Onko Raasepori nollakielinen kaupunki?

[Jaska]

Toisen ketjun innoittamana syntyi turinaa Raaseporin tilanteesta, josta me kaikki täällä lienemme yksimielisiä...

Onko Raasepori nollakielinen kaupunki?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... n-kaupunki

[NRR]

Kiitos - ja nyt tämä linkki Raaseporin päättäjille ja RKP:n joukoille:

Todelliset syyt kielipakotuksen taustalla

Pakkokielten aikaistamisen taustalla ei ole mitään todellisia syitä – niin kuin ei valtakunnallisella pakkoruotsilla muutenkaan. Raaseporin mallin taustalta löytyvät syyt ovat siis jotain ihan muita kuin käytännön tarpeista tai järkeilystä lähteviä. Mielikuvitukseni keksii vain kaksi vaihtoehtoa:

1. Identiteettipakotus. Ehkä Raaseporin päättäjät harjoittavat identiteettipakotusta: he haluavat väkisin tehdä suomenkielisistä kaksikielisiä. Totuus kuitenkin on, että useimpien suomenkielisten identiteettiin ruotsin kieli ei kuulu millään lailla – se on kolmelle neljäsosalle suomenkielisistä vain yksi kieli muiden joukossa.

Lisäksi identiteetti syntyy sisältä päin, eikä kukaan voi ulkopuolelta määrätä toisen identiteettiä. Identiteettipakottajilla meneekin pahasti sekaisin valtion tai kunnan kaksikielinen identiteetti ja asukkaiden identiteetti: valtion tai kunnan kaksikielisyydestä ei mitenkään seuraa, että kaikkien kansalaisten tai kuntalaisten pitäisi olla kaksikielisiä!

Miksi ihmeessä identiteettipakottajat eivät salli kansalaisille ja kuntalaisille yksikielistä identiteettiä?

2. Kiusaaminen. Ehkä Raaseporin päättäjät haluavat kiusata suomenkielisiä. Kansalliskieliselvityksen mukaan ruotsinkielisistä peräti 80 % ottaa suomen A1-kielenä (alkaa yleensä kolmannella luokalla), kun taas lähes kaikki suomenkieliset ottavat ruotsin vasta B1-kielenä (alkaa seitsemännellä luokalla). Toisin sanoen ruotsinkielisten tilanne ei käytännössä muuttuisi: suunniteltu muutos kohdistuu vain suomenkielisiin!

Ehkä Raaseporin päättäjät ovat kuin se luokan häirikkö, jota ärsyttää kun muut osaavat häntä paremmin (tässä tapauksessa englantia, jonka useimmat suomenkieliset ottavat jo A1-kielenä) ja joka siitä syystä häiritsee muiden oppimista. Häirikön mielestä tasavertaisuus on sitä, että muut pudotetaan hänen tasolleen.

Aivan samoin Raaseporin päättäjien mielestä tasa-arvo toteutuu, kun suomenkielisiltä viedään oikeus valita englanti A1-kielenä, vaikka tehdyn kyselyn mukaan suomenkielisten vanhempien enemmistö haluaisi valita ruotsin sijasta mieluummin englannin.

@}--`--,----
Kiitos Jaska!

[NRR]

JEA varoittaa Jaskan blogissa: "Moni ns. kielivapauden kannattaja ei ole tullut ajatelleeksi, että kielivalintojen vapautuessa vapaus ei ensisijaisesti siirry koululaisille ja perheille, vaan kunnanvaltuustoille. Seuraava Raasepori on sitten kunta, joka valitseen venäjänmielisen kouluagendan."

Joku ehti peesaamaan, että onneksi on pakkoruotsi, muuten olisi monessa paikkaa tarjolla vain pakkovenäjä.

Minusta on selkeintä, että kielivapautta ohjeistetaan ja seurataan. Ohjeeksi kuntiin voidaan kuitenkin antaa velvoite kysyä oppilaiden vanhempien mielipidettä ja jättää tekemättä kaikkia sitovia valintoja, joilla ei ole yleistä hyväksyntää. Englannin aseman erityisyys voisi niin ikään olla esillä.

Kouluilla on tehty kielivalintoja kaiken aikaa ja kohtuullisen sopuisasti. Nyt ne halutaan riitauttaa, jotta pakkoruotsi olisi muka rauhanomaisin ratkaisu.

Hyvä, että tulee tämäkin puheeksi.

[JV Lehtonen]

Kouluilla on tehty kielivalintoja kaiken aikaa ja kohtuullisen sopuisasti. Nyt ne halutaan riitauttaa, jotta pakkoruotsi olisi muka rauhanomaisin ratkaisu.

Hyvä, että tulee tämäkin puheeksi.

