Haastan Folktingetin väittelyyn avoimelle keskustelualueelle

[JV Lehtonen]

Koska Folktinget tuntuu keskustelevan lähinnä vain samanmielisten kanssa,
haastan verorahoilla toimivan insitituution keskustelemaan suoraan meidän tavallisten
kansalaisten kanssa.

Miksi ? Folktinget on tottunut vaikuttamaan kabineteissa suoraan suomenkieliseen
poliittiseen eliittiin, mutta tuon eliitin linjaukset eivät ole saavuttaneet legitimiteettiä kansan keskuudessa.

Me ajamme asiaamme eli suvaitsevaa kieli-ilmapiiriä ilman julkista rahoitusta,
oikeudenmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden periaatteella:
OIKEUS JA KOHTUUS!

Kysyn nyt suoraan Folktingetiltä:

Miksi Folktinget ei suvaitse ruotsitonta suomalaisuutta ?

Miksi Folktinget ei anna ruotsittomien suomalaisten olla rauhassa ruotsalaisuuden pakkosyötöltä ?

Mitä Folktinget kuvittelee saavuttavansa pakottamalla ruotsittomille suomalaisille pakkoruotsia ?


Suvaitsevaisuus on kaksisuuntainen tie:
Suomalainen sanonta: Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Tervetuloa väittelemään!

[Jan-Erik Andelin]

Sinun pitäisi varmaan osoittaa haaste henkilökohtaisemmin pääsihteeri Markus Österlundille, tiedottaja Anna Jungner-Nordgrenille tai puheenjohtaja Christina Gestrinille. Ja ehdottaa aikaa ja paikkaa. Tai jos Tampereella aiot väitellä julkisesti vaikkapa varapj. Kimmo Sasille.

[NRR]

Mieluiten kirjallisesti. Puheessa on liian helppoa ohittaa toisen faktat ja tarjota omaa liirumlaarumia. Nyt olisi faktojen aika.

[JV Lehtonen]

Sinun pitäisi varmaan osoittaa haaste henkilökohtaisemmin pääsihteeri Markus Österlundille, tiedottaja Anna Jungner-Nordgrenille tai puheenjohtaja Christina Gestrinille. Ja ehdottaa aikaa ja paikkaa. Tai jos Tampereella aiot väitellä julkisesti vaikkapa varapj. Kimmo Sasille.

Ei minua kiinnosta kenenkään persoona, vaan tuon organisaation linjaukset.
Ja kuten NRR toteaa, pöytäkirja on parempi kuin hatara muistikuva suullisesta väittelystä.

En minä näitä kysymyksiä itseni takia kysy, vaan saadakseni vastauksia.

Kyllähän Folktingetillä on palkattua henkilökuntaa, joka vastaa kansalaisia askarruttaviin kysymyksiin.,,

Sasin kanssa voin toki keskustella, mutta tuntien hänen puhetapansa, se on ajanhukkaa!

[JV Lehtonen]

Mieluiten kirjallisesti. Puheessa on liian helppoa ohittaa toisen faktat ja tarjota omaa liirumlaarumia. Nyt olisi faktojen aika.

Juuri näin. Kyllä suullisia väittelyitä on ollut jo tarpeeksi.
Siksi olisi hyvä saada dokumentoitua, kirjallista väittelyä
Folktingetillä on toimisto, ja varmasti huippumodernit tietoliikenneyhteydet,
joten mitään teknistä estettä kirjalliselle väittelylle ei ole!

[JV Lehtonen]

Toivon saavani kirjallisen vastauksen Folktingetiltä seuraaviin kysymyksiin:

Miksi Folktinget ei suvaitse ruotsitonta suomalaisuutta, vaikka se vetoaa suvaitsevaan kieli-ilmapiiriin ?

Miksi Folktinget ei anna ruotsittomien suomalaisten olla rauhassa ruotsalaisuuden pakkosyötöltä ?

Mitä Folktinget kuvittelee saavuttavansa pakottamalla vakaumuksellisesti
ruotsittomille suomalaisille pakkoruotsia ?

