On ehdotettu, että Suomessa siirryttäisiin alueellisempaan kielipolitiikkaan, joka sitten mahdollisesti näkyisi myös koulujen pakkokielinä. (esim. Saukkonen)
Tässä ainoa kunnan kielitilannetta kuvaava sopimus: Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi.
Ruotsinkieliset tai kaksikieliset kunnat ovat Wikipedian mukaan tässä, perässä ruotsinkielisten prosenttiosuus
Vantaa 2,7
Lohja 3,6
Turku 5,4
Helsinki 5,9
Espoo 7,8
Pyhtää 8,1
Myrskylä 9,8
--------------------
Kokkola 13,1
Kirkkonummi 17,6
Vaasa 22,7
Kaskinen 28,5
Siuntio 29,6
--------------------
Porvoo 30,4
Lapinjärvi 32,8
Sipoo 35,6
Kauniainen 35,9
--------------------
Loviisa 42
Hanko 42,8
--------------------
Inkoo 54,3
Kristiinankaupunki 55,4
Pietarsaari 55,8
Parainen 56,4
--------------------
Raasepori 65,4
Mustasaari 69
Kemiönsaari 70,3
Brändö 78,7
--------------------
Kruunupyy 80,7
Vöyri 82,6
Närpiö 84,8
Föglö 85,7
Maarianhamina 85,7
Maalahti 86,1
Geta 87,2
Korsnäs 87,2
Uusikaarlepyy 87,3
Pedersören kunta 87,7
Kökar 88,4
Eckerö 89,1
--------------------
Jomala 90,1
Vårdö 90,1
Kumlinge 90,3
Lumparland 91
Sottunga 91
Finström 91,7
Sund 92,3
Hammarland 92,5
Luoto 92,5
Saltvik 92,8
Lemland 92,9
Listan loppuosan kunnat ovat Ahvenanmaalta, joka on yksikielisesti ruotsinkielinen.
Listan alussa on viisi kuntaa, joissa ruotsinkieliset ovat itse asiassa kaksikielisiä ja monikielisyys muilla kielillä kuin suomi-ruotsi nousee jo tämän perinteisen kaksikielisyyden ohi:
Vantaa 2,7
Lohja 3,6
Turku 5,4
Helsinki 5,9
Espoo 7,8
Olisiko aika muokata kuntien kieliin liittyviä tunnuslukuja sallimalla kahden äidinkielen rekisteröiminen?
Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslukuja
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Jaa-a.
Suomenruotsalaiset pelkäävät jo nyt liikaa, joten meidän kannattaisi keskittyä siihen,
miten ruotsinkieliset palvelut turvataan sillä resurssilla, joka syntyy,
kun lasketaan yhteen 5 % kaksikieliset ja 10 % pitkää ruotsia lukevat.
Kytkös, jolla ruotsin pakollisuus sidotaan kunnan kaksikielisyyteen ei ole järkevä.
Ainoa järkevä kytkös voisi olla kielienemmistö ja kieliympäristö tukee täten kielen oppimista.
Siis ruotsi olisi pakko (kunnallisen päätöksenteon asia), jos kunnassa on ruotsinkielinen enemmistö
Suomi olisi pakko (kunnallisen päätöksenteon asia), jos kunnassa on suomenkielinen enemmistö
Valtiohan on jo linjannut, että maahanmuuttaja on integroiduttava Suomeen suomeksi,
koska 90 % puhuu Suomessa suomea. Enemmistöperiaate tulisi ulottaa myös syntyperäisiin suomalaisiin
Suuri osa pitkää, valinnaista ruotsia lukevista asuu ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa jo nyt.
PS: Jos joku löytää tästä vähemmistöön kohdistuvaa uhkaa, silloin minä uhkaan myös kieliveljiäni,
jotka ovat vähemmistössä. Olen ikävä ihminen! Uhka kaikille!
Suomenruotsalaiset pelkäävät jo nyt liikaa, joten meidän kannattaisi keskittyä siihen,
miten ruotsinkieliset palvelut turvataan sillä resurssilla, joka syntyy,
kun lasketaan yhteen 5 % kaksikieliset ja 10 % pitkää ruotsia lukevat.
Kytkös, jolla ruotsin pakollisuus sidotaan kunnan kaksikielisyyteen ei ole järkevä.
Ainoa järkevä kytkös voisi olla kielienemmistö ja kieliympäristö tukee täten kielen oppimista.
Siis ruotsi olisi pakko (kunnallisen päätöksenteon asia), jos kunnassa on ruotsinkielinen enemmistö
Suomi olisi pakko (kunnallisen päätöksenteon asia), jos kunnassa on suomenkielinen enemmistö
Valtiohan on jo linjannut, että maahanmuuttaja on integroiduttava Suomeen suomeksi,
koska 90 % puhuu Suomessa suomea. Enemmistöperiaate tulisi ulottaa myös syntyperäisiin suomalaisiin
Suuri osa pitkää, valinnaista ruotsia lukevista asuu ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa jo nyt.
PS: Jos joku löytää tästä vähemmistöön kohdistuvaa uhkaa, silloin minä uhkaan myös kieliveljiäni,
jotka ovat vähemmistössä. Olen ikävä ihminen! Uhka kaikille!
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
"Kaksikielisyyteen" ei tarvita 3000 henkilöä eikä prosenttiosuutta. Riittää, että kuntien yhdistyessä yksi kunta on "kaksikielinen", jolloin myös muodostettavasta uudesta kunnasta tulee "kaksikielinen".
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Koko kaksikielisyysmytologia tulisi unohtaa ja keskittyä todellisiin kielioloihin:jlo kirjoitti:"Kaksikielisyyteen" ei tarvita 3000 henkilöä eikä prosenttiosuutta. Riittää, että kuntien yhdistyessä yksi kunta on "kaksikielinen", jolloin myös muodostettavasta uudesta kunnasta tulee "kaksikielinen".
enemmistöperiaatteella mennään- perustuslain 17 § hengessä.
Milloin tämä kaksikielisyysmytologia oikein kehitettiin ? Ei ainakaan hallitusmuodon 14 § aikoihin.
Silloinhan oli jokin tolkku, kun rajana oli 12 %, jotenkin järjellä käsitettävä.
Mytologia kehittyi ilmeisesti samassa yhteydessä kuin pakkoruotsikin, ilmeisesti.
Enemmistöperiaate sopisi paremmin 2010-luvulle kuin keinotekoinen kaksikielisyys.