Tampereella homma toimii: Kukaan ei valinnut vapaaehtoisesti ruotsia, vaikka tarjolla oli!
Raasepori on siinä mielessä hyvä vertailukohde:Kaikille kovennettu pakkoruotsi.

Kumman kaupungin valitset perheesi asuinpaikaksi ?

PS. Meillä on myös kaupunkiraitiovaunuliikennettä sekä komea tunneli ja
vielä jonkin aikaa Suomen korkeimmat asuinrakennukset!

[Jaska]

Kouluilla on tehty kielivalintoja kaiken aikaa ja kohtuullisen sopuisasti. Nyt ne halutaan riitauttaa, jotta pakkoruotsi olisi muka rauhanomaisin ratkaisu.

Hyvä, että tulee tämäkin puheeksi.

Tampereella homma toimii: Kukaan ei valinnut vapaaehtoisesti ruotsia, vaikka tarjolla oli!
Raasepori on siinä mielessä hyvä vertailukohde:Kaikille kovennettu pakkoruotsi.

Kumman kaupungin valitset perheesi asuinpaikaksi ?

PS. Meillä on myös kaupunkiraitiovaunuliikennettä sekä komea tunneli ja
vielä jonkin aikaa Suomen korkeimmat asuinrakennukset!

Muttiärässit, kuka ees ymmärtää mansee, nääs?
Tarvittas yhteiskunnallinen pakkomanse!

Raaseporin esimerkki on sikäli tärkeä, että tajuamme, että nykymallin sisälläkin voi tehdä kunnallisia kielipäätöksiä: Imatra tai Lappeenranta voisi säätää pakollisen A1-venäjän jo ekalta luokalta! Tai Helsinki voisi säätää pakollisen A1-englannin jo ekalta luokalta!

Vain taivas on rajana. Se johtaisi tietysti kuntien väliseen kilpailuun, mutta loppuviimein ehkä eduskunta kieltäisi kaikki nämä leikit - myös Raaseporin pakotuksen. Mutta siihen ei todellakaan tulla puuttumaan valtion taholta, ennen kuin tulee muita kielipakotuksia kuin ruotsikeskeisiä.

[TK]

Kun tavoitteena on valinnanavapaus, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että olisi ainakin kaksi, mielellään kolmekin kieltä, joista voisi valita. Kunta ei saisi päättää vanhempien eikä oppilaiden puolesta pakkokieltä, vaan olisi annettava ainakin kaksi vaihtoehtoa, joista valita.

Raaseporin tapaus tuo esille taas yhden surujen piiloagendoista - yritetään luoda talousvaikeuksiin vedoten malli, jonka mukaan voidaan määrätä pakkokieli ilman valinnanmahdollisuutta. Ja, kun surupäättäjistä on kyse, niin pakkokieleksi runnotaan pakkoruotsi vanhempien ja nuorten mielipiteistä välittämättä.

Rkp:n toiminta on paljastettava. Sitä ei pidä hyväksyä.

[Hansa]

Raaseporissa suljetaan täysin silmät siltä, että suomenkieliselle väestölle toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole ollenkaan niin tarpeellista eikä tärkeää kuin ruotsinkielisille on suomen opiskelu. Ruotsinkieliset saavat paljon välitöntä hyötyä suomen oppimisesta, mutta suomenkielisille ruotsin opiskelu on enimmäkseen täysin hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa. Siksi ns pakkosuomi on hyötysuomea, mutta pakkoruotsi on vain hyödytöntä pakkoa väestön enemmistölle ja sen opiskelussa heitetään valtavat summat rahaa kankkulan kaivoon joka ikinen vuosi.

Ilmari Rostila käsitteli tätä asiaa perusteellisesti viime keväänä julkaisemassaan pamfletissa.

[Jaska]

Raaseporissa suljetaan täysin silmät siltä, että suomenkieliselle väestölle toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole ollenkaan niin tarpeellista eikä tärkeää kuin ruotsinkielisille on suomen opiskelu. Ruotsinkieliset saavat paljon välitöntä hyötyä suomen oppimisesta, mutta suomenkielisille ruotsin opiskelu on enimmäkseen täysin hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa. Siksi ns pakkosuomi on hyötysuomea, mutta pakkoruotsi on vain hyödytöntä pakkoa väestön enemmistölle ja sen opiskelussa heitetään valtavat summat rahaa kankkulan kaivoon joka ikinen vuosi.

Ilmari Rostila käsitteli tätä asiaa perusteellisesti viime keväänä julkaisemassaan pamfletissa.

Hyötysuomi tai pakkosuomi, valinnanvapauttahan tässä haetaan - siis tasavertaisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden rajoissa. Eli absoluuttista vapautta ei voida antaa, koska silloin yhteiskunta ei toimisi, ja ne rajoitukset siihen absoluuttiseen vapauteen on tehtävä kieliryhmien ja kielten tasa-arvoa kunnioittaen.

