jolloin pakkoruotsia luettaisiin lukiossa yhtä paljon kuin pakollista pitkää kieltä (useimmilla englanti) tai lyhyttä matematiikkaa.
linkki sivulla http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSela ... iId=214985
Folktinget perustaa vaatimuksensa kartoitukseen, jossa kyseltiin 2007 kirjoittaneiden ja korkeakoulupaikan saaneiden käsityksiä 2011
- korkeakouluopintojen kannalta hyödyllisimmästä lukioaineesta
(tärkeimmäksi koettiin matematiikka 24%, jossakin hännillä ruotsi 2%)
ja
- eniten parantamista vaatineesta lukioaineesta
(eniten työtä oli teettänyt ruotsi 21%, muut kaukana perässä)
Tästä on siis tehty johtopäätös, että ruotsin opintoja suomalaisessa lukiossa on liian vähän, koska pakkovirkaruotsi vaatii niin paljon töitä ja jopa valmistavia kursseja.
Ja tietysti myöskin "kansalliskielistrategia blaa blaa..."
folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
Viimeksi muokannut NRR, 27.08.2014 18:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
Ainahan sitä vaatia saa. Eri asia tehdäänkö [sotamies Määttä]
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
Minä taas vaadin Folktingetin lakkauttamista.
heidän ulostulonsa (lausuntonsa) perustuu harhoille.
Muuten NRR, olet hyvin perehdyttänyt meidät siihen kansalliskielistrategiaan, mutta luitko saman kohdan ...
"Kannattaa osata ruotsia, jotta voi puhua maanviljelijöiden kanssa." ....
heidän ulostulonsa (lausuntonsa) perustuu harhoille.
Muuten NRR, olet hyvin perehdyttänyt meidät siihen kansalliskielistrategiaan, mutta luitko saman kohdan ...
"Kannattaa osata ruotsia, jotta voi puhua maanviljelijöiden kanssa." ....
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
HJ, sori, ei ole tietoa.
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
RKP:n ministerin emännöimän oikeusministeriön lausunto peesaa folktingetin huolta. Yllätys, yllätys.
"Oikeusministeriö pitää tärkeänä että kaikkien oppilaiden mahdollisuutta oppia toista kotimaista kieltä ei ainakaan heikennetä. Oikeusministeriö pitää kuitenkin huolestuttavana sitä että toisen kotimaisen ja muiden kielten osaamistason laskuun ei ole otettu kantaa, eikä tilanteen korjaamiseksi ole esitetty muutoksia. Huomiotta on jäänyt myös peruskoulun muuttunut tuntijako kielten opiskelun osalta, ja sen vaikutukset lukio-opintoihin. Kieliopinnoissa vaadittavat perustiedot tulevat monelle yliopisto- ammattikorkeakoulujen opiskelijalle yllätyksenä. Riittämättömät kieliopinnot lukio-opetuksessa heijastuvat tällä hetkellä korkeakoulujen kieliopintoihin ja työelämään. Kielellisten oikeuksien toteutumisessa kieliä osaava henkilökunta on keskiössä. Valtioneuvoston kielikertomuksessa kielilainsäädännön sovelmisesta 2013 ilmenee että kielellisten oikeuksien toteutumisessa on puutteita kaikilla hallinnonaloilla. Varsinkin terveyden ja sosiaalihuollon alalla puutteet ovat tietyilla alueilla vakavia. Kielten opiskelun kohdalla valinnaisuuden lisääntyminen on heikentänyt osaamista."
http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat ... %C3%B6.pdf
Aika hienosti muotoiltu teksti siten, että pakkoruotsin synonyymiksi on nostettu "mahdollisuus oppia toista kotimaista".
Palvelupakkoruotsista puhuttaessa sanotaan, että "kielellisten oikeuksien toteutumisessa kieliä osaava henkilökunta on keskiössä" ja "kielellisten oikeuksien toteutumisessa on puutteita kaikilla hallinnonaloilla".
Sanaa ruotsi ei mainita, eikä sanaa pakollinen.
Valinnaisuutta pidetään pahana, se on "heikentänyt osaamista" ja pakkovirkaruotsi on itsestäänselvyys, mistä sanotaan vain häveliäästi, että "kieliopinnoissa vaadittavat perustiedot tulevat monelle yliopisto- ammattikorkeakoulujen opiskelijalle yllätyksenä".
Tekstin pilkutus ei erota sivulausetta päälauseesta, mikä on aika harvinaista, jos tekstin on kirjoittanut joku suomenkielisen lukion käynyt. Vai ovatko pilkkusäännöt muuttuneet?
"Oikeusministeriö pitää tärkeänä että kaikkien oppilaiden mahdollisuutta oppia toista kotimaista kieltä ei ainakaan heikennetä. Oikeusministeriö pitää kuitenkin huolestuttavana sitä että toisen kotimaisen ja muiden kielten osaamistason laskuun ei ole otettu kantaa, eikä tilanteen korjaamiseksi ole esitetty muutoksia. Huomiotta on jäänyt myös peruskoulun muuttunut tuntijako kielten opiskelun osalta, ja sen vaikutukset lukio-opintoihin. Kieliopinnoissa vaadittavat perustiedot tulevat monelle yliopisto- ammattikorkeakoulujen opiskelijalle yllätyksenä. Riittämättömät kieliopinnot lukio-opetuksessa heijastuvat tällä hetkellä korkeakoulujen kieliopintoihin ja työelämään. Kielellisten oikeuksien toteutumisessa kieliä osaava henkilökunta on keskiössä. Valtioneuvoston kielikertomuksessa kielilainsäädännön sovelmisesta 2013 ilmenee että kielellisten oikeuksien toteutumisessa on puutteita kaikilla hallinnonaloilla. Varsinkin terveyden ja sosiaalihuollon alalla puutteet ovat tietyilla alueilla vakavia. Kielten opiskelun kohdalla valinnaisuuden lisääntyminen on heikentänyt osaamista."
http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat ... %C3%B6.pdf
Aika hienosti muotoiltu teksti siten, että pakkoruotsin synonyymiksi on nostettu "mahdollisuus oppia toista kotimaista".
