vapaakielivalinta.fi

Vihreä lanka teetti kyselytutkimuksen ihmisten puoluekannan muutoksista:
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/gallu ... a-suuntaan

RKP vuotaa kokoomuksen suuntaan, ehkä osin kaksikielisen Stubbin ansiosta. Pohjanmaalla taas keskustan ruotsinkielinen osasto on nostanut profiiliaan (sitä ei tuossa mainita). Jos kolmasosa RKP:n kannattajista nostaisi kytkintä eikä uusia tulisi, puolue jäisi alle valtakunnallisen äänikynnyksen (3 %). Se tarkoittaisi, että hallitusohjelmaan ei välttämättä enää tulisi pykälää, että pakkoruotsiin ei kosketa!

Uutisen kuvasta nähdään RKP:n valumasuunnat:
1. RKP:n suuntaan 1 % lisää ryhmästä "ei puoluekantaa" (ilmeisesti nuorista äänestysikään tulleista).
2. RKP:stä pois seuraavasti:
- 13 % ei vielä tiedä puoluekantaansa (näistä osa äänestänee kuitenkin lopulta RKP:tä)
- 9 % kokoomukseen
- 2 % vihreisiin
- 1 % vasemmistoliittoon
- 1 % demareihin
- 1 % keskustaan

Yhteensä siis muutos voisi olla jopa -26 %! Vaaleihin on vielä aikaa, joten kolmasosan menetys (-33 %) on vielä mahdollisuuksien rajoissa.

Jaska kirjoitti: Jos kolmasosa RKP:n kannattajista nostaisi kytkintä eikä uusia tulisi, puolue jäisi alle valtakunnallisen äänikynnyksen (3 %).

Nyt täytyy epätietoisena kysyä, että tuliko se valtakunnallinen äänikynnys lopulta voimaan 2015 vaaleihin? Olin siinä uskossa, että suuret puolueet torpedoivat valtakunnallisen ääntenlaskun, johon oli koplattu 3% äänikynnys, koska piilevät äänikynnykset on usein kovempia ja siten suurille puolueille parempi. Omasta mielestäni äänikynnykset on väärin ja 0,5% annetuista äänistä tulisi johtaa yhteen kansanedustajanpaikkaan.

Sinänsä ilouutinen kuulla, että RKP menettää äänestäjiä! Ikävä kyllä vaaleissa RKP on aina pärjännyt hyvin...

Lalli kirjoitti:

Jaska kirjoitti: Jos kolmasosa RKP:n kannattajista nostaisi kytkintä eikä uusia tulisi, puolue jäisi alle valtakunnallisen äänikynnyksen (3 %).

Nyt täytyy epätietoisena kysyä, että tuliko se valtakunnallinen äänikynnys lopulta voimaan 2015 vaaleihin? Olin siinä uskossa, että suuret puolueet torpedoivat valtakunnallisen ääntenlaskun, johon oli koplattu 3% äänikynnys, koska piilevät äänikynnykset on usein kovempia ja siten suurille puolueille parempi. Omasta mielestäni äänikynnykset on väärin ja 0,5% annetuista äänistä tulisi johtaa yhteen kansanedustajanpaikkaan.

Sinänsä ilouutinen kuulla, että RKP menettää äänestäjiä! Ikävä kyllä vaaleissa RKP on aina pärjännyt hyvin...

Se ehdotus ei mennyt läpi, että koko maa olisi yksi vaalipiiri ja silloin valtakunnallinen äänikynnys olisi ollut 3,5 %. Käsittääkseni nykymallissa valtakunnallinen äänikynnys on tuo 3 %, vaikken tähän hätään löydäkään mustaa valkoisella asiasta...

Uusi eduskunta 2015 ottaa kantaa äänikynnykseen, joka on 3 %.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 10_p.shtml

On aika hurja ajatus että jos RKP ei olisi ollut hallituksessa 90-luvulta lähtien, niin paljon kielipolitiikkaa olisi jäänyt tekemättä. Nyt ollaan sitten tilanteessa jossa he ovat saaneet käytännössä kaiken ja sen pohjalta voi vaan vyöryttää lisää -- ja kukaan ei edes uskalla sanoa mitään vastaan kun aina ollaan sanomassa että tuo on nyt sitä ruotsinvastaisuutta.

