Näin viidessä vuodessa
Lähetetty: 07.09.2014 12:39
Lähes viisi vuotta sitten - ennen Ahtisaaripaperia, pakon kriitikkojen voittamia eduskuntavaaleja, kansalliskielistrategiaa, tuntijakouudistuksia - hesarissa (tosin vain hesarin paperiversiossa, koska nettikeskustelua kielipolitiikasta pyrittiin jo karsimaan) toimittaja Liiten kirjoitti otsikolla "Koulumaailman tabusoppa porisee":
--- kiivailua syntyy pakkoruotsista, jonka enemmistö kansasta haluaisi jo hyvästellä monipuolisemman kielivarannon tieltä.
Sen sijaan valtaosa päättäjistä ja eliitistä seisoo tanakasti virallisen kaksikielisyyden takana, vaikkei seiskaluokalta alkavasta pakkopullasta hyödy juuri kukaan.
Kuuden pakollisen kurssin jälkeen oppilaat eivät tuoreimman arvioinnin mukaan osaa edes esitellä itseään. Kuinka niillä taidoilla pystyisi palvelemaan ummikkovähemmistöä?
Valinnaisuus voisi sekä parantaa ruotsin osaamista että monipuolistaa kielitaitoa, tohtii pohtia kuitenkin jo jokunen, kuten kaikkien alojen asiantuntija Osmo Soininvaara blogissaan ja EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen kannanotossaan.
Mutta vapuksi, kun tuntijakoa uusiksi pohtiva työryhmä luovuttaa esityksensä, on näin radikaalia ehdotusta turha vielä odottaa. Sen sijaan ruotsin opetuksen aikaistamista tai tuntimäärien lisäämistä saatetaan esittää.
Me tiedämme nyt, miten vähän enemmistön toive kielitenopetuksen järkeistämisestä on painanut ja sen, että pakkoruotsi on jopa varhaistettu alakouluun - toistaiseksi ei ole nostettu tuntimääriä, mutta rkp/folktinget.verkostolla on vielä verkot vesissä ja ainakin lukioon ollaan vaatimassa lisäkurssia ja tietysti lisää, lisää, lisää ruotsia jodutaan koko ajan järjestämään, jotta nuoret saavat pakkovirkaruotsinsa suoritettua.
Turhauttaako? Ihmetyttääkö demokratian puute? Älä!
--- kiivailua syntyy pakkoruotsista, jonka enemmistö kansasta haluaisi jo hyvästellä monipuolisemman kielivarannon tieltä.
Sen sijaan valtaosa päättäjistä ja eliitistä seisoo tanakasti virallisen kaksikielisyyden takana, vaikkei seiskaluokalta alkavasta pakkopullasta hyödy juuri kukaan.
Kuuden pakollisen kurssin jälkeen oppilaat eivät tuoreimman arvioinnin mukaan osaa edes esitellä itseään. Kuinka niillä taidoilla pystyisi palvelemaan ummikkovähemmistöä?
Valinnaisuus voisi sekä parantaa ruotsin osaamista että monipuolistaa kielitaitoa, tohtii pohtia kuitenkin jo jokunen, kuten kaikkien alojen asiantuntija Osmo Soininvaara blogissaan ja EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen kannanotossaan.
Mutta vapuksi, kun tuntijakoa uusiksi pohtiva työryhmä luovuttaa esityksensä, on näin radikaalia ehdotusta turha vielä odottaa. Sen sijaan ruotsin opetuksen aikaistamista tai tuntimäärien lisäämistä saatetaan esittää.
Me tiedämme nyt, miten vähän enemmistön toive kielitenopetuksen järkeistämisestä on painanut ja sen, että pakkoruotsi on jopa varhaistettu alakouluun - toistaiseksi ei ole nostettu tuntimääriä, mutta rkp/folktinget.verkostolla on vielä verkot vesissä ja ainakin lukioon ollaan vaatimassa lisäkurssia ja tietysti lisää, lisää, lisää ruotsia jodutaan koko ajan järjestämään, jotta nuoret saavat pakkovirkaruotsinsa suoritettua.
Turhauttaako? Ihmetyttääkö demokratian puute? Älä!