Rostila: Pakkoruotsin kannattaminen on elitististä

[TK]

Ilmari Rostila, kansalaisaloitteen http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi alullepanija pitää pakkoruotsin kannattamista elististisenä, pakkoruotsittajien kanta on ylimielinen. Rostilan mielestä moni tarvitsisi nykyistä enemmän äidinkielen tunteja ja englantia, ei pakkoruotsia.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... ta/4380376

[Hannu Jussi]

Miten voisi saada kansanedustajat lukemaan tämän kansalaisaloitteen, miksei muidenkin, sisällön. Eipä tekisi pahaa jokunen yhteinen istunto, jossa pohdittaisiin mitä tämä tarkoittaisi suomenkieliselle lapselle ja koko Suomen hyvinvoinnin kannalta.

Vahasalon veto tuosta palvelusta - jälleen kerran, oli täysi limbo.

----
Tuosta julkaistusta kuvasta saa sen kuvan kuin olisi kettu kanatarhan vartijana . . . nimiä mainitsematta.

[Eero Nevalainen]

Tuo pakkoruotsiin liittyvä elitismi on mielenkiintoinen ilmiö, kun pohtii sitä että minkälaiset ihmiset kannattavat pakkoruotsia ja miksi.

Yksi pakkoruotsin kannattajatyyppi on juuri esimerkiksi politiikkaan tai kulttuuripiireihin kuuluva suomenkielinen; siellä kun tulee väkisinkin vastaan se oikeaoppista ajattelua ylläpitävä RKP:läinen tai vastaava, jonka kanssa ei haluta olla sukset ristissä -- ja sitten syntyykin se hymistelevä, täysin kritiikitön kollektiivinen näkemys siitä että onhan se hyvä että meille opetetaan kieliä ja että vähemmistöä tuetaan ja niinpoispäin. Absurdeinta on se että tämä on pelkkää retoriikkaa: olihan entinen pääministerimmekin ihan vaan "no nyt ei pysty" ruotsinkielisessä haastattelussa. Tosiasiallisesti se ruotsi ei ole oleellinen, mutta "elititistisissä" piireissä on pakko teeskennellä, että on. Ja tietysti suomalainen kielipolitiikka tekee hartiavoimin töitä sen eteen, että jos et puhu ruotsia, sinulle tulee ihan periaatteesta ongelmia (vrt. akateeminen pakkoruotsi joka on periaatteellisen kielivelvoitteen arkkityyppi).

Toinen, vähän yllättävä kannattajatyyppi on sitten se ei-eliittiin kuuluva henkilö, jonka "tasa-arvoisuutta" poliittinen vasemmisto ajaa. Kun edellisessä kappaleessa käsitelty porukka on siis ilmeisesti sitä eliittiä, niin he haluavat tähän eliittiin mukaan, ja ovat sitten kiitollisia siitä kun heille opetetaan edes ruotsia, että he pääsisivät edes Ruotsiin töihin. Näköalatonta puuhaa. Ja jos olet "populistinen" siinä mielessä että kannattaisit näkemystä että jos mitattaisiin sitä ruotsin merkitystä ihan katsomalla että mitä ihmiset siitä oikeasti ovat mieltä, niin sitten olet sivistymätön ei-elitisti elikkä persu.

Kolmas porukka ovat ne älyllisesti laiskat ja sovinnaiset ihmiset, jotka kirjoittelevat näitä mahtaa ihmisillä olla asiat liian hyvin, miten ne jaksaa-väistötaktiikkatekstejä joissa ei ole mitään sisältöä mutta joiden ideana on se että ei noin saa sanoa.

Sitten vielä oma sakkinsa ovat nämä Lipposen ja Ahtisaaren kaltaiset tyypit joita epäilemättä palvotaan ruotsinkielisissä piireissä ja Ruotsissakin "sivistyneenä suomalaisena" -- ja onhan se sitten kiva kuvitella että tämä on totta, kun kerta ruotsalaiset sanovat niin.