Toisaalta jos itse olisin RKP:läinen niin nimenomaan tahtoisinkin nähdä tilanteen jossa "omat" ovat hajautuneet muihin puolueisiin pitämään huolta että väärät näkemykset eivät pääse vallalle. Tuossa mielessä paras lopputulema RKP:lle olisi se että se jäisi tarpeettomaksi.

Eero Nevalainen kirjoitti:On aika hurja ajatus että jos RKP ei olisi ollut hallituksessa 90-luvulta lähtien, niin paljon kielipolitiikkaa olisi jäänyt tekemättä.

Siis 1960-luvulta lähtien käytännössä...

TMK kirjoitti:

Eero Nevalainen kirjoitti:On aika hurja ajatus että jos RKP ei olisi ollut hallituksessa 90-luvulta lähtien, niin paljon kielipolitiikkaa olisi jäänyt tekemättä.

Siis 1960-luvulta lähtien käytännössä...

Nojoo, mutta minusta tilanne on lähtenyt menemään aika kovaa vauhtia alamäkeen 90-luvun lopun jälkeen, kun ihmiset alkoivat kansainvälistyä englanniksi ja ruotsi alkoi näyttää vähän muinaisjäänteeltä. Piti järkätä kielipoliittinen kurinpalautus... itsehän olen juuri näitä kieroonkasvaneen sukupolven jäseniä jotka eivät vaan luonnostaan tajua sitä ruotsin tärkeyttä.

Eero Nevalainen kirjoitti:

TMK kirjoitti:

Eero Nevalainen kirjoitti:On aika hurja ajatus että jos RKP ei olisi ollut hallituksessa 90-luvulta lähtien, niin paljon kielipolitiikkaa olisi jäänyt tekemättä.

Siis 1960-luvulta lähtien käytännössä...

Nojoo, mutta minusta tilanne on lähtenyt menemään aika kovaa vauhtia alamäkeen 90-luvun lopun jälkeen, kun ihmiset alkoivat kansainvälistyä englanniksi ja ruotsi alkoi näyttää vähän muinaisjäänteeltä. Piti järkätä kielipoliittinen kurinpalautus... itsehän olen juuri näitä kieroonkasvaneen sukupolven jäseniä jotka eivät vaan luonnostaan tajua sitä ruotsin tärkeyttä.

Siitä on niin kauan, etten enää muistakaan, mutta jotain lienee tosiaan tapahtunut tässä. Ehkä pakkoruotsi liittyy asiaan siinä mielessä, että 90-luvulla ensimmäiset pakkoruotsitetut olivat aikuisia ja alkoivat olla jo pitempään työelämässäkin olleita, joilla oli omia lapsia. Sitten he totesivat, että eivät enää osaa ruotsia eivätkä sitä ole koskaan tarvinneetkaan ja heidän lapsensa joutuvat sitä nyt opiskelemaan muiden kielten sijasta, vaikka ollaan EU:ssa ja Neuvostoliittokin romahti.

Kyllä, ja vaikka virallinen retoriikka sanookin että pakkoruotsikritiikki on joku viimeaikainen persujen keksintö niin kyllä niitä argumentteja kumottiin jo 90-luvulla kun itse olin koulussa. Internet vaan on sallinut enemmän kommunikointia asiasta.

Eero Nevalainen kirjoitti:Kyllä, ja vaikka virallinen retoriikka sanookin että pakkoruotsikritiikki on joku viimeaikainen persujen keksintö niin kyllä niitä argumentteja kumottiin jo 90-luvulla kun itse olin koulussa. Internet vaan on sallinut enemmän kommunikointia asiasta.

Riitta Uosukainenhan on juuri sellainen tyypillinen kouluttamaton persu...

TMK kirjoitti:

Eero Nevalainen kirjoitti:On aika hurja ajatus että jos RKP ei olisi ollut hallituksessa 90-luvulta lähtien, niin paljon kielipolitiikkaa olisi jäänyt tekemättä.

Siis 1960-luvulta lähtien käytännössä...

Käytännössä vuodesta 1930 paitsi seitsemänä vuotena viimeisten 84 vuoden aikana (pois lukien virkamieshallitukset).