Palvelupakkoruotsista puhuttaessa sanotaan, että "kielellisten oikeuksien toteutumisessa kieliä osaava henkilökunta on keskiössä" ja "kielellisten oikeuksien toteutumisessa on puutteita kaikilla hallinnonaloilla".
Sanaa ruotsi ei mainita, eikä sanaa pakollinen.
Valinnaisuutta pidetään pahana, se on "heikentänyt osaamista" ja pakkovirkaruotsi on itsestäänselvyys, mistä sanotaan vain häveliäästi, että "kieliopinnoissa vaadittavat perustiedot tulevat monelle yliopisto- ammattikorkeakoulujen opiskelijalle yllätyksenä".
Tekstin pilkutus ei erota sivulausetta päälauseesta, mikä on aika harvinaista, jos tekstin on kirjoittanut joku suomenkielisen lukion käynyt. Vai ovatko pilkkusäännöt muuttuneet?
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
Niinpä, todiste siitä, että kaksikielisyysutopia toimii vain, jos toteuttajina ruotsinkieliset kaksikieliset itse!Palvelupakkoruotsista puhuttaessa sanotaan, että "kielellisten oikeuksien toteutumisessa kieliä osaava henkilökunta on keskiössä" ja "kielellisten oikeuksien toteutumisessa on puutteita kaikilla hallinnonaloilla".
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/08/2 ... ed-content
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/08/2 ... utbildning
Miksi "björkvistit" ja muut folktingelien privilegioidut ei hae hätäkeskukseen töihin palvelemaan sisariaan ja veljiään ?
En usko, että tulee yhtään hakemusta noihin hommiin! Seurataan tilannetta!
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
Folktinget on taas uusinut yrityksiään vastata pakon kritiikkiin:
1. Pakollinen ruotsi ja yksilön rajallinen kyky oppia johtavat käytännössä vieraiden kielten pintapuoliseen osaamiseen ja rajoittavat valinnanvapautta
Mikään ei osoita, että monikieliset lapset oppisivat yhden kielen jonkun toisen kustannuksella. Päinvastoin. Kaksikielisyys auttaa lasta ajattelemaan luovasti ja joustavasti. Euroopan komission raportista Study on the Contribution of Multilingualism to Creativity käy ilmi, että varhainen kaksi- tai useampikielisyys johtaa parempaan suorituskykyyn ja luovempaan ajatteluun, helpottaa ongelmanratkaisua sekä johtaa parempaan koulumenestykseen. Pitkällä tähtäimellä kaksikielisyys avaa lapselle mahdollisuuksia ajatteluun, antaa kokemuksia ja edistää mm. monipuolista sosiaalista kanssakäymistä. Tuore artikkeli Time Magazine-lehdessä (29.7.2013) viittaa useisiin tieteellisiin tutkimuksiin, jotka vahvistavat kaksikielisyyden antavan sekä kielellisiä, luovia että sosiaalisia etuja.
Kielitaitoa tarvitaan työelämässä, se helpottaa yhteydenpitoa kieli- ja valtiorajojen yli ja lisää eri kulttuurien ymmärrystä.
Nyt ei puhuta kodin kaksi- tai monikielisyydestä vaan vieraiden kielten opiskelusta.
Osmo Soininvaara on sanonut "Olisi --- muka yhtä helppoa opiskella ruotsia ja venäjää tai pelkkää venäjää. Väite on kertakaikkisesti väärä. Jos se olisi totta, meidän kannattaisi varmaankin tehdä kaikista maailman kielistä pakollisia, koska yhden kielen lisääminen kielivalikoimaan on aina ilmaista."
http://www.soininvaara.fi/2010/09/03/pi ... ta-lisata/
2. Pakollinen ruotsin kielen opetus on kansakunnan varojen tuhlausta
Ruotsin ja suomen kielen opetuksen pakollisuus on johdonmukainen seuraus kahdesta kansalliskielestä. Oikeus omaan kieleen on samanlainen perustavanlaatuinen oikeus kuten esimerkiksi oikeus sosiaaliseen turvallisuuteen. Siksi on tärkeää, että maassa on riittävät kielelliset voimavarat. Kaksikielisyys on myös kannanotto maamme pohjoismaisen suuntauksen puolesta. Pohjola on tärkein yhteiskunnallinen ja kulttuurinen viiteryhmämme ja suurin kauppakumppanimme. Molempien kansalliskielten taito tulee nähdä sijoituksena, ei kulueränä.
Tässä kaksikielisyysnäytelmä lyö rankasti maan muita kieliryhmiä.
Muistetaan, mitä Soininvaara sanoi:
"On jotenkin periaatekysymys, että kouluopetusta arvioidaan lähtien oppilaan omasta edusta eikä jonkun muun edusta. Siksi asiaa on harkittava sen kannalta, onko ruotsin pakollisesta opiskelusta hyötyä oppilaalle itselleen."
http://www.soininvaara.fi/2009/11/23/2440/
Ja vielä enemmän, kuinka monelle pakkoruotsin vaatima aikavero on opintoja haittaava ja jopa syjäyttävä vaatimus.
3. Ruotsi vie arvokasta aikaa, jota oppilaat voisivat käyttää jonkin hyödyllisemmän maailmankielen opiskeluun.
Siitä lähtien kun ruotsin kielestä tuli vuonna 2005 vapaaehtoinen ylioppilastutkinnossa on ruotsin kielen kirjoittavien suomenkielisten oppilaiden lukumäärä ruotsin pudonnut merkittävästi. Se ei kuitenkaan ole johtanut muiden kielten lisääntyneeseen opiskeluun. Päinvastoin. Saksaa ja ranskaa opiskelevien lukiolaisten määrä puolittui vuodesta 2001 vuoteen 2009. Sama suuntaus koskee venäjää. Vuonna 2001 luki 66 % lukiolaisista kolmea tai useampaa kieltä. Vuonna 2009 enää 53,5 % luki vähintään kolmea kieltä.
