Kielenopiskelun kustannuksista
Kielenopiskelun kustannuksista
Kielenopiskelun kustannuksista pitäisi myös uskaltaa puhua.
Taustatiedoksi voisi ottaa emeritusprofessori Kari Sajavaaran selvityksen , jossa hän käy läpi mm Kanandan kielikoulutusta ja sen kustannuksia, miten paljon maksaa julkishallinnon palvelukseen aikovan kielikoulutus, jotta hän tulisi toimeen ”toisella kotimaisella”.
”VALTIONHALLINNON KIELIKOKEET: JOITAKIN KANSAINVÄLISIÄ VERTAILUJA"
http://www.oph.fi/download/47005_vhkielitutkinnot.pdf
Kanada - kielivaatimuksia vain virkamiehille, englanti + ranska
Palveluja on tarjottava molemmilla kielillä kaikissa liittohallituksen keskusvirastoissa ja pääkaupunkiseudulla.
Kanadan tilastokeskuksen selvityksen mukaan noin 17 prosenttia kanadalaisista on
kaksikielisiä.
Kanadassa astui huhtikuussa 2004 voimaan uusi säädös kaksikielisten virkojen
täyttämisestä, mikä edellyttää, että kaksikieliseen virkaan nimitetty henkilö sitoutuu
hankkimaan kaksikielisyystaidon kahden vuoden kuluessa.
Tämä on merkinnyt jopa kahden vuoden jonotuslistaa liittovaltion hallinnonalan kouluun (Canada School of
Public Service). Uudistus on herättänyt julkisuudessa jonkin verran arvostelua
Vuosittainen käyttökustannusbudjetti on lähes 20 miljoonaa dollaria. Kielitaidon kehittämistä varten on kuusi keskusta, ja kielikoulutuksessa on käytössä parisensataa oppimismateriaalia mukaan lukien erilainen verkkomateriaali.
Julkishallinnossa on kolme kielitaidon tasoa A,B ja C. Korkeimman ---tason saavuttaminen maksaa arvion mukaan hieman yli 20 000 dollaria koulutettavaa kohti ja vaatii lähes 2300 koulutustuntia.””
Tuosta saa vertailukohteen, mitä maksaa ja miten paljon resursseja uhrataan, kun meillä koko suomenkielinen väestö velvoitetaan opettelemaan ruotsia. Aika hurja luku siitä tulee, vaikka tietenkin koululaisten massaopetus tulee halvemmaksi kuin virkamiesten täsmäkoulutus korkeimmalle kielitaidon tasolle.
Miten meidän pienellä kansakunnalla on varaa tuollaiseen valtavaan satsaukseen, jotta oppisimme kielen, jolla ei pärjää kuin pienessä pohjoisessa maailmankolkassa? Kielen, jota ei aidosti tarvita edes omassa maassamme, paitsi hyvin hyvin harvoissa tapauksissa.
Paljon kannattavampaa olisi investoida tuo valtava summa rahaa kohteisiin, jotka auttaisivat Suomen taloutta nousuun, auttaisivat luomaan uutta kilpailukykyä ja vientiä. Tai säästää tuo summa rahaa, jotta Suomen velkaantuminen saataisiin katkaistua.
Taustatiedoksi voisi ottaa emeritusprofessori Kari Sajavaaran selvityksen , jossa hän käy läpi mm Kanandan kielikoulutusta ja sen kustannuksia, miten paljon maksaa julkishallinnon palvelukseen aikovan kielikoulutus, jotta hän tulisi toimeen ”toisella kotimaisella”.
”VALTIONHALLINNON KIELIKOKEET: JOITAKIN KANSAINVÄLISIÄ VERTAILUJA"
http://www.oph.fi/download/47005_vhkielitutkinnot.pdf
Kanada - kielivaatimuksia vain virkamiehille, englanti + ranska
Palveluja on tarjottava molemmilla kielillä kaikissa liittohallituksen keskusvirastoissa ja pääkaupunkiseudulla.
