Svensk Ungdomin Schauman esittää teesinsä VKV:n kampanjasta

[NRR]

Näin lukee tweetatussa kuvassa:

Vieraan kielen ylioppilaskirjoituksissaan suorittavien nuorten määrä vähenee vuosittain. Vapaa Kielivalinta ry syyttää ruotsin kieltä tästä kehityksestä. Yhdistys on sitä mieltä, että muuttamalla ruotsin kielen opiskelemisen vapaaehtoiseksi, suunta muuttuu.

[NRR: Jos ruotsin sijaan voi lukea muuta kieltä, kielivaranto laajenee opiskelijoiden kokeman tarpeen mukaan, tämä on ainoa oikea winwin-suunta.]

Väite, että pakkollisuus olisi ainoa syy vähäiseen kiinnostukseen vieraita kieliä kohtaan viittaa joko vähäiseen tietoon kielten opiskelemisesta tai sitten lopulliseen tavoitteeseen "lakkauttaa" ruotsin kieli kokonaan.

[NRR: Meillä kaikilla on tietoa niin kieltenopiskelusta kuin opiskelusta ylipäätään. Aikaa ja voimia on riitettävä muuhunkin kuin kieltenopiskeluun, toki kieliin suuntautuneet voivat valita kieliä vaikka kuinka. Ruotsin kieli ei ole tässä oleellinen, myös pakkoviro haluttaisiin pois jos sellainen olisi.]

Mitä jos kehitys liittyisi esimerkiksi Suomen nykyhistorian opiskelemiseen? Olisiko meillä silloin vireillä kansalaisaloite? Luultavasti ei, vaan antaisimme alan johtaville kasvatustieteilijöille mahdollisuuden kehittää opetusta, jotta siitä tulisi mahdollisimman innostavaa.

[NRR: Suomen historia ei ole oma oppiaineensa. Historiaa luetaan, koska historialla on omat perusteensa. Historiaa opiskellaan kaikkialla eivätkä historiaopinnot haittaa ja hidasta opiskeluja kuten pakkoruotsi tekee. Mitä tällä vertailulla ylipäätään haetaan? Pakkoruotsia on kehitetty yli 40 vuotta ja koko ajan on muka ollut tuloillaan pedagoginen uudistus, joka muka tekisi siitä mielekästä. Nyt tarvitaan realismia kieliopintojen opiskelijakohtaisen tarpeen ja hyödyn tunnistamisessa, ei lisää hämärtäviä ja virheellisiä puheita.]

Kaikki eivät voi pitää jokaisesta oppiaineesta. Jollekin voi olla suuri hyöty yhdestä aineesta, toisille toisesta. Olemme kaikki erilaisia. Politiikan tekeminen näistä tunteista on vastuutonta ja populistista.

[NRR: Jokaisella oppiaineella on omat perusteensa. Pakollisen ruotsin perusteet riittävät vain kielen vapaaehtoisuuden perusteluun. Jos todella halutaan kunnioittaa oppilaiden erilaisuutta, on huomioitava erilaisuus myös kielten tarpeessa, omaksumiskyvyssä ja yksilön taustoissa ja mieltymyksissä kielten edustamien kulttuurien suhteen.]

Yleissivistävän peruskoulun tarkoitus on antaa oppilaille vahvat perustiedot, jotta he voisivat tehdä omia valintoja. Suomella on kaksi virallista kieltä, ja kuten monissa muissakin maissa, on yleissivistävää osata vähän toista kieltä.

[NRR: ]Ensinkin "vähän" ei ole oikea sana kuvaamaan pakkoruotsiputkea alakoulusta yliopistoon, yksikään nuori ei voi meillä valmistua mihinkään ammattiin ilman mittavia ruotsinopintoja. Toiseksi meidän pakkoruotsiputkemme kaltaista pakkokieltä ei ole missään. Pakolliset kielet ovat joko maailmankieliä (esim. Sveitsissä saksa/ranska), ne ovat verkostoitumis- ja koulutuskieliä pienen populaation nojatessa naapurien osaamiseen ja tarjontaan (esim. Islannin skandinaavista tai Luxemburgin saksa/ranska) tai ne ovat elvytettäviä esivanhempien kieliä, kun maan pääkieli on jo maailmankieli (Irlannin iiri). Yleissivistys on eri asioita eri ihmisille.

Jos käyttäisimme yhtä paljon energiaa kielten opetuksen kehittämiseen kuin siitä keskustelemiseen, olisi muutos tapahtunut jo kauan aikaa sitten. Haluamme innoittaa nuoria kiehtovalla opetuksella - emme tekaistuilla ristiriitoja luovilla kampanjoilla.

[NRR: Aikaa ja varoja ruotsin opetuksen kehittämiseen on käytetty rajattomasti - nyt olisi tosiaan aika käyttää resurssit kieltenopetuksen uudistamiseen kielivapauden pohjalta, jota maassa on haluttu koko pakkoruotsiepisodin ajan. Ahvenanmaalta pakkosuomi jo poistuikin laveamman kielitaidon tieltä.]