Miljoonannen kerran: 2005 Eikä ollut tarkoituskaan lisätä muiden kielten opintoja. Ruotsi jäi pakolliseksi, tilaa muille kielille ei tehty.
Yo-kokeista vain äidinkieli jäi pakolliseksi, muut ovat valinnaisia. Perusteet muutokselle:
- yo-tutkinto jo turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin
Muita kieliopintoja vähentää mm. kurssimuotoisen lukion kurssivalikoiman laajeneminen, ainereaalin vaatimukset, suoranainen pakko keskittää opinnot kirjoitusten kannalta sekä ruotsin edelleen jatkuva pakollisuus.
Mutta jos hinnasta puhutaan: Pakkoruotsin pitkittäjät väittävät, että vain laiskuus estää monipuoliset kieliopinnot, joten oppilaat olisi tavalla tai toisella kuitenkin saatava lukemaan myös saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja vähän eksoottisempiakin kieliä. Miten ihmeessä laajan kielivarannon vaatima kielten opiskelu on muka edullisempi ja helpompi toteuttaa silloin, kun kaikilla on lisäksi pakollinen ruotsi?
4. Ruotsin kielen oppimistulokset ovat niin heikkoja, että kieltä on hyödytöntä ja turhaa opiskella.
Ruotsin kielen oppimistulokset ovat heikentyneet viime vuosina. Peruskoulun B-ruotsin taso on heikko tai parhaimmillaankin välttävä. Tyttöjen osaamisen taso on merkittävästi korkeampi kuin poikien. Ylioppilaskirjoituksissa on B-ruotsin taso merkittävästi heikentynyt, minkä johdosta pisterajoja on jouduttu tuntuvasti laskemaan arvosteluasteikon sekä ylä- että alapäässä.
Kielitaidon taso on yhteydessä opintojen määrään ja on riippuvainen siitä, saavatko oppilaat riittävän korkeatasoista opetusta ja heidän halustaan hyödyntää oppimaansa aktiivisesti ja määrätietoisesti. Eräs syy heikkoon tasoon on, että B-ruotsia opetetaan peruskoulussa vain 228 tuntia. Ruotsia on harvoin tarjolla A-kielenä.
Opetusministeriön työryhmän muistiossa ”Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä”, on lueteltu toimenpiteitä ruotsin kielen opetuksen kehittämiseksi ja siten myös oppimistulosten parantamiseksi.
Pakkoruotsia on nyt kehitetty yli neljäkymmentä vuotta. Tulokset ovat aina vain heikkoja. Opettajat ovat kuitenkin useimmiten jopa samoja kuin englannissa. Heillä on siis kyky ja halu opettaa ja menetelmät ovat samoja kuin muissakin kielissä.
Muualla tunnustetaan, että oma motivaatio on kieltenopiskelussa se tärkein lähtökohta. Niin se on meilläkin, vaikkei sitä tunnusteta. Motivaation taustalla on sekä todellinen hyöty että omat kontaktit opiskeltuun kieleen. Ruotsin kohdalla noin kolmannes oppilaista voi kohtuudella rakentaa itselleen motivaation opiskeluun. Ja sehän riittäisi monin tavoin ruotsin osaamiseksi Suomessa.
5. On epäoikeudenmukaista että kaikkien tulee opiskella ruotsia, jotta pieni vähemmistö saisi palveluja omalla kielellään.
Ruotsin – ja suomen – kielen opiskelussa on kyse maan kahden kieliryhmän välisestä kielellisestä tasa-arvosta ja yksilöiden tasa-arvoisista edellytyksistä elää ja menestyä kaksikielisessä maassa.
Kaksikielisyysnäytelmä on irti todellisuudesta. Missään ei vähemmistön palveluja hoideta pakottamalla kaikki muut opiskelemaan vähemmistön (tässä 5%) kieltä, eikä varsinkaan kun kyse ei ole maailmankielestä.
Ruotsi on taas yhtä aikaa vähemmistökieli ja tasa-arvoinen kieli - tässä voidaan ajaa kaksilla vankkureilla ja leikkiä sanoilla. Todellisuudessa se on vähemmistökieli.
6. Kielitaitovaatimukset Suomessa ovat maailman kovimmat, kaikkien opiskelijoiden tulee osata äidinkielen lisäksi vähintään kahta kieltä.
Belgiassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä vaaditaan kaikilta opiskelijoilta vähintään kahden muun kuin oman äidinkielen taitoa. "Mother tongue plus two" on myös EU:n virallinen tavoite. Viimeisimmän, vuonna 2012 monikielisyyttä mitanneen Eurobarometrin mukaan Alankomaat, Tanska, Luxemburg, kolme Baltian maata, Slovenia ja Malta saavuttivat tavoitteen. Suomi ei kuulunut tähän ryhmään.
Luxemburg on kaupunkivaltio, joka joutuu nojaamaan ympäröivien maiden tukeen niin kattavan koulutuksen järjestämisessä kuin verkostoitumisessa (kuten Islanti nojaa Skandinaviaan).
Belgiassa on kolme virallista kieltä: hollanti, ranska, saksa. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa. Huomaa, että maan kielistä ranska ja saksa ovat maailmankieliä ja Euroopan Unioinin käytettyjä kieliä, joten tilanne on tyystin toinen kuin Suomessa. Kieliopintoja ei Belgiassa ole enempää, mutta ne ovat järkevämpiä ja jopa vähemmistökielinä edustetumpia kuin meillä ruotsi (5%).