Kanadan tilastokeskuksen selvityksen mukaan noin 17 prosenttia kanadalaisista on
kaksikielisiä.
Kanadassa astui huhtikuussa 2004 voimaan uusi säädös kaksikielisten virkojen
täyttämisestä, mikä edellyttää, että kaksikieliseen virkaan nimitetty henkilö sitoutuu
hankkimaan kaksikielisyystaidon kahden vuoden kuluessa.
Tämä on merkinnyt jopa kahden vuoden jonotuslistaa liittovaltion hallinnonalan kouluun (Canada School of
Public Service). Uudistus on herättänyt julkisuudessa jonkin verran arvostelua
Vuosittainen käyttökustannusbudjetti on lähes 20 miljoonaa dollaria. Kielitaidon kehittämistä varten on kuusi keskusta, ja kielikoulutuksessa on käytössä parisensataa oppimismateriaalia mukaan lukien erilainen verkkomateriaali.
Julkishallinnossa on kolme kielitaidon tasoa A,B ja C. Korkeimman ---tason saavuttaminen maksaa arvion mukaan hieman yli 20 000 dollaria koulutettavaa kohti ja vaatii lähes 2300 koulutustuntia.””
Tuosta saa vertailukohteen, mitä maksaa ja miten paljon resursseja uhrataan, kun meillä koko suomenkielinen väestö velvoitetaan opettelemaan ruotsia. Aika hurja luku siitä tulee, vaikka tietenkin koululaisten massaopetus tulee halvemmaksi kuin virkamiesten täsmäkoulutus korkeimmalle kielitaidon tasolle.
Miten meidän pienellä kansakunnalla on varaa tuollaiseen valtavaan satsaukseen, jotta oppisimme kielen, jolla ei pärjää kuin pienessä pohjoisessa maailmankolkassa? Kielen, jota ei aidosti tarvita edes omassa maassamme, paitsi hyvin hyvin harvoissa tapauksissa.
Paljon kannattavampaa olisi investoida tuo valtava summa rahaa kohteisiin, jotka auttaisivat Suomen taloutta nousuun, auttaisivat luomaan uutta kilpailukykyä ja vientiä. Tai säästää tuo summa rahaa, jotta Suomen velkaantuminen saataisiin katkaistua.
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Sen jälkeen voisi tietysti laskea onko rahallisesti viisasta ylläpitää pieni suomen kieli maailmassa, jossa "kaikki" puhuvat englantia.
Lähtökohtaisesti, ja yleisellä tasolla pakollinen ruotsi olisi tietysti hyvä poistaa Suomen kielipolitiikasta.
Lähtökohtaisesti, ja yleisellä tasolla pakollinen ruotsi olisi tietysti hyvä poistaa Suomen kielipolitiikasta.
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Kuten jo hyvin tiedetään, suomalainen massojen pakkoruotsitus ei tuota todellista kielitaitoa. Koulujen pakkoruotsi tuottaa vain pakkoruotsitodistuksia, pelkkiä papereita, joilla ei ole mitään tekemistä ruotsin osaamisen kanssa. Kyllä siinä tulee A4:lle kova hinta!
Mielekkäintä jo pelkästään kustannussyistä olisi siirtyä ruotsin opettamiseen erillisillä virkamieskursseilla niille virkamiehille, jotka oikeasti tarvitsevat ruotsia työssään. Suurin osa virkamiehistä ei tarvitse ruotsia, joten koulutus koskisi vain hyvin pientä osaa virkamiehistä. Suomen oloissa tämä olisi kyllä huomattavasti nykyistä koulujen pakkoruotsi-systeemiä halvempi ja tehokkaampi vaihtoehto.
