vapaakielivalinta.fi

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Kolum ... 7568803/67

"Suomalainen puoluejärjestelmä sai alkusysäyksen vuoden 1863 valtiopäivistä. Ensin syntyi Suomalainen puolue edistämään suomen kielen asemaa. Tätä vastustamaan perustettiin Ruotsalainen puolue. Paljon on vettä virrannut Vuoksessa sitten kieliriidan. Molemmilla riidan osapuolilla on nykyäänkin kansanedustajia. Puolueiden nimet ovat nykyisin kokoomus ja RKP. Tämänhetkistä poliittista karttaa katsottaessa on ironista, että molemmat ovat kieliriidan jälkikasvua. --- Todellisuudessa kouluruotsi muuttui pakolliseksi vasta 1970-luvulla tehdyssä peruskoulu-uudistuksessa. Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen on sanonut RKP:n kiristäneen pakkoruotsin osaksi peruskoulu-uudistusta. Uudistus suunniteltiin alun perin siten, että toinen kotimainen jäisi vapaaehtoiseksi. --- Yleisen edun nimissä RKP:n vaatimuksiin taivuttiin. Kokoomus seurasi tilannetta poliittisesta paitsiosta. --- Kun kansalaisaloitetta kouluruotsin vapaaehtoisuudesta tulee uudelleen suureen saliin, on kokoomus kaikkea muuta kuin paitsiossa. Eduskunnassa kannatus jakautuu melko tasan. Aloite voi mennä läpi, jos kokoomus ei noudata ryhmäkuria. Kokoomuksen kenttä kallistuu vapaaehtoisuuden puolelle. Paljon riippuu siitä, tukeeko Alexander Stubb suomenruotsalaisia ystäviään ja kävelee edeltäjänsä tavoin demokratian yli, vai annetaanko kansanedustajille omantunnonvapaus."

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen toimittaja.

Kirjoittaja supistaa mielestäni jälleen tätä keskustelua siihen, että nykykäytäntö Suomen kouluissa olisi olemassa suomenruotsalaisia varten.Eli jotenkin kolumnistin leppoisaan muotoon, että:

X:llä on suomenruotsalaisia ystäviä, joten hän kannattaa pakollista ruotsia
X:llä ei ole suomenruotsalaisia ystäviä, joten hän ei kannata pakollista ruotsia.

X voi siis olla joko Alexander Stubb, joku muu kokoomuksen rivijäsen, tai kuka tahansa suomenkielinen. Tämä ei kuitenkaan mielestäni voi olla näin yksinkertaista (no, tietysti jonkun kohdalla kyllä). Tästä keskusteltiin jo toisessa säikeessä. Jotta rehellistä keskustelua voitaisiin käydä pitäisi edelleen kysyä suomenkielisiltä pakon puolustajilta heidän perusteensa kannalleen. NRR keräsi mielestäni kiitettävästi täällä joitakin suomenkielisten esittämiä argumentteja.

Lipponen-argumentti on, että ruotsi on ollut osa Suomen muovautumista kansakunnaksi
Ahtisaari-argumentti on, että ruotsi on ollut osa Suomen muovautumista yhdeksi Pohjoismaista.
Ville Niinistö-argumentti on, että ruotsia tarvitaan työelämässä
Arhinmäki-argumentti on, että on kyse tasa-arvosta koulutuksessa

Tämän lisäksi voisi mielestäni kysyä, että kannattavatko he kenties

JV Lehtosen (siteeraamaa) argumenttia, että halutaan esiintyä suvaitsevana vähemmistöjä kohtaan?
Ulkomaankauppa-argumenttia, että ruotsia puhuva Ruotsi on vientimaa nro 1?
Turvallisuus-argumenttia, että olemme kriisitilanteiden varalta lähentymässä Ruotsia puolustusyhteistyön kautta?
Jotain muuta argumenttia?

- - -

Mielestäni tällainen "Alexander Stubbilla on suomenruotsalaisia kavereita" saattaa olla osuus totuutta, mutta kaukana koko totuudesta siitä, miksi suuri määrä suomenkielisiä edelleen pitävät kiinni nykykäytännöstä. Sitä paitsi Stubbilla ei minun tietääkseni ole niin hirveästi juuri suomenruotsalaisia kavereita...

