Nyt Sasi on susi
En finlandssvensk statsminister Alexander Stubb är den andra finlandssvenska statsministern sedan andra världskriget. Den första var KarlAugust Fagerholm, socialdemokrat på 1950-talet. Dessa två reflekterar en stor förändring i finländsk politik.
Vänsterpartierna har länge haft en stark och synlig finlandssvensk rörelse inom sig. Den har producerat många betydande och framgångsrika politiker, många ministrar. Vänsterns väljarstöd har dock minskat kraftigt i Finland från 50 procent på 1960- talet till 25 procent i dag. Den moderata vänstern har svårigheter att rekrytera unga begåvade människor. I Katainens regering fanns det inte mera en enda finlandssvensk vänsterminister.
Centern har sina rötter i den finländska landsbygden och partiet har inte producerat finlandssvenska ministrar. Centern har ändå haft en stor betydelse för Finlands nordiska inriktning.
Samlingspartiet är det gamla finska partiet. Den första vågen att ta en positiv ställning till svenska språket kunde vi se på 1970-talet. Det var många unga finlandssvenskar som kom till Samlingspartiet. De tyckte i kampen mot socialismen att ideologin är viktigare än språket. Under Harri Holkeri blev partiet tvåspråkigt.
Valet av Samlingspartiets ordförande var dock ett långt steg framåt. Av tre ordförandekandidater har Jan Vapaavuori en rikssvensk moder. Och Alex Stubb är student från Lärkan. På partidagen talade Stubb alltid vid sidan av finska också svenska. Hans tvåspråkighet och därpå byggda kunskaper i flera andra språk var inget problem utan en klar rekommendation för väljarna.
Samlingspartiet har förändrat sig. Inom partiet uppskattar man svenska språket väldigt högt. En orsak är säkert diskussionen om den obligatoriska svenskan i skolan inom partiet. Ett olycksfall i arbetet för fyra år sedan ledde till att man inom partiet har förklarat grunderna för landets tvåspråkighet mycket grundligt. Redan för två år sedan godkände partidagen med förkrossande majoritet den obligatoriska svenskan.
Samlingspartiets ungdomsförbund har många begåvade finlandssvenskar i sina led. För dem är ideologin åter det viktigaste motivet att delta i politiska aktiviteter. Den finlandssvenska aktiviteten inom Borgerlig samling har fått ny fart. Aktiviteten där baserar sig ofta i viljan att våga ändra samhället och gamla strukturer.
Stubbs framgång säkert leder till att många borgerligt tänkande unga frågar sig om Samlingspartiet är den rätta kanalen att komma framåt i politiken. Detta är en utmaning för Svenska folkpartiet.
Det är viktigt att komma ihåg att som statsminister är Alexander Stubb Finlands statsminister och måste representera hela landet. Han kan inte vara ett språkrör för en enskild grupp. Därför vore det inte bra om han tar för mycket ställning i språkpolitiken. Det kunde ha en oönskad effekt.
Man kunde nästan säga att språkstridens tid är historia. Men tyvärr kan man inte glömma bort Sannfinländarna. Deras populism baserar sig på motsättningar och majoritetens starkare makt över minoriteterna. Alla andra partier borde nu visa en gemensam front att uttala sig att Sannfinländarna inte är samarbetsdugliga om de inte respekterar Finlands tvåspråkighet.
Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Sasin tekstiä käydään läpi blogissa:
http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuo ... taisteluun
mm. "Kaikkien muiden puolueiden tulisi osoittaa yhteisrintamaa ilmaistakseen, ettei perussuomalaiset ole yhteistyökykyinen, jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä, Sasi toteaa."
Ja kaksikielisyys = pakkoruotsi.
http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuo ... taisteluun
mm. "Kaikkien muiden puolueiden tulisi osoittaa yhteisrintamaa ilmaistakseen, ettei perussuomalaiset ole yhteistyökykyinen, jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä, Sasi toteaa."
Ja kaksikielisyys = pakkoruotsi.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Pari päivää sitten Sjövall haukkui juuri kokoomuksen Stubbia populistiksi. Nyt kokoomuksen Sasi pistää persut populisteiksi.
Mitä tuo populisti sitten oikein tarkoittaa (ja onko se kamalaa), jos kaikki omasta mielestä väärin ajattelevat saavatkin tämän populisti-nimityksen?