Mielekkäintä jo pelkästään kustannussyistä olisi siirtyä ruotsin opettamiseen erillisillä virkamieskursseilla niille virkamiehille, jotka oikeasti tarvitsevat ruotsia työssään. Suurin osa virkamiehistä ei tarvitse ruotsia, joten koulutus koskisi vain hyvin pientä osaa virkamiehistä. Suomen oloissa tämä olisi kyllä huomattavasti nykyistä koulujen pakkoruotsi-systeemiä halvempi ja tehokkaampi vaihtoehto.
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Näin minäkin ajattelin pitkään. Nyt minusta tuntuu, että kielikylpy tai joku muu vapaaehtoinen ja tehostettu opetus varhaisemmassa vaiheessa antaa vielä paremman ja kustannuksiltaan edullisemman pohjan tuohon.TK kirjoitti:Mielekkäintä jo pelkästään kustannussyistä olisi siirtyä ruotsin opettamiseen erillisillä virkamieskursseilla niille virkamiehille, jotka oikeasti tarvitsevat ruotsia työssään.
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
"voisi tietysti laskea onko rahallisesti viisasta ylläpitää pieni suomen kieli maailmassa, jossa "kaikki" puhuvat englantia."
Noin tietysti ajatellaan kaikissa muissa maissa, mm Ruotsissa. Ei niiden kannata satsata rahaa siihen että kaikkien on pakko opetella pienten vähemmistöjen kieltä.
Se on järkevää ja kohtuullista. Etenkään pienillä kansakunnilla ei ole varaa uhrata resursseja mihin tahansa kielenopetukseen, pakko on miettiä mikä kielenopetus palvelee parhaiten väestöä mahdollisimman laajasti.
Samaan aikaan muissa maissa kaikin voimin tuetaan maan oman kielen asemaa. Ruotsisa on säädetty, että kaikkien kansalaisten edellytetään osaavan ruotsia.
Se on myös viisasta. Jokaisella kieliryhmällä on ensisijainen vastuu oman kielensä asemasta ja säilymisestä. Myös Suomen on kaikin keinoin tuettava oman harvinaisen pääkielensä asemaa, koska sitä ei mikään muu maa tee meidän puolestamme.
Noin tietysti ajatellaan kaikissa muissa maissa, mm Ruotsissa. Ei niiden kannata satsata rahaa siihen että kaikkien on pakko opetella pienten vähemmistöjen kieltä.
Se on järkevää ja kohtuullista. Etenkään pienillä kansakunnilla ei ole varaa uhrata resursseja mihin tahansa kielenopetukseen, pakko on miettiä mikä kielenopetus palvelee parhaiten väestöä mahdollisimman laajasti.
Samaan aikaan muissa maissa kaikin voimin tuetaan maan oman kielen asemaa. Ruotsisa on säädetty, että kaikkien kansalaisten edellytetään osaavan ruotsia.
Se on myös viisasta. Jokaisella kieliryhmällä on ensisijainen vastuu oman kielensä asemasta ja säilymisestä. Myös Suomen on kaikin keinoin tuettava oman harvinaisen pääkielensä asemaa, koska sitä ei mikään muu maa tee meidän puolestamme.
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
"Nyt minusta tuntuu, että kielikylpy tai joku muu vapaaehtoinen ja tehostettu opetus varhaisemmassa vaiheessa antaa vielä paremman ja kustannuksiltaan edullisemman pohjan tuohon"
Ok jos tuo mahdollisuus käytetään monikielisesti, lähinnä kaksikielisten perheiden tarpeisiin. Sitä kautta saadaan säilytettyä sitä luontaista monikielisyyttä, jota tästä maasta löytyy ja se on meidän kaikkien etu.
Keinotekoinen kaksikielisyyden luominen koko väestölle on täysin eri asia. Se tulee mielettömän kalliiksi ja siihen meillä ei ole varaa, kun valtion velka on jo yli 100 miljardia. Nyt näyttää siltä että Stubbin hallitus on erehtynyt lähtemään tuolle tielle, ainakin osa Kokoomuksen ja SDPn edustajista kuvittelee että tuosta noin vain ilmaiseksi koko väestö muutetaan kaksikieliseksi.
