Suomi, ruotsi ja saame kansalliskieliksi

[NRR]

JEA: "Kannatan järkevästi toteutettuna kolmea kansalliskieltä Suomeen: suomi, ruotsi ja saame"

Tähän alkujaan Saukkosen ehdotukseen on moni täälläkin suhtautunut myönteisesti.

Liittyykö ehdotukseen väistämättä myös muu Saukkosen malli - jolloin pakkoruotsi uhkaisi jälleen väkirikkaita ja monikielisiä rantojamme. Saukkosen mukaanhan suomalainen kielipolitiikka on eurooppalaisessa vertailussa jonkinlainen outolintu, sillä useimmissa kaksi- tai monikielisissä maissa toimitaan kielialueiden pohjalta. Suomessa kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat virallisia kieliä koko maassa. Hän muuttaisi tilannetta niin, että Suomen kansalliskielinä olisivat suomi, ruotsi ja saamet (kolme kieltä) kun taas vain suomi olisi virallinen kieli koko maassa, ruotsi Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, saame Lapissa.

Miten lähteä ajamaan tätä - ilman pakkoruotsia tai Jaskan mallin pohjalta?

[Jaska]

Pitäisi tietää, mitä kansalliskielen status käytännössä merkitsee. Mikäli se merkitsee vain kielen ja kulttuurin tukea ja ylläpitoa, silloin saamelaiskielemme todella tarvitsisivat sitä - nythän taas oli leikattu jostain rahoitusta, ja saamenkielisistä oppikirjoistakin on pulaa.

Virallisen aseman kannalta taas saame on nyt jo samalla viivalla kuin suomi ja ruotsi: saamen kielilaki "takaa" (pelkkä vitsihän se on) saamenkielisille samat oikeudet äidinkielisiin palveluihin kuin suomen- ja ruotsinkielisillekin, eli oikeuden kunnallisiin viranomaispalveluihin kotiseutualueellaan ja oikeuden valtiollisiin viranomaispalveluihin koko maassa.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... nteestamme

Kielilait siis takaavat jo palvelut, perustuslaki (kansalliskielen status) takaisi myös rahoituksen kielen ylläpitoon.

Palveluiden kohdalla voisi harkita kielilisää: ruotsinkielisten ja saamenkielisten kotiseutualueella viranomaistehtävissä toimiva saisi lisää liksaa jos osaisi myös alueen toista virallista kieltä (olettaen että suomi olisi virallinen eli yhteiskunnallinen kieli koko maassa).

Toki tätä voisi soveltaa muihinkin asiakaspalvelutehtäviin kuin viranomaisiin. Esimerkiksi parturi ja kahvilan kassa saisivat kielilisän todistaessaan osaamisensa alueen toisessa virallisessa kielessä. Tämä olisi jopa helpompi juttu kuin viranomaisten kielilisä, koska viranomaisten palkat menevät valtion ja kuntien tiukasta ja alati leikkausten alla olevasta budjetista, mutta nuo muut menisivät yksityisten yritysten rahoista. Niiden osalta tarvittaisiin vain lakimuutos: "Työnantajan on maksettava palkan päälle kielilisää, jonka suuruus määräytyy plä-plä-plää, jos työntekijä osoittaa kohtuullisen suullisen kielitaidon alueellisessa vähemmistökielessä."

Se motivoisi alueellisen vähemmistökielen kotiseutualueella työskenteleviä opettelemaan kyseisen kielen eikä maksaisi valtiolle mitään!

Tasa-arvokysymyksiä:
- Olisiko tällainen malli reilu, koska Pihtiputaalla tai muissa suomenkielisissä kunnissa työskentelevä ei voisi saada kansalliskielilisää?
- Ruotsin- ja saamenkieliset saisivat kielilisää osatessaan jo valmiiksi suomea (ainakin enemmistö), kun taas suomenkielisten pitäisi nähdä vaivaa kansalliskielilisän eteen ja oikeasti opetella ruotsia tai jotain saamelaiskieltä.

Minusta nämä eivät ole tasa-arvo-ongelmia vaan menevät positiivisen syrjinnän piiriin: tällaisella epäsymmetrisellä kansalliskielilisällä saadaan aikaan symmetrinen lopputulos, eli ruotsin- ja saamenkielisten palvelut paranisivat tavoittaen suomenkielisten palvelujen tasoa.

Positiivinen syrjintä on todistetusti vaikeasti ymmärtyvä käsite, joten täällä rautalankaa siitä:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/7 ... A4st%C3%A4

[Jaska]

Tämä poiki taas kirjoituksen:
Kielilisä turvaisi vähemmistökieliset palvelut
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... t-palvelut

[NRR]

Tämä poiki taas kirjoituksen:
Kielilisä turvaisi vähemmistökieliset palvelut
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... t-palvelut

Kiitos - nyt tässä on tuo vallankumouksellinen "parempi ratkaisu olisikin alueellisten yhteiskunnallisten kielten kielialueiden kaksikielistäminen".

@}--`--,----

Minuakin kiinnostaa, löytyykö tälle mallille ongelmia - odotellaan

[Jaska]

Tämä poiki taas kirjoituksen:
Kielilisä turvaisi vähemmistökieliset palvelut
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... t-palvelut

Kiitos - nyt tässä on tuo vallankumouksellinen "parempi ratkaisu olisikin alueellisten yhteiskunnallisten kielten kielialueiden kaksikielistäminen".