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Etkä ole, sinä olet JV Snällman!JV Lehtonen kirjoitti:PS: Jos joku löytää tästä vähemmistöön kohdistuvaa uhkaa, silloin minä uhkaan myös kieliveljiäni,
jotka ovat vähemmistössä. Olen ikävä ihminen! Uhka kaikille!
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Jos kriteeriksi pakkoruotsille kunnan suomenkielisessä peruskoulussa katsotaan se, ettei kunnassa pärjää ilman ruotsia, missä näistä kunnissa tämä kriteeri täyttyy?
kunta ja ruotsinkielisten prosenttiosuus
Vantaa 2,7
Lohja 3,6
Turku 5,4
Helsinki 5,9
Espoo 7,8
Pyhtää 8,1
Myrskylä 9,8
--------------------
Kokkola 13,1
Kirkkonummi 17,6
Vaasa 22,7
Kaskinen 28,5
Siuntio 29,6
--------------------
Porvoo 30,4
Lapinjärvi 32,8
Sipoo 35,6
Kauniainen 35,9
--------------------
Loviisa 42
Hanko 42,8
--------------------
Inkoo 54,3
Kristiinankaupunki 55,4
Pietarsaari 55,8
Parainen 56,4
--------------------
Raasepori 65,4
Mustasaari 69
Kemiönsaari 70,3 - Kunnassa on 2 suomenkielistä ja 5 ruotsinkielistä peruskoulua ja yksi ruotsinkielinen lukio.
--------------------
Kruunupyy 80,7 - Kunnassa on 8 ala-astetta, yläaste ja lukio. Kaikki koulut ovat ruotsinkielisiä.
Vöyri 82,6 - Suomenkielistä opetusta luokilla 1-6 kahdessa koulussa, yläluokat naapurikuntiin..
Närpiö 84,8 - Suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläkoulu ja lukio yhteinen naapurikunnan kanssa, Kaskinen 65,9% suomea.
Maalahti 86,1 - Kunnassa yksi suomenkielinen vuosiluokkien 1-6 perusopetusta antava koulu, naapurina mm. Vaasa.
Korsnäs 87,2 - Ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta.
Uusikaarlepyy 87,3 Yksi suomenkielinen koulu, yläkoulu joko ruotsinkielisessä koulussa tai naapurikunnassa (Kauhava). "Suuri osa oppilaista on kaksikielisiä lapsia, joiden suomi voi olla peräisin toiselta vanhemmalta tai yhdeltä isovanhemmalta - ruotsinkielisessä ympäristössä varsinkin nämä lapset tarvitsevat suomen taitojen vahvistamista ja rikastuttamista."
Pedersören kunta 87,7 Kunnassa 13 alakoulua, joista yhdessä suomenkielistä esiopetusta ja merkintä "Suvaitsevaisuutta sekä kommunikointia molemmilla kotimaisilla kielillä." Yläkoulu ja lukio ruotsinkielinen.
--------------------
Luoto 92,5 - Suomenkieliset oppilaat esikoulusta 9. luokkaan asti käyvät suomenkielisiä kouluja Pietarsaaressa. Toisen asteen oppilaat voivat vapaasti hakea mihin tahansa lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.
Jos katsotaan tätä kuntalistaa niin tuttujen mukaan ainakin Hangossa (42,8% ruotsinkielisiä) ja Raaseporissa (65,4% ruotsinkielisiä) pärjää suomeksi, tietysti Raasepori on iso kunta ja siellä on kielellisesti erilaisia alueita (taustalla Tammisaari ja 81% ruotsia, Pohja ja 59% suomea, Karjaa ja 59% ruotsia).
Kemiönsaaressa on paljon suomenkielisiä kesäasukkaita ja heidän kohdallaan voi pärjääminen olla jo vaikeampaa arjessa, mutta ruotsintaidoton tuttava kehui, että kaikki ovat ystävällisiä ja kesäasuminen sujuu hyvin, sitä paitsi osa saaresta kuuluu Saloon, joka on mitä suomenkielisin kaupunki.
Siis vielä Kemiönsaarella (70,3% ruotsinkielisiä) voi käydä peruskoulunsa suomeksi, mutta toiselle asteella on suomenkielisen lähdettävä esim. Saloon.
Kruunyspyyssä (80,7% ruotsinkielisiä) koko koululaitos on jo ruotsinkielinen.
Pakkoruotsi koskisi kenties sellaisia kuntia kuin Raasepori mutta jo Kauniaisissa pakkoruotsi olisi alueellisen ruotsinkielisyyden kannalta järjetöntä, kyse on niin suomenkielisten seutujen syleilyssä olevasta kunnasta.
Raasepori
Mutta nythän SvenskFinlandissa tavoite ei ole vain pakkoruotsin jatkaminen vaan sen nostaminen ensimmäisen uuden kielen paikalle.
Esimerkiksi Raaseporissa ollaan nyt aloittamassa pakkoruotsi ekalta, Stubbin mallin mukaan. Ekalla ei vielä välttämättä tiedetä, mitä kielellisiä ongelmia lapsilla on. Ei myöskään tiedetä, onko mahdollista aloittaa englanti kolmannella.
Halukkuutta ruotsiin ekalta on kartoitettu ja vastanneista vanhemmista 55% halusi lapsen aloittavan englannilla ja kaikki suomenkieliset oppilaskunnat olivat aloittavan englannin puolella. Ilmeisesti joissakin kouluissa vanhempien toive on tätä suurempi, sillä vastaukset läpikäyneet virkamiehet ovat ehdottaneet vaihtoehtoa, jossa Fiskarin koulu, Kiilan koulu och Karjaan yhteiskoulu aloittaisivat englannilla.
Johtavat virkamiehet ovat kuitenkin nähneet hyväksi, että kaikki aloittavat kotimaisella kielellä ykkösellä. Tässä ei siis ole edes kyse vain pakkoruotsista, joka siellä jo on, vaan nimenomaan ruotsin kielen ensisijaisuudesta oppilaalle uutena kielenä.
Kunnan sisällä saattaa siis olla monenlaisia kieliyhteisöjä ja näillä erilaisia toiveita ja tarpeita.
kunta ja ruotsinkielisten prosenttiosuus
Vantaa 2,7
Lohja 3,6
Turku 5,4
Helsinki 5,9
Espoo 7,8
Pyhtää 8,1
Myrskylä 9,8
--------------------
Kokkola 13,1
Kirkkonummi 17,6
Vaasa 22,7
Kaskinen 28,5
Siuntio 29,6
--------------------
Porvoo 30,4
Lapinjärvi 32,8
Sipoo 35,6
Kauniainen 35,9
--------------------
Loviisa 42
Hanko 42,8
--------------------
Inkoo 54,3
Kristiinankaupunki 55,4
Pietarsaari 55,8
Parainen 56,4
--------------------
Raasepori 65,4
Mustasaari 69
Kemiönsaari 70,3 - Kunnassa on 2 suomenkielistä ja 5 ruotsinkielistä peruskoulua ja yksi ruotsinkielinen lukio.
