Äärimmäisen valheellinen asenne pakkoruotsin taustalla
Lähetetty: 10.08.2014 22:03
Taasko on aloitettu ruotsalaismedioiden houkuttelu väärän tiedon jakamiseen Suomen kielipolitiikasta ja sen ongelmista? Ei tietenkään mainita, ettei missään muualla kuin Suomessa ole pakkoruotsin kaltaista kielikahletta ja palveluvelvoitekieltä kansalaisille alakokulusta yliopistoon, ei edes Ahvenanmaalla, sieltä pakkosuomi on lennätetty historiaan jo ajat sitten. Ei tietenkään muisteta, että kieltenopiskelu itselle mielekkäistä lähtökohdista on kaikkialla etusijalla. Ei kysytä, mitä suomenkieliset ja uussuomalaiset tarvitsevat. Ollaan äärimmäisen nationalisteja, mutta haukutaan muita nationalismista. Tutut leimakirveet heiluvat. Näin kirjoitti Skånska.se muutama päivä sitten:
http://www.skanskan.se/article/20140806 ... itetssprak
Suomenruotsi on kaunis ja sointuva murre, josta olen aina pitänyt.
Monia kuten minuakin kiehtoo kuunnella Mark Levengodin tai Stina Ekbladin sointuvaa puhetta. Suomenruotsalaisten puhujien ja kirjoittajien tekstien perusteella minusta toisinaan tuntuu, että he käyttävät ruotsia paremmin kuin monet "ruotsinruotsalaiset". ---
--- henkilölle, joka käyttää kieltä työkseen, oli ilo lukea paikallista lehteä, Syd-Österbottenia. Sen pääkirjoituksessa otettiin esiin ruotsin kielen asema Finlandissa. Ruotsinkielisillä alueilla ruotsilla on vahva asema, mutta ympäri Suomea löytyy vastustusta "pakkoruotsia" kohtaan, joka toisinaan koetaan hyvin koulutettujen ja etuoikeutettujen eliittikieleksi.
Pääkirjoituksessa lehti kuvasi menossa olevaa debattia siitä, säilyykö ruotsi Suomessa vai ei. Usein toistettu argumentti on, ettei kaksikielisen Finlandin itäisten alueiden oppilaiden kannata lukea ruotsia. Lehti referoi joitakin tavallisia väitteitä niiltä suomenmaalaisilta, jotka eivät pidä ruotsista: "Monet eivät koskaan tapaa ruotsinkielistä", "venäjä on paljon käyttökelpoisempi rajalla" ---
Perussuomalaiset ovat suomenkielinen poliittinen puolue, joka haluaa hävittää ruotsin kansalliskieliaseman ja joka kutsuu ruotsinopetusta kouluissa "pakkoruotsiksi". Äärimmäisen historiaton asenne, jossa puolue kansallisessa hourailuissaan unohtaa pitkän yhteisen periodin suomalais-ruotsalaisesta yhteydestä. Finland on ollut ruotsalainen kauemmin kuin Skåne ja kulttuuri ja kieli on monissa osissa maata sitoutunut ruotsalaisiin traditioihin. Ahvenanmaa ja ruotsinkielinen Pohjanmaa ovat tästä hyvä esimerkki.
Euroopan neuvoston säännöt kansallisten vähemmistöjen suojelusta --- tarkoituksena on suojella kansallisten vähemmistöjen ja kansallisten vähemmistökielten eloonjäämistä.
Suomenruotsalaiset muodostavat noin neljännesmijoonan ihmisen vähemmistön tai n. 5-6 prosenttia Finlandin väestöstä. Tämä vähemmistö pienenee. Olisi rikos heidän perustavia oikeuksiaan kohtaan kieltää heiltä oikeus heidän kieleensä.
Ruotsissa suomen kieli on yksi viidestä tunnustetusta vähemmistökielestä. Vuonna 2000 saatiin voimaan laki koskien oikeutta saada käyttää saamea, suomea ja meänkieltä erilaisista yhteiskunnallisissa ja virallisissa yhteyksissä. Työperäinen maahanmuutto on antanut suomen kielelle vahvan aseman täällä. Mutta Finlandissa on nyt siis voimia, jotka haluavat kääntää kehityksen toiseen suuntaa ja poistaa ruotsin vähemmistökielenä kokonaan. Tämä on onnetonta.
