Toinen todellisuus, jossa kaikki oppivat ruotsia

[NRR]

Suuri osa suomenruotsalaisista ja ruotsinopettajista näyttää elävän rinnakkaistodellisuudessa, jossa muka uskotaan, että kaikki suomalaiset voivat oppia ruotsia ja oppivatkin, kunhan saadaan asennevammat pois. Siinä samassa todellisuudessa kaikki tarvitsevat ruotsia ja erityisesti kieliä - kaikesta muusta voidaan tinkiä.

Eksyin sivuille, joilla kerrottiin viime kesän ruotsinopettajien koulutuspäivästä Hanasaaressa. Päätös- ja inspiraatiopuhujana oli tunnettu suomenruotsalainen mediahahmo X, jonka useimmat suomalaiset tuntevat vain suomeksi. Mitään tällaista hän ei esittele suomeksi ohjelmissaan, joten arvatenkin hän tietää, miten suuren suosion tällainen puhe saisi muussa seurassa.

Ruotsinopettajille puhuessaan X kuulemma aloitti "vahvasti kertomalla omasta aktiivisesta työstään poistaa Suomesta sanan pakkoruotsi käyttö" - muttei tietenkään pakkoruotsia. Hän kuulemma kertoi opettajille, että "ruotsinopettajien tulisi hänen mielestään hyödyntää enemmän Ruotsin positiivista imagoa usealla alueella, sillä Ruotsi on maailmalla hyvin POP, myös nuorten mielestä.

Puheessaan X kuulemma otti myös kantaa siihen, mikä merkitys ruotsin osaamisen heikkenemisellä on Suomelle:
- Kontaktipinta muihin Skandinavian maihin kapenee ja tällä on strategisesti merkittävä vaikutus pitkällä tähtäimellä, mikäli tämä päästetään tapahtumaan.
- Ruotsin kieli ei ole suomalaisille pelkästään viestintäväline, vaan sillä on myös laajempi merkitys ajatteluun ja maailmankuvan hahmottamiseen. Miksi sanommekaan Pekka Töpöhäntä ja ruotsalaisille tämä hahmo on Pelle Svanslös? Kielet siis eroavat toiminnallisuudeltaan. Indoeurooppalaiset kielet ovat toiminnallisempia, suomalais-ugrilaiset kielet puolestaan ovat staattisempia. Näin Suomessa kaksi eri ajattelumallia kohtaa toisensa, mikä maailmassa on melko ainutlaatuista.

Kuulemma X korosti sitä, että meidän ei tulisi tuijottaa prosenttilukuun 5,5 % suomenruotsalaisten osuudesta puhuttaessa, sillä valtavan paljon suurempi osa suomalaisista on päivittäin ruotsin kielen kanssa tekemisissä esimerkiksi perhesuhteiden, työpaikan, koulun, harrastusten tai Ruotsin kontaktien vuoksi. Ruotsin kielen rooli on siis paljon suurempi kuin tuo 5,5 %. [NRR: itse asiassa juuri päinvastoin, koska ruotsinkieliset useimmiten osaavat suomea]

Kielenkäytön ammattilainen X ylipäätään toivoi suomalaisen koulun painottavan enemmän kieliä vaikkapa sitten muiden sisältöjen kustannuksella! [NRR: tämä on ominaista pakkoruotsin kannattajille]

Tässä seurassa ei tietenkään saanut sanoa, etteivät kaikki opi ruotsia tai että ruotsi unohtu useimmilta käyttämättömänä. Puhuja X oli ymmärtävinään, että aina eivät pedagogiset taidot riitä mahdollistamaan kielenoppimista, vaan oppijan asenne voi estää oppimisen, ja tämä kuulemma herätti keskustelua osallistujien kesken.

Ja tietysti lopuksi keskusteltiin myös tietyissä piireissä vallalla olevasta ruotsin kielen vastaisuudesta, jonka puhuja arveli ajan myötä kääntyvän itseään vastaan.