Hyvin on erilaiset ihmistyypit katettu, aina löytyy se selitys sille miksi pakkoruotsia pitää kannattaa.

Teknillis-tieteellisissä piireissä ollaan onneksi aika rationalisteja ja "englannin ylivalta" on aika itsestäänselvyys. Ikävä kyllä me emme käytä niin paljon mielipidevaikutusvaltaa kuin "kulturellit" ihmiset tai ne, joiden poliittinen ura riippuu sopivasta liturgisesta äännähtelystä aina sopivissa tilanteissa.

[NRR]

Ilmari Rostila, kansalaisaloitteen http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi alullepanija pitää pakkoruotsin kannattamista elististisenä, pakkoruotsittajien kanta on ylimielinen. Rostilan mielestä moni tarvitsisi nykyistä enemmän äidinkielen tunteja ja englantia, ei pakkoruotsia.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... ta/4380376

Rostila on täysin oikeassa, kannatan hänen lähestymistapaansa asiaan sataprosenttisesti.

Kun meillä pakkoruotsitetaan vailla vapautusmahdollisuuksia muka molempien kieliryhmien tasa-arvon takia (ruotsinkielisille palveluita ja suomenkielisille oikeus virkamiesuralle noita palveluja tuottamaan) todellisuudessa uhrataan suomenkielisten koulujen erityisoppilaat ja ne oppilaat, joilla kielet eivät ole vahvoja (paljon suurempi joukko kuin ne 5%, joille muka tuotetaan palveluja ja joiden kieltä ja kulttuuria muka suojellaan näin).

Näiden suomenkielistä koulua käyvien nuorten jatkomahdollisuus joko lukioon tai ammattikoulun jälkeen ammattikorkeaan tehdään mahdottomaksi pakkoruotsilla. Samalla nöyryytetään tavallisia hyviä ihmisiä antamalla ymmärtää, että he ovat huonopäisiä tai huonopäisten lasten asenneongelmaisia vanhempia. Tilanne on julkea ja järjetön - eikä vastaavaa löydy muualta.

Kaikki tämä on täysin uusien opetussuunnitelmien hengen vastaista!

[Hannu Jussi]

NRR ja Nevalainen - niin ja kaikki muutkin.
Tässä teille hiukan purtavaa:

""Opetussuunnitelman mukaan ei muita tunteja karsita pois vaan ruotsinkielen opiskelu lyödään päälle - ja ihan laillisesti vielä... (jollen väärin muista - yritin pikaisesti löytää aiheeseen liittyvän tekstin, onnistumatta)

Sen sijaan olen puoliksi huvittuneena puoliksi kauhistuneena silmäillyt erästä kirjoitusta vuodelta 2005.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/tank_om/

Kohdasta V lainaus

" Svenskan som ett komplett och samhällsbärande språk har alltså vuxit fram bl.a. som en följd av språkvetenskapliga insatser och av medveten språkplanering i det förgångna. För att bevaras som ett sådant behöver språket inte bara fortsatt flitig användning, utan också professionell vård. Språkplanering och språkvård måste bygga på gedigen kunskap om språket och på tillämpbar grundforskning. I Finland kan vi förlita oss på den språkvård som bedrivs i Sverige, men vi måste samtidigt kontinuerligt följa upp vad som sker i språket som en följd av att svenskan i Finland samexisterar med finskan. Utbytet av tankar och iakttagelser mellan språkvårdarna i våra två länder är därför flitigt. Därtill har ett etablerat samarbete mellan alla språknämnder i de nordiska länderna pågått under mer än 50 år."

Luulevatko vieläkin, että Suomi kuuluu Ruotsiin...?! "

[Hannu Jussi]

NRR "Tilanne on julkea ja järjetön - eikä vastaavaa löydy muualta."

Eilisessä Hesarissa: "Perusopetuksen arvosanat eivät ole vertailukelpoisia.
...Tällöin kyse ei ole lainkaan kriteeriperustaisesta arvioinnista vaan suhteellisen arvioinnin virheellisestä soveltamisesta."