Vain osaaminen antaa todellisen valinnanvapauden

[NRR: Vain rehellisyys ja kyky ajatella, perustella on todellista osaamista - ja toki vie valinnanvapauteen monissa asioissa.]

Ida Schauman, Svensk Ungdom
https://twitter.com/svenskungdom/status ... 8238246913

[JV Lehtonen]

"Väite, että pakkollisuus olisi ainoa syy vähäiseen kiinnostukseen vieraita kieliä kohtaan viittaa
joko vähäiseen tietoon kielten opiskelemisesta tai sitten lopulliseen tavoitteeseen "lakkauttaa" ruotsin kieli kokonaan."

Kiinnostustahan on, mutta ruotsin kiinninaulattu asema vie aina yhden maailmankielen paikan-
se on ihan matemaattinen fakta. Jos aikaa on 10 tuntia kieliopintoihin ja ruotsi vie niistä 5,
silloin pitää saada lisää tunteja koulupäivään, vuorokauteen, elämään.
Jostain se pakotettu ruotsi on aina pois, jostakin meille merkityksellisemmästä!


Emme elä elämäämme ruotsalaisuudelle, vaikka RKP haluaakin niin- demokratian tietoisesti sivuuttaen!


"Lakkauttaa ruotsin kieli kokonaan" on uusi mantra, jota korostetusti RKP tuntuu toistavan keskenään
ja suggeroi itseään uskomaan siihen.. Väitehän on niin mieletön, että ei sitä ensimmäisellä kerralla usko edes RKP itse,
mutta toistamalla tarpeeksi monta kertaa usko vahvistuu.. itsesuggestio toimii!

[NRR]

Tässä tuoreen blogitekstin käännös, kuvaa hyvin ruotsinkielisten nuorten asennetta, jonka perustan täytyy tulla koulun asenneilmapiiristä - perustellaanko ruotsinkielisissä kouluissa esim. pakkosuomea sillä, että suomenkielisillä on pakkoruotsi?

Minä olen siis suomenruotsalainen. Mikä tarkoittaa että asun Suomessa mutta äidinkieleni on ruotsi.
Me alaamme lukea suomea kakkosella tai kolmosella koulussa, en muista kummalla se oli. Englannin aloitamme vuotta ,yöhemmin. Oma kielitaitoni muodostuu ruotsista, suomesta ja englannista. Lisäksi pystyn palvelemaan asiakkaita ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi.

Nyt on vapaa kielivalinta alkanut sijoittaa busseihin mainoksia suvaitsevaisemman Suomen puolesta. Pois kouluruotsi.

Miten sellainen on suvaitsevaisempaa Suomea.

He siis haluavat että 11-12 vuotiaiden pitäisi saada itse valita oppivatko ruotsia, venäjää vai ei mitään ylimääräistä kieltä. Kyllä ymmärrän että venäjän rajan lähellä asuvilla ehkä olisi enemmän käyttöä venäjästä kuin ruotsista mutta eihän 12 vuotiaalla ole mitään käsitystä siitä, missä asuu isona. Sitten vielä sanotaan että muita kieliä oppii vain pinnallisesti koska luetaan ruotsia. Minä selviän hienosti englannilla vaikka olen lukenut suomea pitempään. Se etten ole muissa kolmessa kielessä joita olen opiskellut parempi johtuu vain motivaation ppuutteesta ei siitä etten pystyisi oppimaan kun luen jo kahta kieltä.

Omat ruotsinkirjani ovat olleet monta kertaa lentää vessanpönttöön kun olen niin suuttunut niihin, kaikki kamalat päätteet ja muut. Mutta nyt olen pahus vie iloinen että olen kuitenkin klaarannut tosi hyvin suomellani. Minun suomeni on kaikkea muuta kuin täydellinen mutta puhun sitä kuitenkin koko ajan. Se on ainoa tapa oppia ja tulla paremmaksi. Pääasia on että se jolle puhun ymmärtää minua.

Sitä paitsi ruotsilla pärjää muuallakin nordenissa, mutta suomella jota minun on opiskeltava pärjää vain Suomessa. Kun menen Viroon puhun englantia. Ja vielä on helpompi oppia englantia ja saksaa jos osaa ruotsia.

On niitäkin joiden mielestä on tarpeetonta että me saamme palvelua äidinkielellämme. Jos menen kauppaan ei minua häiritse jos kaikki sujuu suomeksi. Mutta jos menen lääkärille tai minun pitäisi soittaa 112:een niin mieluiten ruotsiksi. Jos sitä menee paniikkiin ja on kyse minuuteita en kyllä selviäisi suomeksi. Arvuuttelu lääkärillä ei myöskään ole mistään kotoisin kun toisinaan joutuu sellaiselle joka ei puhu ruotsia eikä englantia.