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti. Retoromaania lukuunottamatta kaikki Sveitsin kielet ovat maailmankieliä, englantia luetaan yleisesti.
Mitään kaikille pakollisia kieliopintoja puhumattakaan pakkovirkakielestä em. maiden korkeakouluopiskelijoilla ei ole.
7. Itä-Suomessa ei tarvita ruotsia, olisi parempi lukea venäjää jota tarvitaan venäläisten turistien palvelemiseksi.
Tässä on kyse tasavertaisuudesta. Kuudesluokkalainen ei voi vielä tietää missä päin Suomea hän tulee asumaan tai mikä hänen ruotsin kielen taitonsa tarve tulee olemaan. Ruotsin kielen taidon puute vähentää vaihtoehtoja. Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa tarvitaan suomen ja ruotsin kielen taitoa. Monien valtion ja kuntien virkojen vaatimuksena on ruotsin kielen taito.
Itä-Suomen kunnat voivat jo nyt halutessaan tarjota venäjää vapaaehtoisena aineena, jos kiinnostusta on riittävästi.
Ahvenanmaa poisti pakkosuomen, koska se söi muiden kielten taitoa. Ahvenanmaalaisillakin on oikeus muuttaa maan sisällä ja tuoreen kielistrategian toteuttamisohjeen sivuilla sanotaan, että heidän elämäänsä ruotsiksi tulee tukea muuallakin Suomessa. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että maan pääkieltä (yli 90%) puhuvat saisivat elää omalla kielellään omassa maassaan.
8. Missään muussa maailman maassa ei ole pakko opiskella vähemmistön kieltä.
Ruotsi ei ole vähemmistökieli vaan toinen Suomen kahdesta tasa-arvoisesta kansalliskielestä. Suomen lisäksi useassa Euroopan maassa on kaksi tai useampia kansallis- tai virallisia kieliä. Näitä maita ovat Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi. Kaikissa näissä maissa on jonkin toisen virallisen kielen opiskelu pakollista valtakunnallisella tasolla. Belgiassa, jossa on kolme virallista kieltä, luetaan ensimmäiseltä luokalta alkaen yhtä kahdesta muusta kansalliskielestä. Myös Irlannissa, missä iiriä päivittäin puhuvia on vajaat 70 000, lukevat kaikki iiriä ensimmäiseltä luokalta alkaen. Sveitsissä yksi kolmesta muusta kansalliskielestä on pakollinen ja Luxemburgissa opiskelevat kaikki koulussa maan kolmea virallista kieltä: luxemburgia, saksaa ja ranskaa.
Edellä mainittujen maiden lisäksi monessa EU-maassa vähemmistökieli on alueellisesti pakollinen. Tähän ryhmään kuuluvat Espanjassa Katalonia, Baskimaa, Galicia, Valencia ja Baleaarit, Isossa–Britanniassa Wales ja Italiassa Trentino-Etelä-Tiroli ja Aostanlaakso. Yhteensä näillä alueilla asuu yli 20 miljoonaa asukasta, jotka opiskelevat vähemmän puhuttua kieltä koulussa.
Missään maassa ei ole Suomen tapaan pakko lukea pientä vähemmistökieltä joka on nostettu kansalliskieleksi, ei tällaista pakkoruotsin kaltaista palvelupakkokieltä ole muualla. Missään maassa ei ole kaikille akateemisille pakollista virkavähemmistökieltä.
Belgia, Sveitsi ja Luxemburg käsiteltiin jo edellä. Irlannissa kyse on ihmisten esivanhempien hävitetystä kielestä - ja pääkieli englanti sallii sen, että voidaan kielitaidossa luopua muiden maailmankielten opiskelusta ja keskittyä elvyttämään historiallista kieltä.
Alueellisten valtakielten lukeminen on jotain aivan muuta kuin pienen vähemmistökielen pakko koko maassa.
9. Englannilla pärjää hyvin Pohjolassa, sen vuoksi ei tarvita pakollista ruotsia.
Ruotsin kielen taito avaa ovia ja antaa selviä etuja pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Vaikka virallinen konsernikieli monissa pohjoismaisissa yrityksissä on englanti, tapahtuu muu kanssakäyminen yrityksissä ja yhteiskunnassa useimmiten ruotsiksi. Eräs tutkimus osoittaa, että vaikka englanti on ”virallinen” kieli hoitavat suomalaiset yritykset, joilla on emo-, sisar- tai tytäryhtiö Ruotsissa yhteydenpitonsa 63 prosenttisesti ruotsiksi. Yhä syvemmin yhdentyneessä talousyhteistyössä Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on pula ruotsinkielentaitoisista työntekijöistä. Puutteellinen ruotsin kielen taito saattaa johtaa väärinkäsityksiin, ulkopuolisuuteen ja menetettyihin työtilaisuuksiin.
Kuuntelin juuri pohjoismaisen konsernin huippujohtajaa - hän puhuu työssään englantia. Noissa piireissä on niin paljon asiantuntijoita Skandianavian ulkopuolelta, ettei niissä oikeasti harrasteta pakkoruotsia. Ihan kiva varmasti on ruotsia osata, jos sellaisiin hommiin menee - ja sitä voi sitten jopa aikuisena opiskella. Sehän oli helppo kieli?
1. Pakollinen ruotsi ja yksilön rajallinen kyky oppia johtavat käytännössä vieraiden kielten pintapuoliseen osaamiseen ja rajoittavat valinnanvapautta
Mikään ei osoita, että monikieliset lapset oppisivat yhden kielen jonkun toisen kustannuksella. Päinvastoin. Kaksikielisyys auttaa lasta ajattelemaan luovasti ja joustavasti. Euroopan komission raportista Study on the Contribution of Multilingualism to Creativity käy ilmi, että varhainen kaksi- tai useampikielisyys johtaa parempaan suorituskykyyn ja luovempaan ajatteluun, helpottaa ongelmanratkaisua sekä johtaa parempaan koulumenestykseen. Pitkällä tähtäimellä kaksikielisyys avaa lapselle mahdollisuuksia ajatteluun, antaa kokemuksia ja edistää mm. monipuolista sosiaalista kanssakäymistä. Tuore artikkeli Time Magazine-lehdessä (29.7.2013) viittaa useisiin tieteellisiin tutkimuksiin, jotka vahvistavat kaksikielisyyden antavan sekä kielellisiä, luovia että sosiaalisia etuja.
