Journalistilehti valottaa suru-toimittajien näkökulmaa

[NRR]

Journalistiliiton lehdessä on nyt sekä artikkeli suomenruotsalaisten toimittajien heikentyvästä työtilanteesta
(http://www.journalistiliitto.fi/journal ... ammikolla/)
että heti perään kahden edellisessä artikkelissa haastatellun toimittajan näkemykset pakkoruotsista
(http://www.journalistiliitto.fi/journal ... taa-linja/):

Pakkoruotsi – kaikkien suomenkielisten velvollisuus opiskella ruotsia koulussa – on paitsi latautunut termi myös ikuisen poliittisen kiistelyn aihe. Asian nosti jälleen pintaan ruotsin valinnaisuutta ajava kansalaisaloite. Aloite on nyt sivistysvaliokunnan käsittelyssä. Sen takana ovat kokoomuksen ja perussuomalaisten nuorisojärjestöt sekä Vapaa kielivalinta ry ja Suomalaisuuden liitto, joilla molemmilla on perussuomalainen puheenjohtaja.

Toimittaja Jeanette Björkqvist sanoo, ettei kouluruotsikysymyksessä voi syyttää vain asian tiimoilta ahkerasti kampanjoivia perussuomalaisia. Alasajon kannattajia löytyy muistakin puolueista.

”Suuri osa suomenkielisistä tuntuu kuitenkin arvostavan ja tukevan kaksikielisyyttä”, hän toteaa.

Etenkin itärajalla tukea saa ajatus peruskoulun ruotsin korvaamisesta venäjän kielellä.

”Ymmärrän hyvin, että venäjää tarvitaan Suomessa. Sitä en vaan ymmärrä, miksi sitä pitäisi opiskella ruotsin kielen kustannuksella”, toimittaja Eva Kela sanoo.

Myös Björkqvistin mielestä olisi erikoista, jos Suomen kouluista tulisi oppilaita, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä ruotsin kielestä. Pohja, jonka koulu antaa ruotsille, kuuluu hänen mielestään kaksikielisessä maassa yleissivistykseen.

”Olen myös hämmästellyt argumenttia, jonka mukaan ruotsi häiritsee muita kieliä. Miksi suomenkielinen ei pystyisi opiskelemaan useita kieliä samaan aikaan?”

Kelan mielestä ruotsia voisi opettaa koulussa jo ensimmäiseltä luokalta puhekieltä painottaen. Nykymallissa ruotsin opiskelu alkaa useimmiten seitsemännellä luokalla.

”Sen ikäiset suhtautuvat kieleen jo ala-asteikäisiä ennakkoluuloisemmin.”

Björkqvist toivoo, että kouluruotsin tulevaisuudesta saadaan pian päätös ja että sen kanssa voidaan elää, olipa se mikä tahansa.

[NRR]

Aiemmin olemme keskustelleen JB:n lausunnoista Svenska dagbladetille
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1665
ja Ruotsin radiolle
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1348

[NRR]

Vuosi sitten Journalisti-lehden toimittaja haki Kotimaisten kielten keskukselta suosituksen, ettei pakkoruotsi-sanaa tulisi käyttää mediassa:
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1463

Nyt vapaata kielivalintaa koskevan kansalaisaloitteen aikana ainoa pakkoruotsia koskeva artikkeli on suomenruotsalaisten toimittajien näkemys aiheesta. Artikkelissa ihmetellään mikseivät suomenkieliset pystyisi lukemaan muita kieliä ruotsin rinnalla ja unelmoidaan ruotsin alkavan jo ykkösellä.

Voi kyynel tätä median puolueettomuutta.

[TMK]

Björkqvist toivoo, että kouluruotsin tulevaisuudesta saadaan pian päätös ja että sen kanssa voidaan elää, olipa se mikä tahansa.

Tarkoittaa varmaan sitä, että kunhan kansalaisaloite äänestetään nurin, niin pakkoruotsin vastustajien pitää pitää vastaisuudessa suunsa kiinni.

[Jan-Erik Andelin]

Miten niin? Ole nyt reilusti kuulolla kun (kaksikielisessä perheessä elävä) suomenruotsalainen kertoo (a) omat mielipiteensä asiasta, mutta myös (b) sanoo voivansa elää sen asian kanssa, että pakollinen ruotsi poistuu.

