Svensk Ungdomin Schauman esittää teesinsä VKV:n kampanjasta
Lähetetty: 13.09.2014 23:49
Näin lukee tweetatussa kuvassa:
Vieraan kielen ylioppilaskirjoituksissaan suorittavien nuorten määrä vähenee vuosittain. Vapaa Kielivalinta ry syyttää ruotsin kieltä tästä kehityksestä. Yhdistys on sitä mieltä, että muuttamalla ruotsin kielen opiskelemisen vapaaehtoiseksi, suunta muuttuu.
[NRR: Jos ruotsin sijaan voi lukea muuta kieltä, kielivaranto laajenee opiskelijoiden kokeman tarpeen mukaan, tämä on ainoa oikea winwin-suunta.]
Väite, että pakkollisuus olisi ainoa syy vähäiseen kiinnostukseen vieraita kieliä kohtaan viittaa joko vähäiseen tietoon kielten opiskelemisesta tai sitten lopulliseen tavoitteeseen "lakkauttaa" ruotsin kieli kokonaan.
[NRR: Meillä kaikilla on tietoa niin kieltenopiskelusta kuin opiskelusta ylipäätään. Aikaa ja voimia on riitettävä muuhunkin kuin kieltenopiskeluun, toki kieliin suuntautuneet voivat valita kieliä vaikka kuinka. Ruotsin kieli ei ole tässä oleellinen, myös pakkoviro haluttaisiin pois jos sellainen olisi.]
Mitä jos kehitys liittyisi esimerkiksi Suomen nykyhistorian opiskelemiseen? Olisiko meillä silloin vireillä kansalaisaloite? Luultavasti ei, vaan antaisimme alan johtaville kasvatustieteilijöille mahdollisuuden kehittää opetusta, jotta siitä tulisi mahdollisimman innostavaa.
[NRR: Suomen historia ei ole oma oppiaineensa. Historiaa luetaan, koska historialla on omat perusteensa. Historiaa opiskellaan kaikkialla eivätkä historiaopinnot haittaa ja hidasta opiskeluja kuten pakkoruotsi tekee. Mitä tällä vertailulla ylipäätään haetaan? Pakkoruotsia on kehitetty yli 40 vuotta ja koko ajan on muka ollut tuloillaan pedagoginen uudistus, joka muka tekisi siitä mielekästä. Nyt tarvitaan realismia kieliopintojen opiskelijakohtaisen tarpeen ja hyödyn tunnistamisessa, ei lisää hämärtäviä ja virheellisiä puheita.]
Kaikki eivät voi pitää jokaisesta oppiaineesta. Jollekin voi olla suuri hyöty yhdestä aineesta, toisille toisesta. Olemme kaikki erilaisia. Politiikan tekeminen näistä tunteista on vastuutonta ja populistista.
[NRR: Jokaisella oppiaineella on omat perusteensa. Pakollisen ruotsin perusteet riittävät vain kielen vapaaehtoisuuden perusteluun. Jos todella halutaan kunnioittaa oppilaiden erilaisuutta, on huomioitava erilaisuus myös kielten tarpeessa, omaksumiskyvyssä ja yksilön taustoissa ja mieltymyksissä kielten edustamien kulttuurien suhteen.]
Yleissivistävän peruskoulun tarkoitus on antaa oppilaille vahvat perustiedot, jotta he voisivat tehdä omia valintoja. Suomella on kaksi virallista kieltä, ja kuten monissa muissakin maissa, on yleissivistävää osata vähän toista kieltä.
[NRR: ]Ensinkin "vähän" ei ole oikea sana kuvaamaan pakkoruotsiputkea alakoulusta yliopistoon, yksikään nuori ei voi meillä valmistua mihinkään ammattiin ilman mittavia ruotsinopintoja. Toiseksi meidän pakkoruotsiputkemme kaltaista pakkokieltä ei ole missään. Pakolliset kielet ovat joko maailmankieliä (esim. Sveitsissä saksa/ranska), ne ovat verkostoitumis- ja koulutuskieliä pienen populaation nojatessa naapurien osaamiseen ja tarjontaan (esim. Islannin skandinaavista tai Luxemburgin saksa/ranska) tai ne ovat elvytettäviä esivanhempien kieliä, kun maan pääkieli on jo maailmankieli (Irlannin iiri). Yleissivistys on eri asioita eri ihmisille.
Jos käyttäisimme yhtä paljon energiaa kielten opetuksen kehittämiseen kuin siitä keskustelemiseen, olisi muutos tapahtunut jo kauan aikaa sitten. Haluamme innoittaa nuoria kiehtovalla opetuksella - emme tekaistuilla ristiriitoja luovilla kampanjoilla.
[NRR: Aikaa ja varoja ruotsin opetuksen kehittämiseen on käytetty rajattomasti - nyt olisi tosiaan aika käyttää resurssit kieltenopetuksen uudistamiseen kielivapauden pohjalta, jota maassa on haluttu koko pakkoruotsiepisodin ajan. Ahvenanmaalta pakkosuomi jo poistuikin laveamman kielitaidon tieltä.]
Vain osaaminen antaa todellisen valinnanvapauden
[NRR: Vain rehellisyys ja kyky ajatella, perustella on todellista osaamista - ja toki vie valinnanvapauteen monissa asioissa.]