Puhuja X toivoi opettajilta, että he saisivat tulevat joensuulaiset automekaanikotkin innostumaan ruotsista. [NRR: todellisuudessa joensuulaisella mekaanikolla on käyttöä ihan jokaiselle muulle kouluaineelle, muttei ruotsille - jollei hän ole erityisen herkistynyt pohdinnoille Pekka Töpöhännän ja Pelle Svanslösin erityisyydestä]

ohjelmakuvaus
http://srosvenska.wordpress.com/2014/07 ... asaaressa/

Miten voi keskustella tällaisen joukon kanssa nuorten oikeudesta itselleen mielekkääseen kieltenopetukseen - sali täynnä akateemisia ihmisiä, joiden ammatillinen jatkokoulutus sisältää vahvistusta sille, miten sulkea silmät ja korvat!

[Hannu Jussi]

Toinen todellisuus: KYLLÄ

Ihmiset ovat erilaisia, omia persooniaan; ilmaisevat ajatuksensa ja ajatuksensa erilailla . . . puhumattakaan siitä, että samakaan asia kahden ajattelijan välillä ei kohtaa.

Otan esimerkiksi Jaskan äskettäisen blogin ja sen, että täysin väärinkäsitin hänen ajatuksensa, koska Jaska käyttää täysin erilaista ilmaisua kuin minä.
Toinen esimerkki. eilisessä EU-lehdessä Che Metzke sanoi selvin ja painavin sanoin aivan saman, mitä minä olen täällä jauhanut jo vuosia - mutta vain yksinkertaisemmin sanakääntein.
Ja kolmaskin esimerkki. Olemme täällä kaikki vapaan kielivalinnan kannalla, mutta ajattelen moninaisuus herättää keskustelua ja pohdintaa.

SURUT He kaikki toistavat samoja sanoja, samoja lauseita on and on and on . . . . vuodesta toiseen, aivan kuin kloonattuna yhtenä "ajatuksena" ja ovat jatkaneet tätä samaa vuosikausia.
Miten se on mahdollista.

Muuten kuulin eräältä ajatuksen - siis suomalaiselta, että Raaseporin pakkoruotsi A1 on vastaus kansalaisaloitteeseemme.

[NRR]

täysin väärinkäsitin hänen ajatuksensa, koska Jaska käyttää täysin erilaista ilmaisua kuin minä

Jokin suuri väärikäsitys siinä tuntui ilmassa olevan, mutta hienoa, että puhetapojen erilaisuus avautuu ja keskustelu jatkuu.

--- kaikki suomalaiset voivat oppia ruotsia ja oppivatkin, kunhan saadaan asennevammat pois. Siinä samassa todellisuudessa kaikki tarvitsevat ruotsia ja erityisesti kieliä - kaikesta muusta voidaan tinkiä.--- Päätös- ja inspiraatiopuhujana oli tunnettu suomenruotsalainen mediahahmo X --- aloitti "vahvasti kertomalla omasta aktiivisesta työstään poistaa Suomesta sanan pakkoruotsi käyttö" - muttei tietenkään pakkoruotsia. --- Ruotsin kieli ei ole suomalaisille pelkästään viestintäväline, vaan sillä on myös laajempi merkitys ajatteluun ja maailmankuvan hahmottamiseen. Miksi sanommekaan Pekka Töpöhäntä ja ruotsalaisille tämä hahmo on Pelle Svanslös? Kielet siis eroavat toiminnallisuudeltaan. Indoeurooppalaiset kielet ovat toiminnallisempia, suomalais-ugrilaiset kielet puolestaan ovat staattisempia. Näin Suomessa kaksi eri ajattelumallia kohtaa toisensa, mikä maailmassa on melko ainutlaatuista. --- Kielenkäytön ammattilainen X ylipäätään toivoi suomalaisen koulun painottavan enemmän kieliä vaikkapa sitten muiden sisältöjen kustannuksella!

