Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Melinin kirjoitus HBL:ssä on yritys löytää eettis-filosofinen lähtökohta pakkoruotsille. Kirjoituksessa hän käsittääkseni löytää sen kommunitarismista:
"Kommunitarismi eli yhteisöllinen arvokäsitys tarkoittaa arvokäsitystä, jonka mukaan jokaisella yhteisöllä on oikeus elää omien sisäisten arvojensa mukaan ja pakottaa myös yhteisön jäsenet elämään niiden mukaan. Kommunitarismi asettuu vastakkain yksilöllisen arvokäsityksen eli liberalistisen arvokäsityksen kanssa, jonka mukaan yksilöllä on vapaus tehdä mitä tahansa, mikä ei loukkaa muiden oikeuksia." (Wikipedia)
"Kommunitaristien mielestä yksilön vapaus johtaa vieraantumiseen ---" (Wikipedia)
"Kommunitaristeja vastaan voidaan väittää, että he saattavat kannattaa alistavaa yhteiskuntaa, joka jättää hyvin vähän tilaa yksilön vapaudelle. Jos muutokset rajoitetaan yhteisön sisäisiksi, kansainvälinen yhteisö ei voi puuttua edes pahoihin ihmisoikeusloukkauksiin." (Wikipedia)
"Kommunitaristit korostavat yhteisön sisäisiä positiivisia oikeuksia (oikeus yhteisön sisällä johonkin) ja arvostelevat vapauskäsityksen rajoittumista negatiivisiin oikeuksiin (vapaus jostakin)." (Wikipedia)
Olen kuullut näitä kaikuja pakkoruotsia kannattavien ihmisten puheissa ja kirjoituksissa aiemminkin. Nyt Melin käyttää pakkoa puolustavasta argumentoinnista nimikettä "kommunitär tänkande".
"Kommunitarismi eli yhteisöllinen arvokäsitys tarkoittaa arvokäsitystä, jonka mukaan jokaisella yhteisöllä on oikeus elää omien sisäisten arvojensa mukaan ja pakottaa myös yhteisön jäsenet elämään niiden mukaan. Kommunitarismi asettuu vastakkain yksilöllisen arvokäsityksen eli liberalistisen arvokäsityksen kanssa, jonka mukaan yksilöllä on vapaus tehdä mitä tahansa, mikä ei loukkaa muiden oikeuksia." (Wikipedia)
"Kommunitaristien mielestä yksilön vapaus johtaa vieraantumiseen ---" (Wikipedia)
"Kommunitaristeja vastaan voidaan väittää, että he saattavat kannattaa alistavaa yhteiskuntaa, joka jättää hyvin vähän tilaa yksilön vapaudelle. Jos muutokset rajoitetaan yhteisön sisäisiksi, kansainvälinen yhteisö ei voi puuttua edes pahoihin ihmisoikeusloukkauksiin." (Wikipedia)
"Kommunitaristit korostavat yhteisön sisäisiä positiivisia oikeuksia (oikeus yhteisön sisällä johonkin) ja arvostelevat vapauskäsityksen rajoittumista negatiivisiin oikeuksiin (vapaus jostakin)." (Wikipedia)
Olen kuullut näitä kaikuja pakkoruotsia kannattavien ihmisten puheissa ja kirjoituksissa aiemminkin. Nyt Melin käyttää pakkoa puolustavasta argumentoinnista nimikettä "kommunitär tänkande".
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Hävitin vahingossa viestin - sori.
Viimeksi muokannut NRR, 31.08.2014 18:34. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Olenhan minä yrittänyt vastaavaa argumentoida, joskaan ei kaikenkattavaa pakollista ruotsia puolustaen.
Jos suomenruotsalaiset asuvat kustannustehokkaasti ja tiiviisti pienellä alueella ruuhka-Suomessa ja rannikoilla hyvin kulkuyhteyksen varrella, niin miksi meidän tulisi osallistua Kainuun tai jonkun muun hajaseutuasutuksen infran kalliiseen ylläpitoon - jos minua vastaavasti pidetään taakkana tälle maalle? Näin ollen voin odottaa yhteiskunnalta vähemmistöasemaani liittyviä erityisjärjestelyjä niin kauan kun itse suhtaudun kommunitäärisesti koko Suomen väestöön ja sen erikoistarpeisiin. Vaikka en hyödy siitä millään, että Kajaanissa on lentokenttä ja synnytyslaitos ja karmean pitkät välimatkat joilla päivittäin roudataan lapsia kouluun ja vanhuksia terveyskeskukselle valtion avustusvaroin.