Ida Schauman, Svensk Ungdom
https://twitter.com/svenskungdom/status ... 8238246913
Vieraan kielen ylioppilaskirjoituksissaan suorittavien nuorten määrä vähenee vuosittain. Vapaa Kielivalinta ry syyttää ruotsin kieltä tästä kehityksestä. Yhdistys on sitä mieltä, että muuttamalla ruotsin kielen opiskelemisen vapaaehtoiseksi, suunta muuttuu.
[NRR: Jos ruotsin sijaan voi lukea muuta kieltä, kielivaranto laajenee opiskelijoiden kokeman tarpeen mukaan, tämä on ainoa oikea winwin-suunta.]
Väite, että pakkollisuus olisi ainoa syy vähäiseen kiinnostukseen vieraita kieliä kohtaan viittaa joko vähäiseen tietoon kielten opiskelemisesta tai sitten lopulliseen tavoitteeseen "lakkauttaa" ruotsin kieli kokonaan.
[NRR: Meillä kaikilla on tietoa niin kieltenopiskelusta kuin opiskelusta ylipäätään. Aikaa ja voimia on riitettävä muuhunkin kuin kieltenopiskeluun, toki kieliin suuntautuneet voivat valita kieliä vaikka kuinka. Ruotsin kieli ei ole tässä oleellinen, myös pakkoviro haluttaisiin pois jos sellainen olisi.]
Mitä jos kehitys liittyisi esimerkiksi Suomen nykyhistorian opiskelemiseen? Olisiko meillä silloin vireillä kansalaisaloite? Luultavasti ei, vaan antaisimme alan johtaville kasvatustieteilijöille mahdollisuuden kehittää opetusta, jotta siitä tulisi mahdollisimman innostavaa.
[NRR: Suomen historia ei ole oma oppiaineensa. Historiaa luetaan, koska historialla on omat perusteensa. Historiaa opiskellaan kaikkialla eivätkä historiaopinnot haittaa ja hidasta opiskeluja kuten pakkoruotsi tekee. Mitä tällä vertailulla ylipäätään haetaan? Pakkoruotsia on kehitetty yli 40 vuotta ja koko ajan on muka ollut tuloillaan pedagoginen uudistus, joka muka tekisi siitä mielekästä. Nyt tarvitaan realismia kieliopintojen opiskelijakohtaisen tarpeen ja hyödyn tunnistamisessa, ei lisää hämärtäviä ja virheellisiä puheita.]
Kaikki eivät voi pitää jokaisesta oppiaineesta. Jollekin voi olla suuri hyöty yhdestä aineesta, toisille toisesta. Olemme kaikki erilaisia. Politiikan tekeminen näistä tunteista on vastuutonta ja populistista.
[NRR: Jokaisella oppiaineella on omat perusteensa. Pakollisen ruotsin perusteet riittävät vain kielen vapaaehtoisuuden perusteluun. Jos todella halutaan kunnioittaa oppilaiden erilaisuutta, on huomioitava erilaisuus myös kielten tarpeessa, omaksumiskyvyssä ja yksilön taustoissa ja mieltymyksissä kielten edustamien kulttuurien suhteen.]
Yleissivistävän peruskoulun tarkoitus on antaa oppilaille vahvat perustiedot, jotta he voisivat tehdä omia valintoja. Suomella on kaksi virallista kieltä, ja kuten monissa muissakin maissa, on yleissivistävää osata vähän toista kieltä.
[NRR: ]Ensinkin "vähän" ei ole oikea sana kuvaamaan pakkoruotsiputkea alakoulusta yliopistoon, yksikään nuori ei voi meillä valmistua mihinkään ammattiin ilman mittavia ruotsinopintoja. Toiseksi meidän pakkoruotsiputkemme kaltaista pakkokieltä ei ole missään. Pakolliset kielet ovat joko maailmankieliä (esim. Sveitsissä saksa/ranska), ne ovat verkostoitumis- ja koulutuskieliä pienen populaation nojatessa naapurien osaamiseen ja tarjontaan (esim. Islannin skandinaavista tai Luxemburgin saksa/ranska) tai ne ovat elvytettäviä esivanhempien kieliä, kun maan pääkieli on jo maailmankieli (Irlannin iiri). Yleissivistys on eri asioita eri ihmisille.
Jos käyttäisimme yhtä paljon energiaa kielten opetuksen kehittämiseen kuin siitä keskustelemiseen, olisi muutos tapahtunut jo kauan aikaa sitten. Haluamme innoittaa nuoria kiehtovalla opetuksella - emme tekaistuilla ristiriitoja luovilla kampanjoilla.
[NRR: Aikaa ja varoja ruotsin opetuksen kehittämiseen on käytetty rajattomasti - nyt olisi tosiaan aika käyttää resurssit kieltenopetuksen uudistamiseen kielivapauden pohjalta, jota maassa on haluttu koko pakkoruotsiepisodin ajan. Ahvenanmaalta pakkosuomi jo poistuikin laveamman kielitaidon tieltä.]
Vain osaaminen antaa todellisen valinnanvapauden
[NRR: Vain rehellisyys ja kyky ajatella, perustella on todellista osaamista - ja toki vie valinnanvapauteen monissa asioissa.]
Ida Schauman, Svensk Ungdom
https://twitter.com/svenskungdom/status ... 8238246913