Ruotsinkielisten joukossa vahvistetaan tällaista kielikeskeistä ajattelua, jossa monen kielen opiskelu on sivistyksen perusta (tietysi erityisesti jos mukana on ruotsi) ja myös kansallisen osaamisen mittari. Oleellista on pystyä pohtimaan Pekka Töpöhännän ja Pelle Svanslösin staattisuuden ja toiminnallisuuden suhdetta. Muistan edelleen hämmennyksellä akateemisen toimittajaksi pyrkivän suomenruotsalaisen blogin, jossa muu ymmärrys kuitattiin näin:

En minä vaan ole ikinä eläissäni tarvinnut tietoa siitä, miksi tulivuori purkautuu, minkä nimisiä ovat Afrikan pääkaupungit, mikä on maan suurin järvi tai kuinka lasketaan muuttujien x, a ja b arvoja jossain monimutkaisissa laskutoimituksissa. Mutta kaiken tämän olen opiskellut ja se on muovannut minua ja tehnyt minusta sen, mitä tänään olen. En olisi tämä, joka olen, ilman tätä kaikkea. Kuulun kaikkein koulutetuimpaan ja yleissivistyneimpään eliittiin maailmassa. Miksi haluaisimme pois kouluruotsin suomenkielisiltä ja samalla tekisimme koulujärjestelmämme niin paljon köyhemmäksi? Eihän tässä ole järkeä. Ehkä Lappeenrannan Matti Meikäläinen ei koskaan tarvitse sanaakaan ruotsia elämässään, mutta jos hän on sitä koulussa lukenut, on hän saanut paljon enemmän kuin vain kyvyn lukea ja kirjoittaa ruotsia.

Pakkoruotsin kannattaja- ja ymmärtäjäjoukolla on paitsi oma puhetapansa myös oma käsityksensä sivistyksestä ja maailmankuvan rakentamisesta. Tämän vuoksi heistä on luonnollista, että pakkoruotsiin kompastuva omalla tavallaan lahjakas nuori joutuu "kouluvaikeuksien" takia jäämään ilman lukion suoritusta (muut aineet ja kirjoitukset suoritettuaan), koska eihän hänellä ole sitä jotain, sitä minkä saa, jos pystyy vertailemaan Pekka Töpöhännän ja Pelle Svanslösin nimimagiikkaa.

Tässä vaaditaan heiltä suurta käsitteellistä muutosta. Sellainen ei onnistu ilman kykyä tarkastella kriittisesti myös omaa maailmankuvaa ja arvomaailmaa.

[Eero Nevalainen]

Tässä vaaditaan heiltä suurta käsitteellistä muutosta. Sellainen ei onnistu ilman kykyä tarkastella kriittisesti myös omaa maailmankuvaa ja arvomaailmaa.

Joskus alkaa tuntua siltä että nämä tyypit eivät oikeasti edes asu Suomessa ja tunne suomenkielisiä ihmisiä... ainakin oma tuttavapiirini on täynnä ihmisiä jotka eivät tosiasiallisesti puhu ruotsia, eikä se "tankeroruotsi" mikä saattaa löytyä varmastikaan ole avannut mitään magiikoita. Ehkäpä jotkut heistä yrittävät sönköttää että "no mutta onhan se hauskaa sanoa hej jag heter... kun käyn Tukholmassa". Ja siis suhteessa näihin kaikkiin ihmisiin näillä ruotsifanaatikoilla on sitten omasta mielestään siellä omien korviensa välissä jotain niin ylimaallista että se antaa sellaisen perspektiivin asioihin että toiset eivät voi sitä mitenkään edes käsittää ilman ruotsin opiskelua...

[NRR]

Tässä vaaditaan heiltä suurta käsitteellistä muutosta. Sellainen ei onnistu ilman kykyä tarkastella kriittisesti myös omaa maailmankuvaa ja arvomaailmaa.