Mitä tuo populisti sitten oikein tarkoittaa (ja onko se kamalaa), jos kaikki omasta mielestä väärin ajattelevat saavatkin tämän populisti-nimityksen?
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Sasi on lukenut Karinsa:
http://3.bp.blogspot.com/_WKanrjqiagI/S ... 00/aa2.gif
Ikävää, että myös kansalaiset ovat ja siis tietävät, mistä on kysymys.
http://3.bp.blogspot.com/_WKanrjqiagI/S ... 00/aa2.gif
Ikävää, että myös kansalaiset ovat ja siis tietävät, mistä on kysymys.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
"6 Jul 2014 Hufvudstadsbladet Sonja Hellman 029 080 1326, sonja.hellman@hbl.fi, Twitter: @sonjahellman
Både Esbo och Helsingfors vill ha nordisk skola
På initiativ av SFP har utbildningsnämnderna i både Helsingfors och Esbo behandlat frågan om en nordisk skola. Hett debattämne är om skolan ska uppstå genom att slå ihop en finsk och en svensk skola.
”Det är befogat att sammanföra finska och svenska skolor i samma byggnad för att ackumulera språkkunskaperna.” MOTION NR 105 Citat från motionen som enhälligt godkändes vid Samlingspartiets partikongress.
I slutet av januari lämnade fullmäktigemedlem Marcus Rantala (SFP) in en motion i Helsingfors fullmäktige om att grunda en nordisk skola I Helsingfors. Ungefär en månad senare lämnade fullmäktigemedlem Stig Kankkonen (SFP) in en nästan likadan motion i Esbo.
FINNS REDAN? Språkbadsklasserna som den i Albert Edelfeltin koulu erbjuder redan ett alternativ för undervisning på två språk. Den nya nordiska skolan ska ändå vara ett alternativ som tar modell av skolor som Tyska skolan och Franska skolan.
Båda initiativen har gått vidare och behandlats i respektive städers utbildningsnämnder. I Helsingfors har initiativet fått mycket positiv respons i nämnden och den nordiska skolan vandrar vidare till stadsstyrelsen. År 2016 justeras nätet av skolor som undervisar i främmande språk samt språkbad. I samband med detta kunde man se om undervisningen i svenska kan förverkligas enligt modellen som tillämpas vid undervisning av främmande språk, anser nämnden.
Var skolan placeras, hur den organiseras och om den ska fungera i samarbete med andra kommuner i regionen är frågor som utbildningsnämnden lämnar obesvarade. Bernt Nordmans (Gröna) förslag om att starta ett tioårigt experiment med en skola där pedagogiken grundar sig på tvåspråkighet och nära samarbete med pedagogiska fakulteten vid Helsingfors universitet fick inget stöd i nämnden.
– Den nordiska skolan bör höra till det finska skolväsendet men en del av undervisningen sker på svenska kompletterat med förståelse för nordiska språk, förklarar Marcus Rantala.
Han tycker att skolan ska placeras centralt i Helsingfors så den är lätt att nå för eleverna.
Brett stöd i Esbo
Stig Kankkonens motion i Esbo undertecknades av 30 personer från olika partier och fick ett brett stöd. I nämnden Svenska rum bemöttes initiativet positivt. Nämnden vill inte att den nordiska skolan uppstår genom att slå ihop en svensk och en finsk skola i Esbo. Den ska lyda under det finska skolväsendet.
– Personligen tror jag inte att vi hittar volymer för en nordisk skola både i Esbo och i Helsingfors, åtminstone inte i början. Om både Esbo och Helsingfors signalerar grönt borde vi utreda möjligheten att skapa en nordisk skola som betjänar hela huvudstadsregionen, säger nämndens ordförande Kurt Torsell (SFP). Han ser initiativet som ett sätt att svara mot önskemålet om tvåspråkighet, stärkt svenska och alternativ till språkbad.
Den finska nämnden för undervisning och småbarnsfostran i Esbo har bordlagt frågan för att hinna bekanta sig med utlåtandet från Svenska rum. Ordförande Sanna Lauslahti (Saml) ser positivt på förslaget om en nordisk skola och hoppas att det förverkligas. Lauslahti stöder personligen tanken på att slå ihop en finsk och en svensk skola för då kan både finskoch svenskspråkiga dra nytta av den tvåspråkiga miljö som uppstår.