Surujen puolella ylioppilaskirjoitusten arviointi tehdään juuri noin.

[NRR]

Rostilan syytettä elitismistä, ja siitä, että ruotsin opiskelu haittaa muiden kielien oppimista, Nylander ei niele.

– Jos ajatellaan ruotsinkielisiä lapsia, niin kyllähän he pystyvät siihen ja maailmalla pystytään. En usko, että suomalaislapset ovat tässä suhteessa poikkeuksellisia.

Ensinkin ruotsinkielisillä lapsilla Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea, koska he elävät yhtä ruotsinkielisessä ympäristössä kuin mannermaan lapset elävät suomenkielisessä ympäristössä. Itse asiassa ainakin pari vuotta sitten, kun tilastot vielä näkyivät netissä, ahvenamaalaisista ysiluokkalaisista lähes kolmannes ei lukenut muuta kuin englantia vieraana kielenä.

Toiseksi ruotsinkieliset lapset Ruotsissa valitsevat pitkän englantinsa rinnalle usein toisen vieraan kielen (useimmiten espanja, saksa, ranska) mutta noin kolmannes lukee englannin ohella joko lisää kotikieltä, koulukieltä tai englantia.

Kolmanneksi suomenruotsalaisista lapsista iso osa puhuu suomea toisen vanhempansa kanssa puhumattakaan ympäristön suomenkielisyydestä, jolloin heille suomi on aidosti mielekäs maan pääkieli. Vertaus maan vähemmistön ja maan pääkieltä puhuvien välillä ei onnistu. Lisäksi unohdetaan kokonaan maan kasvava uussuomalaisten joukko.

Sitä paitsi mitään pakkoruotsimme kaltaista järjestelmää ei ole yhtään missään. Ihmisten kouluttautumista ei ole varaa karsia turhilla kieliopinnoilla. Kaikille akateemisille pakollista pientä palvelukieltä ei liioin tunneta.

[NRR]

Myös kielten ylikorostaminen on elitististä.

Nyt kielivapauden vaatimuksiin nostetaan vastaukseksi kahden pakollisen pitkän kielen mallia: "Ruotsinkielisissä kouluissa molemmat pakolliset kielet ovat pitkiä. Miksi ei tähän järjestelmään voitaisi mennä myös suomenkielisissä?"

Mitä voitetaan sillä, että molemmat pakolliset kielet ovat pitkiä, kun kieltenopettajat eivät itsekään valitse lapsilleen kahta A-kieltä, jos huomaavat, etteivät kielet ole heidän lapsilleen helppoja? Ja kielet eivät ole kaikille helppoja. Koulussa opiskellaan paljon tärkeämpiä asioita kuin kielet: kyse on lapsen ja nuoren yksilöllisen kasvun tukemisesta ja hänen taitoprofiilinsa vahvuuksien löytämisestä ja vahvistamisesta, ja näin monenlaisten osaajien kouluttamisesta.

Muita vastaavia heittoja kielten ylipainotuksesta ruotsinkielisten joukossa olen viime päivinä kirjannut useita:

Kesällä tunnettu suomenruotslainen median ja kielenkäytön ammattilainen X toivoi suomalaisen koulun painottavan enemmän kieliä vaikkapa sitten muiden sisältöjen kustannuksella!

Akateeminen suomenruotsalainen blogisti kirjoitti kesällä: Uskon, että menetetään "kansan sivistystasossa" ("folkets bildningsgrad"), jos koulussa luetaan vähemmän kieliä [ruotsi ei olisi enää pakollinen]. Niille, joiden ei tarvitse opiskella useita kieliä, tehdään vääryyttä.

[NRR]

Rostilan syytettä elitismistä, ja siitä, että ruotsin opiskelu haittaa muiden kielien oppimista, Nylander ei niele.

– Jos ajatellaan ruotsinkielisiä lapsia, niin kyllähän he pystyvät siihen ja maailmalla pystytään. En usko, että suomalaislapset ovat tässä suhteessa poikkeuksellisia.