Kerran seitsemäntoistavuotiaana jouduin tekemisiin poliisin kanssa ja ne halusivat soittaa äidilleni. Luvut suomeksi ovat minulle aika vaikeita. Pyysin saada sanoa ruotsiksi tai näyttää puhelinnumeron puhelimesta. Silloin ne suuttuivat minulle. Niinpä oli vain yritettävä muistella koko pitkä puhelinnumero suomeksi...

Tunnen nykyisin monta suomenruotsalaista jotka eivät lainkaa pitäneet suomesta koulussa mukaanlukien itseni mutta siellä istuttiin, ei edes ajateltu lähetellä mitään "pois kouluruotsi" -aloitteita eduskunnalle. Sehän oli yksi uusi kieli lisää, yksi avoin ovi lisää.

Minä en tosiaankaan ymmärrä. Sama suomeksi.

[JV Lehtonen]

Tässä tuoreen blogitekstin käännös, kuvaa hyvin ruotsinkielisten nuorten asennetta, jonka perustan täytyy tulla koulun asenneilmapiiristä - perustellaanko esim. pakkosuomea sillä, että suomenkielisillä on pakkoruotsi?

Minä olen siis suomenruotsalainen. Mikä tarkoittaa että asun Suomessa mutta äidinkieleni on ruotsi.
Me alaamme lukea suomea kakkosella tai kolmosella koulussa, en muista kummalla se oli. Englannin aloitamme vuotta ,yöhemmin. Oma kielitaitoni muodostuu ruotsista, suomesta ja englannista. Lisäksi pystyn palvelemaan asiakkaita ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi.

Nyt on vapaa kielivalinta alkanut sijoittaa busseihin mainoksia suvaitsevaisemman Suomen puolesta. Pois kouluruotsi.

Miten sellainen on suvaitsevaisempaa Suomea.

He siis haluavat että 11-12 vuotiaiden pitäisi saada itse valita oppivatko ruotsia, venäjää vai ei mitään ylimääräistä kieltä. Kyllä ymmärrän että venäjän rajan lähellä asuvilla ehkä olisi enemmän käyttöä venäjästä kuin ruotsista mutta eihän 12 vuotiaalla ole mitään käsitystä siitä, missä asuu isona. Sitten vielä sanotaan että muita kieliä oppii vain pinnallisesti koska luetaan ruotsia. Minä selviän hienosti englannilla vaikka olen lukenut suomea pitempään. Se etten ole muissa kolmessa kielessä joita olen opiskellut parempi johtuu vain motivaation ppuutteesta ei siitä etten pystyisi oppimaan kun luen jo kahta kieltä.

Omat ruotsinkirjani ovat olleet monta kertaa lentää vessanpönttöön kun olen niin suuttunut niihin, kaikki kamalat päätteet ja muut. Mutta nyt olen pahus vie iloinen että olen kuitenkin klaarannut tosi hyvin suomellani. Minun suomeni on kaikkea muuta kuin täydellinen mutta puhun sitä kuitenkin koko ajan. Se on ainoa tapa oppia ja tulla paremmaksi. Pääasia on että se jolle puhun ymmärtää minua.

Sitä paitsi ruotsilla pärjää muuallakin nordenissa, mutta suomella jota minun on opiskeltava pärjää vain Suomessa. Kun menen Viroon puhun englantia. Ja vielä on helpompi oppia englantia ja saksaa jos osaa ruotsia.

On niitäkin joiden mielestä on tarpeetonta että me saamme palvelua äidinkielellämme. Jos menen kauppaan ei minua häiritse jos kaikki sujuu suomeksi. Mutta jos menen lääkärille tai minun pitäisi soittaa 112:een niin mieluiten ruotsiksi. Jos sitä menee paniikkiin ja on kyse minuuteita en kyllä selviäisi suomeksi. Arvuuttelu lääkärillä ei myöskään ole mistään kotoisin kun toisinaan joutuu sellaiselle joka ei puhu ruotsia eikä englantia.

Kerran seitsemäntoistavuotiaana jouduin tekemisiin poliisin kanssa ja ne halusivat soittaa äidilleni. Luvut suomeksi ovat minulle aika vaikeita. Pyysin saada sanoa ruotsiksi tai näyttää puhelinnumeron puhelimesta. Silloin ne suuttuivat minulle. Niinpä oli vain yritettävä muistella koko pitkä puhelinnumero suomeksi...

Tunnen nykyisin monta suomenruotsalaista jotka eivät lainkaa pitäneet suomesta koulussa mukaanlukien itseni mutta siellä istuttiin, ei edes ajateltu lähetellä mitään "pois kouluruotsi" -aloitteita eduskunnalle. Sehän oli yksi uusi kieli lisää, yksi avoin ovi lisää.

Minä en tosiaankaan ymmärrä. Sama suomeksi.

