Mitä ruotsinkielisten mielestä on oikeudenmukaisuus?

[NRR]

Jaskan blogissa on käyty mielenkiintoinen keskustelu Jaskan ja JEA:n välillä koskien aluemallia kieltenopetuksessa ja ruotsinkielisten todellisia tarpeita. Tässä hiukan lyhennettyjä kommentteja.

JEA: "--- Jaska --- Sinulla on hyvä esitys sille miten yhteiskunnan toimivuus voitaisiin taata oikeudenmukaisesti, paikallistasolla rajatuilla pakkokieliasetelmilla. Eikä esitys ole mielestäni huono, vaikka olenkin yllättäen sinua vapaamielisempi. Esityksesi ei kuitenkaan kata koko todellisuutta. Toki minulla suomenruotsalaisena on oman kuntani toimintojen ja palvelujen lisäksi vahva kokemus valtiosta ja kansakunnasta jossa elän. --- Minulla on välittömät sukulaissuhteet Poriin, olen asunut Tampereella, sukuni Mäntsälässä, Särkisalossa, Laukaassa, Iisalmessa, Sonkajärvellä, suurilta osin suomenkielisinä, eikä se ole voinut olla vaikuttamatta minuun. Kun nyt pohditaan pitääkö pakkosuomi jossakin mielletyssä symmetriassa poistaa tai vahvistaa, minusta tuntuu, että potkitaan avoimia ovia auki. Me suomenruotsalaisethan elämme jo vapaan kielivalinnan tilanteessa. Me ja ruotsinkielinen kouluhallintomme on - tarpeeseen - valinneet vapaaehtoisen suomen kouluissamme alkavaksi 3. tai 5. luokalta vaikka mikään ei muodollisisesti pakota. --- en ymmärrä mitä "pakkosuomen poisto" oikein enää voisi tässä tilanteessa tuoda mukanaan. Jonkinlaisena kauppatavarana se on arvoton ele."

Jaska: "--- pakkosuomen päättymisestä ilahtuvia henkilöitä on mahdollisesti 17 000. On tietysti mahdollista sekin, että jokainen silti valitsisi suomen, vaikka sitten vain B1-kielenä seitsemännellä luokalla, miksemme antaisi valinnanvapautta? --- Oikeudenmukaisuus-perustetta ei pidä vähätellä: pakkosuomen poiston mukanaolo saattaa tulevaisuudessa hyvinkin ratkaista sen, päästäänkö pakkoruotsista eroon vai ei. Ihmiset on helpompi saada tukemaan oikeudenmukaista mallia, vaikka käytännössä sen korjaava merkitys painottuisikin suurelta osin vain toisen osapuolen kielivalintoihin. (Mikä vain osoittaa, ettei nykyinen malli ole oikeudenmukainen.)"

JEA: "Edelleen: kunta- ja yhteiskuntakielimallisi on hyvä ja pyrkii oikeudenmukaisuuteen. Mutta en ymmärrä miksi kaksi- ja ruotsinkieliset alueet kiittäisivät siitä, jos alueella olisi 17 000 entistäkin toisen kotimaisen kielen suhteen kielitaidottomampaa ihmistä sijoitettavina yhteiskuntaan?"

Jaska: "Vaarallinen perustelu, koska sen avulla voidaan pitää kiinni pakkoruotsistakin: sehän tulee huomattavasti lisäämään "kielitaidottomien" (lue: toista kotimaista osaamattomien) määrää. Miksi edes pitäisi osata toista kotimaista, jos elää alueella, jossa ruotsi on toinen yhteiskunnallinen kieli? Yhdellä kielellä pärjää, joten riittää että osaa toista alueen yhteiskunnallisista kielistä."

JEA: "Niin, jos koko maailma ja elinpiiri on se kunta, mutta kun se ei ole."

Minusta näyttää, että ruotsinkielisistä iso osa ei koe olevansa alueellinen vähemmistö vaan maahanmuuttajien tapaan pääkielisen väestön rinnalla elävä vähemmistö, joka ei hyödy minkäänlaisista aluemalleista.

JEA: "Jos haluaa tarjota jotakin vastinetta pakollisen ruotsin poistolle niin mielestäni pitäisi poliittisesti nyt tarjota ydinpalvelujen takaamista omankielisinä. Tällä en siis tarkoita hallintojen ja himmeleiden symbolista kaksikielisyyttä - vaan sellaista tuloksellisuutta, että päiväkotilapsi, poliisin apuun turvautuva henkilö, teho-osaston potilas, dementoituva vanhus todellakin tietävät saavansa puhua äidinkieltään."