– Jag vet att finskspråkiga har en mycket öppnare inställning till det här än svenskspråkiga. Det finns de som anser att man absolut inte får blanda ihop finska och svenska skolor. Men om vi vill garantera en fortsättning för svenskan borde det vara viktigt att vi kan göra en sådan lösning, säger Lauslahti och betonar att detta är hennes personliga åsikt.
Hon hoppas att lösningen kan komma via lagstiftning och hänvisar till Samlingspartiets partikongress som godkände en språkmotion om att inte ha så starka förvaltningsgränser mellan skolförvaltningarna utan mera samarbete.
”Det är befogat att sammanföra finska och svenska skolor i samma byggnad för att ackumulera språkkunskaperna”, står det i motionen som Lauslahti hänvisar till.
Enligt bildningsdirektör Sampo Suihko i Esbo har inga diskussioner förts om huruvida den nordiska skolan ska bestå av en finsk och en svensk skola, inte heller om den ska vara privat eller kommunal.
– En del anser att det ska vara en privat skola, säger Suihko som är beredd att föra diskussioner med Helsingfors om den nordiska skolan.
Placeras skolan i Esbo har Alberga nämnts som placeringsort. Enligt Lauslahti ligger Alberga bra med tanke på kommunikationerna från Helsingfors och Vanda. Skolcampus renoveras i Alberga och när renoveringen är klar kunde den nordiska skolan placeras här.
Ytterst är det fullmäktige i de två städerna som bestämmer hur man går vidare med den nordiska skolan.
Sonja Hellman."
Både Esbo och Helsingfors vill ha nordisk skola
På initiativ av SFP har utbildningsnämnderna i både Helsingfors och Esbo behandlat frågan om en nordisk skola. Hett debattämne är om skolan ska uppstå genom att slå ihop en finsk och en svensk skola.
”Det är befogat att sammanföra finska och svenska skolor i samma byggnad för att ackumulera språkkunskaperna.” MOTION NR 105 Citat från motionen som enhälligt godkändes vid Samlingspartiets partikongress.
I slutet av januari lämnade fullmäktigemedlem Marcus Rantala (SFP) in en motion i Helsingfors fullmäktige om att grunda en nordisk skola I Helsingfors. Ungefär en månad senare lämnade fullmäktigemedlem Stig Kankkonen (SFP) in en nästan likadan motion i Esbo.
FINNS REDAN? Språkbadsklasserna som den i Albert Edelfeltin koulu erbjuder redan ett alternativ för undervisning på två språk. Den nya nordiska skolan ska ändå vara ett alternativ som tar modell av skolor som Tyska skolan och Franska skolan.
Båda initiativen har gått vidare och behandlats i respektive städers utbildningsnämnder. I Helsingfors har initiativet fått mycket positiv respons i nämnden och den nordiska skolan vandrar vidare till stadsstyrelsen. År 2016 justeras nätet av skolor som undervisar i främmande språk samt språkbad. I samband med detta kunde man se om undervisningen i svenska kan förverkligas enligt modellen som tillämpas vid undervisning av främmande språk, anser nämnden.
Var skolan placeras, hur den organiseras och om den ska fungera i samarbete med andra kommuner i regionen är frågor som utbildningsnämnden lämnar obesvarade. Bernt Nordmans (Gröna) förslag om att starta ett tioårigt experiment med en skola där pedagogiken grundar sig på tvåspråkighet och nära samarbete med pedagogiska fakulteten vid Helsingfors universitet fick inget stöd i nämnden.
– Den nordiska skolan bör höra till det finska skolväsendet men en del av undervisningen sker på svenska kompletterat med förståelse för nordiska språk, förklarar Marcus Rantala.
Han tycker att skolan ska placeras centralt i Helsingfors så den är lätt att nå för eleverna.
Brett stöd i Esbo
Stig Kankkonens motion i Esbo undertecknades av 30 personer från olika partier och fick ett brett stöd. I nämnden Svenska rum bemöttes initiativet positivt. Nämnden vill inte att den nordiska skolan uppstår genom att slå ihop en svensk och en finsk skola i Esbo. Den ska lyda under det finska skolväsendet.
– Personligen tror jag inte att vi hittar volymer för en nordisk skola både i Esbo och i Helsingfors, åtminstone inte i början. Om både Esbo och Helsingfors signalerar grönt borde vi utreda möjligheten att skapa en nordisk skola som betjänar hela huvudstadsregionen, säger nämndens ordförande Kurt Torsell (SFP). Han ser initiativet som ett sätt att svara mot önskemålet om tvåspråkighet, stärkt svenska och alternativ till språkbad.
