vapaakielivalinta.fi

Kuka hyötyy kuntien leikkikaksikielisyydestä?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... stamisesta

P.S: Cenita on vapautettu pannasta.

Kaikki ruotsinkieliset työllistyvät.

Oletko koskaan kuullut asunnottomasta tai työttömästä ruotsinkielisestä henkilöstä? Työtön ehkä . . . jollei kykene, mutta asunnoton???

Ainakin Raaseporissa lakaistaan rapajuopot omiin asuntoihinsa (kunnan). Työikäiset lähetetään säännöllisesti n. 8 kk:n mittaiseen "hoitoon", usein Pohjanmaalle, ja sitten taas kotiin kaljalle, kunnes tulee uuden kuntoutuksen vuoro.
Kunta/kela maksaa asunnot ja hoidot jne. Ja jos jalat ei kanna, että pääsisi hakemaan kaljaa, niin aina löytyy ystävällinen taxi, jolle kelpaa kunnan "kyytilaput".

Kiitos Jaska - ja taas ☆

Tekstisi ansaitsisivat suuremman yleisön - nythän edes pakon puolustajat eivät enää tule blogiisi, koska he tietävät, että jäävät toiseksi väittelyssä. Avoimen keskustelun ja ajattelun taito on kitketty myös maan valtamedioista.

NRR kirjoitti:Kiitos Jaska - ja taas ☆

Tekstisi ansaitsisivat suuremman yleisön - nythän edes pakon puolustajat eivät enää tule blogiisi, koska he tietävät, että jäävät toiseksi väittelyssä. Avoimen keskustelun ja ajattelun taito on kitketty myös maan valtamedioista.

Ehkä uusia tapavastaanväittäjiä löytyisi, jos asettuisin ehdolle vaaleihin! Näkyy ihmisillä olevan niin poteroituneet asenteet "vihollispuolueita" kohtaan... Hyväksyisiköhän RKP minut ehdokkaaksi?

Jaska kirjoitti:

NRR kirjoitti:Kiitos Jaska - ja taas ☆

Tekstisi ansaitsisivat suuremman yleisön - nythän edes pakon puolustajat eivät enää tule blogiisi, koska he tietävät, että jäävät toiseksi väittelyssä. Avoimen keskustelun ja ajattelun taito on kitketty myös maan valtamedioista.

Ehkä uusia tapavastaanväittäjiä löytyisi, jos asettuisin ehdolle vaaleihin! Näkyy ihmisillä olevan niin poteroituneet asenteet "vihollispuolueita" kohtaan... Hyväksyisiköhän RKP minut ehdokkaaksi?

Taisi RKP:n ehdokasristeily käydän Tukholmassa viime viikonloppuna ilman sinua, joten nämä vaalit sinun on käytävä joltain muulta kuin RKP:n listalta...

Oleellinen kysymys blogissasi tuli JEA:lta: "Mitä kansalliskielistatus sitten tarkoittaa?"

RKP:n kielipolitiikka on mielestäni rakentunut sille, että ruotsin on oltava kansalliskieli ja he määrittävät sen, mitä kansalliskielistatus tarkoittaa. Tätä on viimeiset viisi vuotta hiottu.

Syksyllä 2010 Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi ja Suomen perustuslain "virallinen" tulkinta Suomen Kuvalehdestä 34/2010:
”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa [näin ei Kanadassa ole, mutta ei anneta todellisuuden haitata]. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.”

Siis kerrataan. Suomen perustuslaki muka velvoittaa meidät
- osaamaan suomea ja ruotsia,
- ymmärtämään, miten nämä kielet ovat kansalliskieliä,
- näkemään Suomen pohjoismaisessa kontekstissa!

RKP:n Henrikssonin siirtyessä oikeusministeriksi hän kutsui Suksen oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön kehittämispäälliköksi - mikä sanaleikki.