Niin, ideologinen pohja "kahden kansalliskielen kansalaiselta" on yhä kasvavan maahanmuuton ansiosta romuttunut,
joten nyt pitää elää uuden realiteetin mukaan. Suomen kansalaisuus ja suomalaisuus on mahdollista myös silloin,
kun kansalainen osaa vain yhtä kansalliskieltä.

Eilen Voice Kids tms. ohjelmassa suomea osaamaton suomenruotsalainen valitsi valmentajakseen äidinkieleltään ruotsinkielisen,
joten hänelle riitti YHDEN, oman kansalliskielensä osaaminen! Aleksandr integroituu yhdellä kansalliskielellä ja saa kansalaisuuden
yhden kansalliskielen osaamisen todistuksella. Sehän olis sitäpaitsi hallitusmuodon 14 § alkuperäinen idea lähes sata vuotta sitten.

On suunnatonta resurssien haaskaamista opettaa kaksi kansalliskieltä jokaikiselle kansalaiselle,
vain sen takia, ETTÄ maassa on perustuslaissa kaksi kansalliskieltä!

[NRR]

Toisen nuoren tuore postaus käännettynä:

Minua niin suututtaa "Vapaan kielivalinnan" kampanja! Minä näen punaista. Minä haluaisin nhaastaa heidät Eurooppalaisen tuomioistuimen eteen vähemmistön syrjinnästä. Okej, ehkei tämä ole niin radikaalia mutta minä tulen niin valtavan surulliseksi lukiessani heidän uudesta kampanjastaan Helsingin busseissa. Tämä tuntuu henkilökohtaiselta hyökkäykselta minua suomenruotsalaista kohtaan, vaikka se on kampanja pakollisen ruotsin poistamiseksi kouluista. Mutta kaikkihan me tiedämme että niin pian kuin pakollinen ruotsi poistuu saamme entistä huonompaa palvelua ruotsiksi viranomaisten luona. Toinen juttu joka myös kuohuttaa minua on se, että yhdistys jakaa materiaali kouluihin! Pienet lapseet eivät todellakaan tiedä mikä on heille parasta ja jos ne lukevat "pakkoruotsi pois" mikä tekisi koulusta heille helpomman, he ovat tietysti heti samaa mieltä ja viha ruotsia kohtaan vain kasvaa. Minä suunnittelen boikotoivani Helsingin busseja kunnes nämä epäoikeudenmukaiset mainokset poistetaan! On eri asia laatia kansalaisaloite kuin jakaa levittää huonoa propagandaa joka saa ihmiset pahalle mielelle, suoraan sanoen ilkeästi tehty yhdistykseltä. Toivon, että kansanedustajat ovat niin viisaita etteivät anna propagandan vaikuttaa!

[JV Lehtonen]

Toisen nuoren tuore postaus käännettynä:

Minua niin suututtaa "Vapaan kielivalinnan" kampanja! Minä näen punaista. Minä haluaisin nhaastaa heidät Eurooppalaisen tuomioistuimen eteen vähemmistön syrjinnästä. Okej, ehkei tämä ole niin radikaalia mutta minä tulen niin valtavan surulliseksi lukiessani heidän uudesta kampanjastaan Helsingin busseissa. Tämä tuntuu henkilökohtaiselta hyökkäykselta minua suomenruotsalaista kohtaan, vaikka se on kampanja pakollisen ruotsin poistamiseksi kouluista. Mutta kaikkihan me tiedämme että niin pian kuin pakollinen ruotsi poistuu saamme entistä huonompaa palvelua ruotsiksi viranomaisten luona. Toinen juttu joka myös kuohuttaa minua on se, että yhdistys jakaa materiaali kouluihin! Pienet lapseet eivät todellakaan tiedä mikä on heille parasta ja jos ne lukevat "pakkoruotsi pois" mikä tekisi koulusta heille helpomman, he ovat tietysti heti samaa mieltä ja viha ruotsia kohtaan vain kasvaa. Minä suunnittelen boikotoivani Helsingin busseja kunnes nämä epäoikeudenmukaiset mainokset poistetaan! On eri asia laatia kansalaisaloite kuin jakaa levittää huonoa propagandaa joka saa ihmiset pahalle mielelle, suoraan sanoen ilkeästi tehty yhdistykseltä. Toivon, että kansanedustajat ovat niin viisaita etteivät anna propagandan vaikuttaa!

Folktingetin mukaan ruotsin kieli ei ole vähemmistökieli Suomessa! Kyseessä ei siis ole kielivähemmistö!
Asia pitää kyllä viedä kansainväliseen vertailuun, jotta näemme millainen asema 5 %:lla on muissa maissa.

Toivottavasti kampanja saa suomenruotsalaiset keskustelemaan asiasta-
heillähän on de facto päätösmonopoli tässä asiassa!

Minä koen, että me vain puolustamme itseämme!