[TMK]

Miten niin? Ole nyt reilusti kuulolla kun (kaksikielisessä perheessä elävä) suomenruotsalainen kertoo (a) omat mielipiteensä asiasta, mutta myös (b) sanoo voivansa elää sen asian kanssa, että pakollinen ruotsi poistuu.

Eihän se nytkään kosketa häntä millään tavalla. Mitä "sen kanssa elämistä" siinä on?

[Jan-Erik Andelin]

No niinpä juuri. Niinhän moni suomenruotsalainen todennäköisesti ajatteleekin, että samapa tuo miten tuon pakkoruotsin käy.

[TMK]

No niinpä juuri. Niinhän moni suomenruotsalainen todennäköisesti ajatteleekin, että samapa tuo miten tuon pakkoruotsin käy.

Eipä kyllä tuosta(kaan) haastattelusta saanut sellaista käsitystä. Kovin vain olivat ihmeissään, että miten tällainen nyt on edes mahdollista, että joku voisi haluta olla lukematta ruotsia, kun se nyt on "yleissivistystä". Jos se ei merkitsisi heille mitään, niin kai he olisivat vapaan kielivalinnan puolella ja osaisivat sanoa sen suoraan.

[NRR]

Eihän tässä artikkelissa näkyvä arvomaailma mikään neutraali kanta ole sen paremmin näiltä journalisteilta kuin koko Journalistilehdeltä. Jos ja kun kyseessä on näin voimakkaasti ihmisten tuntoja nostattanut aihe, olisi luullut, että niin nämä ammattitoimittajat kuin toimittajien ammattilehti olisivat hakeneet hiukan syvyyttä näkemyksiinsä.

Edelleenkään en ymmärrä, miksi ihmiset, joilla tulisi olla jopa etiikan opintoja takanaan, sekoittavat sen, mitä haluavat itselleen ja lapsilleen siihen, mitä haluavat muilta. Suru-kaksikielisen ihmisen maailmankuva näyttää taas sisältävän ajatuksen, että koska heille tämä "suru-kaksikielisyys on rikkaus", niin näin on oltava kaikkien muidenkin kohdalla. Mitään muuta perustetta pakkoruotsin vaatimiselle ja sen varhaistamiselle ei anneta.

Erityisesti viiltää kielivähemmistöön syntyneiden ja vielä kielellisesti lahjakkaiden ihmisten ylimielisyys, kun otetaan kantaa siihen, miksei suomenkielinen suomalainen teekään maailmanennätystä kielten opiskelussa (maahanmuuttajista puhumattakaan) ja vedä muita kieliä siinä rinnalla. Kun pakkosuomi söi muiden kielten osaamisen Ahvenanmaalla, pakkorutosi muka ei niin voi tehdä. Ja todella nämä unelmoivat siitä, että pakkoruotsi alkaisi jo ykkösellä. Pakkoruotsin kritiikki on taas vain asenneongelma. - ONKO TOIMITTAJILLA TÄLLÄ TASOLLA OIKEUS YLLÄPITÄÄ NÄIN NURKKAKUNTAISTA JA TOISIA HALVEKSIVAA NÄKEMYSTÄ?