--------------------
Kruunupyy 80,7 - Kunnassa on 8 ala-astetta, yläaste ja lukio. Kaikki koulut ovat ruotsinkielisiä.
Vöyri 82,6 - Suomenkielistä opetusta luokilla 1-6 kahdessa koulussa, yläluokat naapurikuntiin..
Närpiö 84,8 - Suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläkoulu ja lukio yhteinen naapurikunnan kanssa, Kaskinen 65,9% suomea.
Maalahti 86,1 - Kunnassa yksi suomenkielinen vuosiluokkien 1-6 perusopetusta antava koulu, naapurina mm. Vaasa.
Korsnäs 87,2 - Ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta.
Uusikaarlepyy 87,3 Yksi suomenkielinen koulu, yläkoulu joko ruotsinkielisessä koulussa tai naapurikunnassa (Kauhava). "Suuri osa oppilaista on kaksikielisiä lapsia, joiden suomi voi olla peräisin toiselta vanhemmalta tai yhdeltä isovanhemmalta - ruotsinkielisessä ympäristössä varsinkin nämä lapset tarvitsevat suomen taitojen vahvistamista ja rikastuttamista."
Pedersören kunta 87,7 Kunnassa 13 alakoulua, joista yhdessä suomenkielistä esiopetusta ja merkintä "Suvaitsevaisuutta sekä kommunikointia molemmilla kotimaisilla kielillä." Yläkoulu ja lukio ruotsinkielinen.
--------------------
Luoto 92,5 - Suomenkieliset oppilaat esikoulusta 9. luokkaan asti käyvät suomenkielisiä kouluja Pietarsaaressa. Toisen asteen oppilaat voivat vapaasti hakea mihin tahansa lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.
Jos katsotaan tätä kuntalistaa niin tuttujen mukaan ainakin Hangossa (42,8% ruotsinkielisiä) ja Raaseporissa (65,4% ruotsinkielisiä) pärjää suomeksi, tietysti Raasepori on iso kunta ja siellä on kielellisesti erilaisia alueita (taustalla Tammisaari ja 81% ruotsia, Pohja ja 59% suomea, Karjaa ja 59% ruotsia).
Kemiönsaaressa on paljon suomenkielisiä kesäasukkaita ja heidän kohdallaan voi pärjääminen olla jo vaikeampaa arjessa, mutta ruotsintaidoton tuttava kehui, että kaikki ovat ystävällisiä ja kesäasuminen sujuu hyvin, sitä paitsi osa saaresta kuuluu Saloon, joka on mitä suomenkielisin kaupunki.
Siis vielä Kemiönsaarella (70,3% ruotsinkielisiä) voi käydä peruskoulunsa suomeksi, mutta toiselle asteella on suomenkielisen lähdettävä esim. Saloon.
Kruunyspyyssä (80,7% ruotsinkielisiä) koko koululaitos on jo ruotsinkielinen.
Pakkoruotsi koskisi kenties sellaisia kuntia kuin Raasepori mutta jo Kauniaisissa pakkoruotsi olisi alueellisen ruotsinkielisyyden kannalta järjetöntä, kyse on niin suomenkielisten seutujen syleilyssä olevasta kunnasta.
Raasepori
Mutta nythän SvenskFinlandissa tavoite ei ole vain pakkoruotsin jatkaminen vaan sen nostaminen ensimmäisen uuden kielen paikalle.
Esimerkiksi Raaseporissa ollaan nyt aloittamassa pakkoruotsi ekalta, Stubbin mallin mukaan. Ekalla ei vielä välttämättä tiedetä, mitä kielellisiä ongelmia lapsilla on. Ei myöskään tiedetä, onko mahdollista aloittaa englanti kolmannella.
Halukkuutta ruotsiin ekalta on kartoitettu ja vastanneista vanhemmista 55% halusi lapsen aloittavan englannilla ja kaikki suomenkieliset oppilaskunnat olivat aloittavan englannin puolella. Ilmeisesti joissakin kouluissa vanhempien toive on tätä suurempi, sillä vastaukset läpikäyneet virkamiehet ovat ehdottaneet vaihtoehtoa, jossa Fiskarin koulu, Kiilan koulu och Karjaan yhteiskoulu aloittaisivat englannilla.
Johtavat virkamiehet ovat kuitenkin nähneet hyväksi, että kaikki aloittavat kotimaisella kielellä ykkösellä. Tässä ei siis ole edes kyse vain pakkoruotsista, joka siellä jo on, vaan nimenomaan ruotsin kielen ensisijaisuudesta oppilaalle uutena kielenä.
Kunnan sisällä saattaa siis olla monenlaisia kieliyhteisöjä ja näillä erilaisia toiveita ja tarpeita.
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Nuo "punaiset" kunnat ovat todella pieniä, joten suomenkielisen pitää olla valmiiksi
ruotsinmielinen, jotta muuttaisi sinne tai ei muuttaisi sieltä pois.
Vaikka lainsäädännössä ruotsi ei enää olisi pakollinen, kuntatasolla Puolue voi edelleen määrätä ruotsin pakolliseksi,
jopa englannin yli ja ohi, ellei tehdä lainmuutosta, jossa englannin kielestä
tulee pakollinen pitkä A-kieli.
En ole Vapaa kielivalinnan jäsen, joten englannin pakollisuus ei minua haittaa.
Englannin pakollisuus on perusteltavissa yksilön kansainvälistymisen mahdollistamisella,
ja mahdollisimman laaja kansainvälisyys taas on Suomen kokonaisedun mukaista.
Ruotsin pakollisuudessa Suomelle elintärkeä kansainvälistyminen ei toteudu,
vaan nimenomaan haittaa maamme kansainvälistymistä.
Ruotsinkieliset brändäävät itsensä ja ruotsin kielen kahlehtivaksi kokemukseksi,
mikäli pakottavat myös vapaan kielivalinnan oloissa kaikki opiskelemaan ruotsia heti ekalta,
kun muut kunnat aloittavat maailmankieli englannilla..
Mutta onko se meidän kannaltamme mitenkään vahingollista,
jos vastapainoksi muualla Suomessa saa ruotsin jättää kokonaan pois.