Den finska nämnden för undervisning och småbarnsfostran i Esbo har bordlagt frågan för att hinna bekanta sig med utlåtandet från Svenska rum. Ordförande Sanna Lauslahti (Saml) ser positivt på förslaget om en nordisk skola och hoppas att det förverkligas. Lauslahti stöder personligen tanken på att slå ihop en finsk och en svensk skola för då kan både finskoch svenskspråkiga dra nytta av den tvåspråkiga miljö som uppstår.
– Jag vet att finskspråkiga har en mycket öppnare inställning till det här än svenskspråkiga. Det finns de som anser att man absolut inte får blanda ihop finska och svenska skolor. Men om vi vill garantera en fortsättning för svenskan borde det vara viktigt att vi kan göra en sådan lösning, säger Lauslahti och betonar att detta är hennes personliga åsikt.
Hon hoppas att lösningen kan komma via lagstiftning och hänvisar till Samlingspartiets partikongress som godkände en språkmotion om att inte ha så starka förvaltningsgränser mellan skolförvaltningarna utan mera samarbete.
”Det är befogat att sammanföra finska och svenska skolor i samma byggnad för att ackumulera språkkunskaperna”, står det i motionen som Lauslahti hänvisar till.
Enligt bildningsdirektör Sampo Suihko i Esbo har inga diskussioner förts om huruvida den nordiska skolan ska bestå av en finsk och en svensk skola, inte heller om den ska vara privat eller kommunal.
– En del anser att det ska vara en privat skola, säger Suihko som är beredd att föra diskussioner med Helsingfors om den nordiska skolan.
Placeras skolan i Esbo har Alberga nämnts som placeringsort. Enligt Lauslahti ligger Alberga bra med tanke på kommunikationerna från Helsingfors och Vanda. Skolcampus renoveras i Alberga och när renoveringen är klar kunde den nordiska skolan placeras här.
Ytterst är det fullmäktige i de två städerna som bestämmer hur man går vidare med den nordiska skolan.
Sonja Hellman."
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Viestini kanssakaupunkilaiselleni Sasille:
"Kansakunta, joka ei tunne menneisyyttään, joutuu kokemaan sen uudelleen."
Suomessa kielipolitiikasta ei ole keskustelu enemmistön
näkökulmaa kunnioittaen,
joten joudumme palaamaan tähän kysymykseen yhä uudelleen ja uudelleen,
kunnes oikeus toteutuu!
"Kansakunta, joka ei tunne menneisyyttään, joutuu kokemaan sen uudelleen."
Suomessa kielipolitiikasta ei ole keskustelu enemmistön
näkökulmaa kunnioittaen,
joten joudumme palaamaan tähän kysymykseen yhä uudelleen ja uudelleen,
kunnes oikeus toteutuu!
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että oikeus ei toteudu ilman näkyvää ja tuntuvaa uhkaa, levottomuutta, sosiaalista ja nykyjärjestelmän toimintaa häiritsevää liikehdintää.
Kun kerran kaksikielisyyskonsepti merkitsee viime kädessä ainoastaan pakkoruotsia eikä mitään muuta, niin pitää julkisesti hyökätä sellaista "kaksikielisyyttä" vastaan. Keskustelun ja hyvää tarkoittavien puheenvuorojen vaikutus on näköjään sellainen, että pakkoruotsipolitiikka lujittuu, ja sitä pönkitetään enemmän kuin mitään, ja sen luonne kansalaisvelvollisuutena ylittää minkä tahansa muun asian.
Suomenkieliset poliitikot eivät kilpaile suomenkielisen kansan kannatuksesta näitten kielellisten ja etnisten oikeuksien lähtökohdista, vaan jakavat ulkoaopitun ja osin ulkoatuodun uskomuksen ja samastumismallin.
Kun kerran kaksikielisyyskonsepti merkitsee viime kädessä ainoastaan pakkoruotsia eikä mitään muuta, niin pitää julkisesti hyökätä sellaista "kaksikielisyyttä" vastaan. Keskustelun ja hyvää tarkoittavien puheenvuorojen vaikutus on näköjään sellainen, että pakkoruotsipolitiikka lujittuu, ja sitä pönkitetään enemmän kuin mitään, ja sen luonne kansalaisvelvollisuutena ylittää minkä tahansa muun asian.