Jos suomenruotsalaiset asuvat kustannustehokkaasti ja tiiviisti pienellä alueella ruuhka-Suomessa ja rannikoilla hyvin kulkuyhteyksen varrella, niin miksi meidän tulisi osallistua Kainuun tai jonkun muun hajaseutuasutuksen infran kalliiseen ylläpitoon - jos minua vastaavasti pidetään taakkana tälle maalle? Näin ollen voin odottaa yhteiskunnalta vähemmistöasemaani liittyviä erityisjärjestelyjä niin kauan kun itse suhtaudun kommunitäärisesti koko Suomen väestöön ja sen erikoistarpeisiin. Vaikka en hyödy siitä millään, että Kajaanissa on lentokenttä ja synnytyslaitos ja karmean pitkät välimatkat joilla päivittäin roudataan lapsia kouluun ja vanhuksia terveyskeskukselle valtion avustusvaroin.
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Höpöhöpö. Osallistumme Kainuun, vähemmistöjen ja yritysten tukemiseen verovaroin - emme pakkotyöllä. Sitten kun Sinut JEA lennätetään peruskorjaamaan Kajaanin lentokenttää ilman omaa suostumustasi palkattomaan velvoitetyöhön ja tai pakkouudelleenkoulutetaan kätilöksi ihan vain syrjäseutujen palvelujen turvaamiseksi, sitten voit valittaa.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Olenhan minä yrittänyt vastaavaa argumentoida, joskaan ei kaikenkattavaa pakollista ruotsia puolustaen.
Jos suomenruotsalaiset asuvat kustannustehokkaasti ja tiiviisti pienellä alueella ruuhka-Suomessa ja rannikoilla hyvin kulkuyhteyksen varrella, niin miksi meidän tulisi osallistua Kainuun tai jonkun muun hajaseutuasutuksen infran kalliiseen ylläpitoon - jos minua vastaavasti pidetään taakkana tälle maalle? Näin ollen voin odottaa yhteiskunnalta vähemmistöasemaani liittyviä erityisjärjestelyjä niin kauan kun itse suhtaudun kommunitäärisesti koko Suomen väestöön ja sen erikoistarpeisiin. Vaikka en hyödy siitä millään, että Kajaanissa on lentokenttä ja synnytyslaitos ja karmean pitkät välimatkat joilla päivittäin roudataan lapsia kouluun ja vanhuksia terveyskeskukselle valtion avustusvaroin.
Viimeksi muokannut NRR, 29.08.2014 17:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Tiedän jankuttavani, mutta minulle itselleni oli äärimmäisen valaisevaa jutella aikanaan tämän Svenskfinlandiassa pitkään asuneen suomenkielisen ystäväni kanssa. Kirjasin hänen pakkoruotsia puoltavat perusteensa tarkoin ylös kolmisen vuotta sitten ja olen jo ne useamman kerran täälläkin esittänyt.
Hän sanoi minulle (aika kiihtyneenä, sen muistan), että olen omaksunut ”postmodernin kulttuurikäsityksen”, jossa ”hyödyttömät vapaudet” nostetaan kunniaan, vaikka ne syövät "kulttuuria ylläpitävät perinteet ja arvot". Tästä on pakkoruotsin kannattajien mielestä kysymys - TUNNETASOLLA. Tämä sanoitetaan väittämällä kielivapauden argumentteja vain "savuverhoksi", joilla yritetään peitellä sitä, mitä todella tapahtuisi, jos ruotsista tulisi vapaaehtoinen:
I "Suomalaisuus" hajoaisi
Ensinkin yhtenäinen suomalaisuus hajoaisi. Suomalaisen kulttuurin kieli ei ole suomi tai ruotsi vaan niiden muodostama yhdistelmä (kulttuuriäidinkieli), joka vain painottuu eri yksilöillä eri tavoin. Ruotsin kieli on kantanut ja kantaa keskeisiä kulttuuriarvoja: pohjoismaisuutta, vanhan ajan sivistyneistön perinteitä, historiallisuutta… Pelkkä suomenkielinen suomalaisuus on vain varjo siitä, mitä suomalaisuus voisi olla.