Kielitaitoa tarvitaan työelämässä, se helpottaa yhteydenpitoa kieli- ja valtiorajojen yli ja lisää eri kulttuurien ymmärrystä.
Nyt ei puhuta kodin kaksi- tai monikielisyydestä vaan vieraiden kielten opiskelusta.
Osmo Soininvaara on sanonut "Olisi --- muka yhtä helppoa opiskella ruotsia ja venäjää tai pelkkää venäjää. Väite on kertakaikkisesti väärä. Jos se olisi totta, meidän kannattaisi varmaankin tehdä kaikista maailman kielistä pakollisia, koska yhden kielen lisääminen kielivalikoimaan on aina ilmaista."
http://www.soininvaara.fi/2010/09/03/pi ... ta-lisata/
2. Pakollinen ruotsin kielen opetus on kansakunnan varojen tuhlausta
Ruotsin ja suomen kielen opetuksen pakollisuus on johdonmukainen seuraus kahdesta kansalliskielestä. Oikeus omaan kieleen on samanlainen perustavanlaatuinen oikeus kuten esimerkiksi oikeus sosiaaliseen turvallisuuteen. Siksi on tärkeää, että maassa on riittävät kielelliset voimavarat. Kaksikielisyys on myös kannanotto maamme pohjoismaisen suuntauksen puolesta. Pohjola on tärkein yhteiskunnallinen ja kulttuurinen viiteryhmämme ja suurin kauppakumppanimme. Molempien kansalliskielten taito tulee nähdä sijoituksena, ei kulueränä.
Tässä kaksikielisyysnäytelmä lyö rankasti maan muita kieliryhmiä.
Muistetaan, mitä Soininvaara sanoi:
"On jotenkin periaatekysymys, että kouluopetusta arvioidaan lähtien oppilaan omasta edusta eikä jonkun muun edusta. Siksi asiaa on harkittava sen kannalta, onko ruotsin pakollisesta opiskelusta hyötyä oppilaalle itselleen."
http://www.soininvaara.fi/2009/11/23/2440/
Ja vielä enemmän, kuinka monelle pakkoruotsin vaatima aikavero on opintoja haittaava ja jopa syjäyttävä vaatimus.
3. Ruotsi vie arvokasta aikaa, jota oppilaat voisivat käyttää jonkin hyödyllisemmän maailmankielen opiskeluun.
Siitä lähtien kun ruotsin kielestä tuli vuonna 2005 vapaaehtoinen ylioppilastutkinnossa on ruotsin kielen kirjoittavien suomenkielisten oppilaiden lukumäärä ruotsin pudonnut merkittävästi. Se ei kuitenkaan ole johtanut muiden kielten lisääntyneeseen opiskeluun. Päinvastoin. Saksaa ja ranskaa opiskelevien lukiolaisten määrä puolittui vuodesta 2001 vuoteen 2009. Sama suuntaus koskee venäjää. Vuonna 2001 luki 66 % lukiolaisista kolmea tai useampaa kieltä. Vuonna 2009 enää 53,5 % luki vähintään kolmea kieltä.
Miljoonannen kerran: 2005 Eikä ollut tarkoituskaan lisätä muiden kielten opintoja. Ruotsi jäi pakolliseksi, tilaa muille kielille ei tehty.
Yo-kokeista vain äidinkieli jäi pakolliseksi, muut ovat valinnaisia. Perusteet muutokselle:
- yo-tutkinto jo turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin
Muita kieliopintoja vähentää mm. kurssimuotoisen lukion kurssivalikoiman laajeneminen, ainereaalin vaatimukset, suoranainen pakko keskittää opinnot kirjoitusten kannalta sekä ruotsin edelleen jatkuva pakollisuus.
Mutta jos hinnasta puhutaan: Pakkoruotsin pitkittäjät väittävät, että vain laiskuus estää monipuoliset kieliopinnot, joten oppilaat olisi tavalla tai toisella kuitenkin saatava lukemaan myös saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja vähän eksoottisempiakin kieliä. Miten ihmeessä laajan kielivarannon vaatima kielten opiskelu on muka edullisempi ja helpompi toteuttaa silloin, kun kaikilla on lisäksi pakollinen ruotsi?
4. Ruotsin kielen oppimistulokset ovat niin heikkoja, että kieltä on hyödytöntä ja turhaa opiskella.
Ruotsin kielen oppimistulokset ovat heikentyneet viime vuosina. Peruskoulun B-ruotsin taso on heikko tai parhaimmillaankin välttävä. Tyttöjen osaamisen taso on merkittävästi korkeampi kuin poikien. Ylioppilaskirjoituksissa on B-ruotsin taso merkittävästi heikentynyt, minkä johdosta pisterajoja on jouduttu tuntuvasti laskemaan arvosteluasteikon sekä ylä- että alapäässä.
Kielitaidon taso on yhteydessä opintojen määrään ja on riippuvainen siitä, saavatko oppilaat riittävän korkeatasoista opetusta ja heidän halustaan hyödyntää oppimaansa aktiivisesti ja määrätietoisesti. Eräs syy heikkoon tasoon on, että B-ruotsia opetetaan peruskoulussa vain 228 tuntia. Ruotsia on harvoin tarjolla A-kielenä.
Opetusministeriön työryhmän muistiossa ”Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä”, on lueteltu toimenpiteitä ruotsin kielen opetuksen kehittämiseksi ja siten myös oppimistulosten parantamiseksi.