Joskus alkaa tuntua siltä että nämä tyypit eivät oikeasti edes asu Suomessa ja tunne suomenkielisiä ihmisiä... ainakin oma tuttavapiirini on täynnä ihmisiä jotka eivät tosiasiallisesti puhu ruotsia, eikä se "tankeroruotsi" mikä saattaa löytyä varmastikaan ole avannut mitään magiikoita. Ehkäpä jotkut heistä yrittävät sönköttää että "no mutta onhan se hauskaa sanoa hej jag heter... kun käyn Tukholmassa". Ja siis suhteessa näihin kaikkiin ihmisiin näillä ruotsifanaatikoilla on sitten omasta mielestään siellä omien korviensa välissä jotain niin ylimaallista että se antaa sellaisen perspektiivin asioihin että toiset eivät voi sitä mitenkään edes käsittää ilman ruotsin opiskelua...

Niin. Ja kuitenkin kun halutaan kuvata tätä ylimaallista perspektiiviä jopa arvostettu mediapersoona päätyy maalailemaan näin: Ruotsin kieli ei ole suomalaisille pelkästään viestintäväline, vaan sillä on myös laajempi merkitys ajatteluun ja maailmankuvan hahmottamiseen. Miksi sanommekaan Pekka Töpöhäntä ja ruotsalaisille tämä hahmo on Pelle Svanslös? Kielet siis eroavat toiminnallisuudeltaan. Indoeurooppalaiset kielet ovat toiminnallisempia, suomalais-ugrilaiset kielet puolestaan ovat staattisempia. Näin Suomessa kaksi eri ajattelumallia kohtaa toisensa, mikä maailmassa on melko ainutlaatuista.

Kyllä tämä niin ainutlaatuista on, että oksat pois.

Ja kun et tätä ymmärrä, niin olet kielivihamielinen...

[Eero Nevalainen]

Miksi sanommekaan Pekka Töpöhäntä ja ruotsalaisille tämä hahmo on Pelle Svanslös? Kielet siis eroavat toiminnallisuudeltaan. Indoeurooppalaiset kielet ovat toiminnallisempia, suomalais-ugrilaiset kielet puolestaan ovat staattisempia.

En ymmärrä tätä argumenttia mitenkään. "Svanslös" on suoraan suomeksi "hännätön", mikä on nähdäkseni täysin analoginen ruotsin suhteen. Suomessa sitten löytyy vielä vähän runollisempi vastine joka näin lonkalta heittäen ilmeisesti on olemassaolevaa asiantilaa kuvaavampi, minkä kääntäjä on valinnut. Tässä on haluttu tehdä aktiivinen arvovalinta kielten välillä, jolloin ideana tosiaan on väittää, että suomalais-ugrilaiset kielet ovat juuri staattisempia, mitä se nyt tarkoittaakaan -- ilmeisesti "staattisuudella" haetaan jotenkin negatiivista mielleyhtymää.

Tämän analyysin kautta olen toki taas sitten Norman Bates, eikö vain.

[Hannu Jussi]

Onhan se sanottava, Nevalainen, että olette melkoisia vastakohtia Andelinin kanssa. Andelin yrittää pelotella Sinua elokuvalla, jota et ole koskaan edes nähnyt.

Toisaalta, Nevalainen - Andelin on käyttänyt jo yli 1000 puheenvuoroa sanomatta yhtään mitään. Melkoinen ennätys sekin.
Häijy on; mitähän leffoja hän katsoo suuttuessaan

[Eero Nevalainen]

Onhan se sanottava, Nevalainen, että olette melkoisia vastakohtia Andelinin kanssa. Andelin yrittää pelotella Sinua elokuvalla, jota et ole koskaan edes nähnyt.