II Laillisuusperintö menetettäisiin
Toiseksi menetettäisiin laillisuus. Ikivanhan ruotsinkielisen väestönosan oikeudet ovat laillisuuden mittari, ”perustuslakiarvoja”. Suomalainen, joka jättää täyttämättä velvollisuutensa opiskella ruotsin alkeet, jotta voisi joskus jossain edes hätäisesti yrittää ymmärtää suomenruotsia (lapsi tai vanhus on loukannut itsensä tms.), rikkoo perustuslain henkeä vastaan. Suomi, joka hylkää ikiaikaiset lait ja ikiaikaisen kansanosan, hylkää kenet vain.
III Emme enää siirtäisi "omaa" kulttuuriamme
Kolmanneksi koulutus lakkaisi siirtämästä omaa kulttuuriamme ja päädyttäisiin juurettomuuteen. Englanti tulee maahamme "roskakulttuurin" mukana ja kantaa siksi jonkinlaista "kulttuurityhjiötä" mukanaan. Se, että englanti avaa ovia maailmalle, on joutava juttu "kulttuurittomuuden köyhdyttämille" ihmisille ja vain kiihdyttää suomalaisuuden katoamista. Siksi suomalaisille olisi parasta jarruttaa englannin opiskelua ja keskittyä ruotsiin. Suomen ja ruotsin kautta pystytään rakentamaan "omaa suomalaisuutta". Vasta tällaisessa kulttuuriprosessissa mukana oleville lapsille voi muista kielistä olla jotain muutakin kuin haittaa.
Ystäväni kysyi, voisimmeko tehdä äidinkielestä vapaaehtoisen, jos osa kansasta sitä haluaisi. Hän kysyi, miten voi ottaa vakavasti kansan, joka haluaa tehdä äidinkielestään vapaaehtoisen.
Tällä tavoin ruotsi on itseisarvo. Tältä pohjalta voidaan äärimmäisen mustavalkoisesti tuomita kaikki kielivapauden tavoittelu.
Tässä on hyvin näkyvissä "kommunitär tänkande". Tätä on rakenneltu siis suomenruotsalaisten sisäisessä puheessa pitkään.
Tosin tästä ajatuksesta voidaan myös kevyesti luopua, kuin vanhasta takista, sitten kun aletaan katsoa asiaa laajemmin. Niin teki ystävänikin.
Hän sanoi minulle (aika kiihtyneenä, sen muistan), että olen omaksunut ”postmodernin kulttuurikäsityksen”, jossa ”hyödyttömät vapaudet” nostetaan kunniaan, vaikka ne syövät "kulttuuria ylläpitävät perinteet ja arvot". Tästä on pakkoruotsin kannattajien mielestä kysymys - TUNNETASOLLA. Tämä sanoitetaan väittämällä kielivapauden argumentteja vain "savuverhoksi", joilla yritetään peitellä sitä, mitä todella tapahtuisi, jos ruotsista tulisi vapaaehtoinen:
I "Suomalaisuus" hajoaisi
Ensinkin yhtenäinen suomalaisuus hajoaisi. Suomalaisen kulttuurin kieli ei ole suomi tai ruotsi vaan niiden muodostama yhdistelmä (kulttuuriäidinkieli), joka vain painottuu eri yksilöillä eri tavoin. Ruotsin kieli on kantanut ja kantaa keskeisiä kulttuuriarvoja: pohjoismaisuutta, vanhan ajan sivistyneistön perinteitä, historiallisuutta… Pelkkä suomenkielinen suomalaisuus on vain varjo siitä, mitä suomalaisuus voisi olla.
II Laillisuusperintö menetettäisiin
Toiseksi menetettäisiin laillisuus. Ikivanhan ruotsinkielisen väestönosan oikeudet ovat laillisuuden mittari, ”perustuslakiarvoja”. Suomalainen, joka jättää täyttämättä velvollisuutensa opiskella ruotsin alkeet, jotta voisi joskus jossain edes hätäisesti yrittää ymmärtää suomenruotsia (lapsi tai vanhus on loukannut itsensä tms.), rikkoo perustuslain henkeä vastaan. Suomi, joka hylkää ikiaikaiset lait ja ikiaikaisen kansanosan, hylkää kenet vain.