Ensinkin ruotsinkielisillä lapsilla Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea, koska he elävät yhtä ruotsinkielisessä ympäristössä kuin mannermaan lapset elävät suomenkielisessä ympäristössä. Itse asiassa ainakin pari vuotta sitten, kun tilastot vielä näkyivät netissä, ahvenamaalaisista ysiluokkalaisista lähes kolmannes ei lukenut muuta kuin englantia vieraana kielenä.

Toiseksi ruotsinkieliset lapset Ruotsissa valitsevat pitkän englantinsa rinnalle usein toisen vieraan kielen (useimmiten espanja, saksa, ranska) mutta noin kolmannes lukee englannin ohella joko lisää kotikieltä, koulukieltä tai englantia.

Kolmanneksi suomenruotsalaisista lapsista iso osa puhuu suomea toisen vanhempansa kanssa puhumattakaan ympäristön suomenkielisyydestä, jolloin heille suomi on aidosti mielekäs maan pääkieli. Vertaus maan vähemmistön ja maan pääkieltä puhuvien välillä ei onnistu. Lisäksi unohdetaan kokonaan maan kasvava uussuomalaisten joukko.

Sitä paitsi mitään pakkoruotsimme kaltaista järjestelmää ei ole yhtään missään. Ihmisten kouluttautumista ei ole varaa karsia turhilla kieliopinnoilla. Kaikille akateemisille pakollista pientä palvelukieltä ei liioin tunneta.

Nylander ei pakkoruotsin kohdalla edes yritä puhua totta. Hän on niin sisäistänyt pakon vääristellä ja väännellä, jotta musta näyttäisi valkoiselta. Tätä lukiessa tuli mieleen edellinen Nylanderin virallinen puheosuus, jota Jänkäkoira osuvasti kommentoi:

Mikaela Nylander /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä aloite on tullut meille käsiteltäväksi tänne eduskuntaan. Keskeinen argumentti, jolla aloitetta pyritään viemään eteenpäin ja jolla vuonna 2005 motivoitiin myös toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, on, että näin vapautetaan resursseja, jotka voidaan kohdentaa muiden kielten opiskeluun. Tämä argumentti on osoittautunut virheelliseksi. Toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa ei ole lisännyt kielten opiskelua. Tilastojen valossa kehitys näyttää olevan täysin päinvastainen.

Jänkäkoira /pp* (vastauspuheenvuoro): Arvoisa kansanedustaja! Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että aloitteen käsittelyyn tuleminen eduskuntaan on hieno asia, mutta...
Sinulla on siis ollut kuukausia aikaa valmistua keskusteluun tästä kansalaisaloitteesta, ja ainoa väite, jonka puheenvuorossasi otat esille on valheellinen? ---

[Eero Nevalainen]

Akateeminen suomenruotsalainen blogisti kirjoitti kesällä: Uskon, että menetetään "kansan sivistystasossa" ("folkets bildningsgrad"), jos koulussa luetaan vähemmän kieliä [ruotsi ei olisi enää pakollinen]. Niille, joiden ei tarvitse opiskella useita kieliä, tehdään vääryyttä.

En enää edes ymmärrä miten tuommoiselle voi sanoa vastaan jos hän ei itse käsitä. Kai se idea tosiaan on se, ettei edes odoteta vasta-argumentteja. Tässä on meille kaksi ilmeistä virhettä -- ensinnäkin ruotsi oletetaan välttämättä "sivistyskieleksi" ja lisäksi luullaan, että kielet sinänsä sivistävät.

Vaikka minulla nyt onkin niitä "älliä" miten paljon tahansa, niin sanon nyt taasen että kieliopintojen ylipainottaminen omalla kohdallani oli täysin turhaa ja että hanskasin asiat ihan vain omalla lahjakkuudella mitä ei voi yleistää. Ihmisten opintojen rajoittaminen ensisijaisesti "kieliin" ja sitten toissijaisesti "ruotsiin" tekee uskomatonta tuhoa, toki juuri siten mikä on ruotsinmielisten mukaan tarkoituksenmukaista.