Siis JOS! Ja vastapainoksi.
Realistinen lähtökohta lienee, että aivan kaikkialla suomenkielinen ei koskaan pääse pakoon de facto pakkoruotsia.
ruotsinmielinen, jotta muuttaisi sinne tai ei muuttaisi sieltä pois.
Vaikka lainsäädännössä ruotsi ei enää olisi pakollinen, kuntatasolla Puolue voi edelleen määrätä ruotsin pakolliseksi,
jopa englannin yli ja ohi, ellei tehdä lainmuutosta, jossa englannin kielestä
tulee pakollinen pitkä A-kieli.
En ole Vapaa kielivalinnan jäsen, joten englannin pakollisuus ei minua haittaa.
Englannin pakollisuus on perusteltavissa yksilön kansainvälistymisen mahdollistamisella,
ja mahdollisimman laaja kansainvälisyys taas on Suomen kokonaisedun mukaista.
Ruotsin pakollisuudessa Suomelle elintärkeä kansainvälistyminen ei toteudu,
vaan nimenomaan haittaa maamme kansainvälistymistä.
Ruotsinkieliset brändäävät itsensä ja ruotsin kielen kahlehtivaksi kokemukseksi,
mikäli pakottavat myös vapaan kielivalinnan oloissa kaikki opiskelemaan ruotsia heti ekalta,
kun muut kunnat aloittavat maailmankieli englannilla..
Mutta onko se meidän kannaltamme mitenkään vahingollista,
jos vastapainoksi muualla Suomessa saa ruotsin jättää kokonaan pois.
Siis JOS! Ja vastapainoksi.
Realistinen lähtökohta lienee, että aivan kaikkialla suomenkielinen ei koskaan pääse pakoon de facto pakkoruotsia.
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Otin tämän kuntalistan esille kahdesta syystä: jos puhutaan alueesta, jolla ruotsi olisi jatkossakin pakollinen,JV Lehtonen kirjoitti:Nuo "punaiset" kunnat ovat todella pieniä, joten suomenkielisen pitää olla valmiiksi
ruotsinmielinen, jotta muuttaisi sinne tai ei muuttaisi sieltä pois. ---
Realistinen lähtökohta lienee, että aivan kaikkialla suomenkielinen ei koskaan pääse pakoon de facto pakkoruotsia.
- on tiedettävä minkälaisesta alueesta puhutaan
- on tarkennettava peruste sille, miksi ruotsi olisi noilla alueilla pakollinen, jos peruste on arjen tiivis vuorovaikutus kieliryhmien välillä, silloin ruotsinkielisten määrän on oltava suuri kaikkialla kunnan sisällä ja sen lähiympäristössä. Esimerkiksi Kauniainen ei mielestäni enää täytä tällaista luontaisen kaksikielisyyden vaatimusta, nimimerkillä umpisuomenkielinen sukulaisperhe Kauniaisissa jo kolmatta polvea.
On nimittäin tärkeää se, että perusteet kielipolitiikassa pidetään selkeinä ja oikeudenmukaisina. Liian pitkään on ollut liikkeellä hämäriä mutuja ja joillakin oikeutta päättää muitten lasten kielitaidosta ymmärtämättä näiden muiden tarpeita ja toiveita.
MUTTA oleellista on tietysti se, että JOS toinen vieras kieli tulee jatkossakin olemaan pakollinen NIIN perustellut vapautukset saadaan toimimaan ja vapautuksen saaneille oppilaille järjestyy mielekkäät vaihtoehdot. NYT vapautukset eivät mitenkään toimi, KOSKA kansalliskielen osaaminen osana yleissivistystä on niin tärkeä JA ilman ruotsia ei voi koskaan valmistua mistään eikä saada virkoja - tämähän on se syy, miksi vääristellen väitetään pakkoruotsia muka tasa-arvon varmistajaksi (terveisiä taas Orwellille).
Juuri ihanan kesäisiltä syysmarkkinoilta tulleena haluan myös muistuttaa, että alueellisuus on nykyisin erilaista kuin ennen. Esimerkiksi 50 kilometriä on vielä ihan yleinen työ-, koulu- ja markkinamatka, ja sen aikana kunta ehtii vaihtua useamman kerran. Näin on myös muiden palveluiden kanssa, joten luulen, että meillä on jatkossa vähemmän ongelmia palvelujen kielten suhteen, maahanmuuttajat tuovat vielä lisänsä kuvioon.
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Yritin vielä koostaa itselleni lyhennelmän Jaskan mallista, lienenkö ymmärtänyt oikein:
Inkoo 54,3 - suomenkielinen alakoulu, yläkoulu Lohjalla tai Raaseporissa
Kristiinankaupunki 55,4 - kaksi suomenkielistä alakoulua, yläkoulu ja lukio
Pietarsaari 55,8 - nelja suomenkielistä alakoulua, yläkoulu ja lukio
Parainen 56,4 - kuusi alakoulua, saaristokoulu, yläkoulu ja lukio
--------------------
Raasepori 65,4 - viisi suomenkielistä alakoulua, kaksi yhtenäistä peruskoulua, yläkoulu ja lukio
Mustasaari 69 - suomenkielinen alakoulu ja yhtenäinen peruskoulu, lukioon muualle
Kemiönsaari 70,3 - suomenkielinen alakoulu ja yhtenäinen peruskoulu (lukioon Saloon?)
--------------------
Larsmo/Luoto (92,6 %) 4 719- suomenkieliset lapset käyvät koulunsa naapurikunnassa
Korsnäs (89,8 %) 2 239 - ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta
Närpiö (87,6 %) 9 464 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläkoulu ja lukio yhteinen suomenkielisen naapurikunnan kanssa
Pedersöre (90 %) 10 821 - yhdessä alakoulussa suomenkielistä esiopetusta ja merkintä "suvaitsevaisuutta sekä kommunikointia molemmilla kotimaisilla kielillä", yläkoulu ja lukio ruotsinkielinen.
Uusikaarlepyy (88,9 %) 7 452 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu joko ruotsinkielisessä koulussa tai naapurikunnassa
Maalahti (87,5 %) 5 614 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu naapurikunnissa
Kruunupyy (83,2 %) 6 720 - suomenkieliset lapset ostopalveluna naapurikuntien kouluissa
Vöyri (82,7 %) 6 686 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6 kahdessa koulussa, yläluokat naapurikuntiin
Pakkoruotsi olisi toteutettavissa niissä kunnissa, joissa on oma suomenkielinen koulupolku mahdollisesti kielikylvystä alkaen yläkoulun loppuun. Osassa pakkoruotsi olisi toteutettava ei-ruotsinkielisessä naapurikunnassa ostopalveluna. Osa lapsista mahdollisesti kaksikielisiä, joten tarvitsisivat äidinkielen tasoisen ruotsin.