[TK]

Surut ikään kuin herättelevät henkiin vanhoja "kaksi kansaa, kaksi kieltä" -ajatuksia. Nämä ovat vaarallisia puheita.
Mielestäni surut eivät ole yhteiskuntarauhan asialla.

Tämä tarjoaa tien rauhanomaiseen ratkaisuun: http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi
Ja ilman mitään ehtoja, ilman mitään myönnytyksiä suruille.

[NRR]

Tässä kolmas blogiteksti kesän alusta. Näin kirjoittaa nuori suomenruotsalainen viestinnän maisteriopintojaan päättelevä ja journalistin urasta unelmoiva nainen blogissaan (ruotsiksi):

Minusta on paras sanoa suoraan, ettei tässä ole kysymys sitä, mitä oppilaat lukevat tai eivät lue jollakin vuosikurssilla. Tässä on kysymys ruotsin asemasta Suomessa. Eivät aloitteen taustavoimat välitä siitä, oppivatko oppilaat ruotsia vai saksaa vai englantia ensin ja parhaiten, he haluavat saada kansalliskieliaseman pois ruotsilta Suomessa. Ja tämän takana taas on monia merkillisiä ja vanhentuneita näkemyksiä ja asenteita.

Jos tässä olisi kyseessä kouluaine, niin silloin keskustellisimme kaikista muistakin kouluaineista Suomessa. En minä vaan ole ikinä eläissäni tarvinnut tietoa siitä, miksi tulivuori purkautuu, minkä nimisiä ovat Afrikan pääkaupungit, mikä on maan suurin järvi tai kuinka lasketaan muuttujien x, a ja b arvoja jossain monimutkaisissa laskutoimituksissa. Mutta kaiken tämän olen opiskellut ja se on muovannut minua ja tehnyt minusta sen, mitä tänään olen. En olisi tämä, joka olen, ilman tätä kaikkea. Kuulun kaikkein koulutetuimpaan ja yleissivistyneimpään eliittiin maailmassa. Miksi haluaisimme pois kouluruotsin suomenkielisiltä ja samalla tekisimme koulujärjestelmämme niin paljon köyhemmäksi? Eihän tässä ole järkeä. Ehkä Lappeenrannan Matti Meikäläinen ei koskaan tarvitse sanaakaan ruotsia elämässään, mutta jos hän on sitä koulussa lukenut, on hän saanut paljon enemmän kuin vain kyvyn lukea ja kirjoittaa ruotsia.

Joku viisas ihminen sanoi kerran, että tämän päivän maailmassa menestyvät ihmiset eivät ole menestyviä siksi, että heillä olisi jokin tietty valmius tai he olisivat jossain tosi hyviä. Menestyjiä ovat ne, joilla on kyky oppia, unohtaa ja oppia taas jotain.

Niillä suomenmaalaisilla, jotka eivät edes pysty oppimaan ruotsia, ei ole mitään mahdollisuuksia (chans) tämän päivän maailmassa. Emmekö voisi keskittyä oppimiseen tämän "kukaan ei tarvitse ruotsia nykyisin" sijaan?

Jostain korkeammalta taholta tämä blogisti on muka saanut tiedon, että me emme välitä pätkääkään koulujen kieliopinnoista, kunhan yrittämme hävittää ruotsin kansalliskieliaseman. Siis jos tässä keskustelussa olisi kyse kouluaineesta, niin tottakai kyseenalaistettaisiin myös muut kouluaineet - kun kerran ei kyseenalaisteta, niin vihapuhettahan se pakon kritiikki on.

Yleissivistyskin määritellään siten, että turhatkin kieliopinnot jalostavat eikä millään opinnoilla ole oikeasti muuta tarkoitusta. Toimittaja sen paremmin kuin kansalainenkaan ei esim. tee mitään luonnonmullistusten syillä, Afrikan tuntemuksella tai kyvyllä ymmärtää yksinkertaisiakaan matemaattisia malleja, joissa esiintyy jopa muuttujia. Tuollaista ei opiskella hyödyn vuoksi, vaan jotta ylipäätään opiskeltaisiin ja annettaisiin tämän jalon työn muovata minuutta. Ilman kouluruotsia koko koulu olisi köyhempi. Opiskelulla ei tavoitella mitään muuta kuin kykyä oppia, unohtaa ja oppia taas jotain. Jossei kykene oppimaan ruotsia, ei ole mitään mahdollisuuksia maailmassa.

Tämän on pakko olla huumoria.

[Uolevi]

Ida Schaumanille voisi vielä lähettää terveiset, että kaikki suomenmaalaisethan (finländare) osaavat ruotsia ja valtaosa suomalaisista ei sitä koskaan missään tarvitse.