Pakkoruotsittajien mielipiteillä ei ole enää mitään merkitystä, samoja mantroja on jo kuultu ihan riittävästi, väsymiseen asti.

http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi

nykykäytäntö Suomen kouluissa olisi olemassa suomenruotsalaisia varten

Kyllähän nykykäytäntö LÄHTÖKOHTAISESTI on juuri näin!

Jos tämä lähtökohta eli RKP:n vaatimus poistuisi, mitä jäisi jäljelle ?

NATOssa ei ole pakkoruotsia, joten se siitä turvallisuudesta.
Ja jos ei NATO kelpaa, EUssa ruotsilla ei ole turvallisuuspoliittista roolia.

Nyt pitäisi todella puristaa eliittipoliitikoista suomenruotsalaisten vaatimuksista puhdistettu
todellinen ruotsin kielen tarve!

Tehdään ajatuskoe:

RKP (suomenruotsalaiset) lakkaavat vaatimasta pakkoruotsia, kuka muu sitä enää vaatisi ?

Juuri näin. Tätä pitää kysyä.

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Juuri näin. Tätä pitää kysyä.

Torvalds ehdotti tätä 2010, mutta silloin Wallin totesi, että "kukaan muu ei ole vaatinut muutoksia",
joten tämä ajatuskoe jää ajatuskokeeksi.

RKP voisi ennakkoluulottomasti kokeilla asiaa:
sieltä se ongelma lähtee purkautumaan,
koska siellähän ongelman juuretkin ovat!

Itse ehdottaisin kansanäänestystä ruotsin kielen kokonaisasemasta!

Onhan asia saanut jo NATO-jäsenyyttä vastaavan vakavuusasteen:
Kansan yhtenäisyys, länsimainen sivistys jne. jne.

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Juuri näin. Tätä pitää kysyä.

Voisitko muuten valaista tätä identiteettiasiaa!
Se tuntuu olevan tärkeä ankkalammikolle- ja minulle myös-

http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1969

finlandssvenska identitet

Mitä tarkoittaa suomenruotsalainen identiteetti ?

Onko se identiteeti vähemmistöidentiteetti vai päällepäsmäröivä herrakansa-identiteetti ??

Kuuntelen mielelläni argumentteja vähemmistöidentiteetin kunnioittamisesta,
mutta en todellakaan hyväksy herrakansa-identiteettiä enkä näe mitään syytä tukea
maalle ja kansan enemmistölle vahingollista identiteettiä-.

Heillä toki on oikeus myös maan kannalta haitalliseen identiteettiin (herrakansa-identiteetti),
mutta sille on turha hakea hyväksyntää.

Pakkoruotsin vaatimisessa kulminoituu herrakansa-identiteetti!

Vähemmistöidentiteetti tyytyisi olemaan normaali eurooppalainen vähemmistö!

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Kirjoittaja supistaa mielestäni jälleen tätä keskustelua siihen, että nykykäytäntö Suomen kouluissa olisi olemassa suomenruotsalaisia varten

Näinhän asia on.

Kun kansanedustaja Soininvaara tai opetushallituksen Mustaparta perustelevat ruotsin vapaaehtoisuutta, he nimenomaan käsittelevät ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä muuten kuin pakkoruotsin avulla.

Tämä puhe ruotsinkaupasta, nordenilaisuudesta ja sivityksestä, jotka vaativat ruotsia, ovat pelkästään ruotsinkielisten pajoissa kehitettyä jaarittelua. Ainoa peruste pakolle on Suomen ns. kaksikielisyys ja siihen liittyen ruotsinkieliset palvelut - jotka eivät nyt sitten olekaan enää niin ajankohtaisia.

Pakkoruotsin pitkittäjät ovat kehittäneet liturgian, jossa ruotsi on muka tärkeää muille kieliryhmille, vaikka nämä eivät ymmärrä sitä. Presidenttiehdokkaana Biaudet vertasi pakkoruotsista luopumaan halukasta suomalaislasta (kaikesta PISA-menestyksestä huolimatta) intialaiseen lukutaidottomaan tyttöön, jonka perhe ja joka itsekin on hyväksynyt kouluttamattomuutensa.

Nyt ottaa niin päähän tämä teettely, etten jaksa valita sanojani. Täytyy olla hiljaa.