III Emme enää siirtäisi "omaa" kulttuuriamme
Kolmanneksi koulutus lakkaisi siirtämästä omaa kulttuuriamme ja päädyttäisiin juurettomuuteen. Englanti tulee maahamme "roskakulttuurin" mukana ja kantaa siksi jonkinlaista "kulttuurityhjiötä" mukanaan. Se, että englanti avaa ovia maailmalle, on joutava juttu "kulttuurittomuuden köyhdyttämille" ihmisille ja vain kiihdyttää suomalaisuuden katoamista. Siksi suomalaisille olisi parasta jarruttaa englannin opiskelua ja keskittyä ruotsiin. Suomen ja ruotsin kautta pystytään rakentamaan "omaa suomalaisuutta". Vasta tällaisessa kulttuuriprosessissa mukana oleville lapsille voi muista kielistä olla jotain muutakin kuin haittaa.
Ystäväni kysyi, voisimmeko tehdä äidinkielestä vapaaehtoisen, jos osa kansasta sitä haluaisi. Hän kysyi, miten voi ottaa vakavasti kansan, joka haluaa tehdä äidinkielestään vapaaehtoisen.
Tällä tavoin ruotsi on itseisarvo. Tältä pohjalta voidaan äärimmäisen mustavalkoisesti tuomita kaikki kielivapauden tavoittelu.
Tässä on hyvin näkyvissä "kommunitär tänkande". Tätä on rakenneltu siis suomenruotsalaisten sisäisessä puheessa pitkään.
Tosin tästä ajatuksesta voidaan myös kevyesti luopua, kuin vanhasta takista, sitten kun aletaan katsoa asiaa laajemmin. Niin teki ystävänikin.
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Väärin. Kun minulle annetaan peruskoulutusta, jonka pohjalta voin tarvittaessa toimia maanrakennustyöntekijänä tai sairaanhoitoalalla minua valmennetaan vastaamaan tämän maan tarpeisiin. Muistaakseni pakollisessa matikassa ja fysiikassa sain valmennusta toimia tienrakentajana, sekä pakollisessa matikassa ja terveysopissa alustavaa valmennusta äitini ammattiin, eli kätilöksi. Jos Kainuu olisi silloin vaatinut olisin voinut opiskella enemmänkin, ja niin teinkin, vapaaehtoisesti (tosin kyllä muista syistä).NRR kirjoitti:Sitten kun Sinut JEA lennätetään peruskorjaamaan Kajaanin lentokenttää ilman omaa suostumustasi palkattomaan velvoitetyöhön ja tai pakkouudelleenkoulutetaan kätilöksi ihan vain syrjäseutujen palvelujen turvaamiseksi, sitten voit valittaa.
-
- Viestit: 280
- Liittynyt: 30.01.2013 09:36
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Ihan oikeastiko rinnastat metematiikan, jota kaikki käyttävät päivittäin, pakolliseen ruotsiin?Jan-Erik Andelin kirjoitti:Väärin. Kun minulle annetaan peruskoulutusta, jonka pohjalta voin tarvittaessa toimia maanrakennustyöntekijänä tai sairaanhoitoalalla minua valmennetaan vastaamaan tämän maan tarpeisiin. Muistaakseni pakollisessa matikassa ja fysiikassa sain valmennusta toimia tienrakentajana, sekä pakollisessa matikassa ja terveysopissa alustavaa valmennusta äitini ammattiin, eli kätilöksi. Jos Kainuu olisi silloin vaatinut olisin voinut opiskella enemmänkin, ja niin teinkin, vapaaehtoisesti (tosin kyllä muista syistä).NRR kirjoitti:Sitten kun Sinut JEA lennätetään peruskorjaamaan Kajaanin lentokenttää ilman omaa suostumustasi palkattomaan velvoitetyöhön ja tai pakkouudelleenkoulutetaan kätilöksi ihan vain syrjäseutujen palvelujen turvaamiseksi, sitten voit valittaa.
Kyseessä on globaali kouluaine jota luetaan ihan joka maailman maassa.