Tulee mieleen JVL, joka parahti: "Miten tamperelaisen IT-insinöörin pakolla päähän paukuttama pakkoruotsi auttaa ruotsinkielistä synnyttäjää hänen soittaessaan hätäkeskukseen ? Pakkoruotsi kohdentaa ruotsin kielen resurssit väärin!" - Ruotsin resurssien kohdentaminen ei ole kiinni kielivapauden kannattajista vaan ruotsinkielisten omien edustajien toimista - miksi he vaihtavat palvelut muiden pakkoruotsiin, mitä sellaista pakkoruotsi tuottaa, mikä on kaikkea muuta arvokkaampaa...

Mikä siis on oikeudenmukaisuutta ruotsinkielisten mielestä?

[Jan-Erik Andelin]

En ollut mukana kun isoisänisäni 1857 lähetettiin perheen ainoana terveenä lapsena kouluun, joka ei siihen aikaan ollut suomenkielinen. Pahoittelen. 15 vuotta myöhemmin se olisi ollut. Jolloin hänestä ei olisi tullut ruotsinkielisiä kouluja käynyt ja kaksikielisillä seuduilla työllistynyt mies. Mutta nyt kävi niin.

En myöskään ollut mukana 1917 kun maamme rajoista päätettiin, ja joiden sisäpuolelle ruotsinkielistynyt sukuni jäi.

Joten pidän 2014 oikeudenmukaisena, että silloin kuin minä ja kaltaiseni emme muuhun kykene, saamme käyttää perimäämme ruotsin kieltä. Ja kuten tiedätte, en pidä oikeudenmukaisena, että koko valtakunta sen takia opiskelee ruotsia.

Ei sen kummempaa oikeudenmukaisuudesta.

[NRR]

Joten pidän 2014 oikeudenmukaisena, että silloin kuin minä ja kaltaiseni emme muuhun kykene, saamme käyttää perimäämme ruotsin kieltä. Ja kuten tiedätte, en pidä oikeudenmukaisena, että koko valtakunta sen takia opiskelee ruotsia.

Muttet toisaalta pidä epäoikeudenmukaisena, että koko pääkaupunkiseutu opiskelee pakollista ruotsia sen takia.

[Jan-Erik Andelin]

Pääkaupunkiseutu kuuluu Suomen valtakuntaan. Menikö pakkomaantiede sinulta ohi?

Olenhan minä sanonut olevani vapaan kielivalinnan kannalla, olettaen ettei yhteiskunnan toimivuus vaadi pakollisiä kieliä alueittain tai ammatittain. Tuskin tällaista ongelmaa tulee pk-seudulle, jonne lienee helppoa rekrytoida ruotsinkielistä työvoimaa myös ulkomailta kuten Ruotsista ja Virosta.

[NRR]

Vielä viime kesänä kirjoitit: "Yllättävää, ettei vkv-läisyys näe, että esim. Saukkosen mallin ja kielikylpyjen avulla ns. yleinen kielivapaus olisi järjestettävissä. Pasi Saukkonen on esittänyt, että pakollisesta ruotsinopetuksesta tehtäisiin valinnainen koko Suomessa paitsi kolmessa maakunnassa [NRR: väkirikkaimmat ja monikielisimmät Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa], jossa on tietty määrä ruotsinkielisiä. Näillä alueilla pyrittäisiin alkuun siihen, että opetus olisi tuloksellisempaa kuin nyt [NRR: Pakkoruotsia olisi enemmän kuin nyt]. Tässäkin foorumissa on myönnetty, että näillä alueilla on legitiimi tarve ruotsin kielelle ---"

Tuskin olisit kannattanut näin Saukkosen mallia, jos se olisi mielestäsi ollut epäoikeudenmukainen.

Olet siis muuttanut mieltäsi ja nyt pakkoruotsi pääkaupunkiseudulla ON epäoikeudenmukaista. OK.

[TK]

Tulkkipalvelut ovat yksi tapa turvata ja täydentää surukielisiä palveluja. Miksiköhän tulkkipalvelu niin helposti unohtuu keinovalikoimasta?