NRR kirjoitti: [Pakkoruotsin syntyessä 1968] --- Yleisen edun nimissä RKP:n vaatimuksiin taivuttiin. Kokoomus seurasi tilannetta poliittisesta paitsiosta. --- Kun kansalaisaloitetta kouluruotsin vapaaehtoisuudesta tulee uudelleen suureen saliin, on kokoomus kaikkea muuta kuin paitsiossa. Eduskunnassa kannatus jakautuu melko tasan. Aloite voi mennä läpi, jos kokoomus ei noudata ryhmäkuria. Kokoomuksen kenttä kallistuu vapaaehtoisuuden puolelle. Paljon riippuu siitä, tukeeko Alexander Stubb suomenruotsalaisia ystäviään ja kävelee edeltäjänsä tavoin demokratian yli, vai annetaanko kansanedustajille omantunnonvapaus."[/i]

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen toimittaja.

Tämä on minusta oleellista.

Ehkä juuri tämän vuoksi Stubbiin kohdistetaan nyt myös HBL:n sivuilla painetta ryhtyä ristiretkelle pahoja fennomaaneja vastaan ja jopa oman puolueensa nuorisoa vastaan.

JV Lehtonen kirjoitti:Voisitko muuten valaista tätä identiteettiasiaa! Se tuntuu olevan tärkeä ankkalammikolle - ja minulle myös - Mitä tarkoittaa suomenruotsalainen identiteetti ? Onko se identiteetti vähemmistöidentiteetti vai päällepäsmäröivä herrakansa-identiteetti ?? Kuuntelen mielelläni argumentteja vähemmistöidentiteetin kunnioittamisesta

Kysymys on hyvä, joskin se sisältää vääränlaiseksi vastakkainasetteluksi kutsutun argumentointivirheen. Parempi vastakkainasettelu olisi kysyä ovatko suomenruotsalaiset vähemmistö vai haluavatko he maan muuttuvan kaksikieliseksi. (Tai sitten tietysti olemmeko orjakansa vai herrakansa).

Minusta suomenruotsalaiset toimivat vähemmistönä niin kuin muidenkin hyvinvoivien eurooppalaisten maiden vähemmistöt. Suomenruotsalaiset vaalivat omaksi miellettyä territoriota, "Svenskfinlandia", omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tämä lisäksi he tukevat ajatusta, että ruotsia osattaisiin myös muualla Suomessa, koska myös suurin osa valtaväestön päättäjistä ovat ainakin tähän saakka näyttäneet olevan samaa mieltä. Nämä kaksi ideaa kuiten joutuvat joskus ristiriitaan, josta syystä sinun kysymyksesi, JV, onkin hyvä.

Vuoden 2010 Kokkola-Oulu-keissi oli mielestäni vedenjakaja, josta olenkin kirjoittanut jonkun verran. Silloinen hallituspuolue Kepu oli siirtämässä Kokkolaa (n. 18 % ruotsinkielisiä) Oulun valtiohallinnon piiriin. RKP ja Korkein hallinto-oikeus oli sitä mieltä, että tämä "heikensi vähemmistön asemaa" ja kokkolalaiset saivat jatkossa valtionhallinnon asioissa asioida "Svenskfinlandiin" kuuluvaan Vaasassa.

Yhtä hyvin RKP olisi voinut argumentoida, että muutos olisi "vahvistanut Suomea kaksikielisenä maana", koska oululaiset valtion virkamiehet olivat jopa jo alkaneet käydä ruotsin jatkokursseilla, mikä olisi muutenkin saattanut epäsuorasti vahvistaa yhteydenpitoja Ruotsiin pohjoisella rajalla.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan RKP valitsi, että suomenruotsalaisten tulisi tässä toimia perinteisen vähemmistön tavoin. Joten sillä linjalla voisi silloin perustellusti jatkaakin, ja hyväksyä mahdollinen tuleva siirtyminen muodollisestikin kielivähemmistön asemaan.

- - -

Toinen asia on sitten, että laajat suomenkieliset piirit Suomessa edelleen pitävät ruotsin kielen sellaisessa arvossa, ja katsovat tärkeäksi, että ruotsin kielen opiskelu edelleen olisi Suomessa pakollista. Mikä heidän perimmäinen argumentointinsa on, on siis näköjään vielä osin kartoittamatta. Mutta minun mielestäni ei ole epälegitiimiä, että vähemmistö silloin tukee tätä ajatusta.