Silti ymmärrän ihan omaa hyväntahtoisuuttani sen mitä hän sanoo; omille sanomisilleni ei voine odottaa vastaavaa, vaikka en tietenkään koskaan alennu itse vastaavalle tasolle. Toki tietty pieni taistelu on aina ihan vaan kivaa; en ole herkkähipiäinen sen suhteen. Varsinkin näissä keskusteluissa päin tulee sellaista tavaraa että se kasvattaa vain luonnetta.

Toisaalta, Nevalainen - Andelin on käyttänyt jo yli 1000 puheenvuoroa sanomatta yhtään mitään.

No mielestäni saavutimme jo reilu vuosi sitten tietynlaisen yhteisymmärryksen siitä, miten asiat voisi järjestää, joten ei sitten enää mitään. JEA:n degeneroituminen viimeaikoina on minulle pieni pettymys.

[Eero Nevalainen]

Ruotsin kieli ei ole suomalaisille pelkästään viestintäväline, vaan sillä on myös laajempi merkitys ajatteluun ja maailmankuvan hahmottamiseen.

Tähän on pakko puuttua vielä lisää, koska se on argumenttina niin absurdi. Miten minä voisin mitenkään hahmottaa maailmankuvaa kielellä, joka on ollut minulle vain akateeminen muodollisuus? En ole tietoisesti hahmottanut koskaan yhtään mitään ruotsiksi. En myöskään ole koskaan edes viestinyt ruotsiksi.

Leijonanosa suomenkielisistä ihmisistä ei ole koskaan puhunut ruotsia. Ruotsi ei voi mitenkään olla täten heille tämmöinen maailmankuvakieli. Jopa minä joudun oikeasti miettimään ihan (amatööri)lingvistiikan kautta sitä, että miksi jotain tuollaista voi väittää. Minulle ei koskaan tulisi mieleenkään ajatella, että minulle olisi jotenkin oleellisesti tärkeää pohtia, juuri siksi että äidinkieleni on suomi, että "voi että, hahmotan maailmankuvaani juuri nyt siten että svanslös on aktiivisempi tapa sanoa että jollakulla ei ole häntää".

Ihan samalla tavalla voisi sanoa että tailless herättäisi minussa samoja tuntemuksia -- eikä se tosiaankaan ole sitä tehnyt.

[Hannu Jussi]

Voi olla että olen väärässä ketjussa kuten yleensä, mutta onhan tämä toinen todellisuus.

Joskus sitä ei vaan ymmärrä sitä työn määrää, minkä ruotsinkieliset tekevät tämän viisimiljoonaisen kansan kyykyttämiseksi.
Myös Helsingin yliopistolta löytyy toista sataa ruotsittajaa, tai sanotaanko... saavat palkkansa siitä hyvästä. Ehkä juuri tuosta tulikin se.... "rikkaamman Suomen puolesta"
Tässä joitakin http://www.helsinki.fi/miljoer/delegationen.html
----
http://hyy.helsinki.fi/sites/default/fi ... a_HYYE.pdf

[NRR]

--- Helsingin yliopisto ---
http://hyy.helsinki.fi/sites/default/fi ... a_HYYE.pdf

Tässä on kaksikielisyys vaihdettu kolmikielisyydeksi:

HYYn toimintaa leimaa elävä kolmekielisyys, jossa jokain en tietää voivansa puhua suomea, ruotsia tai englantia ja myös uskaltaa tehdä niin.
---
Suomea ja ruotsia puhutaan kaikissa HYYn toimielimissä, juhlissa ja arjessa.
---
Tarpeen vaatiessa hallitus ryhtyy toimenpiteisiin parantaakseen ja kehittääkseen toimintaa sekä ruotsin ja englannin kielten asemaa ylioppilaskunnassa ja yliopistossa.

Koska yliopiston arjessa englanti vahvistuu, on ollut sekä pakko että mahdollisuus nivoa ruotsin asema englannin asemaan.

Olisi vaikea kuvitella, että englannin merkitystä alleviivattaisiin "Peter-No-Tale" -nimikettä analysoimalla.