En näe mitään todellista eroa näiden toimittajien "minä tiedän kyllä" -asenteen ja aiemmin netistä poimittujen suomenruotsalaisnuorten asenteiden välillä:
- --- jos oppisit ruotsin niin oppisit muita kieliä niin kuin poimisit omenia puusta.
- Suomi oli Ruotsin vallassa 700 vuotta ja sen jälkee tuli venäläiset. Haluisitko mielummin pakko venäjän ja se olisi sitten varmasti todella pakollinen
- Min point är den, att alla t.ex. studerar engelska i Finland och trots detta är nivån mycket låg. Detta gäller alla andra språk som studeras. Så ni menar att utan svenskan skulle finnarna lära sig massor andra språk? Haha, nej.
- Min rätt är att få betjäning på svenska i Finland,och i dagens läge får man det på mycket få ställen. Utan "tvångssvenskan" skulle finlandsvenskheten sakta dö ut.
- Ja lisään että ruotsin avulla suomalaiset voisivat kenties oppia englantia siihen malliin että ei tarvitse hävetä silmät päästään. --- Ja vaikka ruotsi ei olisi pakollinen tuskin teidän ulkomaan kielentaitonne paranisi.
- --- Koko suomalaisuus ja Suomalainen identiteetti suomenkielestä ja Maamme laulusta lähtien on "hurrien" tekosia. Runeberg, Agricola, Lönnroth, Sibelius, Mannerheim, Snellman, Ehrnrooth, Svinhufvud jne..[/u]. Luulis et jengiä kiinnostais Suomen historia ja ketkä tän maan perustat on rakentanu. Toki en puhu pelkästä ruotsinkielestä vaan koko suomenruotsalaisen kulttuuriperinnön (Suomen historian) opettamisesta kouluissa.
- Suomi sivistettiin 1100-luvulla ruotsalaisten ristiretkien toimesta jonka seurauksena suomen asuttamattomat rannikot asutettiin meidän hurrien toimesta. Toki fennomania nyt e mikään uusijuttu ole, jopa tämä "Suomi suomenkieliseksi" mentaliteetti on keksitty suomenruotsalaisten toimesta.
- miksi ruotsin kieliset osaavat puhua ja lausua englantia. kun useimmat suomenkieliset puhuvat englantia kulostaa siltä että olisi banaani suusa?
- --- Länsirannikolla muutenkin puhutaan monessa paikassa enimmäkseen Ruotsia , jos pakko ruotsi otetaan pois ja nää länsirannikon suomenruotsaliset tulis vaikka espoossa käymään niin olisiko oikein että heidän täytyisi yrittää puhua suomea kuin te suomenkieliset voitte vaan olla sillai "sori , en puhu ruotsia koska olen kerta kaikkiaan liian laiska ymmärtääkseni sen että sitä ei tarvii puhua täydellisesti eli en yritäkkään koska pakkoruotsi on niin perseestä j blaablaa" ? --- On se nyt jumalauta epäreilua jos ne ketkä ei osaa suomea hyvin niin niiltä sitten vaaditaan sen osaaminen kuin taas suomenkieliset voi vaan totea "suomi suomalaisille" järki käteen ja miettikää muita !

Pohjimmiltaan ylimielinen asenne ja oman taustan ylimitoittaminen on samaa - ero syntyy vain akateemisuuden tuomasta silauksesta, jolla saadaan nationalismi ja ylimielisyys paketoitua muka asiallisuudeksi.

En lakkaa ihmettelemästä sitä, miten pakon puolustajat eivät suostu kuuntelemaan toisia, kun puhutaan noitten toisten lasten kieliopinnoista, ikään kuin pakon puoltajilta olisi poistettu se osa ajattelua, jolla kuullaan muiden kokemuksia kielistä ja kielten tarpeista ja pakkoruotsin ongelmista. Ei tässä artikkelissakaan lainkaan tunnuttu muistavan, että kun vähintään kaksi kolmasosaa kansalaisista haluaa kielivapautta, he ovat älykkäitä ihmisiä, joilla on kokemusta ja näkemystä vaatia vaikutusvaltaa OMIEN lastensa kieliopintoihin.

Eettisesti tämänkaltaisten artikkelien lähtökohta on pakkasen puolella. Siinä vain toistellaan, että kyllä MINÄ tiedän, mitä MUUT tarvitsevat, MINUN tarpeeni määrittävät YLEISSIVISTYKSEN. Voi kyynel.

Eikä puhettakaan, että kutsuisivat vaikkapa Marjukka Liitenin osallistumaan keskusteluun.

[NRR]

Onko journalistiliiton kanta todella se, että
- "ruotsi on kaikille välttämätöntä yleissivistystä"
- "ruotsin opetuksen tulisi alkaa ykkösellä"
- "ruotsi ei voi olla mistään poissa"
???????????????????????

Selvästi näin, kun mitään vastapainoa ei esitetä. Noudatetaanko tässä hyvää journalistista tapaa?