Tässä kunnat:Svenskfinlandin eli ruotsinkielisen Suomen ydinvyöhykkeeseen kuuluvat ne kunnat, joissa enemmistö asukkaista on ruotsinkielisiä. Tällöin vyöhykkeen yhteiskunnallinen kieli on ruotsi, joten pakkoruotsi säilyisi näissä kunnissa --- vain tämä 1 % suomenkielisistä jäisi edelleen pakkoruotsin piiriin, ja 99 % maamme suomenkielisistä vapautuisi pakkoruotsista.
Inkoo 54,3 - suomenkielinen alakoulu, yläkoulu Lohjalla tai Raaseporissa
Kristiinankaupunki 55,4 - kaksi suomenkielistä alakoulua, yläkoulu ja lukio
Pietarsaari 55,8 - nelja suomenkielistä alakoulua, yläkoulu ja lukio
Parainen 56,4 - kuusi alakoulua, saaristokoulu, yläkoulu ja lukio
--------------------
Raasepori 65,4 - viisi suomenkielistä alakoulua, kaksi yhtenäistä peruskoulua, yläkoulu ja lukio
Mustasaari 69 - suomenkielinen alakoulu ja yhtenäinen peruskoulu, lukioon muualle
Kemiönsaari 70,3 - suomenkielinen alakoulu ja yhtenäinen peruskoulu (lukioon Saloon?)
--------------------
Larsmo/Luoto (92,6 %) 4 719- suomenkieliset lapset käyvät koulunsa naapurikunnassa
Korsnäs (89,8 %) 2 239 - ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta
Närpiö (87,6 %) 9 464 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläkoulu ja lukio yhteinen suomenkielisen naapurikunnan kanssa
Pedersöre (90 %) 10 821 - yhdessä alakoulussa suomenkielistä esiopetusta ja merkintä "suvaitsevaisuutta sekä kommunikointia molemmilla kotimaisilla kielillä", yläkoulu ja lukio ruotsinkielinen.
Uusikaarlepyy (88,9 %) 7 452 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu joko ruotsinkielisessä koulussa tai naapurikunnassa
Maalahti (87,5 %) 5 614 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu naapurikunnissa
Kruunupyy (83,2 %) 6 720 - suomenkieliset lapset ostopalveluna naapurikuntien kouluissa
Vöyri (82,7 %) 6 686 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6 kahdessa koulussa, yläluokat naapurikuntiin
Pakkoruotsi olisi toteutettavissa niissä kunnissa, joissa on oma suomenkielinen koulupolku mahdollisesti kielikylvystä alkaen yläkoulun loppuun. Osassa pakkoruotsi olisi toteutettava ei-ruotsinkielisessä naapurikunnassa ostopalveluna. Osa lapsista mahdollisesti kaksikielisiä, joten tarvitsisivat äidinkielen tasoisen ruotsin.
Tarkennus
- 50 % raja on loogisin raja, koska se ratkaisee enemmistökielen.
- ruotsinkieliset palvelut tulee säilyttää Svenskfinlandin ydin- ja sisävyöhykkeellä, eli alueilla joilla on vähintään 20 % ruotsinkielisiä.
- nykyinenkin raja voidaan säilyttää, kunhan valtakunnallisesta pakkoruotsista päästään. Etenkin pelkojen lievittämiseksi olisin valmis vaikka jättämään rajan toistaiseksi ennalleen.
Taustoja:
- Suomi koostuu kolmesta vanhasta "etnisestä reviiristä", ja niitä pitäisi myös ylläpitää. Suomen valtion velvollisuus on säilyttää maamme suomenkielinen, ruotsinkielinen ja saamenkielinen yhteisö.
- Ruotsinkieliset suuntautuvat kielensä vuoksi luontevasti Ruotsiin - miksi heidät pitäisi pakottaa suuntautumaan Suomeen? Eivätkö ne, jotka niin haluavat valita, saa itse sitä valita?
Joustoa:
- Yhtyneissä suurkunnissa pitäisi olla joustoa, eli mahdollisuus käsitellä alueita (esim. vanhoja pienkuntia) eri kriteerein, jos niissä kielisuhteet olisivat aivan erilaiset.
Puoltoa:
- Häkkisen ajattelu edustaa mielestäni sitä alkuperäistä perustuslain 17 §/hallitusmuodon 14 § henkeä, että ruotsinkieliset huolehtivat itse itsestään ja heille annetaan lupa ja resurssit huolehtia itse itsestään mm. monipuolisen ruotsinkielisen koulutuksen avulla.
- Häkkisen malli on sveitsiläinen malli, ei vaadi perustuslain muutosta.Yhden pääkielen malli on ruotsalainen malli, vaatii perustuslain muutoksen.
Ongelma:
- kuntaliitospykälä on yksinkertaisesti järjetön! Miksei kuntaliitoksissakin voisi säilyttää sen alkuperäisen ruotsinkielisen kunnan rakenteita, sen sijaan että luodaan uusia keinotekoisia kuntakeskuksia ja -jakoja? Ja samalla laajennetaan ruotsinkielisiä rakenteita suomenkielisille alueille.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Nyt kävit läpi surupaikkakunnat kouluineen.
Mahtaako muut kuin Hanko olla hätää kärsimässä, sillä Hangosta lähin toisen asteen suomenkielinen koulu on Lohjalla.
Mahtaako muut kuin Hanko olla hätää kärsimässä, sillä Hangosta lähin toisen asteen suomenkielinen koulu on Lohjalla.
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Kiitos valtavan hienosta koosteesta. Varmaan hyvä muistutus siitä monelle, että suomenkieliset joskus ovat vähemmistönä, jolle on järjestettävä erityisratkaisuja.NRR kirjoitti:Inkoo 54,3 - suomenkielinen alakoulu, yläkoulu Lohjalla tai Raaseporissa
Kristiinankaupunki 55,4 - kaksi suomenkielistä alakoulua, yläkoulu ja lukio
Pietarsaari 55,8 - nelja suomenkielistä alakoulua, yläkoulu ja lukio
Parainen 56,4 - kuusi alakoulua, saaristokoulu, yläkoulu ja lukio
--------------------
Raasepori 65,4 - viisi suomenkielistä alakoulua, kaksi yhtenäistä peruskoulua, yläkoulu ja lukio
Mustasaari 69 - suomenkielinen alakoulu ja yhtenäinen peruskoulu, lukioon muualle
Kemiönsaari 70,3 - suomenkielinen alakoulu ja yhtenäinen peruskoulu (lukioon Saloon?)