Ilmari Rostila kommentoi tätä Suksen lausuntoa täällä palstalla: "Perustuslaista seuraa siis Suksen mukaan kansalaiselle erityisen ’sivistyksen’ velvoite, joka koskee maassa puhuttujen kahden kielten historiallista kehkeytymistä kansalliskieliksi, ja lisäksi perustuslaista seuraisi myös sellaisen ’sivistyksen’ velvoite, jossa kansalaisen tulee osata nähdä Suomi (Suomen valtio?) pohjoismaisessa kontekstissa. Professorin mukaan perustuslaki siis velvoittaa kansalaiset ymmärtämään ja hyväksymään tietyn omaa (etnistä) identiteettiään koskevan historiantulkinnan ja lisäksi Suomen valtiota koskevan erityisen tulkinnan??!! Tämä vaikuttaa ennenkuulumattomalta. Onko olemassa kansainvälisiä vertailukohtia? Onko olemassa maata, jonka perustuslaki velvoittaisi kansalaisia omaa itseä ja ryhmää koskevaan historiantulkintaan."

Tammikuussa 2011 - vähän ennen edellisiä eduskuntavaaleja, ennen Ahtisaaripaperin siirtymistä osaksi hallitusohjelmaa, ennen kielistrategiatyötä - professorit Fred Karlsson ja Henrik Meinander sekä europarlamentaarikko Henrik Lax kirjoittavat Hesarin yleisönosastossa ympäripyöreästi toimivan kielistrategian tarpeesta Suomessa (strategiahan oli varmasti jo RKP:n kulisseissa ja Ahtisaaripaperin konsepteissa nostettu kaiken kielipolitikoinnin äidiksi). Eväitä strategiaan saataisiin Ahtisaaren johtaman poliittisen työryhmän tulevasta raportista ja vielä julkaisemattomista selvityksistä, joita ovat laatineet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Opetushallitus (nämä nimet kuulostivat jo tuolloin minusta pahaenteisiltä, siellä virkamiehillä on vahva velvoite noudattaa RKP:n kielipolitiikkaa). Mielenkiintoisinta olivat minusta tekstin kytkökset identiteettipuheeseen:

- "Mustavalkoinen eipäs juupas -keskustelu pakkoruotsista on vääristänyt kielipoliittisia ja kansallisiakin perspektiiviejämme. Ensisijaisestihan pitäisi olla kyse siitä, miten haluamme hahmottaa identiteettimme ja paikkamme nopeasti muuttuneessa maailmassa. Millaisia kansakuntamme keskeisten maantieteellisten suuntausten tulisi olla ja kuinka ne pitäisi toteuttaa?
- "Kaipaamme nämystä kansalliskieltemme elintilan turvaamisen edellytyksistä, jotta suomalaisille voitaisiin varmistaa kestävät kielten opiskelumahdollisuudet. Kansallisen kielipääoman vaaliminen on koko kansan asia."
- "Kieltenopetuksen linjaukset ovat olennainen osa pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikkaa. Käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua, toteutuu konkreettisesti kielivalintonoissamme ja kielilainsaäädännössämme moneksi vuosikymmeneksi."

Meillä voivat tuon tason ammattilaiset ja vaikuttajat kirjoittaa maan luetuimpaan lehteen omalla nimellään, että heistä kyllä pitäisi "pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikka" toteuttaa heille kotoista Nordenia kaikille tuputtaen ja että heidän tuntemuksensa ovat riittävän yleispäteviä sanelemaan koko kansalle "käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua" ja tällä perusteella kaikkien muiden maassa asuvien lapsilla tulee olla pakkoruotsi peruskoulusta yliopistoon - vaikkei vastaavaa putkea ole missään maailmassa.

Vastaavasti demareissa vaikuttava filosofian tohtori, yliopiston lehtori, dosentti ja kansalaisaktivisti Thomas Wallgren päätyy Hesarin vaalikoneessa vastustamaan pakollisen ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi: "Pohjoismainen identiteetti on kaikille suomalaisille merkittävä voimavara. En usko että pohjoismaisuuden heikentämisestä Suomessa on kenellekään mitään etua. Kaikilla suomalaisilla tulee säilytttää yhtälainen oikeus [! - filosofi taatusti tunnistaa sanojen oikeus ja velvollisuus eron] ruotsin kielen oppimiseen. Valinnaisuuden lisääminen kouluissa johtaa helposti heikompien oppilaiden tulosten heikkenemiseen ja eriarvoistumiseen." - Ikään kuin Wallgren ei olisi koskaan tullut ajatelleeksi sitä, miten paljon pakkoruotsi heikentää tuloksia ja eriarvoistaa erilaisia yksilöitä ja lyö korvalle erilaisia taustoja.