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Siis pelkästään koulutuksen ilmaisuus antaa poliittisille päättäjille oikeuden vaatia mitä tahansa opintoja kaikilta? Tuollainen lähtökohta tekee rahvaan elämästä järjettömän. Mitä tahansa voidaan edellyttää eikä tarvitse perustella, jos se kerran on sekä pakollista että ilmaista.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Väärin. Kun minulle annetaan peruskoulutusta, jonka pohjalta voin tarvittaessa toimia maanrakennustyöntekijänä tai sairaanhoitoalalla minua valmennetaan vastaamaan tämän maan tarpeisiin. Muistaakseni pakollisessa matikassa ja fysiikassa sain valmennusta toimia tienrakentajana, sekä pakollisessa matikassa ja terveysopissa alustavaa valmennusta äitini ammattiin, eli kätilöksi. Jos Kainuu olisi silloin vaatinut olisin voinut opiskella enemmänkin, ja niin teinkin, vapaaehtoisesti (tosin kyllä muista syistä).NRR kirjoitti:Sitten kun Sinut JEA lennätetään peruskorjaamaan Kajaanin lentokenttää ilman omaa suostumustasi palkattomaan velvoitetyöhön ja tai pakkouudelleenkoulutetaan kätilöksi ihan vain syrjäseutujen palvelujen turvaamiseksi, sitten voit valittaa.
Suomenkielisten ja uussuomalaisten kieliopintoja pitää jatkossa lähestyä vain ja ainoastaan heidän omasta näkökulmastaan.
Soininvaara: "On jotenkin periaatekysymys, että kouluopetusta arvioidaan lähtien oppilaan omasta edusta eikä jonkun muun edusta. Siksi asiaa on harkittava sen kannalta, onko ruotsin pakollisesta opiskelusta hyötyä oppilaalle itselleen."
Saukkonen: "ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia, muttei kaikille".
Palvelupakkoruotsin, identiteettipakkoruotsin ja itke-ja-lue-pakkoruotsin aika on ohi.
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Eli edustat nyt sitä mielipidettä, että Saksassa tai Virossa koulutettu tienrakentaja ei ole pätevä Suomessa rakentamaan tietä, koska hänJan-Erik Andelin kirjoitti:Väärin. Kun minulle annetaan peruskoulutusta, jonka pohjalta voin tarvittaessa toimia maanrakennustyöntekijänä tai sairaanhoitoalalla minua valmennetaan vastaamaan tämän maan tarpeisiin. Muistaakseni pakollisessa matikassa ja fysiikassa sain valmennusta toimia tienrakentajana, sekä pakollisessa matikassa ja terveysopissa alustavaa valmennusta äitini ammattiin, eli kätilöksi. Jos Kainuu olisi silloin vaatinut olisin voinut opiskella enemmänkin, ja niin teinkin, vapaaehtoisesti (tosin kyllä muista syistä).NRR kirjoitti:Sitten kun Sinut JEA lennätetään peruskorjaamaan Kajaanin lentokenttää ilman omaa suostumustasi palkattomaan velvoitetyöhön ja tai pakkouudelleenkoulutetaan kätilöksi ihan vain syrjäseutujen palvelujen turvaamiseksi, sitten voit valittaa.
ei ole opiskellut ruotsia..Miten oikein tuo ajattelu mahdollistaa vapaan liikkuvuuden EUssa ?
Eikös me nyt kertaalleen jo ratkaistu tämä ongelma Uudessa Suomessa, kun sovittiin, että hoiva, hoito, oikeusturva
ja koulutus ovat niitä aloja, joilla vähemmistön voi olettaa saavan palvelua omalla kielellä--
ja silloinkin oman kielen puhujan tarjoamana..
Miksi nyt palaat tällaiseen hölynpölyyn ?
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Kyllä on nyt ajatuspaja käynyt todella kaukana ulapalla kalastamassa ja verkkoon tarttunut oikein kunnolla haisevaa turskaa..
Muistuttaa kommunistimaiden retoriikkaa, jossa unohdettiin kertoa, että kommunismi oli edullinen vain kommunisteille-
sekin 5 %:n vähemmistö 95 %:n enemmistön niskassa vaatimassa ideologiaopintoja!
Lähden mielelläni väittelemään velvollisuuksista ja vapauden rajoittamisesta YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 29 artiklan pohjalta!
Melinin väite kuuluu selkokielellä, että pakkoruotsi on suomenruotsalaisen perusoikeus!
Mitä muuta se on kuin ylimielistä herrakansa-asennetta! EI TULE KAUPPOJA, MELIN!
29. artikla
(1) Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
(2) Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
Muistuttaa kommunistimaiden retoriikkaa, jossa unohdettiin kertoa, että kommunismi oli edullinen vain kommunisteille-
sekin 5 %:n vähemmistö 95 %:n enemmistön niskassa vaatimassa ideologiaopintoja!