Pakkoruotsia on nyt kehitetty yli neljäkymmentä vuotta. Tulokset ovat aina vain heikkoja. Opettajat ovat kuitenkin useimmiten jopa samoja kuin englannissa. Heillä on siis kyky ja halu opettaa ja menetelmät ovat samoja kuin muissakin kielissä.
Muualla tunnustetaan, että oma motivaatio on kieltenopiskelussa se tärkein lähtökohta. Niin se on meilläkin, vaikkei sitä tunnusteta. Motivaation taustalla on sekä todellinen hyöty että omat kontaktit opiskeltuun kieleen. Ruotsin kohdalla noin kolmannes oppilaista voi kohtuudella rakentaa itselleen motivaation opiskeluun. Ja sehän riittäisi monin tavoin ruotsin osaamiseksi Suomessa.
5. On epäoikeudenmukaista että kaikkien tulee opiskella ruotsia, jotta pieni vähemmistö saisi palveluja omalla kielellään.
Ruotsin – ja suomen – kielen opiskelussa on kyse maan kahden kieliryhmän välisestä kielellisestä tasa-arvosta ja yksilöiden tasa-arvoisista edellytyksistä elää ja menestyä kaksikielisessä maassa.
Kaksikielisyysnäytelmä on irti todellisuudesta. Missään ei vähemmistön palveluja hoideta pakottamalla kaikki muut opiskelemaan vähemmistön (tässä 5%) kieltä, eikä varsinkaan kun kyse ei ole maailmankielestä.
Ruotsi on taas yhtä aikaa vähemmistökieli ja tasa-arvoinen kieli - tässä voidaan ajaa kaksilla vankkureilla ja leikkiä sanoilla. Todellisuudessa se on vähemmistökieli.
6. Kielitaitovaatimukset Suomessa ovat maailman kovimmat, kaikkien opiskelijoiden tulee osata äidinkielen lisäksi vähintään kahta kieltä.
Belgiassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä vaaditaan kaikilta opiskelijoilta vähintään kahden muun kuin oman äidinkielen taitoa. "Mother tongue plus two" on myös EU:n virallinen tavoite. Viimeisimmän, vuonna 2012 monikielisyyttä mitanneen Eurobarometrin mukaan Alankomaat, Tanska, Luxemburg, kolme Baltian maata, Slovenia ja Malta saavuttivat tavoitteen. Suomi ei kuulunut tähän ryhmään.
Luxemburg on kaupunkivaltio, joka joutuu nojaamaan ympäröivien maiden tukeen niin kattavan koulutuksen järjestämisessä kuin verkostoitumisessa (kuten Islanti nojaa Skandinaviaan).
Belgiassa on kolme virallista kieltä: hollanti, ranska, saksa. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa. Huomaa, että maan kielistä ranska ja saksa ovat maailmankieliä ja Euroopan Unioinin käytettyjä kieliä, joten tilanne on tyystin toinen kuin Suomessa. Kieliopintoja ei Belgiassa ole enempää, mutta ne ovat järkevämpiä ja jopa vähemmistökielinä edustetumpia kuin meillä ruotsi (5%).
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti. Retoromaania lukuunottamatta kaikki Sveitsin kielet ovat maailmankieliä, englantia luetaan yleisesti.
Mitään kaikille pakollisia kieliopintoja puhumattakaan pakkovirkakielestä em. maiden korkeakouluopiskelijoilla ei ole.
7. Itä-Suomessa ei tarvita ruotsia, olisi parempi lukea venäjää jota tarvitaan venäläisten turistien palvelemiseksi.
Tässä on kyse tasavertaisuudesta. Kuudesluokkalainen ei voi vielä tietää missä päin Suomea hän tulee asumaan tai mikä hänen ruotsin kielen taitonsa tarve tulee olemaan. Ruotsin kielen taidon puute vähentää vaihtoehtoja. Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa tarvitaan suomen ja ruotsin kielen taitoa. Monien valtion ja kuntien virkojen vaatimuksena on ruotsin kielen taito.
Itä-Suomen kunnat voivat jo nyt halutessaan tarjota venäjää vapaaehtoisena aineena, jos kiinnostusta on riittävästi.
Ahvenanmaa poisti pakkosuomen, koska se söi muiden kielten taitoa. Ahvenanmaalaisillakin on oikeus muuttaa maan sisällä ja tuoreen kielistrategian toteuttamisohjeen sivuilla sanotaan, että heidän elämäänsä ruotsiksi tulee tukea muuallakin Suomessa. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että maan pääkieltä (yli 90%) puhuvat saisivat elää omalla kielellään omassa maassaan.
8. Missään muussa maailman maassa ei ole pakko opiskella vähemmistön kieltä.
Ruotsi ei ole vähemmistökieli vaan toinen Suomen kahdesta tasa-arvoisesta kansalliskielestä. Suomen lisäksi useassa Euroopan maassa on kaksi tai useampia kansallis- tai virallisia kieliä. Näitä maita ovat Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi. Kaikissa näissä maissa on jonkin toisen virallisen kielen opiskelu pakollista valtakunnallisella tasolla. Belgiassa, jossa on kolme virallista kieltä, luetaan ensimmäiseltä luokalta alkaen yhtä kahdesta muusta kansalliskielestä. Myös Irlannissa, missä iiriä päivittäin puhuvia on vajaat 70 000, lukevat kaikki iiriä ensimmäiseltä luokalta alkaen. Sveitsissä yksi kolmesta muusta kansalliskielestä on pakollinen ja Luxemburgissa opiskelevat kaikki koulussa maan kolmea virallista kieltä: luxemburgia, saksaa ja ranskaa.