[NRR]

Tässä JEA:n kommentti:

"--- "kielivapauttajien" --- väite on uskottava vasta jos puhuja osaa osoittaa vähänkin tajua siitä mitä kieliä olisi nyt aiheellista opiskella ja miksi. Ja että olisi vähänkin omaa kokemusta vieraiden kielten puhumisesta, jotta nuoriso saisi tietää mitä hyvää siitä saattaa seurata."

Tähän asti on edellytetty "oikeaa asennetta" ruotsiin, nyt pitää olla "oikea asenne" kieliin? Ja vielä enemmän "oikea kielitaito"?

Eikö vähemmän kielitaitoisella ole kompetenssia vaatia lapselleen ruotsin sijaan joko espanjaa tai lisää äidinkieltä? Mikä on minimi?

[NRR]

Rostilan syytettä elitismistä, ja siitä, että ruotsin opiskelu haittaa muiden kielien oppimista, Nylander ei niele.

– Jos ajatellaan ruotsinkielisiä lapsia, niin kyllähän he pystyvät siihen ja maailmalla pystytään. En usko, että suomalaislapset ovat tässä suhteessa poikkeuksellisia.

Ensinkin ruotsinkielisillä lapsilla Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea, koska he elävät yhtä ruotsinkielisessä ympäristössä kuin mannermaan lapset elävät suomenkielisessä ympäristössä. Itse asiassa ainakin pari vuotta sitten, kun tilastot vielä näkyivät netissä, ahvenamaalaisista ysiluokkalaisista lähes kolmannes ei lukenut muuta kuin englantia vieraana kielenä.

Toiseksi ruotsinkieliset lapset Ruotsissa valitsevat pitkän englantinsa rinnalle usein toisen vieraan kielen (useimmiten espanja, saksa, ranska) mutta noin kolmannes lukee englannin ohella joko lisää kotikieltä, koulukieltä tai englantia.

Kolmanneksi suomenruotsalaisista lapsista iso osa puhuu suomea toisen vanhempansa kanssa puhumattakaan ympäristön suomenkielisyydestä, jolloin heille suomi on aidosti mielekäs maan pääkieli. Vertaus maan vähemmistön ja maan pääkieltä puhuvien välillä ei onnistu. Lisäksi unohdetaan kokonaan maan kasvava uussuomalaisten joukko.

Sitä paitsi mitään pakkoruotsimme kaltaista järjestelmää ei ole yhtään missään. Ihmisten kouluttautumista ei ole varaa karsia turhilla kieliopinnoilla. Kaikille akateemisille pakollista pientä palvelukieltä ei liioin tunneta.

Nylander ei pakkoruotsin kohdalla edes yritä puhua totta. Hän on niin sisäistänyt pakon vääristellä ja väännellä, jotta musta näyttäisi valkoiselta. Tätä lukiessa tuli mieleen edellinen Nylanderin virallinen puheosuus, jota Jänkäkoira osuvasti kommentoi:

Mikaela Nylander /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä aloite on tullut meille käsiteltäväksi tänne eduskuntaan. Keskeinen argumentti, jolla aloitetta pyritään viemään eteenpäin ja jolla vuonna 2005 motivoitiin myös toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, on, että näin vapautetaan resursseja, jotka voidaan kohdentaa muiden kielten opiskeluun. Tämä argumentti on osoittautunut virheelliseksi. Toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa ei ole lisännyt kielten opiskelua. Tilastojen valossa kehitys näyttää olevan täysin päinvastainen.

Jänkäkoira /pp* (vastauspuheenvuoro): Arvoisa kansanedustaja! Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että aloitteen käsittelyyn tuleminen eduskuntaan on hieno asia, mutta...
Sinulla on siis ollut kuukausia aikaa valmistua keskusteluun tästä kansalaisaloitteesta, ja ainoa väite, jonka puheenvuorossasi otat esille on valheellinen? ---

Svenska Yle haastatteli Nylanderia juuri ennen pakkoruotsialoitteen tuloa sivistysvaliokuntaan.