Kiitos teille keskustelijoille, että jaksoitte nostaa esiin kuntakohtaisen pakkokielen ongelmia.

[Noustenmaa]

Niiden osalta tarvittaisiin vain lakimuutos: "Työnantajan on maksettava palkan päälle kielilisää, jonka suuruus määräytyy plä-plä-plää, jos työntekijä osoittaa kohtuullisen suullisen kielitaidon alueellisessa vähemmistökielessä."

Tässä pitäisi olla mahdollisuus myös olla maksamatta.

[Jaska]

Niiden osalta tarvittaisiin vain lakimuutos: "Työnantajan on maksettava palkan päälle kielilisää, jonka suuruus määräytyy plä-plä-plää, jos työntekijä osoittaa kohtuullisen suullisen kielitaidon alueellisessa vähemmistökielessä."

Tässä pitäisi olla mahdollisuus myös olla maksamatta.

Sehän vesittäisi koko ajatuksen - sen nimenomaan pitäisi olla lakisääteinen pakko.

Sen sijaan yrityksellä on aina mahdollisuus olla palkkaamatta kielitaitoisia kuvitellessaan pääsevänsä halvemmalla. Kysynnän ja tarjonnan maailmassa se kostautuu sitten YT-neuvotteluina ja konkursseina - olettaen, että ihmiset todella äänestävät jaloillaan ja siirtyvät niiden yritysten asiakkaiksi, joilta kielitaitoista henkilökuntaa löytyy.

[Noustenmaa]

Niiden osalta tarvittaisiin vain lakimuutos: "Työnantajan on maksettava palkan päälle kielilisää, jonka suuruus määräytyy plä-plä-plää, jos työntekijä osoittaa kohtuullisen suullisen kielitaidon alueellisessa vähemmistökielessä."

Tässä pitäisi olla mahdollisuus myös olla maksamatta.

Sehän vesittäisi koko ajatuksen - sen nimenomaan pitäisi olla lakisääteinen pakko.

Sen sijaan yrityksellä on aina mahdollisuus olla palkkaamatta kielitaitoisia kuvitellessaan pääsevänsä halvemmalla. Kysynnän ja tarjonnan maailmassa se kostautuu sitten YT-neuvotteluina ja konkursseina - olettaen, että ihmiset todella äänestävät jaloillaan ja siirtyvät niiden yritysten asiakkaiksi, joilta kielitaitoista henkilökuntaa löytyy.

Lisää pakkoja?!?
Ei se noin toimi.
Jos kielitaito ei ole oleellinen osa yrityksen toimintaa asiakasrajapinnassa niin se ei sitten ole. Yrittäjää ei voi velvoittaa maksamaan sellaisesta jota hän ei ehkä ole edes ajatellut kun on henkilöstönsä palkannut.
Laki tuosta pakosta aiheuttaisi täysin ennakoimattomia lisäkustannuksia.
Sitten vaan YT-neuvotteluja pystyyn. Joku saa lähteä kun tuli noi kielilisät maksettaviksi.

Miten kahden kunnan rajalla olevia saman alan yrityksiä sitten tulisi kohdella jos toisella on kielilisät maksettavina kun sattui väärän kunnan puolelle. Toisella ei sitten ole kun ei yksikielisellä alueella tarvitsisi maksaa. Tässä työllisyystilanteessa työntekijäpooli on varmasti aivan sama molemmilla.

[Jaska]

Lisää pakkoja?!?
Ei se noin toimi.

Ei lisää, vaan järkevöitetään ja laajennetaan olemassaolevaa kielitaitolisää.

Jos kielitaito ei ole oleellinen osa yrityksen toimintaa asiakasrajapinnassa niin se ei sitten ole. Yrittäjää ei voi velvoittaa maksamaan sellaisesta jota hän ei ehkä ole edes ajatellut kun on henkilöstönsä palkannut.
Laki tuosta pakosta aiheuttaisi täysin ennakoimattomia lisäkustannuksia.
Sitten vaan YT-neuvotteluja pystyyn. Joku saa lähteä kun tuli noi kielilisät maksettaviksi.

Tätä pitää miettiä, saatat olla jäljillä. Siirtymävaiheessa varmaan tarvittaisiin jotain tukea, samanlaista kuin valtio maksaa kaksikielisille kunnille.

Miten kahden kunnan rajalla olevia saman alan yrityksiä sitten tulisi kohdella jos toisella on kielilisät maksettavina kun sattui väärän kunnan puolelle. Toisella ei sitten ole kun ei yksikielisellä alueella tarvitsisi maksaa. Tässä työllisyystilanteessa työntekijäpooli on varmasti aivan sama molemmilla.

Eikös se mene työmarkkinoilla niin, että se yritys, joka haluaa niitä kielitaitoisia, palkkaa niitä? Ne vähemmän kielitaitoiset menevät sitten niihin yrityksiin, joissa ei haluta kielitaitoisia. Ihan sama tilanne yrityksillä olisi, vaikka ne olisivat samassa kunnassa.

Kuten sanottu, kielitaitopakkoa ei olisi: yritykset saisivat edelleen itse päättää, palkkaavatko kielitaitoisia vai eivät.