Jospa vastaavasti Italiaan, jonka mainitsit aikaisemmin, syntyisi laaja pro-ranskaliike. Se olisi sitä mieltä, että alle 10 %:n ranskan taidot on maalle liiaan vähän, ja että Italiassa pitäisi opiskella enemmän ranskaa. Olisiko silloin epälegitiimiä jos Aostalaakson ranskankielinen vähemmistö lähtisi mukaan sanomaan, että tämä on hyvä idea? Olisiko heiltä sopimatonta istua Rooman parlamentissa kannattamassa esim. ideaa, että osa ranskan opetuksesta olisi pakollista?

Jan-Erik Andelin kirjoitti:--- laajat suomenkieliset piirit Suomessa edelleen pitävät ruotsin kielen sellaisessa arvossa, ja katsovat tärkeäksi, että ruotsin kielen opiskelu edelleen olisi Suomessa pakollista. Mikä heidän perimmäinen argumentointinsa on, on siis näköjään vielä osin kartoittamatta.

Kartoittamatta? Kyllä niitä on kyselty ja on saatu niin ala-arvoisia vastauksia, että oksat pois.

Kyse on joka tapauksessa vähemmistöstä. Olemme uudestaan ja uudestaan käyneet läpi sitä, miten demokratia ei tässä asiassa toimi ja miten pakkoruotsikriittisestä poliitikosta tulee pakon kannattaja hänen kohotessaan puoluehierarkiassa. Olemme käyneet läpi sitä, miten pakkoruotsi ostettiin yhdellä lehmänkaupalla ja vahvistettiin jossain nimettömien toimijoiden verkostossa, jota on vaikea hahmottaa - paitsi että RKP ja folktinget ovat oleellisia osia tuossa verkostossa.

Minusta on uskomatonta, että edelleen yrität asettaa sanasi siten, että pakon taustalla on suomalaisten enemmistö ja hyvällä syyllä, joskaan sitä syytä ei nyt sitten olekaan "kartoitettu".

Kuinka vaikeaa voi olla pakkoruotsin perusteiden esittäminen nyt kerralla niin, että asia voitaisiin käydä läpi yhteisesti. Miksi perusteiden täytyy olla salaisia? Mitä tämä tilanne kertoo koko kuviosta: sen ettei pakon pitkittäjillä ole puhtaita jauhoja pussissa eli järjellisiä perusteluja...

Jan-Erik Andelin kirjoitti:--- minun mielestäni ei ole epälegitiimiä, että vähemmistö silloin tukee tätä ajatusta.

Jospa vastaavasti Italiaan, jonka mainitsit aikaisemmin, syntyisi laaja pro-ranskaliike. Se olisi sitä mieltä, että alle 10 %:n ranskan taidot on maalle liiaan vähän, ja että Italiassa pitäisi opiskella enemmän ranskaa.

Kyllä saamelaiset voivat ajaa saamen kielen VAHVISTAMISTA - mutta jos saamelaisilla sattuisi olemaan takanaan niin paljon resursseja, vaikutusvaltaa ja tietotaitoa kielilobbauksessa kuin suomenruotsalaisilla, PAKKOsaamen vaatiminen, toteuttaminenen ja laajentaminen enemmistön vastustuksesta huolimatta olisi jotain ihan muuta kuin "legitiimiä", se oli v-ttuilua ja hävytöntä kuppaamista.

Kaikissa keskusteluissa jotkut vastapuolen argumenteista ovat muita parempia. Niistä saattaa löytyä yhteysymmärrystä päämääristä, joskin ollan eri mieltä siitä, millä keinoilla ne saavutetaan.

Kun nyt tuossa, sinun avullasi, klo 11:19 listasin kahdeksan vastapuolen argumenttia niin voisi varmaan myös pohtia mikä niiden, ellei paremmuus-, niin ainakin huonommuusjärjestys on. Mikä on niistä ehdottomasti huonoin, ehkä jopa niin huono, ettei kelpaa edes vapaaehtoisen ruotsin perusteeksi? Mikä on vähiten huono?

Jos lähtökohta on, että pakollinen ruotsi pitää ehdottomasti ja ehdoitta poistaa niin eihän silloin tarvitse argumentteja edes pohtia. Sanoo vaan, että ne ovat kaikki liturgiaa tai puppua. Mutta silloin täytyy katsoa, että voittaa äänestykset.

Jos itse joutuisin puolustamaan pakollista ruotsin opiskelua käyttäisin Ville Niinistön argumenttia.

Jan-Erik Andelin kirjoitti:

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Jotta rehellistä keskustelua voitaisiin käydä pitäisi edelleen kysyä suomenkielisiltä pakon puolustajilta heidän perusteensa kannalleen. NRR keräsi mielestäni kiitettävästi täällä joitakin suomenkielisten esittämiä argumentteja.