Vertailun vuoksi voi kysyä: Miksi Folktinget pyrkii pakkoruotsilla eheyttämään ruotsittomat suomalaiset
identiteetiltään kaksikielisiksi vastoin kansalaisen yksikielistä identiteettiä ? (kiihkokristityt:homot eheytetään heteroiksi)

[NRR]

Toivon saavani kirjallisen vastauksen Folktingetiltä seuraaviin kysymyksiin:

Miksi Folktinget ei suvaitse ruotsitonta suomalaisuutta, vaikka se vetoaa suvaitsevaan kieli-ilmapiiriin ?

Miksi Folktinget ei anna ruotsittomien suomalaisten olla rauhassa ruotsalaisuuden pakkosyötöltä ?

Mitä Folktinget kuvittelee saavuttavansa pakottamalla vakaumuksellisesti
ruotsittomille suomalaisille pakkoruotsia ?

Vertailun vuoksi voi kysyä: Miksi Folktinget pyrkii pakkoruotsilla eheyttämään ruotsittomat suomalaiset
identiteetiltään kaksikielisiksi vastoin kansalaisen yksikielistä identiteettiä ? (kiihkokristityt:homot eheytetään heteroiksi)

Erittäin osuva vertaus.

Mikäli Folktinget ryhtyisi tähän väittelyyn, heidän varmaankin pitäisi lähettää sinulle kansalliskielistrategian ne osiot, joissa perustellaan kaksikielisyysnäytelmää, jossa kaikkien on opiskeltava ruotsia. (Aihetta käsitelty laajemmin keskustelussa http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1741, mistä löytyy alkuperäiset kansalliskielistrategian tekstit) Kansalliskielistrategiaan on koottu maan asiantuntevimmassa joukossa kahden kansalliskielen olemattomat edut sekä suomalaiselle yhteiskunnalle että meille yksilöinä. Tässä tiivistelmä noista noloista väitteistä:

Yhteiskunnalliset hyödyt (Kansalliskielistrategian kohta 1.5.1)

Historiallis-kulttuurisia hyötyjä
- Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä.
- Suomen kieli onkin erityisesti hallintokielenä kehittynyt --- ruotsinkielisen sanaston pohjalta.
- Ruotsin kielen osaaminen tai ymmärtäminen tuo käytännön lisäarvoa pohjoismaisessa kanssakäymisessä ---
NRR: Ei oikeastaan muuta kuin Norden, Norden ja Norden.
Olisiko Norden todella köyhempi, mikäli siihen kuuluisi Suomi, joka saisi olla oma itsensä monenlaisin kulttuurisilloin? Eikö monikulttuurisempi Suomi olisi myös Nordenin etu?

Oikeudellisia hyötyjä
- Kansainvälisissäkin yhteyksissä esimerkillisenä pidetty kielilainsäädäntö, joka täsmentää kahden yhdenvertaisen kansalliskielen varaan rakennettua yhteiskuntaa.
- Lainsäädännön myötä Suomi osoittaa suvaitsevuutensa molempia kansalliskieliä puhuvia ryhmiään kohtaan samoin kuin pitävänsä arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa ja siitä kumpuavaa kulttuurista rikkautta.
NRR: Vaikea kutsua eduksi sitä, että meillä on kielilainsäädäntö, jota kukaan ei halua itselleen. Mitä suvaitsevaisuutta osoittaa se, ettei enemmistö voi vaikuttaa lastensa kielivalintoihin, ettei edes oppimisvaikeuden omaavien ruotsinopintoja helpoteta eikä maahanmuuttajataustainen nuori voi kotoutua ilman kolmea uutta kieltä su/en/ru? Mitä ihmettä tarkoittaa "osoittaa pitävänsä arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa" - eiväthän ruotsalaisetkaan opiskele suomea kunnioittaakseen historiaa ja suomalaisten roolia siinä?