--------------------
Larsmo/Luoto (92,6 %) 4 719- suomenkieliset lapset käyvät koulunsa naapurikunnassa
Korsnäs (89,8 %) 2 239 - ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta
Närpiö (87,6 %) 9 464 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläkoulu ja lukio yhteinen suomenkielisen naapurikunnan kanssa
Pedersöre (90 %) 10 821 - yhdessä alakoulussa suomenkielistä esiopetusta ja merkintä "suvaitsevaisuutta sekä kommunikointia molemmilla kotimaisilla kielillä", yläkoulu ja lukio ruotsinkielinen.
Uusikaarlepyy (88,9 %) 7 452 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu joko ruotsinkielisessä koulussa tai naapurikunnassa
Maalahti (87,5 %) 5 614 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu naapurikunnissa
Kruunupyy (83,2 %) 6 720 - suomenkieliset lapset ostopalveluna naapurikuntien kouluissa
Vöyri (82,7 %) 6 686 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6 kahdessa koulussa, yläluokat naapurikuntiin
Mutta en edelleenkään ymmärrä mitä ajat tällä takaa. Miksi kotikunnassa pitäisi olla kokonainen suomenkielinen opetuspolku 1-9, jotta siellä voitaisiin toteuttaa Jaskan esittämä pakollinen ruotsi?
Tai käänteisesti: miksi täällä meidän kulmilla Askolan kunnassa (3,2 %), josta ruotsinkieliset lapset tulevat tänne Porvooseen kouluun, pitäisi olla kokonainen ruotsinkielinen peruskoulusetti rutiköyhässä Askolassa, jotta näiltä oppilailta pitäisi voida vaatia pakollista suomea...? En ymmärrä.
Ehkä haluat osoittaa, että pakollisen ruotsin opettaminen 50+%-kuntien suomenkielisille lapsille aiheuttaa ongelmia, kun ryhmät menevat niin pieniksi kun pakollinen B1-ruotsi siellä naapurikunnassa on poistunut ohjelmistosta. Olet kenties silloin oikeassa. Se taas mielestäni aiheuttaa paineita kunnille Inkoosta Vöyriin tarjoamaan laajempaa suomenkielistä koulua suomenkielisille oppilaille heidän omassa kotikunnassaan. Jos naapurikunta siis ei halua sitä ruotsipakettia enää tuottaa ja myydä ostopalveluna.
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Inkoo 54,3 3 019 - suomenkielinen alakoulu, yläkoulu Lohjalla tai Raaseporissa
Kristiinankaupunki 55,4 3 878 - kaksi suomenkielistä alakoulua, yläkoulu ja lukio
Pietarsaari 55,8 10 965 - nelja suomenkielistä alakoulua, yläkoulu ja lukio
Parainen 56,4 8 745 - kuusi alakoulua, saaristokoulu, yläkoulu ja lukio
--------------------
Raasepori 65,4 18 756 - viisi suomenkielistä alakoulua, kaksi yhtenäistä peruskoulua, yläkoulu ja lukio
Mustasaari 69 13 209 - suomenkielinen alakoulu ja yhtenäinen peruskoulu, lukioon muualle
Kemiönsaari 70,3 4 932 - suomenkielinen alakoulu ja yhtenäinen peruskoulu (lukioon Saloon?)
--------------------
Larsmo/Luoto (92,6 %) 4 719- suomenkieliset lapset käyvät koulunsa naapurikunnassa
Korsnäs (89,8 %) 2 239 - ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta
Närpiö (87,6 %) 9 464 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläkoulu ja lukio yhteinen suomenkielisen naapurikunnan kanssa
Pedersöre (90 %) 10 821 - yhdessä alakoulussa suomenkielistä esiopetusta ja opetusta
Uusikaarlepyy (88,9 %) 7 452 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu joko ruotsinkielisessä koulussa tai naapurikunnassa
Maalahti (87,5 %) 5 614 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu naapurikunnissa
Kruunupyy (83,2 %) 6 720 - suomenkieliset lapset ostopalveluna naapurikuntien kouluissa
Vöyri (82,7 %) 6 686 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6 kahdessa koulussa, yläluokat naapurikuntiin
Noin 7000 suomenkielistä asuu siis kunnissa, joista peruskoulu ostetaan osin tai kokonaan naapurikunnasta. Alle viisitoistavuotiaita on noissa kunnissa kenties paljonkin alle keskiarvon (n. 20%), mutta kyse on noin tuhannesta lapsesta ja nuoresta, jotka ovat päivähoidon tai peruskoulun piirissä. Osan kohdalla myös ostopalvelut hankitaan ruotsinkielisvoittoisesta kunnasta.
Tietysti kunta voi sopia ostopalveluun liittyvän pakollisen ruotsin ja oletettavasti oppilas perheineen on tyytyväinen, mikäli ruotsi on oppilaan tasoon nähden oikein mitoitettu. Kenties ostopalveluun voidaan lisätä äidinkielen tasoinen ruotsi, jolloin kielikylvyssä aloittanut oppilas voi huoleti jatkaa suomenkielistä koulupolkua, vaikka onkin kasvamassa kaksikieliseksi. Ei liene tarkoituksenmukaista istuttaa kielikylvetettyä lasta samassa ryhmässä "Jag heter Pekka"-tasolle pyrkivien peruskoululaisten kanssa.
Se, että monella on tosiasiassa suomenkielinen palvelurakenne koulukyydin päässä kuitenkin osoittaa, miten erilaisesta tilanteesta meillä on kysymys kuin ulkomaisissa autonomisissa kielialueissa. Luultavasti inhimillisyysnäkökulman vuoksi ruotsinkielisissä kunnissa voidaan joutua ostamaan paitsi koulupalveluja myös suomenkielisiä lääkäripalveluja, terapiapalveluja sekä vanhuspalveluja - ja kaikki kohtuullisen matkan päässä. Tosiasiassa siis näiden kuntien suomenkieliset elävät osin laajemmassa virtuaalikunnassa, jonka kielisuhteet ovat tasaisemmat kuin konkreettisen kotikunnan. Ja ehkä tähän pyritään / pitäisi pyrkiä myös ruotsinkielisten suhteen suomenkielisissä kunnissa.