Joten Jaska, kyllä, pyri vain ehdokkaaksi, virkamieheksi, toimittajaksi tai vaikka toimittajan poikaystäväksi - mikä tahansa pesti, jossa saat argumentointiin perustuvan kielikeskustelun näkyviin käy. Nykyinen keskustelu ei ole keskustelua vaan liturgian toistamista. Ja liturgiat alkavat "olipa kerran kansalliskieli..."

JEA Jaskan blogissa:

Ehkäpä näissä ratkaisuissa [ruotsin kielikylpyjen lisääminen, kuntien kaksikielisyyteen houkutteleminen rahapalkinnoilla ja kuntaliitosten yhteydessä kaksikielisyyden leviäminen kaikkiin yhdistyviin kuntiin] piilee Plan B sen tilanteen edessä, että pakollinen valtakunnallinen ruotsi on mielipidekyselyjen valossa tullut tiensä päähän --- niin kunnille kuin kansalaisille vapaaehtoisia elementtejä --- Joten, jos vapaaseen kielivalintaan siirryttäisiin ja valtakunnallisesti ns. pakkoruotsista luovuttaisiin, niin en ymmärrä miksi näitä pyrkimyksia tukea maan perinteisiä kansalliskielinä olisivat pahasta.

Tässä on oudointa se, ettei pakkoruotsi ole antanut myöten tuumaakaan, päinvastoin - pakkoruotsi on varhaistunut, on varattu resursseja luokanopettajien koulimiseksi ruotsinopeiksi, resursseja on niin ikään annettu laajan digitaalisen oppimisympäristön laatimiseen, kaikilla tasoilla vaatimuksia on kiristetty, vapautuksia ei ole varattu seuraavaankaan opetussuunnitelmaan ja kaiken lisäksi Raaseporissa jo laaditaan ykköseltä alkavaa pakkoruotsia jopa englannin kustannuksella...

Kuinka vahvaksi pakkoruotsi ja ruotsinkieliset ohituskaistat on tehtävä ennen kuin voidaan edes harkita vapautuksia kaikkein eniten pakkoruotsista kärsiville ryhmille?

Sanan leikkikaksikielisyys, leikki-kaksikielisyys, soisi vakiintuvan sanan pakkoruotsi rinnalle yleiseen käyttöön.

Pakkoruotsituksessa on kysymys isosta, valtakunnallisesta leikistä, johon kaikki suomalaiset ovat pakotettuja osallistumaan.
Pakkoruotsituksen avulla opetellaan vuorosanoja koko eliniänaikaista leikki-näytelmää varten.
Ollaanko me suomenkieliset lopultakin aika koomikkoja, vaikka totisiksi usein mainitaan, kun on jaksettu tätä näyttelemistä leikkikaksikielisyyden näytelmässä näinkin kauan?

NRR
"Tässä on oudointa se, ettei pakkoruotsi ole antanut myöten tuumaakaan, päinvastoin a Pohjoismaa? Miksi suomalaisten tulisi pyrkiä Ruotsin/ruotsin kautta sellaiseen, joita juuri me - suomalaiset olemme.
Katsokaa karttaa!
Kalevala vastaan Pippi Långstrump . . . ja sitten sanovat, että se suomenruotsalainen kulttuuri olisi jotenkin korkeampaa. Mistä surut ammentavat kulttuurinsa? Nå tästä maasta ja tämän maan kyyneleistä.

He eivät saa anastaa maatamme, kulttuuriamme, kieltämme, minuuttamme.

Mitä, jos pistäisimme kampoihin?

Kaksikielisyyden todellinen suosio mitataan vasta sitten,
kun jokainen kunta joutuu maksamaan siitä aiheutuvat kulut
omasta pussistaan.