Suomenkieliset poliitikot eivät kilpaile suomenkielisen kansan kannatuksesta näitten kielellisten ja etnisten oikeuksien lähtökohdista, vaan jakavat ulkoaopitun ja osin ulkoatuodun uskomuksen ja samastumismallin.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Tapsa. Mikähän olisi se toinen/kolmas... keino? Nyt on vuosikausia kirjoitettu korulauseita suruille. joka siis on tehonnut jopa niin, että röyhkeät surut puhuvat puuta heinää eduskunnassa, esim. 15.5.2014, jolloin olisi pitänyt puhua kansalaisaloitteesta.
Niin, tai oikeastaan - puhuivat silloin jälleen pakkoruotsin aikaistamisesta.
No, kuka tässä on hölmö?
-----
Muuten, tämän päivän Höblässä yleisön osastolla kiitetään Stubbia arvostellutta kirjoitusta ja muistettiin mainita, että Stubb ei ole tarpeeksi ruotsalainen.
Siis nämä kiristävät jopa pääministeriä!!!!
Niin, tai oikeastaan - puhuivat silloin jälleen pakkoruotsin aikaistamisesta.
No, kuka tässä on hölmö?
-----
Muuten, tämän päivän Höblässä yleisön osastolla kiitetään Stubbia arvostellutta kirjoitusta ja muistettiin mainita, että Stubb ei ole tarpeeksi ruotsalainen.
Siis nämä kiristävät jopa pääministeriä!!!!
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Juu nääs hei.
Sänki-Santeri liittyi kokoomukseen, koska sitä kautta voi päästä suurimman puolueen johtoon, ja tietysti on makuasia se puoluesidonnaisuus: Rkp-kokoomus-kytkye on on ihan julkisesti nähtävissä. Yhtä ja samaa falangia ollaan siellä.
Mutta siinä 38 kansanedustajan ryhmässä (josta se 39. sanonkomämikä poistettiin) luulisi olevan edes tusina sellaisia edustajia, jotka astuisivat esiin väellä ja voimalla kielivapauden puolesta ja tunkeutuisivat julkisuuteen. Saisivat apua tästä kansalaisaloiteliikkeestä, mutta tavallisia kontaktejakaan ei ole. Suomen valtion lipun heiluttaminen ja sotilasliiton vastustaminen ei kelpaa tässä mikä on meidän arkipäiväämme. Pitää kilpailuttaa edes niitä kokoomuslaisia ja kepulaisia ja päinvastoin.
Kahden kesken ollaan juu-juu, mutta sen pitää kuulua ja näkyä edes toreilla ja kauppakeskuksissa ja huoltoasemilla ja kirkon rappusilla.
Sänki-Santeri liittyi kokoomukseen, koska sitä kautta voi päästä suurimman puolueen johtoon, ja tietysti on makuasia se puoluesidonnaisuus: Rkp-kokoomus-kytkye on on ihan julkisesti nähtävissä. Yhtä ja samaa falangia ollaan siellä.
Mutta siinä 38 kansanedustajan ryhmässä (josta se 39. sanonkomämikä poistettiin) luulisi olevan edes tusina sellaisia edustajia, jotka astuisivat esiin väellä ja voimalla kielivapauden puolesta ja tunkeutuisivat julkisuuteen. Saisivat apua tästä kansalaisaloiteliikkeestä, mutta tavallisia kontaktejakaan ei ole. Suomen valtion lipun heiluttaminen ja sotilasliiton vastustaminen ei kelpaa tässä mikä on meidän arkipäiväämme. Pitää kilpailuttaa edes niitä kokoomuslaisia ja kepulaisia ja päinvastoin.
Kahden kesken ollaan juu-juu, mutta sen pitää kuulua ja näkyä edes toreilla ja kauppakeskuksissa ja huoltoasemilla ja kirkon rappusilla.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Tapsa,
olen miettinyt alan vaihdosta, mutta ensin haluan varmistaa . . . tiedätkö missä vaiheessa kansanedustajat saavat itselleen ne osakesalkut, jotka sitten sulkevat heidän suunsa?
Oikeastaan toimittajat seuraavat Hakkaraista kuin hai laivaa, mutta koska kieliasioista ei kirjoiteta (Hesari), niin miten tämä meitä auttaisi?