Näin ei ole perusteltua vaatia yli peruskouluruotsin meneviä opintoja, vaan ostaa oikeutta näihin opintoihin. Kaksikielisethän ne itse kuitenkin valitsevat, koska niistä saa mielekkään suorituksen ja todiste kielitaidosta tuo itselle meriittiä hakeuduttaessa oman kunnan alueella töihin. Poikkeustapausten koulupolkua ei kuitenkaan vaikeutettaisi, vaan vapautukset olisivat mahdollisia esimerkiksi maahanmuuttajien tai erityisoppilaiden kohdalla.
Ruotsinkielisiin kuntiin muuttaviltakaan ei vaadita kieliopintoja muutto-oikeuden saamiseksi. Aina tulee olemaan myös poikkeuksia. Tosin kenties toimiva ruotsin aikuiskoulutus (ainakin osin etänä) olisi paras tapa taata kuntalaisille oman kunnan erityisyyttä vastaava kielitaito.
Tärkeää olisi tuottaa alueellisesta kielitilanteesta ja kielitarpeista todellista tietoa. Siksi olisi tärkeää, että monikieliset voivat rekisteröidä kaksi äidinkieltä tai lähes äidinkielenomaisen kielen. Olisi tärkeää myös, että paikallisia vanhempia kuultaisiin (kuten nyt Raaseporissa järjestettiin kysely pakko-A1-ruotsista) ja että kyselyn tulokset julkistettaisiin ja niiden annettaisiin myös vaikuttaa (toisin kuin nyt Raaseporissa, missä kyselyn tulosten yksityiskohtia ei julkisteta eikä annettu tulosten mitenkään vaikuttaa).
Ilman luottamusta demokratiaan, on vaikea kuvitetlla, että mikään kielimalli toimisi oikeudenmukaisesti.
Kristiinankaupunki 55,4 3 878 - kaksi suomenkielistä alakoulua, yläkoulu ja lukio
Pietarsaari 55,8 10 965 - nelja suomenkielistä alakoulua, yläkoulu ja lukio
Parainen 56,4 8 745 - kuusi alakoulua, saaristokoulu, yläkoulu ja lukio
--------------------
Raasepori 65,4 18 756 - viisi suomenkielistä alakoulua, kaksi yhtenäistä peruskoulua, yläkoulu ja lukio
Mustasaari 69 13 209 - suomenkielinen alakoulu ja yhtenäinen peruskoulu, lukioon muualle
Kemiönsaari 70,3 4 932 - suomenkielinen alakoulu ja yhtenäinen peruskoulu (lukioon Saloon?)
--------------------
Larsmo/Luoto (92,6 %) 4 719- suomenkieliset lapset käyvät koulunsa naapurikunnassa
Korsnäs (89,8 %) 2 239 - ei tietoa suomenkielisestä opetuksesta
Närpiö (87,6 %) 9 464 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6, yläkoulu ja lukio yhteinen suomenkielisen naapurikunnan kanssa
Pedersöre (90 %) 10 821 - yhdessä alakoulussa suomenkielistä esiopetusta ja opetusta
Uusikaarlepyy (88,9 %) 7 452 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu joko ruotsinkielisessä koulussa tai naapurikunnassa
Maalahti (87,5 %) 5 614 - yksi suomenkielinen alakoulu 1-6, yläkoulu naapurikunnissa
Kruunupyy (83,2 %) 6 720 - suomenkieliset lapset ostopalveluna naapurikuntien kouluissa
Vöyri (82,7 %) 6 686 - suomenkielistä opetusta luokilla 1-6 kahdessa koulussa, yläluokat naapurikuntiin
Noin 7000 suomenkielistä asuu siis kunnissa, joista peruskoulu ostetaan osin tai kokonaan naapurikunnasta. Alle viisitoistavuotiaita on noissa kunnissa kenties paljonkin alle keskiarvon (n. 20%), mutta kyse on noin tuhannesta lapsesta ja nuoresta, jotka ovat päivähoidon tai peruskoulun piirissä. Osan kohdalla myös ostopalvelut hankitaan ruotsinkielisvoittoisesta kunnasta.
Haluan vain nähdä selvästi.Jan-Erik Andelin kirjoitti:--- Miksi kotikunnassa pitäisi olla kokonainen suomenkielinen opetuspolku 1-9, jotta siellä voitaisiin toteuttaa Jaskan esittämä pakollinen ruotsi? --- miksi täällä meidän kulmilla Askolan kunnassa (3,2 %), josta ruotsinkieliset lapset tulevat tänne Porvooseen kouluun, pitäisi olla kokonainen ruotsinkielinen peruskoulusetti rutiköyhässä Askolassa, jotta näiltä oppilailta pitäisi voida vaatia pakollista suomea...? --- Ehkä haluat osoittaa, että pakollisen ruotsin opettaminen 50+%-kuntien suomenkielisille lapsille aiheuttaa ongelmia, kun ryhmät menevat niin pieniksi kun pakollinen B1-ruotsi siellä naapurikunnassa on poistunut ohjelmistosta.
Tietysti kunta voi sopia ostopalveluun liittyvän pakollisen ruotsin ja oletettavasti oppilas perheineen on tyytyväinen, mikäli ruotsi on oppilaan tasoon nähden oikein mitoitettu. Kenties ostopalveluun voidaan lisätä äidinkielen tasoinen ruotsi, jolloin kielikylvyssä aloittanut oppilas voi huoleti jatkaa suomenkielistä koulupolkua, vaikka onkin kasvamassa kaksikieliseksi. Ei liene tarkoituksenmukaista istuttaa kielikylvetettyä lasta samassa ryhmässä "Jag heter Pekka"-tasolle pyrkivien peruskoululaisten kanssa.
Se, että monella on tosiasiassa suomenkielinen palvelurakenne koulukyydin päässä kuitenkin osoittaa, miten erilaisesta tilanteesta meillä on kysymys kuin ulkomaisissa autonomisissa kielialueissa. Luultavasti inhimillisyysnäkökulman vuoksi ruotsinkielisissä kunnissa voidaan joutua ostamaan paitsi koulupalveluja myös suomenkielisiä lääkäripalveluja, terapiapalveluja sekä vanhuspalveluja - ja kaikki kohtuullisen matkan päässä. Tosiasiassa siis näiden kuntien suomenkieliset elävät osin laajemmassa virtuaalikunnassa, jonka kielisuhteet ovat tasaisemmat kuin konkreettisen kotikunnan. Ja ehkä tähän pyritään / pitäisi pyrkiä myös ruotsinkielisten suhteen suomenkielisissä kunnissa.