Taloudellisia hyötyjä
- Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kohdistuu toisiin Pohjoismaihin.
- Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani viennin osalta ---
- Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin kielen taitoa.
- Ruotsin osaamattomuus aiheutta taloudellisia menetyksiä, kun Ahvenanmaa ostaa Manner-Suomen sijaan Ruotsista tavaraa ja palveluita!
NRR: Siis etuna on vain Ruotsin kanssa käytävä kauppa. Eikö muualle käytävä kauppa tuo rikkautta? Eikö Ruotsi muka käy kauppaa kuin niiden maiden kanssa, jossa osataan ruotsia? Ja miksei Ahvenanmaa saisi pitää myös kaupalliset yhteytensä Ruotsiin, sinnehän muutta myös suuri osa Ahvenanmaan nuoria koulutuksen ja työn perässä ja käsittääkseni kovasti mielellään? Mikään ei tietenkään estä pientä Ahvenanmaata opiskelemasta suomea, mikäli kaksikielisyyden rikkaus ja suomenkielisten kanssa työskenteleminen kiinnostaa. Toistaiseksi Ahvenanmaa on näyttänyt mallia vain poistamalla pakkosuomen, joka kuulemma söi heidän nuortensa muun kielitaidon.

Suomen kansainvälisiin menestystekijöihin on kuulunut muun muassa suomalaisten vahva kielitaito. Vahva kansalliskielten taito on siksi Suomen etu maan rajojen ulkopuolellakin.
NRR: Tämä nyt on liirumlaarumia. Pakkoruotsin takiahan suomalaisilla on kapea kielivaranto. Onneksi englantia puhutaan todella hyvin ja se on kieltämättä vahvuus. Mikä vahvuus sitten on muka se pakkoruotsi, joka syö muita opintoja, hidastaa ja uhkaa valmistumista ja joka unohdetaan pian koulujen jälkeen?

Yksilötason hyödyt (Kansalliskielistrategian kohta 1.5.2)

Oikeudellisia hyötyjä
- Oman kielen julkinen käyttö --- saa--- ihmiset kokemaan itsensä tervetulleiksi ja hyväksytyiksi omassa maassaan ---
- Omalla kielellä esimerkiksi veroasiat tai oikeudenkäynti, soitto hätänumeroon, keskustelut terveydenhoitohenkilökunnan kanssa ja yhteydet poliisiin.
NRR: Onpa diili - viisi prosenttia tuntee olonsa tervetulleeksi ja hyväksytyksi ja muut hyväksikäytetyiksi... Lisäksi monikielisessä maassa pitäisi olla näiden keskeisten palvelujen kohdalla pohdintaa siitä, miten ne hoidetaan tyydyttävästi ja turvallisesti mahdollisimman monen kansalaisryhmän kannalta. Tätä versiota ei voi kutsua enemmistön tai muiden kielivähemmistöjen kannalta eduksi.

Esimerkkejä:
- "Monet Kansalliskielistrategiahankkeen kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista ilmoittivat käyttävänsä toista kansalliskieltään hyvin laaja-alaisesti niin opinnoissaan kuin vapaaajallaan, muun muassa Internetissä."
- "Monet nuoret kokevat hyötyvänsä ruotsin- ja suomen kielen osaamisestaan ja uskovat niiden, jotka hallitsevat molemmat kansalliskielet, hyötyvän siitä tulevaisuudessa ja työurallaan."
NRR: Hankkeella on siis ollut oma kysely, jonka tuloksena "monet opiskelijat käyttävät" ja "monet vieläpä uskovat". Kyllä ovat kyselyt tulkintoineen aika heppoisissa kantimissa --- Mitä sellaista hyötyä tuo tässä pakkoruotsi, jota eivät toisi vapaasti valittavat kielet?

Kulttuuri
- kotimaisten kirjojen ja lehtien lukeminen molemmilla kielillä
- teatteriesityksiä, musiikkia ja muuta kulttuuria molemmilla kielillä
- tietoa eri lähteistä --- Internetissä
- tutustua suomen- ja ruotsinkielisiin henkilöihin heidän äidinkielellään, verkostoitua, oppia heidän kauttaan uusia asioita, vaikkapa ryhmän perinteistä, mahdollisuus vähentää omia ennakkoluulojaan ja monipuolistaa näkökulmiaan
- oppia tuntemaan oman maan tausta ja tunnistaa sen kaksikielinen kulttuuriperintö
NRR: Laaja kielivaranto antaisi tuon kaiken moninkertaisena. Miksi tyytyä pakkoruotsiin? Miten tämä voi olla "etu"? Kulttuuriperintökin on monikielistä - ja käännettyä.