Hän ei kuulemma usko aloitteen läpimenoon.

Nylander toivoi että paitsi kielten- ja erityisesti ruotsinopet myös svenska nu -projekti ja muut opetuksen elävöittäjät tulevat kuulluksi tulevan käsittelyn aikana.

Tuo opetuksen elävöittäjien kuuleminen on mielenkiintoista - ikään kuin jotain useimmille turhaa pitäisi opettaa pakolla, mikäli opetuksesta on saatavissa "elävää".

Nylander kaipaa myös laajempaa yhteiskunta-analyysiä keskusteluun, joten hänestä tulisi kuulla folktingetiä.

Haastattelun lopussa tuli monta huokausta, sillä Nylander odottaa postinsa täyttyvän taas vihaviesteistä.

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/0 ... teras-igen

[Noustenmaa]

Svenska Yle haastatteli Nylanderia juuri ennen pakkoruotsialoitteen tuloa sivistysvaliokuntaan.

Hän ei kuulemma usko aloitteen läpimenoon.

Nylander toivoi että paitsi kielten- ja erityisesti ruotsinopet myös svenska nu -projekti ja muut opetuksen elävöittäjät tulevat kuulluksi tulevan käsittelyn aikana.

Tuo opetuksen elävöittäjien kuuleminen on mielenkiintoista - ikään kuin jotain useimmille turhaa pitäisi opettaa pakolla, mikäli opetuksesta on saatavissa "elävää".

Nylander kaipaa myös laajempaa yhteiskunta-analyysiä keskusteluun, joten hänestä tulisi kuulla folktingetiä.

Haastattelun lopussa tuli monta huokausta, sillä Nylander odottaa postinsa täyttyvän taas vihaviesteistä.

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/0 ... teras-igen

Tässä on käymässä kuin entiselle flikalle kun piti naimisiin päästä.
Nylander on suunnittelemassa kirkkohäitä kun sulhanen ei halua naimisiin lainkaan.

[Jan-Erik Andelin]

Eikö vähemmän kielitaitoisella ole kompetenssia vaatia lapselleen ruotsin sijaan joko espanjaa tai lisää äidinkieltä? Mikä on minimi?

Minimi on, että keskustelee ja perustelee missä ja miksi espanja on osoittautunut koululaiselle tärkeäksi kieleksi. Ei sitä kieltä yhdelle lapselle saa. Siihen tarvitaan opetusryhmä/ryhmiä.

[NRR]

Eikö vähemmän kielitaitoisella ole kompetenssia vaatia lapselleen ruotsin sijaan joko espanjaa tai lisää äidinkieltä? Mikä on minimi?

Minimi on, että keskustelee ja perustelee missä ja miksi espanja on osoittautunut tärkeäksi kieleksi. Ei sitä kieltä yhdelle lapselle saa. Siihen tarvitaan opetusryhmä/ryhmiä.

Nyt siis luovuit kielitaitovaatimuksista.

Espanjan tarjoamista ovat kieltenopettajat perusteelleet omassakin koulussani. Siihen on kielten opettajilla kompetenssinsa. Samalla kompetenssilla espanjaa tarjotaan jopa jokaisessa Ruotsin koulussa, viimeksi luin espanjanopettajan hakuilmoituksen Jällivaarasta tutkaillessani sikäläisen suomalaisalueen kielitarjontaa.

Kun kieliä tarjotaan, tehdään koululla valmisteluja: esittelyä oppilaille ja näiden vanhemmille, esivalintaa ja jatkovalintaa. Sitten ryhmä syntyy joko omalle koululle tai isommassa kunnassa jollekin muulle koululle. Oppilaat joko tyytyvät oman koulun tarjontaan tai vaihtavat koulua tai kunnassa sovitaan, että oppilaat siirtyvät tietyn kielen tunneille naapurikouluun.

Siis ei mitään uutta auringon alla. Paitsi se vapaus, joka meiltä Suomessa puuttuu.