Muissa maissa selvitaan mainiosti paljon pienimuotoisemmilla ja edullisemmilla toimilla, jotta monia eri kieliä puhuvien väestöryhmien kanssa julkiset palvelut pelaavat.
Ei siellä hyväksytä, että koko väestöltä edellytettäisiin jonkun vähemmistökielen opiskelua. Se on mahdoton skenaario nykyisessa monikielisessä maailmassa.
Ok jos tuo mahdollisuus käytetään monikielisesti, lähinnä kaksikielisten perheiden tarpeisiin. Sitä kautta saadaan säilytettyä sitä luontaista monikielisyyttä, jota tästä maasta löytyy ja se on meidän kaikkien etu.
Keinotekoinen kaksikielisyyden luominen koko väestölle on täysin eri asia. Se tulee mielettömän kalliiksi ja siihen meillä ei ole varaa, kun valtion velka on jo yli 100 miljardia. Nyt näyttää siltä että Stubbin hallitus on erehtynyt lähtemään tuolle tielle, ainakin osa Kokoomuksen ja SDPn edustajista kuvittelee että tuosta noin vain ilmaiseksi koko väestö muutetaan kaksikieliseksi.
Muissa maissa selvitaan mainiosti paljon pienimuotoisemmilla ja edullisemmilla toimilla, jotta monia eri kieliä puhuvien väestöryhmien kanssa julkiset palvelut pelaavat.
Ei siellä hyväksytä, että koko väestöltä edellytettäisiin jonkun vähemmistökielen opiskelua. Se on mahdoton skenaario nykyisessa monikielisessä maailmassa.
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Juuri siksi olen yrittänyt täälläkin tuoda muiden maiden malleja.Hansa kirjoitti:"
Muissa maissa selvitaan mainiosti paljon pienimuotoisemmilla ja edullisemmilla toimilla, jotta monia eri kieliä puhuvien väestöryhmien kanssa julkiset palvelut pelaavat.
Ei siellä hyväksytä, että koko väestöltä edellytettäisiin jonkun vähemmistökielen opiskelua. Se on mahdoton skenaario nykyisessa monikielisessä maailmassa.
Lähin malli on pohjoismainen, ruotsalainen malli.
Valitettava tosiasia on, että Suomessa ei saa edes kysyä, mitä tämä ylimitoitettu
byrokratia maksaa ja mitä maksaa koko kansan
sopeuttaminen ylisuuren byrokratian ylimitoitettuihin ruotsivaatimuksiin-
ja ennen kaikkea mitä sillä panostuksella saadaan.
Kuten TK totesi, panostuksella saadaan lähinnä jumalaton määrä ruotsinkielen todistuksia.
Luulisi ankkalammikon tajuavan asian (Torvalds tajunnut) eikä
heittätytyvän jatkuvasti marttyyrin rooliin!
Uhriutuminen tosin on osa lammikon vallankäyttömekanismia, joten siitä tuskin pääsemme eroon!
Jotta asiamme etenisi, ehdotan yhteistyötä kanadalaisten kaksikielisyyskriitikkojen kanssa.
Olen heitä jonkin verran jo kartoittanutkin, mutta en ole vielä tilannut lentolippuja

Pakkoruotsittajilla Kanada-kontaktit ovat jo arkipäivää ja heillä on totuusmonopoli poliitikkojen suuntaan tässäkin asiassa!
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Kuinka suuri osa kielikylvetetyistä päätyy virkamiehiksi paikkaan, jossa ruotsi on välttämätöntä?Jan-Erik Andelin kirjoitti:Näin minäkin ajattelin pitkään. Nyt minusta tuntuu, että kielikylpy tai joku muu vapaaehtoinen ja tehostettu opetus varhaisemmassa vaiheessa antaa vielä paremman ja kustannuksiltaan edullisemman pohjan tuohon.TK kirjoitti:Mielekkäintä jo pelkästään kustannussyistä olisi siirtyä ruotsin opettamiseen erillisillä virkamieskursseilla niille virkamiehille, jotka oikeasti tarvitsevat ruotsia työssään.