1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
---
4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus ---
---
6. Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.
---
8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
---
11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ---
---

Kun aiheesta ammattilehdessä esitellään vain yhden puolen näkemyksiä ja näkemyksiä esittävät vain ammattitoimittajat, syntyy tunne, että tähän on valikoitu kaksi asiasta jotain ymmärtävää ammattilaista ja heidän henkilökohtaiset mutunsa saavat painoarvon, jota niillä ei pitäisi olla. Maan kaksikielisyys vanhaan malliin pakkoruotsineen on lisäksi nimenomaan suomenruotsalaisten etu, siis näiden toimittajien taustaryhmän ja heidän lastensa etu - mutta tämä edunvalvonta häivytetään. Asia esitetään ikään kuin ilman muuta yhteisenä etuna. Minusta tämä on tyypillistä piilopropagandaa.

Ja toimittajat itse tuntuvat ajattelevan, ettei tässä tavassa käsitellä aihetta voi olla mitään vikaa.

[Jan-Erik Andelin]

No kieltämättä on Journalisti-lehden toimittajalta hieman typerää kysyä juuri suomenruotsalaisilta toimittajilta miten pakollinen ruotsi vaikuttaa sellaisilla alueilla Suomea, jossa nämä mainitut toimittajat harvoin työskentelevät. Parempi olisi ollut kysellä esim. suurten maakuntalehtien koulumaailmaan erikoistuneilta toimittajilta.

Toisaalta journalistillakin on oikeus mielipiteisiinsä, siinä missä opettajallakin, vaikka työympäristöä sitten säätelevät tietyt työtavat ja ammattisäännöt. Kun me täällä foorumissa edustamme eri ammattialoja, niin voisipa vaikka heittää esim. koulumaailman arvoja haasteeksi tänne ja kysyä pätevätkö tässä foorumissa pääkaupunkiseudun koulujen arvot, että "pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä", "edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta", "ei sallita minkäänlaista syrjintää tai rasismia".

Toivoisi joskus, että tämäkin foorumi osaisi lukea suomenruotsalaisuutta ja siellä tapahtuvia muutoksia vähän paremmin kuin vain poimien ja monistaen täällä loputtomiin kaikkien hölmöimpien ruotsinkielisten nettisammaakkoja uudelleen ja uudelleen.

Lukiko kukaan esim. porvoolaisen Eva Kelan tilannekuvaa: ”Valitsen työtehtävät pelkästään niiden kiinnostavuuden enkä kielen perusteella. Asia on [kuitenkin] erittäin herkkä. Moni häpeää puutteellista suomeaan. Suomenruotsalaisilta odotetaan hyvää suomen taitoa, ja vaadimme sitä myös itse itseltämme.” Kela ei tunne oloaan täysin turvalliseksi työskennellessään suomeksi. ”Toisaalta se on sellaista positiivista turvattomuutta, sillä olen mukavuusalueeni ulkopuolella tai äärirajoilla.”

Tuttu tunne.

[Hillevi Henanen]

Toivoisi joskus, että tämäkin foorumi osaisi lukea suomenruotsalaisuutta ja siellä tapahtuvia muutoksia vähän paremmin kuin vain poimien ja monistaen täällä loputtomiin kaikkien hölmöimpien ruotsinkielisten nettisammaakkoja uudelleen ja uudelleen.

Eikös tämä ole käytäntö molemmilla puolilla. Yhdellä nettiuhkauksella on nyt ratsastettu toista vuotta. Sillä on kerätty säälipisteitä ulkomaita myöten, vaikka ei edes tiedetä kummalta puolelta se on alunperin lähetetty.

[Hillevi Henanen]

Ja sitten taas tämä eri käsitteiden (tahallinen?) rinnastaminen. Vielä pelottavampaa on jos se on tahatonta.

Toimittaja Jeanette Björkqvist sanoo, ettei kouluruotsikysymyksessä voi syyttää vain asian tiimoilta ahkerasti kampanjoivia perussuomalaisia. Alasajon kannattajia löytyy muistakin puolueista.

”Suuri osa suomenkielisistä tuntuu kuitenkin arvostavan ja tukevan kaksikielisyyttä”, hän toteaa.

Pakkoruotsi ja kaksikielisyys rinnastetaan samaksi asiaksi.

Tosin minunkin rakkauteni ruotsin kieleen on kolhiintunut tämän reilun vuoden pakkoruotsikeskustelun aikana, ja kantani kaksikielisyyteen on muuttumassa radikaalisti, kiitos eduskunnan pakkoruotsikeskustelun.