Saarakkala piti loistavan puheen ja kirjoitti loistavan blogin Usariin, mutta miten se on noteerattu - ei mitenkään. Hupaisaa, että persuja paheksutaan, mutta heidän puheitaan ei lainata tai levitetä. Ja jos joku persuista saa mediahuomiota (BBC) on Rkp:n terrierit heti nilkassa kiinni.
Tänään Hbl Li Andersson Rkp/vasemmisto kirjoitti jälleeeen murhauhkauksista ja bla blaa, sanoi tosin, ettei hän ole niitä saanut. Tämä Andersson (1 vai 2 ässää?) asuu itse salaisessa osoitteessa (surusäätiön talossa?) koska pelkää uhkauksia. Hän on haavoittuvaa sorttia ja muistutti olevansa myös nainen. Näistä on hyvä kirjoittaa aina välillä ja sitten taas syytellä persuja populismista.
olen miettinyt alan vaihdosta, mutta ensin haluan varmistaa . . . tiedätkö missä vaiheessa kansanedustajat saavat itselleen ne osakesalkut, jotka sitten sulkevat heidän suunsa?
Oikeastaan toimittajat seuraavat Hakkaraista kuin hai laivaa, mutta koska kieliasioista ei kirjoiteta (Hesari), niin miten tämä meitä auttaisi?
Saarakkala piti loistavan puheen ja kirjoitti loistavan blogin Usariin, mutta miten se on noteerattu - ei mitenkään. Hupaisaa, että persuja paheksutaan, mutta heidän puheitaan ei lainata tai levitetä. Ja jos joku persuista saa mediahuomiota (BBC) on Rkp:n terrierit heti nilkassa kiinni.
Tänään Hbl Li Andersson Rkp/vasemmisto kirjoitti jälleeeen murhauhkauksista ja bla blaa, sanoi tosin, ettei hän ole niitä saanut. Tämä Andersson (1 vai 2 ässää?) asuu itse salaisessa osoitteessa (surusäätiön talossa?) koska pelkää uhkauksia. Hän on haavoittuvaa sorttia ja muistutti olevansa myös nainen. Näistä on hyvä kirjoittaa aina välillä ja sitten taas syytellä persuja populismista.
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Vähän sellainen odottava tunnelma ja ilmapiiri tuntuu olevan joka puolella suomenkielisten keskuudessa. Muutosta toivotaan tulevaksi, mutta itsestään pakkoruotsi ei näytä poistuvan. Jotain konkreettista pitäisi tehdä, mutta mitä?
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
No pitäisi odottavien samanmielisten edes tavata toisiaan (jumalauta), vetää edustajia mukaan, ja tehdä työnjakoa oppien tuntemaan tosiasioita ja toinen toisiaan. Eikä vain kurkkia nettisivujen yksityiskohtia, jotka sitten ihmetyttää ja kauhistuttaa. Eikä tarvitse olla hyvissä suhteissa kaikkien mahdollisten pakkokielipolitiikan omaksuneitten kanssa ja odottaa ratkaisuja jostain ylätasolta.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Viime vuonna kerättiin äänestysikäisiltä allekirjoituksia. Tänä vuonna ihmisiä ei ole edes muistutettu asiasta esim. mainoksin tai tietoiskuin.
Löperöä touhua.
Magmalla olikin joku koulu/opiskeluprojekti nuorille . . ja jos tarpeeksi odotellaan, niin kyllä niitä tietoiskuja ja vaatimuksia ja lakeja tulee lisää sylttytehtaasta. Muistutan vielä, että Henrikssonni sanoi silloin joulukuussa 2012, että se kansalliskielistrategia oli tämän hallituksen kieliasiain ensimmäinen osa.
Mitä muut tekevät saadakseen äänensä kuuluviin? Höblässä vaaditaan Suomen ruotsittamista kuppaamalla ja kylvettämällä melkein joka ikinen päivä. Hyvin näyttää tehoavan. Eräs nuori kertoi viime vuonna syntyneensä palvellakseen ruotsinkielisiä. Eräs tuttavani kertoi, että hänen vanha äitinsä maaseudulla niiasi aina tavatessaan ruotsinkielisen.
Pakkoruotsi-iltojen jälkeisessä A-studion nettikeskustelussa, jonne tuli 150´000 vastausta eräs sanoi, että Suomen miesten on ruvettava puhumaan ruotsia jo spermalleen.
Niin, että odotellaanko tässä sitä, että Suomi on ruotsalainen?
Löperöä touhua.