Kannattaa tutustua tavalliselle tallaajalle vieraaseen käsitteeseen "valtionosuus".

Valtion velka on 100 mrd, mutta silti rahaa riittää keinotekoisen kaksikielisyyden valtionosuuksiin.

Kun kunnat saisivat itse päättää kaksikielisyydestään ja kustantaisivat sen ilman valtionosuuksia,
ei edes tarvittaisi mitään lakeja kaksikielisyysrajoista.

Erikoisin piirre valtionosuukssa on se, että vaikka "maa on kaksikielinen",
kunnan normina on yksikielinen,
suomenkielinen kunta. Jos kunta poikkeaa tästä yksikielisyysnormista "kaksikielisyyden" tai "vieraskielisyyden" takia,
rahaa tulee säkkikaupalla valtiolta..
Siis looginen kuperkeikka.. Kaksikielisyys on siis todellisuudessa haitta kuten myös "sairastavuus"..

Muu kuin suomenkielisyys on kuluerä, jota kunnan ei oleteta maksavan itse..

RIKKAUS ONKIN SIIS TAAKKA!

Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä:
sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta.

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapa ... fault.aspx

Leikkikaksikielisyyden voi hyvin rinnastaa sairauteen ja vammaan, jota valtio on lähtenyt varsin avokätisesti tukemaan. Ylimmän asteen vammaistuki on mielestäni lähinnä leikkikaksikielisyyden valtionosuutta. Kun rahat ovat räpsähtäneet kunnan tilille, niin perään ei kysellä, miten rahat käytetään. Esim. Lohjalla on kuultu hyvin avointa puhetta siitä, millainen kultasuoni leikkikaksikielisyyden valtionosuus on kunnalle. Leikkikaksikieliset kunnat lahjotaan leikkikaksikielisyysvammaisiksi rahan avulla.

Sairaus leikkikaksikielisyyden takana on pakkoruotsitus. Sairautta ei haluta parantaa, vaan pikemminkin ylläpitää ja ruokkia. Ihan hullua touhuahan se on. Pakkoruotsitus on mitä selvimmin yhteiskunnallinen sairaus.

Pakkoruotsituksen ylläpito on omanlaistaan korruptiota.

JV Lehtonen kirjoitti:Kaksikielisyyden todellinen suosio mitataan vasta sitten,
kun jokainen kunta joutuu maksamaan siitä aiheutuvat kulut
omasta pussistaan.

Kannattaa tutustua tavalliselle tallaajalle vieraaseen käsitteeseen "valtionosuus".

Valtion velka on 100 mrd, mutta silti rahaa riittää keinotekoisen kaksikielisyyden valtionosuuksiin.

Kun kunnat saisivat itse päättää kaksikielisyydestään ja kustantaisivat sen ilman valtionosuuksia,
ei edes tarvittaisi mitään lakeja kaksikielisyysrajoista.

Erikoisin piirre valtionosuukssa on se, että vaikka "maa on kaksikielinen",
kunnan normina on yksikielinen,
suomenkielinen kunta. Jos kunta poikkeaa tästä yksikielisyysnormista "kaksikielisyyden" tai "vieraskielisyyden" takia,
rahaa tulee säkkikaupalla valtiolta..
Siis looginen kuperkeikka.. Kaksikielisyys on siis todellisuudessa haitta kuten myös "sairastavuus"..

Muu kuin suomenkielisyys on kuluerä, jota kunnan ei oleteta maksavan itse..

RIKKAUS ONKIN SIIS TAAKKA!

Erinomainen havainto!

Tässä tuo eilinen Eduskunnan täysistunnon keskustelu kielilain 5 §:n muuttamisesta:
Eli "Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin kunnanvaltuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella säätää kaksikieliseksi kesken sen kymmenvuotiskauden, jonka ajaksi valtioneuvosto on säätänyt kunnan yksikieliseksi."

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... _p_2.shtml

jänkäkoira kirjoitti:Tässä tuo eilinen Eduskunnan täysistunnon keskustelu kielilain 5 §:n muuttamisesta:
Eli "Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin kunnanvaltuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella säätää kaksikieliseksi kesken sen kymmenvuotiskauden, jonka ajaksi valtioneuvosto on säätänyt kunnan yksikieliseksi."

