JV Lehtonen kirjoitti:Toivon saavani kirjallisen vastauksen Folktingetiltä seuraaviin kysymyksiin:
Miksi Folktinget ei suvaitse ruotsitonta suomalaisuutta, vaikka se vetoaa suvaitsevaan kieli-ilmapiiriin ?
Miksi Folktinget ei anna ruotsittomien suomalaisten olla rauhassa ruotsalaisuuden pakkosyötöltä ?
Mitä Folktinget kuvittelee saavuttavansa pakottamalla vakaumuksellisesti
ruotsittomille suomalaisille pakkoruotsia ?
Vertailun vuoksi voi kysyä: Miksi Folktinget pyrkii pakkoruotsilla eheyttämään ruotsittomat suomalaiset
identiteetiltään kaksikielisiksi vastoin kansalaisen yksikielistä identiteettiä ? (kiihkokristityt:homot eheytetään heteroiksi)
Erittäin osuva vertaus.
Mikäli Folktinget ryhtyisi tähän väittelyyn, heidän varmaankin pitäisi lähettää sinulle kansalliskielistrategian ne osiot, joissa perustellaan kaksikielisyysnäytelmää, jossa kaikkien on opiskeltava ruotsia. (Aihetta käsitelty laajemmin keskustelussa
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1741, mistä löytyy alkuperäiset kansalliskielistrategian tekstit) Kansalliskielistrategiaan on
koottu maan asiantuntevimmassa joukossa kahden kansalliskielen olemattomat edut sekä suomalaiselle yhteiskunnalle että meille yksilöinä. Tässä tiivistelmä noista noloista väitteistä:
Yhteiskunnalliset hyödyt (Kansalliskielistrategian kohta 1.5.1)
Historiallis-kulttuurisia hyötyjä
- Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä.
- Suomen kieli onkin erityisesti hallintokielenä kehittynyt --- ruotsinkielisen sanaston pohjalta.
- Ruotsin kielen osaaminen tai ymmärtäminen tuo käytännön lisäarvoa pohjoismaisessa kanssakäymisessä ---
NRR: Ei oikeastaan muuta kuin Norden, Norden ja Norden.
Olisiko Norden todella köyhempi, mikäli siihen kuuluisi Suomi, joka saisi olla oma itsensä monenlaisin kulttuurisilloin? Eikö monikulttuurisempi Suomi olisi myös Nordenin etu?
Oikeudellisia hyötyjä
- Kansainvälisissäkin yhteyksissä esimerkillisenä pidetty kielilainsäädäntö, joka täsmentää kahden yhdenvertaisen kansalliskielen varaan rakennettua yhteiskuntaa.
- Lainsäädännön myötä Suomi osoittaa suvaitsevuutensa molempia kansalliskieliä puhuvia ryhmiään kohtaan samoin kuin pitävänsä arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa ja siitä kumpuavaa kulttuurista rikkautta.
NRR: Vaikea kutsua eduksi sitä, että meillä on kielilainsäädäntö, jota kukaan ei halua itselleen. Mitä suvaitsevaisuutta osoittaa se, ettei enemmistö voi vaikuttaa lastensa kielivalintoihin, ettei edes oppimisvaikeuden omaavien ruotsinopintoja helpoteta eikä maahanmuuttajataustainen nuori voi kotoutua ilman kolmea uutta kieltä su/en/ru? Mitä ihmettä tarkoittaa "osoittaa pitävänsä arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa" - eiväthän ruotsalaisetkaan opiskele suomea kunnioittaakseen historiaa ja suomalaisten roolia siinä?
Taloudellisia hyötyjä
- Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kohdistuu toisiin Pohjoismaihin.
- Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani viennin osalta ---
- Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin kielen taitoa.
- Ruotsin osaamattomuus aiheutta taloudellisia menetyksiä, kun Ahvenanmaa ostaa Manner-Suomen sijaan Ruotsista tavaraa ja palveluita!
NRR: Siis etuna on vain Ruotsin kanssa käytävä kauppa. Eikö muualle käytävä kauppa tuo rikkautta? Eikö Ruotsi muka käy kauppaa kuin niiden maiden kanssa, jossa osataan ruotsia? Ja miksei Ahvenanmaa saisi pitää myös kaupalliset yhteytensä Ruotsiin, sinnehän muutta myös suuri osa Ahvenanmaan nuoria koulutuksen ja työn perässä ja käsittääkseni kovasti mielellään? Mikään ei tietenkään estä pientä Ahvenanmaata opiskelemasta suomea, mikäli kaksikielisyyden rikkaus ja suomenkielisten kanssa työskenteleminen kiinnostaa. Toistaiseksi Ahvenanmaa on näyttänyt mallia vain poistamalla pakkosuomen, joka kuulemma söi heidän nuortensa muun kielitaidon.
Suomen kansainvälisiin menestystekijöihin on kuulunut muun muassa suomalaisten vahva kielitaito. Vahva kansalliskielten taito on siksi Suomen etu maan rajojen ulkopuolellakin.