[NRR]

Tässä on blogiteksti vuoden alusta, teksti on osa suomenruotsalaisen leidin opinnäytettä Briteissä. Hän on pyrkinyt kuulemaan molempia osapuolia:

Opinions divided over mandatory Swedish in Finland

Many Swedish-speakers in Finland fear that a new law will make life much more difficult for them in the future. --- AR is a Swedish-speaking Finn studying to become a teacher. She thinks the gap between Finnish-speakers and Swedish-speakers would grow if the mandatory Swedish was removed. “I think prejudices would spread. I fear that my children and grandchildren will be growing up in a hostile environment where Swedish is considered to be an unnecessary language. The gap between Finnish-speaking and Swedish-speaking areas would widen, and I also fear that the violence between different language groups would grow.”

Eero Nevalainen has taken part in many discussions around the topic on the internet, and he does not believe much would change if the mandatory Swedish was removed from schools. “Actual Swedish-speaking wouldn’t change at all, and for those who really want to study and speak it, the situation might get better. ”

---

Some of the reasons the Swedish Assembly of Finland wants Swedish to stay mandatory are that with Swedish you can get by in the rest of the Nordic countries, and knowing Swedish makes it easier to get a job in these countries. They also say that with knowledge of Swedish it is easier to learn other languages, and that everyone should be given equal possibilities to governmental and municipal jobs where Swedish is needed.

As the law is now, you have to study the other national language at school.

Orsila explains that there are two main reasons Vapaa Kielivalinta wants to make Swedish optional: “Many people would be better of learning other languages or topics that they would need, or be interested in. The option of learning Swedish should of course be there for everyone. Mandatory Swedish means that students don’t have time to study other topics that could be more important for them. For most people Swedish is not a useful language because only 5% of the Finnish population has Swedish as a native language, and almost all of them speak Finnish too. Education should be focused on skills that are needed. The current system is mostly a political decision, it is not based on requirements of working life. The second main reason is that we want to diversify Finnish language skills. Currently the foreign language abilities are mostly limited to learning English because it is the most important foreign language that people need and are interested in. The work life, however, is demanding more than that.”

Nevalainen says: “The task of a language curriculum is to offer a selection of useful languages and to make sure that students study “some” languages. I am personally in favour of the model of two compulsory languages that you get to choose.”

Orsila says Vapaa kielivalinta believe it would increase motivation of those who want to study Swedish, and in that way increase the quality of learning. “Currently half the students do not meet the expectations of what is required from studies because the motivation to study Swedish is low.” --- AR does not believe many would want to study Swedish. “Soon it would only be a few, and in a time of economic recession schools would soon take actions and as a saving measure withdraw the Swedish education. Our constitution says that every person has the right to use Swedish or Finnish when dealing with authorities. Soon there would be problems regarding the authorities’ language knowledge. Either they would have to change the constitution or then people who don’t speak both languages couldn’t become for example doctors or police officers,” she says.

Jungner-Nordgren says:“In the long run I don’t think we can meet the criteria of the constitution if we abolish the mandatory Swedish in schools. We Swedish-speaking Finns are too few to be able to produce and maintain all services in Swedish by ourselves. I think abolishing it would be a major step towards a monolingual Finland. In the short term, abolishing the mandatory Swedish would create an unequal situation for the young. The Finnish speakers who choose not to learn Swedish would, later on in life, not be considered for for example the positions that requires the knowledge of both languages. Having both languages included in our education give individuals equal opportunities to live and reach success in our country”

Nevalainen does not think it would be a problem to maintain services in Swedish. ”An argument you often hear is that mandatory Swedish is needed for Swedish-language services. My own take to this is that the “services” are just a political tool to maintain requirements for Swedish. Iceland has about the same number of people as we have Swedish-speakers, and they provide their own services just fine. Our Fenno-Swedes are also quite concentrated around the coastlines, and then you would also have those people who have voluntarily studied Swedish. In practical implementation, we can also share material resources. In the end, all Fenno-Swedes I have ever met have spoken at least very good, if not perfect, Finnish. Yet while you hear that we are somehow oppressing them more right now, the actual fact of the matter is that language-related requirements have been tightened gradually all the time. It seems to be very important, for example, that border guards speak Swedish at a border crossing with Russia where we have a million crossings with Russians annually, ” he says.

The debate around the languages is nothing new in itself, says Jungner-Nordgren. --- Nevalainen agrees that the debate in itself is not new. “The debate about this has been going on for as long as I can remember, so it is not the case that it would have somehow particularly flared up in recent years out of nowhere. A lot of claims are being made that somehow we’re facing a generally more anti-minority and anti-immigration climate in Finland due to the Finns party, but this is more of an argument from convenience than anything else. Some two-thirds of the population have always been opposed to compulsory Swedish in schools and the routine orthodoxy around Swedish has always been well debunked.”