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... _p_2.shtml

"Tarkoituksena on korvata kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyydestä johtuvia kustannuksia."

Tuohan on täysi vale! Jos tarkoituksena olisi vain korvata kaksikielisyyden kustannuksia, silloinhan kunnat saisivat sen verran kuin niillä kuluu. Nyt kunnat saavat kuusi kertaa sen mitä niillä kuluu - se on lahjomista.

Närpiössä kaksikielisyyslisä tekee n 2.1 milj euroa kunnan kassaan joka vuosi. Tuolla rahalla pikkukunnan liikennekyltit muutetaan kaksikielisiksi ja kunnanvaltuuston kokouspöytäkirjat käännetään toiselle kotimaiselle. 2.1 miljoonasta jää paljon ylimääräistä rahaa kunnan kassaan, kun liikennemerkkejä ei tarvitse muuttaa joka vuosi. Siksi kaksikielisyys on kunnille kannattava business!

Ett tvåspråkigt Närpes skulle gynna kommunen ekonomiskt.
- Räknat med dagens summor skulle den formella tvåspråkigheten betyda 2,1 miljoner mer i statsandelar varje år för Närpes. Det är mycket pengar och framförallt är det pengar som vi idag inte har, säger Björklund.
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/1 ... sprakighet

Mutta närpiöläiset ja RKP eivät tietenkään ajattele koko maan etua, miten kalliiksi tuollaisen rahasammon ylläpitäminen tulee valtiontaloudelle !

Närpiössä on n 9 300 asukasta, joille maksetaan 2.1 milj euroa kaksikielisyyslisää, eli n 220 € asukasta kohti.

Jos kaikki Suomen kunnat päättäisivät vapaaehtoisesti muuttua kaksikielisiksi, valtion pitäisi maksaa kunnille 5.4 milj x 220 € , yhteensä n 1.1 miljardia euroa !


Todellakin, kaksikielisyys tulee tälle maalle kalliiksi! kun tuon 1.1 miljardin päälle lasketaan kaikki muut menot, joita valtiolle tulee kaksikielisyyden ylläpitämisestä

Jostain luin, että miljoonalla eurolla voisi palkata 30 sairaanhoitajaa. Närpiölle maksetaan yli 2 milj euroa enemmän kuin yksikieliset kunnat saavat.
Ei siis ihme että ruotsinkielisillä alueilla on enemmän hyvinvointia ja terveyttä kuin suomenkielisillä alueilla

Hansa kirjoitti: Närpiössä on n 9 300 asukasta, joille maksetaan 2.1 milj euroa kaksikielisyyslisää, eli n 220 € asukasta kohti.

Jos kaikki Suomen kunnat päättäisivät vapaaehtoisesti muuttua kaksikielisiksi, valtion pitäisi maksaa kunnille 5.4 milj x 220 € , yhteensä n 1.1 miljardia euroa !


Todellakin, kaksikielisyys tulee tälle maalle kalliiksi! kun tuon 1.1 miljardin päälle lasketaan kaikki muut menot, joita valtiolle tulee kaksikielisyyden ylläpitämisestä

Jostain luin, että miljoonalla eurolla voisi palkata 30 sairaanhoitajaa. Närpiölle maksetaan yli 2 milj euroa enemmän kuin yksikieliset kunnat saavat.
Ei siis ihme että ruotsinkielisillä alueilla on enemmän hyvinvointia ja terveyttä kuin suomenkielisillä alueilla

Juuri luin, että entisellä kotipaikkakunnallani nostetaan kunnallisveroa, on suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin Närpiö. Valitettavasti siellä taitaa asua enemmän venäjän- kuin ruotsinkielisiä, joten ei liene toivoakaan kaksikielisyydestä. Rahalle olisi varmaan kyllä tarvetta, varsinkin kun pitää niille sivukylien kouluillekin saada sitä ruotsinopetusta. Minulta ei kyllä enää löydy sympatiaa Suomen "kaksikielisyydelle".