Näin ei ole perusteltua vaatia yli peruskouluruotsin meneviä opintoja, vaan ostaa oikeutta näihin opintoihin. Kaksikielisethän ne itse kuitenkin valitsevat, koska niistä saa mielekkään suorituksen ja todiste kielitaidosta tuo itselle meriittiä hakeuduttaessa oman kunnan alueella töihin. Poikkeustapausten koulupolkua ei kuitenkaan vaikeutettaisi, vaan vapautukset olisivat mahdollisia esimerkiksi maahanmuuttajien tai erityisoppilaiden kohdalla.
Ruotsinkielisiin kuntiin muuttaviltakaan ei vaadita kieliopintoja muutto-oikeuden saamiseksi. Aina tulee olemaan myös poikkeuksia. Tosin kenties toimiva ruotsin aikuiskoulutus (ainakin osin etänä) olisi paras tapa taata kuntalaisille oman kunnan erityisyyttä vastaava kielitaito.
Oletan, että myös suomenkielisten kielivalinnat aidosti ruotsinkielisillä alueilla ovat "luonnollisia"´, mikäli heidän kotipaikkansa ei ole jonkin oudon liitossotkun takia muuttunut paperilla kaksikieliseksi vaikka se todellisuudessa on ja on aina ollut suomenkielinen.JEA Jaskan blogissa kirjoitti:--- tämä "pakkojen symmetria" on tietysti jotenkin hyvä perustelu kielten tasa-arvolle, mutta samallahan on niin, että vähemmistö(t)hän ei aktiivisesti vastusta suomen oppimista - ainakaan toistaiseksi. Näin ollen kielivalinta ruotsinkielisissä kunnissa on loppujen lopuksi aika "luonnollista". --- Tässä on tietysti hyvä pitää periaatteet pystyssä niin kuin Jaska kunnioittavasti tekee, mutta ei pidä yliformalisoidakaan.
Tärkeää olisi tuottaa alueellisesta kielitilanteesta ja kielitarpeista todellista tietoa. Siksi olisi tärkeää, että monikieliset voivat rekisteröidä kaksi äidinkieltä tai lähes äidinkielenomaisen kielen. Olisi tärkeää myös, että paikallisia vanhempia kuultaisiin (kuten nyt Raaseporissa järjestettiin kysely pakko-A1-ruotsista) ja että kyselyn tulokset julkistettaisiin ja niiden annettaisiin myös vaikuttaa (toisin kuin nyt Raaseporissa, missä kyselyn tulosten yksityiskohtia ei julkisteta eikä annettu tulosten mitenkään vaikuttaa).
Ilman luottamusta demokratiaan, on vaikea kuvitetlla, että mikään kielimalli toimisi oikeudenmukaisesti.
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Hyvä, että haluat nähdä selvästi. Luettelet muilta osin arkitilanteita, jotka ovat enemmän kuin tuttuja maan toiseksi suurimmalle kieliryhmälle. Vastaavasti voisi luetella skaalan toisesta päästäNRR kirjoitti:Haluan vain nähdä selvästi. Tietysti kunta voi sopia ostopalveluun liittyvän pakollisen ruotsin ja oletettavasti oppilas perheineen on tyytyväinen, mikäli ruotsi on oppilaan tasoon nähden oikein mitoitettu. Kenties ostopalveluun voidaan lisätä äidinkielen tasoinen ruotsi, jolloin kielikylvyssä aloittanut oppilas voi huoleti jatkaa suomenkielistä koulupolkua, vaikka onkin kasvamassa kaksikieliseksi. Ei liene tarkoituksenmukaista istuttaa kielikylvetettyä lasta samassa ryhmässä "Jag heter Pekka"-tasolle pyrkivien peruskoululaisten kanssa.
(keskeneräinen, äkkiä sumplittu lista)
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Poistettu. Miksi itse asiassa syöttäisin tänne dataa lasten ja nuorten kouluoloista,
kun sitä kuitenkin foorumissa tulkitaan kehitteillä olevaksi sortoverkostoksi?
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Viimeksi muokannut Jan-Erik Andelin, 25.09.2014 12:01. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Liittyykö tähän jotain haasteita tai huomioitavaa aluemalliin liittyen? Onko mahdollista, ettei näille oppilaille saataisi äidinkielen tasoista suomea tms. Entä saavatko nämä ruotsinkieliset ryhmät mitään muita palveluja ostoperiaatteella naapurista? Toisiko Jaskan malli jotain muutosta heidän elämäänsä?Jan-Erik Andelin kirjoitti: Vastaavasti voisi luetella skaalan toisesta päästä ---
Onkohan vastaavaa ME15-yhteisöä suomenkielisille päiväkodeille ja kouluille ruotsinkielisillä alueilla?
Lisäys - näinhän jatkossa toimisi myös pakkoruotsiverkostoon joutuvat kunnat - oppilaiden opetussuunnitelmat, sijoituskoulut ja oikeus omantasoiseen ruotsiin hoidetaan tällaisen yhteisen ylätason kautta.
Re: Alueellista kielipolitiikkaa, kieliin liittyviä tunnuslu
Mielenkiintoista pohdiskelua.Se, että monella on tosiasiassa suomenkielinen palvelurakenne koulukyydin päässä kuitenkin osoittaa, miten erilaisesta tilanteesta meillä on kysymys kuin ulkomaisissa autonomisissa kielialueissa. Luultavasti inhimillisyysnäkökulman vuoksi ruotsinkielisissä kunnissa voidaan joutua ostamaan paitsi koulupalveluja myös suomenkielisiä lääkäripalveluja, terapiapalveluja sekä vanhuspalveluja - ja kaikki kohtuullisen matkan päässä. Tosiasiassa siis näiden kuntien suomenkieliset elävät osin laajemmassa virtuaalikunnassa, jonka kielisuhteet ovat tasaisemmat kuin konkreettisen kotikunnan. Ja ehkä tähän pyritään / pitäisi pyrkiä myös ruotsinkielisten suhteen suomenkielisissä kunnissa.
Eikö nyt alakin näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta tehdä mahdollisimman monesta kunnasta (sillä alueella, jossa asuu kummankinkielisiä) kaksikielisiä? Silloin niissä olisi kaksi yhteiskunnallista kieltä, ja kumpikin kieliryhmä pärjäisi äidinkielellään ilman pakkokieliä. Kuntien yhdistäminen suurkunniksi voitaisiin tehdä oppilaitoskeskeisesti.