Magmalla olikin joku koulu/opiskeluprojekti nuorille . . ja jos tarpeeksi odotellaan, niin kyllä niitä tietoiskuja ja vaatimuksia ja lakeja tulee lisää sylttytehtaasta. Muistutan vielä, että Henrikssonni sanoi silloin joulukuussa 2012, että se kansalliskielistrategia oli tämän hallituksen kieliasiain ensimmäinen osa.
Mitä muut tekevät saadakseen äänensä kuuluviin? Höblässä vaaditaan Suomen ruotsittamista kuppaamalla ja kylvettämällä melkein joka ikinen päivä. Hyvin näyttää tehoavan. Eräs nuori kertoi viime vuonna syntyneensä palvellakseen ruotsinkielisiä. Eräs tuttavani kertoi, että hänen vanha äitinsä maaseudulla niiasi aina tavatessaan ruotsinkielisen.
Pakkoruotsi-iltojen jälkeisessä A-studion nettikeskustelussa, jonne tuli 150´000 vastausta eräs sanoi, että Suomen miesten on ruvettava puhumaan ruotsia jo spermalleen.
Niin, että odotellaanko tässä sitä, että Suomi on ruotsalainen?
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Tapsa!
Sen toisen kansalaisaloitteen porukat ovat ottaneet härkää sarvista ja viettäneet aikaansa eduskuntatalon kuppilassa, sekä pyytäneet k-edustajilta henkilökohtaisia tapaamisia.
Minulle kyllä riittäisi, jos Timo Haapala kirjoittaisi hauskoja suruviestejä vähän useammin - sanotaan vaikka kerran viikossa. Sekin olisi hauskaa, jos Kalle Isokallion pakkoruotsiblogi saataisiin takaisin avaruudesta.
Voisi tietysti ottaa yhteyttä muihinkin sana"nikkareihin". Jos kieltäytyvät, se vain kertoo, että ovat apurahan tarpeessa. Tarpeeksi monelta jos kysyy, niin kai joku jo tienaa oman leipänsä ihan työllä, ja voisimme kysellä heiltä mielipidettä yms. joukkoon tulemista.
Olen varma, että suomalaisuuden puolustajia on ainakin 4,5 miljoonaa. Kuinka saada heille viesti tässä kuppausyhteiskunnassa onkin toinen juttu.
K-edustajat kiertelevät toreilla ja turuilla. Ei siinä kotona odottelu auta. Ei tässäkään.
Sen toisen kansalaisaloitteen porukat ovat ottaneet härkää sarvista ja viettäneet aikaansa eduskuntatalon kuppilassa, sekä pyytäneet k-edustajilta henkilökohtaisia tapaamisia.
Minulle kyllä riittäisi, jos Timo Haapala kirjoittaisi hauskoja suruviestejä vähän useammin - sanotaan vaikka kerran viikossa. Sekin olisi hauskaa, jos Kalle Isokallion pakkoruotsiblogi saataisiin takaisin avaruudesta.
Voisi tietysti ottaa yhteyttä muihinkin sana"nikkareihin". Jos kieltäytyvät, se vain kertoo, että ovat apurahan tarpeessa. Tarpeeksi monelta jos kysyy, niin kai joku jo tienaa oman leipänsä ihan työllä, ja voisimme kysellä heiltä mielipidettä yms. joukkoon tulemista.
Olen varma, että suomalaisuuden puolustajia on ainakin 4,5 miljoonaa. Kuinka saada heille viesti tässä kuppausyhteiskunnassa onkin toinen juttu.
K-edustajat kiertelevät toreilla ja turuilla. Ei siinä kotona odottelu auta. Ei tässäkään.
Re: Joka toinen päivä Hbl ja kielipolitiikkaa
Suomalaiset poliitikot myyvät vaikka sielunsa yllättävän pienistä vaalirahoista. Mistään isoista summista ei ole kyse vaan kymppitonnilla saat lähes minkä tahansa riviedustajan takataskuun. Lisäksi rkp säästää selvää rahaa sillä että pelkästään puoluejohto joka päättää vaalilistat täytyy olla talutusnuorassa.Hannu Jussi kirjoitti:Tapsa,
olen miettinyt alan vaihdosta, mutta ensin haluan varmistaa . . . tiedätkö missä vaiheessa kansanedustajat saavat itselleen ne osakesalkut, jotka sitten sulkevat heidän suunsa?.