NRR: Tämä nyt on liirumlaarumia. Pakkoruotsin takiahan suomalaisilla on kapea kielivaranto. Onneksi englantia puhutaan todella hyvin ja se on kieltämättä vahvuus. Mikä vahvuus sitten on muka se pakkoruotsi, joka syö muita opintoja, hidastaa ja uhkaa valmistumista ja joka unohdetaan pian koulujen jälkeen?
Yksilötason hyödyt (Kansalliskielistrategian kohta 1.5.2)
Oikeudellisia hyötyjä
- Oman kielen julkinen käyttö --- saa--- ihmiset kokemaan itsensä tervetulleiksi ja hyväksytyiksi omassa maassaan ---
- Omalla kielellä esimerkiksi veroasiat tai oikeudenkäynti, soitto hätänumeroon, keskustelut terveydenhoitohenkilökunnan kanssa ja yhteydet poliisiin.
NRR: Onpa diili - viisi prosenttia tuntee olonsa tervetulleeksi ja hyväksytyksi ja muut hyväksikäytetyiksi... Lisäksi monikielisessä maassa pitäisi olla näiden keskeisten palvelujen kohdalla pohdintaa siitä, miten ne hoidetaan tyydyttävästi ja turvallisesti mahdollisimman monen kansalaisryhmän kannalta. Tätä versiota ei voi kutsua enemmistön tai muiden kielivähemmistöjen kannalta eduksi.
Esimerkkejä:
- "Monet Kansalliskielistrategiahankkeen kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista ilmoittivat käyttävänsä toista kansalliskieltään hyvin laaja-alaisesti niin opinnoissaan kuin vapaaajallaan, muun muassa Internetissä."
- "Monet nuoret kokevat hyötyvänsä ruotsin- ja suomen kielen osaamisestaan ja uskovat niiden, jotka hallitsevat molemmat kansalliskielet, hyötyvän siitä tulevaisuudessa ja työurallaan."
NRR: Hankkeella on siis ollut oma kysely, jonka tuloksena "monet opiskelijat käyttävät" ja "monet vieläpä uskovat". Kyllä ovat kyselyt tulkintoineen aika heppoisissa kantimissa --- Mitä sellaista hyötyä tuo tässä pakkoruotsi, jota eivät toisi vapaasti valittavat kielet?
Kulttuuri
- kotimaisten kirjojen ja lehtien lukeminen molemmilla kielillä
- teatteriesityksiä, musiikkia ja muuta kulttuuria molemmilla kielillä
- tietoa eri lähteistä --- Internetissä
- tutustua suomen- ja ruotsinkielisiin henkilöihin heidän äidinkielellään, verkostoitua, oppia heidän kauttaan uusia asioita, vaikkapa ryhmän perinteistä, mahdollisuus vähentää omia ennakkoluulojaan ja monipuolistaa näkökulmiaan
- oppia tuntemaan oman maan tausta ja tunnistaa sen kaksikielinen kulttuuriperintö
NRR: Laaja kielivaranto antaisi tuon kaiken moninkertaisena. Miksi tyytyä pakkoruotsiin? Miten tämä voi olla "etu"? Kulttuuriperintökin on monikielistä - ja käännettyä.
Opiskelu- ja työ
- kansalliskielten osaaminen lisää opiskelu- ja työmahdollisuuksia Suomessa ja mahdollisesti muissakin maissa, joissa suomen tai ruotsin kielellä on merkittävä asema, esimerkiksi kaupankäynnin tai turismin yhteydessä.
NRR: Laaja kielivaranto antaisi tämänkin moninkertaisena. Miksi tyytyä pakkoruotsiin? Miten tämä voi olla "etu"?
Erityisesti skandinaavisen ruotsin kielen etuja
NRR: suomen kielestä ei tietenkään mitään erityistä etua ole, sehän on vain 90% äidinkieli ja joku hassu uniikki kieli maailmassa
- luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja helpottaa yhteistyötä Pohjoimaissa
- pohjoismaiset yhteistyöelimet ja järjestöt tarjoavat työmahdollisuuksia, joissa käytännössä tarvitaan ruotsin kieltä.
- lisää vaikutusmahdollisuuksia suuremmassa yhteydessä, Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä, missä Pohjoismaat toimivat usein yhdessä, tarvitaan ruotsia
NRR: Ja vielä kerran Norden ja Norden ja eivätkö suomalaiset ymmärrä yrittää käydä skandinaaveista. Kun ruotsalainen historijoitsija toisti tätä "yhteisyyden" hakemista ruotsin kielestä, hän tunnusti olevansa "hyvä nationalisti". Ruotsalaisessa blogissa tällaista asennetta pidettiin varsin arveluttavana ja kysyttiin, olisiko miehestä tullut "lite snurrig".
Minusta tämä kansalliskielistrategian pakkoruotsia perusteleva osio on käsittämättömän sekava ja höperö ollakseen kaikkia sitova ja kielipolitiikkaa ohjaava strategia.
Tässä jos missä näkyy Folktingetin kädenjälki. Eihän tämän kanssa kehtaa lähteä mihinkään kirjalliseen väittelyyn.