Voihan tämä koskea muutamaa aidosti kaksikielisen kunnan virkamiestä, jotka ovat jääneet kotiseudulleen, mutta uskoisin, että muuten virkamiesurat valitaan paljon kylpyjä myöhemmin ja niistä irrallaan.
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Niin. Ja tästä seuraa kaksi loogista johtopäätöstäJV Lehtonen kirjoitti:---
Kuten TK totesi, panostuksella saadaan lähinnä jumalaton määrä ruotsinkielen todistuksia.
1. suomalaisten kieliopinnoilla ei oikeasti näytä olevan mitään merkitystä, on varaa kouluttaa pelkän paperin vuoksi
2. pakkoruotsin osaamisella ei oikeasti näytä olevan mitään merkitystä, puoluejohtajatkin käyvät kurssit vasta kiipiessään ylöspäin puoluehierarkiassa ja osaamistasoksi riittää sellainen liturgiataso, joka todellisuudessa paljastaa "mä en pysty nyt ruotsiksi" -tasoksi - ja tämä riittää
Pakko ei siis ole kielitaidon tai palvelun vuoksi vaan taustalla on vain "historialliset ja kulttuuriset syyt", joille itse kukin saa antaa erilaisia merkityksiä ja tunnesisältöjä...
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Kun pöyhin "valehoitajan" tapausta pari vuotta sitten, kysyin TEHYstä, voinko liittyä TEHYyn, jos osaan vain suomea.NRR kirjoitti:Niin. Ja tästä seuraa kaksi loogista johtopäätöstäJV Lehtonen kirjoitti:---
Kuten TK totesi, panostuksella saadaan lähinnä jumalaton määrä ruotsinkielen todistuksia.
1. suomalaisten kieliopinnoilla ei oikeasti näytä olevan mitään merkitystä, on varaa kouluttaa pelkän paperin vuoksi
2. pakkoruotsin osaamisella ei oikeasti näytä olevan mitään merkitystä, puoluejohtajatkin käyvät kurssit vasta kiipiessään ylöspäin puoluehierarkiassa ja osaamistasoksi riittää sellainen liturgiataso, joka todellisuudessa paljastaa "mä en pysty nyt ruotsiksi" -tasoksi - ja tämä riittää
Pakko ei siis ole kielitaidon tai palvelun vuoksi vaan taustalla on vain "historialliset ja kulttuuriset syyt", joille itse kukin saa antaa erilaisia merkityksiä ja tunnesisältöjä...
Sain vastaukseksi, että totta kai, ei TEHYyn liittyminen edellytä ruotsin kielen osaamista..
Sitten luin säännöt, jossa sanotaan, että TEHYyn voi liittyä, jos on suorittanut sairaanhoitajan tutkinnon.
Mutta, tutkintohan ei ole pätevä, ellei siihen kuulu todistus ruotsin kielen osaamisesta.
Valehoitajatapauksessa hoitajan koko osaaminen nollattiin ja hoitaja nolattiin- ruotsin kielen todistuksen puuttumisen takia-
ei siis ruotsin kielen taidon puuttumisen takia. Sitähän ei TEHYn mukaan tarvita sairaanhoitajana toimimiseen.
Tällaiset esimerkit kyllä kuvaavat hyvin systeemin logiikkaa! Taitoa ei tarvita, vain todistus!
Neuvostoliitossa tämä oli ihan tavallinen käytäntö, mutta Suomessa--
pakkoruotsittajat rämettävät suomalaisen moraalin!