[Hansa]

JEA: "pk-seudulle...lienee helppoa rekrytoida ruotsinkielistä työvoimaa myös ulkomailta kuten Ruotsista ja Virosta"

Miten tuo yksikielinen ruotsinkielinen työvoima selviäisi Suomessa, kun se varmasti joutuisi tulemaan toimeen myös suomenkielisen ja vieraskielisen väestön kanssa?
Tuskin missään ammatissa tässä maassa voi toimia pelkästään ruotsiksi. Riittääkö esim julkisen sektorin lääkärille pelkästään ruotsinkielisiä potilaita, kun heidän osuutensa väestöstä on pieni? Tai sosiaalihoitajalle?
Miten hän pystyisi konsultoimaan suomenkielisten tai vieraskielisten kollegoiden kanssa? Kenelle jää vastuu kommunikoinnin onnistumisesta?

Kaksikielisyyden toteuttaminen käytännössä on mahdottoman vaikeaa!

Eiköhän ehdoteta että Suomi muutetaan virallisesti viisikieliseksi, se se vasta olisi rikkautta ja kaikki onnistuisi ihan itsestään?
Kannattaisitko JEA ajatusta?

[Jan-Erik Andelin]

En minä taida kannattaa kenenkään ehdotuksia tässä foorumissa.

[NRR]

En minä taida kannattaa kenenkään ehdotuksia tässä foorumissa.

Eikä tarvitsekaan. Olet selvästi muuttanut mieltäsi monestakin asiasta ja sehän on vain hyvä.

Jaskan blogissa ilmoittauduit Jaskaa vapaamielisemmäksi hyväksyessäsi nyt sen, ettei pakkokieliä ole lainkaan - ei myöskään Närpiössä. Onhan se yksinkertaisempaa, varsinkin jos haetaan sellaisia virtuaalikuntaratkaisuja, joissa palvelut voidaan taata omalla kielellä kunnan kielitilanteesta huolimatta. Toisaalta tässä ehkä piilottuu se, että suomenruotsalaisten tunteet ja tarpeet ovat erilaisia tyystin ruotsinkielisillä ja Ruotsiin katsovilla alueilla ja näillä kaksikielisemmillä seuduilla. Onko peräti niin, että näiden alueiden asukkaiden edut ovat ristiriidassa keskenään: ne jotka rakentavat tyystin ruotsinkielistä elämänpiiriä ymmärtävät huonosti ja tukevat vielä vähemmän niitä, joiden elämä on jo täysin kaksikielistä ja joiden lasten menestyminen riippuu perinteisen suru-kaksikielisyyden asemasta ja sen avaamista koulutus- ja sijoittumisväylistä.

Pahoittelen, mutta epäilen sanan "vapaamielinen" käyttöä tässä. Näytät kyllä olevan lievemmän pakon kannalla kuin Jaska mutta toisaalta, oletko kuunnellut muun suru-vähemmistön kokemusta?

Jaska on ehkä meitä muita paremmin sisäistänyt perustuslain hengen - joka ei ehkä ole vapaamielinen, vaan selkeästi kansaa jakava, selkeämmin juuri Pohjanmaan umpiruotsinkielisiä huomioiva - siksi hän tarjoaa "kompromissia", joka on ilmeisesti kompromissi vain harvoille umpiruotsalaisille kunnille.

Mielestäni tämän keskustelun oleellinen pointti on siinä, että ruotsinkielisten edut ja tarpeet hajautuvat ja taustalla on oikeastaan vähintään kaksi täysin erilaista ryhmää.

On selvää, että heikosti suomea oppivat seudut eivät ole liioin innostuneet kielikouluttautuneen ja elitistisen joukon sloganista: kolme vierasta kieltä kaikille.

[Jan-Erik Andelin]

On selvää, että heikosti suomea oppivat seudut eivät ole liioin innostuneet kielikouluttautuneen ja elitistisen joukon sloganista: kolme vierasta kieltä kaikille.

"Kun kieltä ei kuule arjessa, eikä sille ole käyttöä niin silloin sitä ei myöskään opi". Kuulostaako tutulta mantralta?

[NRR]

On selvää, että heikosti suomea oppivat seudut eivät ole liioin innostuneet kielikouluttautuneen ja elitistisen joukon sloganista: kolme vierasta kieltä kaikille.

"Kun kieltä ei kuule arjessa, eikä sille ole käyttöä niin silloin sitä ei myöskään opi". Kuulostaako tutulta mantralta?