Tässä kohtaa näkyy hyvin tilanne: kaikki ovat huolissaan lastensa ja lastenlastensa asemasta, ruotsinkielisten mielestä heidän lastensa asema vaikeutuu, mikäli pakkoruotsi vaihtuu vapaaehtoiseen, myönnetään jopa, ettei ruotsia lukisi monikaan - mutta silti ruotsia perustellaan muiden kieliryhmien edulla. Muut kieliryhmät taas haluavat lapsilleen vapauden suunnitella opintonsa heidän omista tarpeistaan ja tavoitteistaan käsin. Onkin aivan oleellisesti eri asia vaatia omille lapsilleen vapauksia kuin muiden lapsille pakkoa. Ovatko ruotsinkieliset ymmärtäneet tämän eron?

[TMK]

Minun suomeni on kaikkea muuta kuin täydellinen mutta puhun sitä kuitenkin koko ajan. Se on ainoa tapa oppia ja tulla paremmaksi. Pääasia on että se jolle puhun ymmärtää minua.

Tässä hän puhuu hauskasti itsensä pussiin. Jos minä puhuisin ruotsia koko ajan, yksikään kuulija ei ymmärtäisi minua.

Mutta jos menen lääkärille tai minun pitäisi soittaa 112:een niin mieluiten ruotsiksi. Jos sitä menee paniikkiin ja on kyse minuuteita en kyllä selviäisi suomeksi. Arvuuttelu lääkärillä ei myöskään ole mistään kotoisin kun toisinaan joutuu sellaiselle joka ei puhu ruotsia eikä englantia.

Tehokasta tämä koko kansan pakkoruotsitus siis. Toimii näköjään todella hyvin.

[JV Lehtonen]

T]

Tässä kohtaa näkyy hyvin tilanne: kaikki ovat huolissaan lastensa ja lastenlastensa asemasta, ruotsinkielisten mielestä heidän lastensa asema vaikeutuu, mikäli pakkoruotsi vaihtuu vapaaehtoiseen, myönnetään jopa, ettei ruotsia lukisi monikaan - mutta silti ruotsia perustellaan muiden kieliryhmien edulla. Muut kieliryhmät taas haluavat lapsilleen vapauden suunnitella opintonsa heidän omista tarpeistaan ja tavoitteistaan käsin. Onkin aivan oleellisesti eri asia vaatia omille lapsilleen vapauksia kuin muiden lapsille pakkoa. Ovatko ruotsinkieliset ymmärtäneet tämän eron?

Miksi minun pitäisi ylläpitää heidän lastensa privilegiota omien lasteni kustannuksella ?
Ovatko heidän lapsensa jotenkin arvokkaampia kuin meidän lapsemme ?

[TMK]

T]

Tässä kohtaa näkyy hyvin tilanne: kaikki ovat huolissaan lastensa ja lastenlastensa asemasta, ruotsinkielisten mielestä heidän lastensa asema vaikeutuu, mikäli pakkoruotsi vaihtuu vapaaehtoiseen, myönnetään jopa, ettei ruotsia lukisi monikaan - mutta silti ruotsia perustellaan muiden kieliryhmien edulla. Muut kieliryhmät taas haluavat lapsilleen vapauden suunnitella opintonsa heidän omista tarpeistaan ja tavoitteistaan käsin. Onkin aivan oleellisesti eri asia vaatia omille lapsilleen vapauksia kuin muiden lapsille pakkoa. Ovatko ruotsinkieliset ymmärtäneet tämän eron?

Miksi minun pitäisi ylläpitää heidän lastensa privilegiota omien lasteni kustannuksella ?
Ovatko heidän lapsensa jotenkin arvokkaampia kuin meidän lapsemme ?

Näin asia ilmeisesti pitää ymmärtää. Sitten kuitenkin ihmetellään suomenkielisten "eliittipuheita", vaikka tässäkin tilanteessa rahvas on olemassa vain eliittiä palvellakseen.

[NRR]

Svenska ylen toimittaja kirjoitti keväällä jutun, jonka otsikon mukaan "Ruotsinvastainen kampanja saapuu kouluille". Koska juttu oli ruotsinkielisellä puolella, sen lopussa oli keskusteluosio. Viestejä tuli toistasataa. Tilanteen hämmentämänä toimittaja kirjoitti toisenkin jutun, jossa pohtii omaa asennettaan pakkoruotsikeskusteluun. Hän kertoi aina rakastaneensa väittelyä ja että väittely on hänelle edelleen helppoa, jos vaikka puhutaan siitä, pitäisikö ruotsin kielessä olla neutrimuoto sanalle hän, mutta pakollisen ruotsin kohdalla tilanne on toinen. Siinä hän ei voi olla neutraali, sillä kyse on hänen identiteetistään. Ruotsi on hänen tunnekielensä ja hänestä tuntuu, että pakon vastustajat ajavatkin jotain muuta, ehkä kieltävät hänen äidinkielensä käytön kokonaan, jos nyt tässä asiassa annetaan periksi. Hän ei kuulemma aluksi uskaltanut edes lukea kaikkia kommentteja juttunsa lopussa, mutteivät ne sitten lopulta tuntuneetkaan niin pahalta. Eivät osapuolet ajatuksineen tosin kohdanneet toisiaan, ja toimittaja katsookin, että tarvitaan keskustelufoorumeja, joissa kaikki voivat osallistua. Tätä on toivottu täälläkin.

