia.

On tietysti winwin-tilanne, että näitä kotikieliä arvostetaan, suojellaan ja oppilaalla on mahdollisuus ammatissaan hyödyntää tätä rikkautta. Opetusneuvos Mustaparta sanoi haastattelussaan surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja - en usko, että hän tarkoitti englannin korvaamista...

NRR kirjoitti:On tietysti winwin-tilanne, että näitä kotikieliä arvostetaan, suojellaan ja oppilaalla on mahdollisuus ammatissaan hyödyntää tätä rikkautta. Opetusneuvos Mustaparta sanoi haastattelussaan surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja - en usko, että hän tarkoitti englannin korvaamista...

Silloinhan on loogista, että kantasuomalaisellakin on mahdollisuus korvata ruotsin kielen opintoja
jonkun toisen suomalaisen äidinkielen opiskelulla..Sehän olisi suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta lisäävää..

Kun siis korvattaisiin jollakin muulla kotimaisella sen pyhän "toisen kotimaisen" kielen opintoja..

Kotimaisia kieliähän maahanmuuttajien äidinkielet ovat siinä missä ruotsikin.
Vain saame ja suomi ovat aidosti kotoperäisiä kieliä!
Kotoperäinen ei ole sama kuin kotimainen.

Mustaparta vaikuttaa viisaalta virkamieheltä.
Tuskinpa häntä päästetään julkiseen kuulemiseen, vaan paikalle tullevat
Suomen ruotsinopettajat, Folktinget ja Paavo Lipponen tähtiesiintyjiksi.

Kun ruotsi muutetaan valinnaiskieleksi suomenkielisissä kouluissa, niin valittavien kielten joukkoon voidaan silloin nostaa kunnassa eniten puhuttuja mamukieliä. Pääkaupunkiseudulla tämä tarkoittaisi ainakin venäjän ja viron nostamista valinnaiskieleksi ruotsin rinnalle.

Venäjä ja viro ovat naapurimaiden kieliä, joten näihin kieliin sopii hyvin pakkoruotsin perusteenakin käytetty "naapurimaan kielen" opettelun tärkeys. Lisäksi monet suomalaiset menevät opiskelemaan ja töihin niin Viroon kuin Venäjällekin.