Tasa-arvoa ei kuitenkaan edusta Raaseporin malli, jossa terveeltä katkaistaan jalka tasa-arvon nimissä...

[JV Lehtonen]

Raaseporissa suljetaan täysin silmät siltä, että suomenkieliselle väestölle toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole ollenkaan niin tarpeellista eikä tärkeää kuin ruotsinkielisille on suomen opiskelu. Ruotsinkieliset saavat paljon välitöntä hyötyä suomen oppimisesta, mutta suomenkielisille ruotsin opiskelu on enimmäkseen täysin hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa. Siksi ns pakkosuomi on hyötysuomea, mutta pakkoruotsi on vain hyödytöntä pakkoa väestön enemmistölle ja sen opiskelussa heitetään valtavat summat rahaa kankkulan kaivoon joka ikinen vuosi.

Ilmari Rostila käsitteli tätä asiaa perusteellisesti viime keväänä julkaisemassaan pamfletissa.

Hyötysuomi tai pakkosuomi, valinnanvapauttahan tässä haetaan - siis tasavertaisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden rajoissa. Eli absoluuttista vapautta ei voida antaa, koska silloin yhteiskunta ei toimisi, ja ne rajoitukset siihen absoluuttiseen vapauteen on tehtävä kieliryhmien ja kielten tasa-arvoa kunnioittaen.

Tasa-arvoa ei kuitenkaan edusta Raaseporin malli, jossa terveeltä katkaistaan jalka tasa-arvon nimissä...

Raasepori on hyvä oppitunti siitä, että vaikka sinä yrittäisit olla reilu ja oikeudenmukainen,
niin vastapuoli ei sitä koskaan ole..

Siinä mielessä taidan minäkin pakittaa takaisin pääkieli-mallin kannalle..
loppui ymmärrys ja empatia!

Nyt sitten pitäisi tietysti määritellä, mitä se pääkieli tarkoittaa..

Ruotsin kieli



4 §

Ruotsin kieli on pääkieli Ruotsissa.



5 §

Pääkielenä ruotsi on yhteiskunnan yhteinen kieli,
johon kaikilla Ruotsissa asuvilla on oikeus ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla.



6 §

Julkisella sektorilla on erityinen vastuu ruotsin kielen käytöstä ja kehittämisestä.


Kansalliset vähemmistökielet



7 §

Kansalliset vähemmistökielet ovat saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddisch.



8 §

Julkisella sektorilla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä.


Ruotsin viittomakieli



9 §

Julkisella sektorilla on erityinen vastuu suojella ja edistää ruotsin viittomakieltä.

[Jaska]

Mielenkiintoista turinaa kommenteista:

Silloin varmaan pidät myös oikeana ratkaisua, jossa suomenkieliset palvelut rajoitetaan samoin perustein? Eli suomenkielisiä on vähemmän kuin 20 prosenttia -> ei suomenkielisiä palveluja.

-- Hyvä pointti, Johan. Tässä taistelee kaksi vastakkaista tendenssiä:
1) Käytännön tarve: alueilla, joilla ruotsinkielisiä on vähemmän, he osaavat pääsääntöisesti jonkin verran suomea. Siksi samanlaista tarvetta ruotsinkielisille palveluille ei olisi.
2) Tasavertainen kohtelu: tämän mukaan kieliä ja kieliryhmiä kohdellaan samoin kriteerein, osasivatpa niiden jäsenet toista kieltä tai eivät.

Ero tulee siitä, että ruotsinkielisistä paljon suurempi osuus (n. 40 %) on kaksikielisiä (eli puhuu sujuvaa tai äidinkielen veroista suomea). Ongelmana on, voidaanko vaatia tasavertaista kohtelua vain äidinkielen perusteella, ohittaen se todellisuus, että kieliryhmien kielitaito on erilainen?

[NRR]

JEA:n kommentti minua hämmästyttää:

Kaipaan ehkä tähän kielivapaus-keskusteluun enemmän libertarisuutta [= kyllä vapaudelle, ei pakoille], että kieli ei olisi niin kovin politisoitunut asia, vaan enemmän käytännön (joskus tilapäinenkin) väline.

Uskon, ettei meidän silloin tarvitsisi puhua niin paljon pakoista, edes symmetrisistä; että ihmisiä olisi pakotettava oppimaan paikkakunnan "yhteiskuntakielen" jne. Jos heille annetaan hyviä mahdollisuuksia opiskella henkilökohtaisiin tarpeisiinsa ao. kieltä he myös valitsevat sen vapaaehtoisesti, koska he hyötyvät siitä.

Näinhän ruotsinkieliset tekevät. Heidän kuntansa ja päättäjänsä valitsevat vapaaehtoisesti suomen A1- tai A2-kieleksi, vaikka mikään ei velvoittaisi heitä tekemään niin ennen kuin suomenkielistenkin pakkokotimainen B1 alkaa.