[masa]

.” Kela ei tunne oloaan täysin turvalliseksi työskennellessään suomeksi. ”Toisaalta se on sellaista positiivista turvattomuutta, sillä olen mukavuusalueeni ulkopuolella tai äärirajoilla.”

Jos tohon vaihtaa Kelan sijaan nimimerkki masa ja suomen sijalle englannin - vieläpä juridisen sopimuskielen sekä business-englannin kirjanpidon termejä ja vaihtelevasti erialojen erikoissanastoa myöten, niin tuttu tunne.

Omalta osaltani ymmärrän suomenruotsalaisten tuntemuksia heidän työskennellessään vieraalla kielellä ja toisaalta en. Uskoisin suomenkielisten ymmärtävän oman äidinkielensä pienuuden ja vaikeuden ja olevan valmiita hyväksymään, jos joku ei puhu täydellistä suomea. Erityisesti kun puhuttu suomi ja eri suomen murteet poikkeavat aikalailla kirjakielestä.

[NRR]

No kieltämättä on Journalisti-lehden toimittajalta hieman typerää kysyä juuri suomenruotsalaisilta toimittajilta miten pakollinen ruotsi vaikuttaa sellaisilla alueilla Suomea, jossa nämä mainitut toimittajat harvoin työskentelevät.

Typerää on kysyä pakkoruotsista niiltä, jotka eivät ole sitä ikinä lukeneet, mutta joiden taustaryhmä ja läheiset hyötyvät pakkoruotsin olemassaolosta.

Toisaalta journalistillakin on oikeus mielipiteisiinsä

Tarvitaanko juuri nyt pakon jatkumisesta hyötyvän osapuolen mutua, kun kyseessä on maan muita kieliryhmiä rasittava ongelma ja siitä olisi saatavilla myös ihan todellista tietoa?

voisipa vaikka heittää esim. koulumaailman arvoja haasteeksi tänne ja kysyä pätevätkö tässä foorumissa pääkaupunkiseudun koulujen arvot, että "pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä", "edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta", "ei sallita minkäänlaista syrjintää tai rasismia".

Vai en minä ole pitänyt täällä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, edistänyt kulttuurien vuorovaikutusta vaan sallinut syrjintää ja rasismia! Voi kyynel.

Sinulle kun pakkoruotsiin liittyvän todellisuuden kuvaaminen on epäystävällisyyttä, ei-vuorovaikutuksellista ja vieläpä syrjintää ja rasismia - vaikka kyse on nimenomaan pakkoruotsin kautta aiheutetusta ongelmasta, syrjinnästä, ... Pitäisi vaieta ja lirkutella. Siihen ei ole paluuta.

Ammatissani noudatan niitä eettisiä sääntöjä, jotka siihen kuuluvat. Täällä keskustelen rehellisesti ja äärimmäisen tarkasti näkemykseni perustellen. Suosittelen samaa muillekin.

Toivoisi joskus, että tämäkin foorumi osaisi lukea suomenruotsalaisuutta ---

Kun suomenruotsalaisuudelta puuttuu korvat kuulla muiden kieliryhmien kokemusta ja ongelmia pakkoruotsista, niin aina vain pitäisi muiden pyrkiä ymmärtämään ja ymmärtämään ja vielä kerran ymmärtämään, miten vaikeaa se nyt vain on olla suomenruotsalainen, että kyllä siinä nyt voi kaikki muut kieliryhmät ohittaa, lyödä niitä "pakkoruotsi on yleissivistystä ja ykkösteltä pitäisi aloittaa" -liturgialle päähän ja vaatia lisää ymmärtämystä.

Ei voi olla totta.

Lukiko kukaan --- Moni häpeää puutteellista suomeaan --- Kela ei tunne oloaan täysin turvalliseksi työskennellessään suomeksi

Niin ja toiset eivät saa edes tutkintoaan valmiiksi, kun pakkoruotsista ei selvitä - mutta ne muut nyt ovatkin tyhmiä ja nämä suomenruotsalaiset taas ovat niin herkkiä.

Elän päivittäin sellaisten ihmisten ympäröimänä, jotka eivät puhu hyvää suomea. Onhan se hankalaa. Mutta ei sillä voi kuitata tämän artikkelin tarjoamaa propagandaa, epäammattimaisuutta ja epä-älyllisyyttä.