Niinpä, erilaiset realiteetit tulee ottaa kunnioittaen huomioon. Olisikin syytä jo jättää heitot siitä, ettei ole eväitä käydä keskustelua kieltenopetuksesta
- mikäli ei briljeeraa kielitaidollaan ja snobbaile kielitaidon merkityksellä
- mikäli elää kaksikielisen illuusion sijaan aidosti yksikielisessä ympäristössä tai ympäristössä, joka on aidosti monikielinen
- mikäli ei omaa resursseja kaataa loputtomilla fondenrahoituksella ylläpidettyä ehdottomuutta politikkojen ja virkamiesten kaksikielisyysnäytelmän vaatimassa pakkoruotsissa...

[Jaska]

Koko Svenskfinlandin virallinen kaksikielisyys - johon Andelinin mukaan jopa Närpiö lienee siirtymässä - ratkaisisi oikeudenmukaisuusnäkökulmasta kaiken. Silloin ei olisi enää ruotsinkielisiä kuntia eikä yhteiskunnallista pakkoruotsia, koska suomi olisi koko Svenskfinlandissa toinen yhteiskunnallinen kieli. Pasi Saukkonen on ilmeisesti ehdottanut tällaistakin.

Eli jos tuon alueen kunnat toimisivat (isolla teellä) kahdella kielellä, yksikieliset ummikotkin pärjäisivät, eikä ketään tarvitsisi pakottaa opiskelemaan toista kotimaista.

[NRR]

Koko Svenskfinlandin virallinen kaksikielisyys - johon Andelinin mukaan jopa Närpiö lienee siirtymässä - ratkaisisi oikeudenmukaisuusnäkökulmasta kaiken. Silloin ei olisi enää ruotsinkielisiä kuntia eikä yhteiskunnallista pakkoruotsia, koska suomi olisi koko Svenskfinlandissa toinen yhteiskunnallinen kieli. Pasi Saukkonen on ilmeisesti ehdottanut tällaistakin.

Eli jos tuon alueen kunnat toimisivat (isolla teellä) kahdella kielellä, yksikieliset ummikotkin pärjäisivät, eikä ketään tarvitsisi pakottaa opiskelemaan toista kotimaista.

Totta - ja ottaen huomioon suomen kielen merkityksen valtiollisella tasolla tuo tuskin olisi kohtuutonta, osa kielipalveluista voitaisiin ostaa naapurikunnilta.

[Eero Nevalainen]

Jos nyt vastaan ihan alkuperäiseen otsikkoon, niin luultavasti paluu 1700-luvulle. Ideahan on siis se että tuolloin me olimme kaikki iloisia, tasa-arvoisia ruotsalaisia ja Porthanin olettaman mukaisesti suomi olisi "sivistyksen edetessä" hissukseen vaan kadonnut, jolloin seuraavan vuosisadan ongelmaa ei olisi syntynyt lainkaan. Kaikki tämän jälkeen on ilmeisesti ollut vääryyttä ruotsinkielisyyttä kohtaan -- myös nimenomaan se, että jos maassa on kuitenkin 80% suomenkielisiä, niin se ei tietenkään saa näkyä missään koska mehän kuulumme sinne maakuoppaan.

Minua viehättää nimenomaan tämä suomenruotsalaisen "tasa-arvo-ajattelun" ääneen lausumaton olettama siitä että toista ei saa olla olemassa lainkaan -- riippumatta siitä onko se olettama objektiivisesti oikeutettu vai ei, niin onhan olemassa-olemisensa-väärin-kuvittelevien ihmisten (väärän?) identifikaation nitistäminen tyyliin "sinä et saa olla akateeminen, joten pitää tehdä niin" aika brutaalia puuhaa jos se nähdään kohteiden omasta perspektiivistä. Samalla ruotsinkieliset sitten ovat "kulttuurivähemmistö" ja joskus suorastaan "etninen vähemmistö".

Nimittäin jos me olisimme olemassa eettisen pohdiskelun kohteena, niin ruotsinkieliset päätyisivät välittömästi ongelmallisille vesille. Joko meitä sorretaan tai he ovat rasisteja oikeuttaessaan tekemisensä tyyliin "te ette ole luoneet kulttuuria".

[Jan-Erik Andelin]

Sinulla taitaa pikkuhiljaa olla kehittymässä skitsofreenikon tapa keskustella kielipolitiikasta keräämiesi meemien kanssa, vähän niin kuin eräs motellinpitäjä keskusteli muumioituneen äitinsä kanssa sillä aikaa kun tytöt olivat suihkussa. Väität ja vastaat itse, huomaatko?