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Voimme varmaan, kylpykielestä riippumatta, huoletta jättää tämän arvion tekemiset niille kunnanpäättäjille, jotka päättävät perustaa kielikylpyjä kuntiinsa. Ja vanhemmille jotka tämän jälkeen päättävät valita lapselleen kielikylpypolun. Ja aikanaan nuorille itselleen mitä he haluavat saamillaan kielitaidoillaan tehdä.NRR kirjoitti:Kuinka suuri osa kielikylvetetyistä päätyy virkamiehiksi paikkaan, jossa ruotsi on välttämätöntä? Voihan tämä koskea muutamaa aidosti kaksikielisen kunnan virkamiestä, jotka ovat jääneet kotiseudulleen, mutta uskoisin, että muuten virkamiesurat valitaan paljon kylpyjä myöhemmin ja niistä irrallaan.
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Minusta enemmistön uhriutuminen on vielä nolompaa.JV Lehtonen kirjoitti:Uhriutuminen tosin on osa lammikon vallankäyttömekanismia, joten siitä tuskin pääsemme eroon!
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Nythän sitä ei ole jätetty kuntapäättäjille (joilla on periaatteessa velvollisuus ja kenties jopa halu kuunnella paikallisten vanhempien näkemyksiä) vaan kyse on hallituksen linjauksesta, joka taas tulee suoraan folktingetin laadittamasta paperista...Jan-Erik Andelin kirjoitti:Voimme varmaan, kylpykielestä riippumatta, huoletta jättää tämän arvion tekemiset niille kunnanpäättäjille, jotka päättävät perustaa kielikylpyjä kuntiinsa. Ja vanhemmille jotka tämän jälkeen päättävät valita lapselleen kielikylpypolun. Ja aikanaan nuorille itselleen mitä he haluavat saamillaan kielitaidoillaan tehdä.NRR kirjoitti:Kuinka suuri osa kielikylvetetyistä päätyy virkamiehiksi paikkaan, jossa ruotsi on välttämätöntä? Voihan tämä koskea muutamaa aidosti kaksikielisen kunnan virkamiestä, jotka ovat jääneet kotiseudulleen, mutta uskoisin, että muuten virkamiesurat valitaan paljon kylpyjä myöhemmin ja niistä irrallaan.
Ovatko tässä siis tulevaisuuden kaksikieliset virkamiehet?
4200/13 = n. 323 kussakin ikäluokassaselvitys 2012 kirjoitti:"Haastattelemiemme asiantuntijoiden arvioiden mukaan kaikkiaan noin 4200 3–15-vuotiasta lasta osallistui ruotsin kielikylpyopetukseen vuonna 2010, ja näistä noin 2200 pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla."
Minkälaisia virkamiehiä tarkoitetaan?
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Valitettavasti sillä ei ole valtapoliittista vaikutusta!Jan-Erik Andelin kirjoitti:Minusta enemmistön uhriutuminen on vielä nolompaa.JV Lehtonen kirjoitti:Uhriutuminen tosin on osa lammikon vallankäyttömekanismia, joten siitä tuskin pääsemme eroon!

Re: Kielenopiskelun kustannuksista
Kommenttisi on nolo.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Minusta enemmistön uhriutuminen on vielä nolompaa.JV Lehtonen kirjoitti:Uhriutuminen tosin on osa lammikon vallankäyttömekanismia, joten siitä tuskin pääsemme eroon!
Et vain mitenkään suostu näkemään, että pakkoruotsi on väärin kaikkia ei-ruotsinkielisiä suomalaisia kohtaan. Voi kyynel.
Pakkoruotsin haittoja joutuvat kantamaan suomenkielisiä kouluja käyvät, joilla on riesanaan maailmassa ainutkertainen alakoulusta yliopistoon jatkuva viiden prosentin vähemmistön kielen pakko-opetus, mikä syö muuta kielitaitoa, hidastaa ja estää esimerkiksi maahanmuuttajien, erityisoppilaiden ja kielissä vaikeuksia omaavien opintoja, turhauttaa ja vääristää koko koulutusta, ihmisten kykyä hahmottaa koulutus ja sivistys oikeuksien eikä pakkopullan kautta...