[TK]

Vai on HYY:ssä "elävä" kolmikielisyys nykyään! Pistää naurattamaan, ei voi mitään. Todellisuus lienee se, että HYY:ssä on elävä kaksikielisyys mallilla suomi + englanti. Ruotsi on tavallisille opiskelijoille HYY:ssä yhtä näkymätön muodollisuus kuin se on muuallakin suomalaisessa yhteiskunnassa keskimäärin. Virkamiespakkoruotsi on lisäksi ikävä ja turha rasite, joka tuskin nostaa ruotsin pisteitä "elävässä kolmikielisyydessä".

Kiinnitän nykyään aina huomiota siihen, millä kielillä opasteet ja tiedotteen ovat esim. isoimmissa kaupoissa, pankkien ja kauppojen ovissa, museoissa, asemilla, junissa jne. Tämä kertoo paljon todellisesta kielitilanteesta Suomessa.
Tärkeimmät kielet ovat suomi ja englanti. Usein niiden välissä on teksti pakkoruotsiksi, mutta ei aina. Yhä useammin näkee myös nelikielisiä tekstejä suomi, ruotsi, englanti ja venäjä. On myös kolmikielisiä tekstejä suomi, englanti ja venäjä. Joissakin museoissa esim. voi olla teksti saksaksi tai ranskaksi, mutta se on harvinaista.

Yhä selvempää mielestäni on, että teksti ruotsiksi on muodollisen pakon sanelema, ei todellisen tarpeen mukainen.

[rationalisti]

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/0 ... -riksdagen

Tuossa artikkelissa on myös annos hieman sitä toista todellisuutta. Puheiden todellisuudessa kielet ovat RKPläisille todella tärkeitä. Tekojen todellisuudessa kieliä luetaan selvästi kolleegoja vähemmän.

[Jaska]

Voi olla että olen väärässä ketjussa kuten yleensä, mutta onhan tämä toinen todellisuus.

Joskus sitä ei vaan ymmärrä sitä työn määrää, minkä ruotsinkieliset tekevät tämän viisimiljoonaisen kansan kyykyttämiseksi.
Myös Helsingin yliopistolta löytyy toista sataa ruotsittajaa, tai sanotaanko... saavat palkkansa siitä hyvästä. Ehkä juuri tuosta tulikin se.... "rikkaamman Suomen puolesta"
Tässä joitakin http://www.helsinki.fi/miljoer/delegationen.html
----
http://hyy.helsinki.fi/sites/default/fi ... a_HYYE.pdf

Arvoisa Hannu, jos ymmärtäisit ruotsia, tietäisit että ruotsin kielen opettamisen ja tutkimisen kehittämisellä ei ole mitään tekemistä kielipakottamisen kanssa.

Vai on HYY:ssä "elävä" kolmikielisyys nykyään! Pistää naurattamaan, ei voi mitään. Todellisuus lienee se, että HYY:ssä on elävä kaksikielisyys mallilla suomi + englanti. Ruotsi on tavallisille opiskelijoille HYY:ssä yhtä näkymätön muodollisuus kuin se on muuallakin suomalaisessa yhteiskunnassa keskimäärin.

Tämä pitää täysin paikkansa, ainakin siltä osin kuin minä tunnen yliopistoa.
(Siis se, mitä TK kirjoitti.)

[Hannu Jussi]

Onko valtio/yliopisto virallisesti kaksikielinen kuten Maarit Ranta on hehkuttanut, vai vieläkö Suomessa on kaksi kieltä????


2.4 Positiivinen perusasenne
Eri kielten käyttö HYYssä ei tunnu pakottavalta. Toimijat ymmärtävät, että on hyödyllistä
saada harjoitella ja käyttää useampaa kieltä. Kielet kuuluvat arkeen HYYssä myös
keskustoimistolaisten kesken ja asenteet kaksikielisyyttä ja kansainvälisyyttä kohtaan ovat
positiivisia. Kommunikointi kullakin kielellä on toimivaa, ja kynnys haluamansa kielen
käyttöön on matala.