Opiskelu- ja työ
- kansalliskielten osaaminen lisää opiskelu- ja työmahdollisuuksia Suomessa ja mahdollisesti muissakin maissa, joissa suomen tai ruotsin kielellä on merkittävä asema, esimerkiksi kaupankäynnin tai turismin yhteydessä.
NRR: Laaja kielivaranto antaisi tämänkin moninkertaisena. Miksi tyytyä pakkoruotsiin? Miten tämä voi olla "etu"?

Erityisesti skandinaavisen ruotsin kielen etuja
NRR: suomen kielestä ei tietenkään mitään erityistä etua ole, sehän on vain 90% äidinkieli ja joku hassu uniikki kieli maailmassa
- luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja helpottaa yhteistyötä Pohjoimaissa
- pohjoismaiset yhteistyöelimet ja järjestöt tarjoavat työmahdollisuuksia, joissa käytännössä tarvitaan ruotsin kieltä.
- lisää vaikutusmahdollisuuksia suuremmassa yhteydessä, Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä, missä Pohjoismaat toimivat usein yhdessä, tarvitaan ruotsia
NRR: Ja vielä kerran Norden ja Norden ja eivätkö suomalaiset ymmärrä yrittää käydä skandinaaveista. Kun ruotsalainen historijoitsija toisti tätä "yhteisyyden" hakemista ruotsin kielestä, hän tunnusti olevansa "hyvä nationalisti". Ruotsalaisessa blogissa tällaista asennetta pidettiin varsin arveluttavana ja kysyttiin, olisiko miehestä tullut "lite snurrig".

Minusta tämä kansalliskielistrategian pakkoruotsia perusteleva osio on käsittämättömän sekava ja höperö ollakseen kaikkia sitova ja kielipolitiikkaa ohjaava strategia.

Tässä jos missä näkyy Folktingetin kädenjälki. Eihän tämän kanssa kehtaa lähteä mihinkään kirjalliseen väittelyyn.

[NRR]

Kertaus edellisestä:

---
- Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä.
---
- --- Suomi osoittaa --- pitävänsä arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa ja siitä kumpuavaa kulttuurista rikkautta.
---
- Ruotsin osaamattomuus aiheutta taloudellisia menetyksiä, kun Ahvenanmaa ostaa Manner-Suomen sijaan Ruotsista tavaraa ja palveluita
---
---
- Oman kielen julkinen käyttö --- saa--- ihmiset kokemaan itsensä tervetulleiksi ja hyväksytyiksi omassa maassaan ---
---
- teatteriesityksiä, musiikkia ja muuta kulttuuria molemmilla kielillä
---
- tutustua suomen- ja ruotsinkielisiin henkilöihin heidän äidinkielellään, verkostoitua, oppia heidän kauttaan uusia asioita, vaikkapa ryhmän perinteistä, mahdollisuus vähentää omia ennakkoluulojaan ja monipuolistaa näkökulmiaan
- oppia tuntemaan oman maan tausta ja tunnistaa sen kaksikielinen kulttuuriperintö
---
- luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja helpottaa yhteistyötä Pohjoimaissa

[NRR]

Ja näin kansalliskielistrategiassa todetaan, ettei pakkoruotsiputki voi olla mistään pois:

Kansalliskielten opetuksesta keskusteltaessa nousee
usein esiin toisten kielten osaamisen tarve. Eräs kysymys
on tällöin, viekö kahden pienehkön kansalliskielen
opetus aikaa toisten kielten opetukselta. On kuitenkin
mahdotonta arvioida, mitä kieltä tai kieliä yksilö tulevaisuudessa
mahdollisesti tarvitsee. Opetuksen valtakunnallisia
tavoitteita ei tästä syystä voi rakentaa
esimerkiksi vain myöhemmässä työelämässä mahdollisesti
tarvittavien kielien varaan.
Muiden kielten osaamistarve on kiistaton tosiasia.
Muiden kielten taitoa tarvitaan muun muassa
kaupan alalla ja matkailun alalla, ulkomaisissa opinnoissa,
tutkimuksessa ja myös julkishallinnossa ja
tuomioistuinlaitoksessa. Oman äidinkielen ja kansalliskielten
oppiminen luo edellytyksiä muiden kielten
oppimiselle eikä kielten välillä näin ollen ole ristiriitaisia
tavoitteita. Kieliä ei siksi tule asettaa vastakkain.
Kansalliskielistrategian tavoitteena on luoda yhteiskunta,
joka ei sulje keneltäkään pois oikeutta ja
mahdollisuutta oppia maan molempia kansalliskieliä,
ja mahdollistaa siten kaikille täysipainoinen tutustuminen
niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuurin.
Näin taataan jokaiselle toimimismahdollisuudet koko
maassa. s. 32

Siis esitetään kysymys
"viekö kahden pienehkön kansalliskielen opetus aikaa toisten kielten opetukselta"
ei vastata tähän vaan aletaan puhua siitä, että kielitarpeita on "mahdoton arvioida"
ja vätetään, että "kansalliskielten oppiminen luo edellytyksiä muiden kielten oppimiselle".

Mikäli tuo pitää paikkaansa, muissa maissa tulisi ehdottomasti olla jokin pakollinen pikkukieli, jotta se vahvistaisi muiden vieraiden kielten opintoja.

[NRR]

En muistanutkaan, että kansalliskielistrategiassa perustellaan pakkoruotsiputki väittäen, että me suomenkieliset osaamme ruotsia jo "semanttisen sukulaisuuden" perusteella LOL:

Suomessa suomi ja ruotsi kuuluvat koulujen opetusohjelmaan.
Kaikki oppilaat oppivat näin ollen suomea
tai ruotsia äidinkielenä ja toisena kotimaisena kielenä
perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa tai
lukiossa. Myös korkeakoulututkintoon sisältyy sekä
äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja ja
niitä koskeva koe. Tämä on perusteltua, sillä suomi ja
ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi
käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista
palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on
varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua
maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin.
Suomi on maan enemmistön käyttämä kieli ja
sellaisena keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa.
Ruotsinkielisille on etu osata maan valtakieltä, jota
käytetään lähes kaikissa osissa maata.
Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin
suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin
Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen
yhteisöön. Ruotsin kieltä osaavalla suomalaisella
on myös laajat mahdollisuudet toimia kaksikielisillä
tai täysin ruotsinkielisillä alueilla niin suomen- kuin
ruotsinkielisten suomalaisten kanssa.
Kielinä suomi ja ruotsi kuuluvat eri kieliryhmiin.
Suomen kieli on kuitenkin esimerkiksi hallinto- ja tuomioistuinkielenä
kehittynyt ruotsin kielestä. Kielillä on
tästä syystä yhteiskunnan samankaltaisiin rakenteisiin
ja ilmiöihin liittyvä eräänlainen semanttinen sukulaisuus,
joka tarkoittaa sitä, että ne monin tavoin
muistuttavat toisiaan. Tästä seuraa se, että suomenkielinen
osaa tietämättäänkin jo paljon ruotsinkielisiä
sanoja ja sanontatapoja. Hän pystyy siten helpommin
omaksumaan tai ainakin lukemaan ruotsia ja toisia
pohjoismaisia kieliä kuin mitä eri kieliryhmiin kuuluvien
kielten kohdalla yleensä voisi olettaa. Näin ollen
kansalliskielet ainakin osittain tukevat toisiaan.

Eikä mainintaa, ettei peruskoulusta yliopistoon jatkuvaa pakkoruotsiputkea vastaavaa järjestelmää ole missään ja että sielläkin, missä jotain pakollisia kieliä on, kyse on opiskelijoiden omasta tarpeesta (esim. pienen kansakunnan ollessa pakotettu nojaamaan toisen maan koulutustarjontaan) eikä heille sälytetystä palveluvelvoitteesta.