Erään tässä yhteydessä julkaistuista kommenteista Hillevi toi tänne lähetteellä "vilpitön kirjoitus, josta tuli paha mieli - kuka tienaa tämän tilanteen pitkittämisellä?". Hillevi käänsi viestin suomeksi:

Vastauksena kysymykseen "miksi ruotsinkieliset puolustavat pakkoruotsia?", vastaan selkeästi ja yksinkertaisesti: Haluamme, että Suomi pysyy kaksikielisenä, kuten se on aina ollut. Toiveenamme on, että emme kuihdu pois enemmistön ja uusien maahanmuuttajavähemmistöjen paineessa, vaan haluamme kasvaa takaisin siihen mitä olimme 200 vuotta sitten 20%, ja että ruotsilla pitää olla vahva asema koko rannikkoalueella Kokkolasta Viipuriin. Pitkällä tähtäimellä siis.
Haluamme, että Suomi ankkuroituu maaksi, jolla on pohjoismainen identiteetti, eikä joksikin raja-alueeksi, joka roikkuu löysästi Länsi-Euroopan ja Venäjän välissä.

Jotain sellaista ruotsinkielisten koulujen "identiteettityö" sisältää, että vähemmistö ei kestä loukkaantumatta kuulla muiden kieliryhmien tarpeista ja toiveista, mutta samalla rakentaa itselleen tarpeita ja toiveita liittyen siihen, että voitaisiin palata kauan sitten menneeseen asetelmaan Suomessa ja että tähän unelmaan liittyvä ajatus pohjoismaisesta identiteetistä ruotsineen olisi yhteinen kaikille suomalaisille.

Hillevi kysyikin, "kuka tienaa tämän tilanteen pitkittämisellä?"

[NRR]

Ja taas uusi blogi, jossa ruotsinkielinen nuori nainen (ovat kaikki blogistit tässä ketjussa naisia, niin myös Svenska Ungdomin puheenjohtaja) kertoo miltä kampanja hänestä tuntuu ja miten siihen pitäisi reagoida (käännetty ruotsista):

--- Olen hiukan väsynyt siihen, että annan itseni hermostua (taas kerran) tuollaisesta kampanjasta. Parhaillaan kirjoitetaan monta vihaista FB-statusta ja blogitekstiä, mutta enpä tiedä... Kun me vastaamme vihaan vihalla, olemme liukkaalla jäällä. Uskon, että vahvin aseemme voisi olla hymy, kampanjan kohtaaminen kunnioittavasti ja sanoa vaikkapa: "Hej på dig. Toivon että tiedätte, että kunnioitan näkemyksiänne mutta haluan myös tuoda tiettäväksi, että juuri nyt kampanjoitte minun (ihmis)oikeuksiani vastaan."

--- Totuus on ettemme voita vihapropagandaa vihapropagandalla. Sellainen ei ole koskaan toiminut ja meistä tulee yhtä matalamielisiä kuin niistä, jotka kampanjoivat meitä vastaa. Menkää kampanjamainosten luo ja piirtäkää siihen tussilla sydän ja kirjoittakaa "Jag älskar dig". Tai kirjoittakaa "Jag älskar Justin Timberlake." Jåååå hej kirjoittakaa Jag älskar Justin Timberlake niin ne ovat hetken että WTF. Miten se sitaatti nyt menikään, että paras tapa voittaa vastustaja on hämmentää.

Myöhemmin hän vastasi kommentoijalle, joka oli ohjannut hänet Jaskan blogiin:

Kutsutte itseänne kielivapauttajiksi, mutta muutaman vuoden päästä ehkä haluattekin sulkea ruotsinkieliset koulut ja kutsutte sitten itseänne kouluvapauttajiksi. Sitten ei olekaan kaukana se askel että te/joku haluaa hävittää koko ruotsin kielen ja kaikki suomenruotsalaiset ja sitten ollaankin jo vaarallisilla vesillä.

Ihan symppis sydänkampanja - voidaan ottaa tämä puolin ja toisin. Piirrellään sydämiä, joissa lukee minä rakastan sinua, ethän pakota minua...

Mutta mistä nämä pelot? Kuka on saanut ruotsinkieliset nuoret (ainakin naiset) uskomaan, että heidän (ihmis)oikeutensa ovat todella vaarassa ja muutamassa vuodessa hävitetään ruotsinkieliset koulut, ruotsin kieli ja saatetaan suomenruotsalaiset pois maasta? Ja samaan aikaan suomenkieliset koulut muuttuvat yhä monikulttuurisemmiksi. Pääkaupunkiseudulla lähes 20% niiden oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Suvaitsevaisuus on arkea!