Kouluruotsi ja Melin - Slaget efter tolv
Lähetetty: 14.09.2014 01:43
Slaget efter tolv - dagens debatt
11.09.14 Om skolsvenskan
http://arenan.yle.fi/radio/2355881
Keskustelijoina Olav. S. Melin ja Uuskaarlepyystä tuleva RKP:n edustaja.
Uuskaarlepyyläinen päivitteli aluksi, että nyt kerätään rahaa ruotsin opetuksen poistamiseksi kun suvaitsevaisuus ja monikielisyys edellyttäisi rahan keräämistä monipuolisen kieltenopetuksen hyväksi.
* Mitä sanotte yhdistyksestä Vapaa kielivalinta, pitääkö heitä kuunnella?
Melinin mukaan yhdistyksen puheenjohtaja Rostila on kolumnissaan myöntänyt, että haluaa ruotsin pois Suomesta ja Rostilan asenne leimaa hanketta. Tietysti meidän pitäisi kuunnella heitä, kaikki kansalaisaloitteen allekirjoittajat eivät jaa Rostilan fanatismia. Eduskuntakäsittely ei tule tuottamaan tulosta, joten he varautuvat nyt tähän. Suuret puolueet lähtevät siitä, että ruotsia tarvitaan ja --- demokratiska prinsiper motiverar svenskans existens, ei ole vain oikeuksia vain myös velvollisuuksia, jotka ovat pakollisuuden takana. Kommunitärt tänkande yhdistää Kokoomusta ja Sosiaalidemokraatteja...
Uuskaarlepyyläinen RKP-edustaja sanoo ymmärtävänsä, että on työlästä opiskella ruotsia, onhan vaikka kuinka moni Pohjanmaan ruotsinkielinen kokenut, että on tosi työlästä opiskella suomea, mutta tässä on enemmän hetsiä kuin asiallista kielikeskustelua. Antaa heidän keskustella. Me seisomme sen takana, että kaksikielisyys taataan perustuslaissa ja sitä ei muuteta. Meidän on löydettävä ruotsin kielen positiiviset puolet, joita tuoda esiin.
* Mikä on ongelma?
Melinin mielestä ongelma on se, että meillä mustamaalataan ruotsia ja niitä, jotka puhuvat ruotsia, agitoidaan ruotsia vastaan. Tulee päivä, jolloin tämä ongelma täytyy ratkaista, hän sanoi ja jatkoi, että on huolestuttavaa, että vain kolmannes pojista kirjoittaa enää ruotsin.
Melinin mukaan ruotsin vapaaehtoisuus tulisi yhdistää siihen, että samanaikaisesti voimallisesti uudistetaan koulutusta siten, että kehitetään kielikylpyä ja että ruotsi tulee jo ykkösellä, keskitytään puhumaan ei kielioppiin ja ruotsin oppiminen on hauskaa - tarvitaan porkkanoita, jotka tekevät ruotsista kiinnostavan.
Uuskaarlepyyläinen: Ei kouluruotsia tarvitse poistaa tämän yhteydessä. Miksi niin moni vastustaa ruotsin opetusta - entä jos sama tapahtuisi matematiikalle, pitää uudistaa sen sijaan että sanottaisiin, tehdään matematiikasta vapaaehtoinen.
Melin: Kaksi asiaa. Ensinkin nähdään miten kehitys menee siihen suuntaan, että ruotsista tulee vähemmän suosittu ja samalla ilmenee illviljaa ruotsia kohtaan. Tämä täytyy keskeyttää. Toiseksi tämä ei ole meidän asiamme, vaan suomenkielisen väestön asia.
Uuskaarlepyyläinen: Kosovossa oli sama debatti. Ihmisillä oli aiemmin luonteva kontakti albaaninpuhujien ja serbokroatian puhujien välillä. Nyt vallitsee täydellinen haluttomuus osata toista kieltä. Kaksikielisyyden tuominen uudestaan etnisten ja sodan rakentamien esteiden yli on entistä vaikeampaa. Minusta emme voi antaa suomalaisen väestön päättää, haluavatko vai eivät. Aina ei voi demokratia vallita.
Melin muistutti, ettemme ole samassa tilanteessa.
* Sopiiko sama kielivaatimus koko maahan?
Uuskaarlepyyläinen aloitti siitä, että eihän lapsi voi tietää, missä asuu ja toimii aikuisena, mutta siirtyi sitten puhumaan siitä, miten erilainen on ruotsinkielisten todellisuus eri puolilla Suomea.
Onko pakkoruotsi kynnyskysymys RKP:lle?
Melinin mukaan RKP on tehnyt hyvää työtä ruotsin puolesta ja toivoittavasti RKP voi työskennellä sen puolesta, että pakollinen ruotsi saa uuden merkityksen. Kielikylvyt ja ykköseltä alkava ruotsi ovat kuulemma oleellisia. Lopuksi hän muistutti erityisesti helsinkiläisiä ruotsinkielisiä, että kielen suojelemisessa tärkeintä on käyttää sitä.