On äärettömän surullista, että kielipolitiikassa virkamiehet joutuvat kehittelemään tällaista propagandaa.

[JV Lehtonen]

Identiteettiä ei voi käsitellä vetoamalla "yksilön tai yhteiskunnan hyötyihin":

Homoillekin olisi Folktingetin logiikalla hyödyllisempää olla heteroja..
ja maalle olisi kokonaishyödyllisempää kun ei tarvitsisi kunnioittaa erilaisia seksuaali-identiteettejä,
vaan kaikki pakotettaisiin samaan identiteettiin, kuten FT pakottaa kaikki samaan kieli-identiteettiin!

Kansalliskielistrategia ei siis vastaa minun kysymyksiini!

Juuri sen takia minä kysyin nämä kysymykset!

Miksi ette hyväksy ruotsitonta suomalaisuutta ?

Osaako Folktinget vastata ?

[NRR]

Identiteettiä ei voi käsitellä vetoamalla "yksilön tai yhteiskunnan hyötyihin":

Homoillekin olisi Folktingetin logiikalla hyödyllisempää olla heteroja..
ja maalle olisi kokonaishyödyllisempää kun ei tarvitsisi kunnioittaa erilaisia seksuaali-identiteettejä,
vaan kaikki pakotettaisiin samaan identiteettiin, kuten FT pakottaa kaikki samaan kieli-identiteettiin!

Kansalliskielistrategia ei siis vastaa minun kysymyksiini!

Juuri sen takia minä kysyin nämä kysymykset!

Miksi ette hyväksy ruotsitonta suomalaisuutta ?

Osaako Folktinget vastata ?

Olet aivan oikeassa.

Minulla Folktingetin nimi saa heti kansalliskielistrategian säkeet soimaan, mutta olet oikeassa.

Kyse on identiteetistä, eikä sellaista voi perustaa strategiapuheisiin. Mutta nämä strategiapuheetkin ovat tosi huonoja, puuta heinää ja vääriä lähtökohtia ja tarkoitushakuisia viritelmiä.

Mutta siis nyt folktinget-osuuteni oli vikapaikassa. My bad.

[JV Lehtonen]

Identiteettiä ei voi käsitellä vetoamalla "yksilön tai yhteiskunnan hyötyihin":

Kyse on identiteetistä, eikä sellaista voi perustaa strategiapuheisiin.

Juuri näin: Kysymysteni ydin koskee oikeutta omaan kieli-identiteettiin.
Sitä meillä suomenkielisillä ei pakkoruotsin oloissa ole.

Suomenkielinen poliittinen eliitti ei jostain syystä kykene vastustamaan suomenruotsalaista nationalismia,
joka kielipolitiikan kautta pyrkii määrittämään meille vieraan identiteetin.

Siksi suora viesti tavallisilta kansalaisilta identiteetin peukaloinnin sylttytehtaalle on välttämätön.

[NRR]

Ketjun "Koottua liturgiaa" lainausten perusteella voisi arvioida, että kaksikielisyysnäytelmässä suomalainen/suomenkielinen identiteetti koetaan valheeksi ja pohjoismainen/skandinaavinen identiteetti oikeudeksi.

[Hannu Jussi]

Pohjoismainen identiteetti?

Joskus olen miettinyt sitä, että miten Tanska on pohjoisempi maa kuin esim. Viro. Niin, viro on ollut "miehitettynä", mutta pääsi ikeestä irti, eikä kukaan kyseenalaista Viroa ja maan kieltä. Heillä on venäjänkielinen vähemmistö, muttei pakkovenäjää, vaikka todella onkin yhteinen pitkä historia Venäjän kanssa.
Virossa ei kylvetetä eikä kupata venäjäksi, eikä pakoteta venäläiseen identiteettiin.

Hulluja noi ruotsalaiset!

Ai niin, sanoihan tuo entinen ulkomaankauppaministeri tulleessaan pohjoismaa-kokouksesta jotakin jossa todella on totuuden "hiven".
Siitä mä tykkään.