Edellä mainittujen maiden lisäksi monessa EU-maassa vähemmistökieli on alueellisesti pakollinen. Tähän ryhmään kuuluvat Espanjassa Katalonia, Baskimaa, Galicia, Valencia ja Baleaarit, Isossa–Britanniassa Wales ja Italiassa Trentino-Etelä-Tiroli ja Aostanlaakso. Yhteensä näillä alueilla asuu yli 20 miljoonaa asukasta, jotka opiskelevat vähemmän puhuttua kieltä koulussa.
Missään maassa ei ole Suomen tapaan pakko lukea pientä vähemmistökieltä joka on nostettu kansalliskieleksi, ei tällaista pakkoruotsin kaltaista palvelupakkokieltä ole muualla. Missään maassa ei ole kaikille akateemisille pakollista virkavähemmistökieltä.
Belgia, Sveitsi ja Luxemburg käsiteltiin jo edellä. Irlannissa kyse on ihmisten esivanhempien hävitetystä kielestä - ja pääkieli englanti sallii sen, että voidaan kielitaidossa luopua muiden maailmankielten opiskelusta ja keskittyä elvyttämään historiallista kieltä.
Alueellisten valtakielten lukeminen on jotain aivan muuta kuin pienen vähemmistökielen pakko koko maassa.
9. Englannilla pärjää hyvin Pohjolassa, sen vuoksi ei tarvita pakollista ruotsia.
Ruotsin kielen taito avaa ovia ja antaa selviä etuja pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Vaikka virallinen konsernikieli monissa pohjoismaisissa yrityksissä on englanti, tapahtuu muu kanssakäyminen yrityksissä ja yhteiskunnassa useimmiten ruotsiksi. Eräs tutkimus osoittaa, että vaikka englanti on ”virallinen” kieli hoitavat suomalaiset yritykset, joilla on emo-, sisar- tai tytäryhtiö Ruotsissa yhteydenpitonsa 63 prosenttisesti ruotsiksi. Yhä syvemmin yhdentyneessä talousyhteistyössä Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on pula ruotsinkielentaitoisista työntekijöistä. Puutteellinen ruotsin kielen taito saattaa johtaa väärinkäsityksiin, ulkopuolisuuteen ja menetettyihin työtilaisuuksiin.
Kuuntelin juuri pohjoismaisen konsernin huippujohtajaa - hän puhuu työssään englantia. Noissa piireissä on niin paljon asiantuntijoita Skandianavian ulkopuolelta, ettei niissä oikeasti harrasteta pakkoruotsia. Ihan kiva varmasti on ruotsia osata, jos sellaisiin hommiin menee - ja sitä voi sitten jopa aikuisena opiskella. Sehän oli helppo kieli?
Viimeksi muokannut NRR, 28.08.2014 10:06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
Ajattele positiivisesti. Ennen sentään ruotsalaiset tarjosivat suomalaisille mahdollisuutta harrastaa ilmaiseksi urheilullisia virikelomia, mahdollisuutta harjoittaa paastoa, mahdollisuutta pukeutua talvellakin tyylikkäisiin vaatteisiin, mahdollisuutta lähettää poikansa ja hevosensa vaihto-oppilaaksi jne... Onneksi tällaisista siirtomaaherran tarjoamista mahdollisuuksista olemme jo päässeet eroon.NRR kirjoitti: Aika hienosti muotoiltu teksti siten, että pakkoruotsin synonyymiksi on nostettu "mahdollisuus oppia toista kotimaista".
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2832
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
Miten tällainen demokraattisen päätöksenteon tukahduttava kasvain kuin folktinget on päästetty syntymään Suomen "kansan"edustuslaitoksen kylkeen?
Kuka valvoo suomenkielisten suomalaisten (anteeksi kiroilu!) ja maahanmuuttajien etuja?
Suomenkielisillä on jo suuria vaikeuksia ylimääräisen turhan kielen kanssa, mutta vielä suuremmalle osalle maahanmuuttajista tämä Suomen kieliviidakko on täysin läpäisemätön paikka. Näin saadaan tietenkin karsittua eitoivottua kilpailua työmarkkinoilta.
Kysyykö Ruotsin kansanedustuslaitos joltain vähemmistöltä miten siellä pitää ruotsinkielisten opiskelu järjestää? Ajatuskin on täysin absurdi! Onko jossain muussakin maassa tällainen muutaman prosentin muita viisaampi ja arvokkaampi ryhmä, joka saa määrätä tanssin tahdin koko kansalle vastoin heidän omaa tahtoaan ja perusteltuja tarpeitaan?
Kuka valvoo suomenkielisten suomalaisten (anteeksi kiroilu!) ja maahanmuuttajien etuja?
Suomenkielisillä on jo suuria vaikeuksia ylimääräisen turhan kielen kanssa, mutta vielä suuremmalle osalle maahanmuuttajista tämä Suomen kieliviidakko on täysin läpäisemätön paikka. Näin saadaan tietenkin karsittua eitoivottua kilpailua työmarkkinoilta.
Kysyykö Ruotsin kansanedustuslaitos joltain vähemmistöltä miten siellä pitää ruotsinkielisten opiskelu järjestää? Ajatuskin on täysin absurdi! Onko jossain muussakin maassa tällainen muutaman prosentin muita viisaampi ja arvokkaampi ryhmä, joka saa määrätä tanssin tahdin koko kansalle vastoin heidän omaa tahtoaan ja perusteltuja tarpeitaan?
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
Ei ole mitään sellaista mekanismia, että etuliite "kansallis" muuttaa jonkin asian pakolliseksi koko kansalle.Ruotsin ja suomen kielen opetuksen pakollisuus on johdonmukainen seuraus kahdesta kansalliskielestä.
Meillä on myös kaksi kansalliskirkkoa, mutta niihin ei ole pakko kuulua eikä kouluissa ole pakkouskontoa.
Kansalliskirkosta huolimatta meillä on vapaus uskoa johonkin muuhun kuin kirkkoon tai olla uskomatta.