Lipponen-argumentti on, että ruotsi on ollut osa Suomen muovautumista kansakunnaksi
Ahtisaari-argumentti on, että ruotsi on ollut osa Suomen muovautumista yhdeksi Pohjoismaista.
Ville Niinistö-argumentti on, että ruotsia tarvitaan työelämässä
Arhinmäki-argumentti on, että on kyse tasa-arvosta koulutuksessa

Tämän lisäksi voisi mielestäni kysyä, että kannattavatko he kenties

JV Lehtosen (siteeraamaa) argumenttia, että halutaan esiintyä suvaitsevana vähemmistöjä kohtaan?
Ulkomaankauppa-argumenttia, että ruotsia puhuva Ruotsi on vientimaa nro 1?
Turvallisuus-argumenttia, että olemme kriisitilanteiden varalta lähentymässä Ruotsia puolustusyhteistyön kautta?
Jotain muuta argumenttia?

Kun nyt tuossa, sinun avullasi, klo 11:19 listasin kahdeksan vastapuolen argumenttia niin voisi varmaan myös pohtia mikä niiden, ellei paremmuus-, niin ainakin huonommuusjärjestys on. Mikä on niistä ehdottomasti huonoin, ehkä jopa niin huono, ettei kelpaa edes vapaaehtoisen ruotsin perusteeksi? Mikä on vähiten huono?

Nämähän on käyty yksitellen läpi tuhansia kertoja!

Mikään näistä ei perustele pakkoa - ei yksin eikä yhdessä.

Pakkotanska (tai muu skandikieli) Islannissa ei sekään ole kovin suosittu, mutta toistaiseksi sille on ollut perusteena se, ettei Islannilla ole kattavaa koulutusjärjestelmää eri aloille, ei riittävän suurta asiantuntijavarantoa eikä riittäviä verkostoja eri aloilla - ja näissä asioissa nojataan entiseen emämaahan tai esi-isien lähtömaahan tai ylipäätään skandiyhteistyöhön. Lähes jokainen nuori islantilainen viettää jonkin aikaa opiskelemassa tai työskentelemässä Skandinaviassa.

En usko, että pakkotanskakaan jatkaa ikuisesti, mutta tässä olisi jo pakolle perustetta - mitään vastaavaa ei ole suomalaisten kohdalla, päinvastoin, pakkoruotsi syö muuta kielitaitoa sekä hidastaa ja hankaloittaa kaikkia opintoja...

Jan-Erik Andelin kirjoitti:---
Ville Niinistö-argumentti on, että ruotsia tarvitaan työelämässä
---
Jos itse joutuisin puolustamaan pakollista ruotsin opiskelua käyttäisin Ville Niinistön argumenttia.

Vai uskotte Te Villen kanssa, että suomenkieliset ja uussuomalaiset tarvitsevat ruotsia työelämässä. Tarvitsevatko todella?

Esimerkiksi Jaska on purkanut folktingetin pakkoruotsille keräämiä perusteita:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... oruotsille

Hänen lopputekstinsä kuvaa hyvin koko tilannetta:

Folktingetiä vaivaa käsittämätön vauhtisokeus: heille itselleen ruotsin kieli ja Pohjoismaat ovat niin tärkeitä, etteivät he ymmärrä, että suomenkielisille suomalaisille ne eivät yleensä ole läheskään yhtä tärkeitä. Heiltä on jäänyt ymmärtämättä sekin, että tarkemmin analysoitaessa edellä esitetyillä perusteilla voitaisiin perustella pikemminkin aivan muiden kielten kuin ruotsin pakollisuutta – he vain katsovat maailmaa niin rajoittuneesta perspektiivistä, etteivät he tule edes ajatelleeksi perustelujaan muiden kielten kannalta.

Tilanne on sama kuin jos insinööri perustelisi, miksi maasta löytyneiden kivien yhteen hakkaaminen on kaikkein kätevin tapa sytyttää tuli – hän ohittaisi joko tahallisesti tai ymmärtämättömyyttään sen, että tulitikuilla tai sytyttimellä tulen sytyttäminen olisi vielä paljon kätevämpää ja nopeampaa.

En tiedä, kumpi Folktingetin kohdalla olisi pahempi vaihtoehto, tahallisuus vai ymmärtämättömyys.