---

Eli haluaisin itse "oikeudenmukaista kielivapautta". Nykyinen ns. kielivapaus on siltä osin aikamoista lumetta, koska sillä tarkoitetaan 99 %-isesti vain että halutaan eroon siitä yhdestä tietystä kielestä, eikä juuri muuta.

Mitä tämä on?

Olen miljoona kertaa (liioittelua, mutta kuvaa tuntoja) kirjoittanut, että ihan sama taistelu käytäisiin, jos meillä olisi pakkosaame tai pakkosaksa.

Miten ihmeessä meidän kielivapautemme on jotenkin lumetta? Siksikö, että joudumme kritisoimaan pakkoruotsia, siis puhumaan ruotsista? Emme voi kritisoida pakkosaamea tai pakkosaksaa, kun meillä on se pakkoruotsi. Emme voi arvailla argumentteja pakkosaamen tai pakkosaksan poistamiseksi, kun meillä on aina vain se pakkoruotsi. Joudumme puhumaan nimenomaan pakkoruotsista ja vastaamaan niihin outoihin tapoihin, joilla pakkoruotsia puolustetaan.

Tietysti Jaskan malli on alueellinen malli ja perustuu lukuihin - niin teki myös Saukkosen malli ja jätti pakkoruotsin alle väkirikkaimmat ja monikielisimmät alueet Suomessa. Silti JEA itse piti sitä hyvänä. Nyt järkeistetty versio Saukkosen mallista onkin epälibertaari.

Minkälainen malli olisi libertaari kielivapaus, joka ei kuitenkaan ole kansalaisaloitteemme: "Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun." - Oliko tässä jotain epälibertaaria?

[Hannu Jussi]

Miltähän tuntuisi olla vain vähän orja; ei kokonaan pelinappulana, vaan niin kuin vähemmän.

[Jaska]

Miltähän tuntuisi olla vain vähän orja; ei kokonaan pelinappulana, vaan niin kuin vähemmän.

Varmaan ihan hyvältä, jos vuosien orjuutuksen jälkeen saisi vaikka kuukauden loman!
Minusta sekin on hyvä, jos 99 % orjista vapautetaan. Jotkut änkyrät kyllä vastustavat sitäkin...

[NRR]

JEA kaipaa libertaarisuutta (kyllä vapauksille, ei pakoille) malleihin.

Entä jos vyöhykkeiden perusteella määriteltäisiinkin oikeudet:
Ruotsinkielisissä kunnissa (yli 50%) olisi aina oikeus A-ruotsiin.
Kaksikielisissä kunnissa (nykyisen periaatteen mukaan) olisi aina oikeus B-ruotsiin.
Ja ruotsinkieliset koulut saisivat päättää omista kieliohjelmistaan itse, koska vähemmistönä heidän tarpeensa ja toiveensa eivät välttämättä ole minkään yhden mallin tavoitettavissa.

[JV Lehtonen]

JEA kaipaa libertaarisuutta (kyllä vapauksille, ei pakoille) malleihin.

Entä jos vyöhykkeiden perusteella määriteltäisiinkin oikeudet:
Ruotsinkielisissä kunnissa (yli 50%) olisi aina oikeus A-ruotsiin.
Kaksikielisissä kunnissa (nykyisen periaatteen mukaan) olisi aina oikeus B-ruotsiin.
Ja ruotsinkieliset koulut saisivat päättää omista kieliohjelmistaan itse, koska vähemmistönä heidän tarpeensa ja toiveensa eivät välttämättä ole minkään yhden mallin tavoitettavissa.

Ei hemmetti. Ei tämä maa voi pyöriä pienen vähemmistön kielen ympärillä ikuisesti!

Olen joskus heittänyt esiin idean siitä, että Suomeen tehdään erilliset kielilait.
Eli pääkielilaki, joka käsittelee suomen kieltä, ja lisäksi laki ruotsin kielestä, vrt saamen kielilaki.
Kansalliskieli jäisi vain symboliseksi ilmaisuksi perustuslakiin.


Silloin tämä kysymys saadaan ratkaistua sadaksi vuodeksi eteenpäin.

Mutta Jan-Erik. Suomenruotsalaisten edunvalvojapuoluehan kielikysymyksen on alunperin ylipolitisoinut! Muutenhan tämä kysymys ei olisi ollut mikään ongelma, ellei nimenomaan suomenruotsalaisten edunvalvonta olisi nähnyt englannin kielen aseman ensimmäisenä vieraana kielenä "ruotsin asemaa heikentävänä" jo 1950-luvulla, kun peruskoulua suunniteltiin-
kompensaationa tuli poliittinen pakkoruotsi.

Suuntaa kritiikkisi RKP:hen, Suomenruotsalaisten puolueeseen!