Lähden mielelläni väittelemään velvollisuuksista ja vapauden rajoittamisesta YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 29 artiklan pohjalta!
Melinin väite kuuluu selkokielellä, että pakkoruotsi on suomenruotsalaisen perusoikeus!
Mitä muuta se on kuin ylimielistä herrakansa-asennetta! EI TULE KAUPPOJA, MELIN!
29. artikla
(1) Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
(2) Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Melin ja Andelin, molemmat ajatushöteikkö Magman edustajia. Sekopäistä tekstiä molemmilta. Miten tyhmiä keskivertosurut ovatkaan, jos niihin uppoaa tälläinen magmalainen urpeloteksti??
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Turha tässä nyt on henkilöön käydä, vaan kannattaa haastaa bättre folk-ajattelu ihmisoikeusajattelulla.TK kirjoitti:Melin ja Andelin, molemmat ajatushöteikkö Magman edustajia. Sekopäistä tekstiä molemmilta. Miten tyhmiä keskivertosurut ovatkaan, jos niihin uppoaa tälläinen magmalainen urpeloteksti??
YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 29 artikla sen sanoo:
Vapautta voidaan rajoittaa ja velvollisuuksia voidaan säätää, jos nämä velvollisuudet
turvaavat "toisen oikeuksien kunnioittamista".
Melinin sepustus tarkoittaa 29 artiklan valossa sitä, että hänen mielestään
suomenkielisen pakottaminen vähemmistökielen opiskeluun
on suomenruotsalaisen perusoikeus!
Minä en hyväksy tällaista tulkintaa suomalaisten enemmistöön kohdistuvasta velvollisuudesta!
Siinä on sisäänrakennettu herrakansa-ajattelu-
eli ylimielinen asenne!
Kannattaa muuten katsella YLEn arkistosta, millaista vääntöä siviilipalvelusmiehet joutuivat harjoittamaan 45 vuotta sitten-s
samanlainen velvollisuuskeskustelu käytiin silloin - ja lopulta siviilipalveluun alkoi päästä ilman tutkintolautakuntaa-
omalla ilmoituksella.
Mielestäni tässä on oiva tilaisuus jatkaa keskustelua,
mitä sivistyneessä yhteiskunnassa kuuluu kansalaisen velvollisuuksiin!
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/10 ... eltaytyjatVielä 1970-ja 1980-luvun alussa asepalveluksesta kieltäytyvä joutui perustelemaan ratkaisuaan uskonnollisilla tai eettisillä syillä, jotka oli todistettava päteviksi lautakunnan edessä. Vuonna 1987 siviilipalveluksesta päättävä tutkintalautakuntamenettely lakkautettiin, ja sen jälkeen nuorukaiset ovat voineet suoraan valita siviilipalveluksen pelkällä ilmoituksella.
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Onko sikasairasta pakkoruotsi-systeemiä ylläpitävä yhteiskunta sivistynyt yhteiskunta?
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
Yhteisöllisyyden nimissähän pitäisi riittää, että suomi on ruotsinkielisille pakollinen eli kyllähän MelinTK kirjoitti:Onko sikasairasta pakkoruotsi-systeemiä ylläpitävä yhteiskunta sivistynyt yhteiskunta?
kirjoittaa itsensä pussiin!
Hän perustelee maan pääkielen, suomen kielen pakollisuuden oikeutuksen-
sekä maahamuuttajille että
ruotsinkielisille! Yhteisöllisyyden nimissä!
Suomenruotsalaiset eivät Melinin kirjoituksen perusteella halua olla osa tätä yhteisöllisyyttä
muuten kuin määräävässä roolissa!
Kyllä tästä selvästi kolme K:ta löytyy: Kosto, kontrolli ja kompensaatio!
Re: Melin ja kommunitär tänkande - taustalla kommunitarismi?
TK kirjoitti:Miten tyhmiä keskivertosurut ovatkaan, jos niihin uppoaa tälläinen magmalainen urpeloteksti??
Kyse on nationalismista - ja se uppoaa aina.JV Lehtonen kirjoitti:Kyllä tästä selvästi kolme K:ta löytyy: Kosto, kontrolli ja kompensaatio!
Tässä nationalismissa kyse on ruotsinkielisyyden merkityksestä maailmankuvassa.