3.1 Suomi, ruotsi ja englanti HYYn toiminnassa
HYY on virallisesti kaksikielinen yhteisö, minkä myös pitää näkyä kaikessa sen
toiminnassa. Kaikilla jäsenillä on tasavertainen mahdollisuus asioida HYYssä ja siksi myös
englannin kielen käyttö on ensisijaisen tärkeää. Ylioppilaskunnan tärkeimpien asiakirjojen,
kuten sääntöjen, strategioiden ja hallitusohjelman, tulee olla saatavana myös ruotsiksi ja
englanniksi.

3.1.1 HYYn hallitus ja asiantuntijat
Niin keskustoimiston työntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin tulee pyrkiä siihen,
että HYY on aktiivisesti kaksikielinen ylioppilaskunta, jossa myös englannin kielellä on
tärkeä rooli

HYY tukee yliopistoa aktiivisesti muun muassa
liikkuvuuden ja kotikansainvälistymisen kehittämisessä.

Opinnot:
Helsingin yliopiston vieraskielisen ja ruotsinkielisen opetuksen tulee olla yhtä tasokasta
kuin suomenkielisen. Opettavan henkilökunnan kielitaito otetaan huomioon jo
rekrytointitilanteissa.

HYY tekee aktiivisesti työtä parantaakseen ruotsinkielisten opiskelijoiden edellytyksiä
opiskella omalla äidinkielellään. HYY varmistaa, että Helsingin yliopisto säilyy
kaksikielisenä, monitieteisenä ja sillä on valtakunnallinen vastuu muun muassa
ruotsinkielisten juristien, eläinlääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden, ja lääkäreiden
kouluttamisessa ja siten myös tärkeä rooli kieltä ylläpitävänä ja kehittävänä instituutiona.

Ruotsinkielisiä opetusvirkoja tulee olla riittävästi. Tärkeä päämäärä on, että ruotsinkieliset
opiskelijat saavat opinto-ohjausta äidinkielellään, ja kansainväliset opiskelijat englanniksi.
Tenttikysymykset on saatava hyvällä ruotsin kielellä.

3.2.4 Helsingin kaupunki
Helsingin kasvava määrä kansainvälisiä opiskelijoita kaipaa palvelua muuallakin kuin
yliopistolla. Monella kansainvälisellä opiskelijalla on myös mahdollisuus kirjautua
kuntalaiseksi.

3.2.6 ....Sen lisäksi SSI:n pitää ottaa
aktiivisempi rooli ruotsin- ja kaksikielisten opiskelija- ja ylioppilaskuntien yhteistyön
syventämiseksi Suomessa.....

4 Toteutus ja seuranta
Kielistrategia tulee arvioida jokaisen vuoden lopussa. Arvioinnin tekevät kansainvälisistä
asioista ja kaksikielisyydestä vastaavat henkilöt. Arvioinnin ja siitä tehtyjen johtopäätösten
perusteella uusi hallitus arvioi strategiaan päivittämisen tarvetta vuoden alussa. Tarpeen
vaatiessa hallitus ryhtyy toimenpiteisiin parantaakseen ja kehittääkseen toimintaa sekä
ruotsin ja englannin kielten asemaa ylioppilaskunnassa ja yliopistossa. Kielistrategia on
saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tämä strategia tulee päivittää vähintään
kerran viidessä vuodessa, seuraavan kerran vuonna 2018.

Kaksikielisyysvaliokunta ?

Elävä
kolmekielisyys
arjessa
ylioppilaskunnan puheet pidetään
mahdollisuuksien mukaan
kolmekielisesti

HYYn toimistolla pidetään
säännöllisesti kahvitaukoja ruotsiksi