Ruotsin tulisi itsestäänselvästi käyttää ystävällisiä suhteitaan itään suojellakseen suomenruotsalaisten asemaa alueilla, jota ennen kutsuttiin "valtion itäiseksi puolikkaaksi".
Tai ehkä tämä oli vitsi.
http://www.skanskan.se/article/20140806 ... itetssprak
Suomenruotsi on kaunis ja sointuva murre, josta olen aina pitänyt.
Monia kuten minuakin kiehtoo kuunnella Mark Levengodin tai Stina Ekbladin sointuvaa puhetta. Suomenruotsalaisten puhujien ja kirjoittajien tekstien perusteella minusta toisinaan tuntuu, että he käyttävät ruotsia paremmin kuin monet "ruotsinruotsalaiset". ---
--- henkilölle, joka käyttää kieltä työkseen, oli ilo lukea paikallista lehteä, Syd-Österbottenia. Sen pääkirjoituksessa otettiin esiin ruotsin kielen asema Finlandissa. Ruotsinkielisillä alueilla ruotsilla on vahva asema, mutta ympäri Suomea löytyy vastustusta "pakkoruotsia" kohtaan, joka toisinaan koetaan hyvin koulutettujen ja etuoikeutettujen eliittikieleksi.
Pääkirjoituksessa lehti kuvasi menossa olevaa debattia siitä, säilyykö ruotsi Suomessa vai ei. Usein toistettu argumentti on, ettei kaksikielisen Finlandin itäisten alueiden oppilaiden kannata lukea ruotsia. Lehti referoi joitakin tavallisia väitteitä niiltä suomenmaalaisilta, jotka eivät pidä ruotsista: "Monet eivät koskaan tapaa ruotsinkielistä", "venäjä on paljon käyttökelpoisempi rajalla" ---
Perussuomalaiset ovat suomenkielinen poliittinen puolue, joka haluaa hävittää ruotsin kansalliskieliaseman ja joka kutsuu ruotsinopetusta kouluissa "pakkoruotsiksi". Äärimmäisen historiaton asenne, jossa puolue kansallisessa hourailuissaan unohtaa pitkän yhteisen periodin suomalais-ruotsalaisesta yhteydestä. Finland on ollut ruotsalainen kauemmin kuin Skåne ja kulttuuri ja kieli on monissa osissa maata sitoutunut ruotsalaisiin traditioihin. Ahvenanmaa ja ruotsinkielinen Pohjanmaa ovat tästä hyvä esimerkki.
Euroopan neuvoston säännöt kansallisten vähemmistöjen suojelusta --- tarkoituksena on suojella kansallisten vähemmistöjen ja kansallisten vähemmistökielten eloonjäämistä.
Suomenruotsalaiset muodostavat noin neljännesmijoonan ihmisen vähemmistön tai n. 5-6 prosenttia Finlandin väestöstä. Tämä vähemmistö pienenee. Olisi rikos heidän perustavia oikeuksiaan kohtaan kieltää heiltä oikeus heidän kieleensä.
Ruotsissa suomen kieli on yksi viidestä tunnustetusta vähemmistökielestä. Vuonna 2000 saatiin voimaan laki koskien oikeutta saada käyttää saamea, suomea ja meänkieltä erilaisista yhteiskunnallisissa ja virallisissa yhteyksissä. Työperäinen maahanmuutto on antanut suomen kielelle vahvan aseman täällä. Mutta Finlandissa on nyt siis voimia, jotka haluavat kääntää kehityksen toiseen suuntaa ja poistaa ruotsin vähemmistökielenä kokonaan. Tämä on onnetonta.
Ruotsin tulisi itsestäänselvästi käyttää ystävällisiä suhteitaan itään suojellakseen suomenruotsalaisten asemaa alueilla, jota ennen kutsuttiin "valtion itäiseksi puolikkaaksi".
Tai ehkä tämä oli vitsi.