11.09.14 Om skolsvenskan
http://arenan.yle.fi/radio/2355881
Keskustelijoina Olav. S. Melin ja Uuskaarlepyystä tuleva RKP:n edustaja.
Uuskaarlepyyläinen päivitteli aluksi, että nyt kerätään rahaa ruotsin opetuksen poistamiseksi kun suvaitsevaisuus ja monikielisyys edellyttäisi rahan keräämistä monipuolisen kieltenopetuksen hyväksi.
* Mitä sanotte yhdistyksestä Vapaa kielivalinta, pitääkö heitä kuunnella?
Melinin mukaan yhdistyksen puheenjohtaja Rostila on kolumnissaan myöntänyt, että haluaa ruotsin pois Suomesta ja Rostilan asenne leimaa hanketta. Tietysti meidän pitäisi kuunnella heitä, kaikki kansalaisaloitteen allekirjoittajat eivät jaa Rostilan fanatismia. Eduskuntakäsittely ei tule tuottamaan tulosta, joten he varautuvat nyt tähän. Suuret puolueet lähtevät siitä, että ruotsia tarvitaan ja --- demokratiska prinsiper motiverar svenskans existens, ei ole vain oikeuksia vain myös velvollisuuksia, jotka ovat pakollisuuden takana. Kommunitärt tänkande yhdistää Kokoomusta ja Sosiaalidemokraatteja...
Uuskaarlepyyläinen RKP-edustaja sanoo ymmärtävänsä, että on työlästä opiskella ruotsia, onhan vaikka kuinka moni Pohjanmaan ruotsinkielinen kokenut, että on tosi työlästä opiskella suomea, mutta tässä on enemmän hetsiä kuin asiallista kielikeskustelua. Antaa heidän keskustella. Me seisomme sen takana, että kaksikielisyys taataan perustuslaissa ja sitä ei muuteta. Meidän on löydettävä ruotsin kielen positiiviset puolet, joita tuoda esiin.
* Mikä on ongelma?
Melinin mielestä ongelma on se, että meillä mustamaalataan ruotsia ja niitä, jotka puhuvat ruotsia, agitoidaan ruotsia vastaan. Tulee päivä, jolloin tämä ongelma täytyy ratkaista, hän sanoi ja jatkoi, että on huolestuttavaa, että vain kolmannes pojista kirjoittaa enää ruotsin.
Melinin mukaan ruotsin vapaaehtoisuus tulisi yhdistää siihen, että samanaikaisesti voimallisesti uudistetaan koulutusta siten, että kehitetään kielikylpyä ja että ruotsi tulee jo ykkösellä, keskitytään puhumaan ei kielioppiin ja ruotsin oppiminen on hauskaa - tarvitaan porkkanoita, jotka tekevät ruotsista kiinnostavan.
Uuskaarlepyyläinen: Ei kouluruotsia tarvitse poistaa tämän yhteydessä. Miksi niin moni vastustaa ruotsin opetusta - entä jos sama tapahtuisi matematiikalle, pitää uudistaa sen sijaan että sanottaisiin, tehdään matematiikasta vapaaehtoinen.
Melin: Kaksi asiaa. Ensinkin nähdään miten kehitys menee siihen suuntaan, että ruotsista tulee vähemmän suosittu ja samalla ilmenee illviljaa ruotsia kohtaan. Tämä täytyy keskeyttää. Toiseksi tämä ei ole meidän asiamme, vaan suomenkielisen väestön asia.
Uuskaarlepyyläinen: Kosovossa oli sama debatti. Ihmisillä oli aiemmin luonteva kontakti albaaninpuhujien ja serbokroatian puhujien välillä. Nyt vallitsee täydellinen haluttomuus osata toista kieltä. Kaksikielisyyden tuominen uudestaan etnisten ja sodan rakentamien esteiden yli on entistä vaikeampaa. Minusta emme voi antaa suomalaisen väestön päättää, haluavatko vai eivät. Aina ei voi demokratia vallita.
Melin muistutti, ettemme ole samassa tilanteessa.
* Sopiiko sama kielivaatimus koko maahan?
Uuskaarlepyyläinen aloitti siitä, että eihän lapsi voi tietää, missä asuu ja toimii aikuisena, mutta siirtyi sitten puhumaan siitä, miten erilainen on ruotsinkielisten todellisuus eri puolilla Suomea.
Onko pakkoruotsi kynnyskysymys RKP:lle?
Melinin mukaan RKP on tehnyt hyvää työtä ruotsin puolesta ja toivoittavasti RKP voi työskennellä sen puolesta, että pakollinen ruotsi saa uuden merkityksen. Kielikylvyt ja ykköseltä alkava ruotsi ovat kuulemma oleellisia. Lopuksi hän muistutti erityisesti helsinkiläisiä ruotsinkielisiä, että kielen suojelemisessa tärkeintä on käyttää sitä.