Ystäväni sanoi aiemmin: "Jos pakkoruotsi poistuisi, suomalaisuus hajoaisi. Ruotsin kieli on kantanut ja kantaa keskeisiä kulttuuriarvoja: pohjoismaisuutta, vanhan ajan sivistyneistön perinteitä, historiallisuutta… Pelkkä suomenkielinen suomalaisuus on vain varjo siitä, mitä suomalaisuus voisi olla."
Siksi pari professoria ja yksi europarlamentaarikko kirjoittavat kieltenopetuksesta hesarissa näin: "--- keskustelu pakkoruotsista on vääristänyt kielipoliittisia ja kansallisiakin perspektiiviejämme. Ensisijaisestihan pitäisi olla kyse siitä, miten haluamme hahmottaa identiteettimme ja paikkamme nopeasti muuttuneessa maailmassa. Millaisia kansakuntamme keskeisten maantieteellisten suuntausten tulisi olla ja kuinka ne pitäisi toteuttaa? --- Kansallisen kielipääoman vaaliminen on koko kansan asia. --- Kieltenopetuksen linjaukset ovat olennainen osa pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikkaa. Käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua, toteutuu konkreettisesti kielivalintonoissamme ja kielilainsaäädännössämme moneksi vuosikymmeneksi."
Näin kyse on siitä, että kieltenopetus on vain väline, jolla meidät yhdistetään Nordeniin muiden vähemmän toivottujen ilmansuuntien sijaan. Kieltenopetus ei ole kieltenopetusta vaan yhteiskunnan rakentamista ainoaan oikeaan suuntaan. Siksi riittää, että rahvas ottakoon sen, mikä ilmaiseksi annetaan. Ymmärrys kasvaa vasta pakon avaamien kulttuurimaisemien myötä, niillä joilla on edellytyksiä syvempään ymmärrykseen.
Ystäväni sanoi aiemmin: "Jos pakkoruotsi poistuisi, laillisuusperintö menetettäisiin. Ikivanhan ruotsinkielisen väestönosan oikeudet ovat laillisuuden mittari, 'perustuslakiarvoja'. Suomalainen, joka jättää täyttämättä velvollisuutensa opiskella ruotsin alkeet, jotta voisi joskus jossain edes hätäisesti yrittää ymmärtää suomenruotsia (lapsi tai vanhus on loukannut itsensä tms.), rikkoo perustuslain henkeä vastaan."
Siksi ruotsista motivoitumattomien, syrjäytyvien, uussuomalaisten tai oppimisvaikeuksia omaavien nuorten kohdalla pakkoruotsin aiheuttamien ongelmien esiin nostaminen on "pakonomaista vatvomista" - sen sijaan on aina paikallaan puhua siitä, miten vaikeaa on ruotsinkielisillä, jopa suru-kaksikielisen toimittajan on vaikeampaa tuntea olonsa turvalliseksi, kun joutuu tekemään työtään suomeksi!
Ystäväni sanoi aiemmin: "Jos pakkoruotsi poistuisi, emme enää siirtäisi 'omaa' kulttuuriamme tuleville polville." Jäljellä olisi se valheellinen suomalaisugrilainen myytti, josta eräs professori kirjoitti HBL:ssä, ja englanninkielistyvä juureton rahvas. Siksi ruotsinkielisten antaman palautteen pohjalta Euroopan neuvosto kirjoittikin noottinsa, jonka mukaan suomalaisten on seurattava, ettei varhainen englannin opetus vaaranna ruotsin kielen oppimista.
Ja nyt tälle ajattelulle on siis nimi. Kommunitär tänkande.
PS. Tietysti skandinavismi on ok osana joidenkin ihmisten maailmankuvaa, henkilökohtaisena valintana ja elämäntapana. Mutta sitten se mutta. Se ei voi ohittaa muiden oikeuksia. Ei voida argumentoida, että jokin poliittista valtaa pitävä ryhmä sekä kanavoi rahat opetukseen että määrittää opetuksen kieliopinnot omista lähtökohdistaan vastoin muiden nimenomaista toivetta ja tarvetta. Ei kieltenopetus (eikä muukaan opetus) voi olla pakotettua kulttuuri- ja identiteettipolitiikkaa. Silloin astuu jo kuvaan JVL:n ihmisoikeusnäkökulma.