Folktingetin logiikan mukaan "kahden kansalliskirkon maassa"
minun olisi mentävä sekä luterilaisiin että ortodoksisiin jumalanpalveluksiin, jotta
ortodoksien oikeudet toteutuisivat!
Minä en jaa kaksikielisyysuskontoa (uskontohan se sosiologian näkökulmasta on), vaan minun vakaumukseni
mukaan minulla on oikeus omaan suomalaisuuteeni, vaikka kieli-identiteettiini ei kuulu ruotsin kieli.
Onhan minulla oikeus suomalaisuuteen, vaikka en kuulu kansalliskirkkoon!
Kirkkoon ei ole pakko kuulua, mutta ruotsista ei voi erota! Ristiriitaista!
Ja taatusti kirkko on merkittävämpi osa Suomen ja suomalaista identiteettiä kuin ruotsin kieli!
Nyt Folktinget yrittää sanella minulle uuden, vieraan identiteetin- henkisen miehittäjän elkein!
En alistu sellaiseen!
Pakkoruotsi on YK:n ihmisoikeusjulistuksen vastainen identiteetin pakkomuokkausprojeki-
ja sitä on vastustettava jo ihmisoikeuksien toteutumiseksi!
Valitettavasti julkisessa keskustelussa identiteetti-aspekti on jätetty huomiotta,
vaikka pakkoruotsin puolustajat toki vetoavatkin siihen, että jokaiselle suomalaiselle tulee
pakkosyöttää kaksikielinen identiteetti - sitähän pakkoruotsi tarkoittaa!
Suomessa on sallittava oikeus yksilön ruotsittomaan identiteettiin!
Vai haluammeko olla Euroopan Pohjois-Korea ?
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
Hyvä vertaus. Missä vaiheessa kaksikielisyysnäytelmässä lähtökohdaksi tuli, että ruotsi on ett måste kaikille suomalaisille?JV Lehtonen kirjoitti:---Ruotsin ja suomen kielen opetuksen pakollisuus on johdonmukainen seuraus kahdesta kansalliskielestä.
Folktingetin logiikan mukaan "kahden kansalliskirkon maassa"
minun olisi mentävä sekä luterilaisiin että ortodoksisiin jumalanpalveluksiin, jotta
ortodoksien oikeudet toteutuisivat!
Viimeksi muokannut NRR, 28.08.2014 21:00. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
Minusta on hiukan outoa, että 3-4 % ruotsalaisella puolueella on kaksi ministeriä . . . ja vielä, että tällaisen minipuolueen edustajat, jossa mukana Suomen kielelle vihamielinen henkilö, ovat vuodesta toiseen hoitamassa Suomen asioita.
Jokin tässä ei täsmää.
Jokin tässä ei täsmää.
-
Hannu Koho
- Viestit: 138
- Liittynyt: 24.11.2008 10:45
- Paikkakunta: Imatra
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
A-Studiossa keskusteltiin juuri oppivelvollisuusiän jatkamisesta varsinkin syrjäytymisvaaran ehkäisijänä.
Eikö syrjäytymisvaarassa oleville nuorille voisi määrätä yhden ylimääräisen vuoden kovennettua pakkoruotsia?
Kaikki opetus ruotsiksi.
Vai väittääkö joku, että ruotsin lisäosaamisesta olisi jotain haittaa?
Tarjottaisiin OIKEUS toisen kotimaisen lisäosaamiseen ja mittaamattomat mahdollisuudet Jäämeren työmarkkinoille.
Tämä olisi aito "Ahvenanmaan malli": suomen kielen puhuminen voitaisiin kieltää myös mannermaan kouluissa!
Nämä valionuoret kiihdyttäisivät kilpailukyvyllään kevyesti ohi vähempiarvosiin kieliin jämähtäneiden ikätovereidensa!
Eikö syrjäytymisvaarassa oleville nuorille voisi määrätä yhden ylimääräisen vuoden kovennettua pakkoruotsia?
Kaikki opetus ruotsiksi.
Vai väittääkö joku, että ruotsin lisäosaamisesta olisi jotain haittaa?
Tarjottaisiin OIKEUS toisen kotimaisen lisäosaamiseen ja mittaamattomat mahdollisuudet Jäämeren työmarkkinoille.
Tämä olisi aito "Ahvenanmaan malli": suomen kielen puhuminen voitaisiin kieltää myös mannermaan kouluissa!
Nämä valionuoret kiihdyttäisivät kilpailukyvyllään kevyesti ohi vähempiarvosiin kieliin jämähtäneiden ikätovereidensa!
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2832
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: folktinget vaatii lukion pakkoruotsiin lisäkurssia
Jos vaikkapa Suomalaisuuden Liitto olisi kiinnostunut siitä miten suomenkielisten arkiset kielelliset oikeudet toteutuvat ruotsinkielisissä kunnissa, niin heille voisi mielestäni myöntää ihan samantyyppistä rahaa sille toiminnalle kuin Folktingetille. Tutkimukset osoittavat, että suomenkielisten vähemmistöjen kielelliset palvelut ovat keskimäärin parempaa tasoa kuin ruotsinkielisten saamat palvelut, mutta edelleen on ongelmia mm. suomenkielisten vanhustenhoidossa tai lasten päivähoidossa ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Mutta eipä hirveästi tunnu SL:ää kiinnostavan, saati sitten paneutuminen siihen millaisia käytännön ongelmia heimoveljillä ja -sisarilla on Ruotsissa kunnasta toiseen. Puheenjohtajansa Henrik Laxin aikaan Folktinget oli se taho joka huomautti Ruotsin viranomaisille kun suomenkielisiä kouluja Ruotsissa oltiin lakkauttamassa.Hillevi Henanen kirjoitti:Miten tällainen demokraattisen päätöksenteon tukahduttava kasvain kuin folktinget on päästetty syntymään Suomen "kansan"edustuslaitoksen kylkeen? Kuka valvoo suomenkielisten suomalaisten (anteeksi kiroilu!)