Eurooppa on suurelta osaltaan kielellinen tilkkutäkki, ja valitsen tässä verrokkiesimerkiksi Suomelle asioiden järkeistämistä varten Italian. Samalla tässä on matkailuehdotus opetusministeriön asiasta vastaavalle virkamiehistölle ja ministerille itselleen. Matkailu avartaa, ja uskon eurooppalaisten kollegoiden ojentavan auttavan kätensä, jotta suomalaiset saavat tolkkua asioihinsa. Mielestäni maan pohjoinen provinssi Südtirol/Alto Adige on otollinen malli omaksuttavaksi Suomeenkin.
Italiassa on aina riittänyt tulijoita, ja niinpä maassa on monia historiallisia kielivähemmistöjä, joiden asemat poikkeavat toisistaan. Maan pääkielihän on tunnetusti italia ja mielestäni tapa, jolla maan saksankielisten asiat on hoidettu, soveltuu hyvin malliksi, miten me voimme järjestää ruotsinkielistemme oikeuksien toteutumisen. Südtirol eli Alto Adige on pääosin saksankielinen provinssi Italiassa ja se rajoittuu pohjoisessa Itävaltaan. Asukkaita on noin puoli miljoonaa eli vajaa prosentti maan koko väestöstä. Provinssissa saksaa puhuu äidinkielenään vajaat 70 prosenttia, runsas neljännes italiaa ja loput puhuvat äidinkielenään retoromaania (ladino, vähemmistöstatus turvana). Alue kuului ensimmäisen maailmansodan loppuun asti Itävaltaan ja separatistisia pyrkimyksiä on esiintynyt aiemmin. Saksaa edelsi germaaninen murre, jota alueella alettiin puhua germaanien kansainvaellusten myötä, ja aiemminhan alue oli latinalainen. Nykytilanne on se, että saksa on alueellinen virallinen kieli ja myös italia on virallinen. Suurimmalta osaltaan maaseutupaikkakunnat ovat miltei tyystin saksankielisiä. Alueen pääkaupungissa Bolzanossa on yliopisto, joten saksankielisillä on mahdollisuus korkea-asteen opintoihin äidinkielellään.
Tästä ei kuitenkaan seuraa se, että koko Italiassa saksaa opiskeltaisiin kouluissa pakollisena oppiaineena. Muuallakin Pohjois-Italiassa kuin vain tässä provinssissa saksa on merkittävä turismin ja kauppasuhteiden vuoksi. Saksasta on hyötyä mm. suurten järvien (Como, Garda, Maggiore) majoitus- ja ravintolapalveluissa. En tiedä, miten paljon näiden alueiden kouluissa silti saksaa tarjotaan valinnaisena oppiaineena.
Ahvenanmaan mallin vastinekin Italiasta löytyy ja se on Aostan laakso, pieni, noin sadantuhannen asukkaan provinssi Alpeilla. Täällä virallinen kieli ei ole italia lainkaan, vaikka Italiassa ollaankin. Virallinen kieli on ranska, jota tosin vain vähemmistö aostalaisista puhuu äidinkielenään. Suurin osa puhuu arpitaania, joka voidaan yksinkertaisuuden vuoksi suomentaa nimellä provensaali, jota taas useampi miljoona ihmistä puhuu ensimmäisenä kielenään myös Ranskassa. Koska provensaalin asema on nykyään enempi murre, on viralliseksi kieleksi valittu ranska (tilanne on sama kuin jos rikssvenska olisi virallinen muoto suomenruotsalaisilla alueillamme todellisuudesta huolimatta). Italia, provensaali ja ranska ovat kuitenkin latinalaisina kielinä niin lähellä toisiaan, että todellisuudessa Aostassa ummikkoitalokin tulee varmasti toimeen.
Monin paikoin maassa on muita vähemmistöjä. Etelässä, saappaan korossa sekä Sisiliassa asuu parikymmentätuhatta griconkielistä (kreikka), mutta he ovat kaksikielisiä. Kielellä ei ole virallista vähemmistöstatusta eikä varmuutta ole, onko se säilynyt joko Magna Graecian ajoista 2500 vuotta sitten, vai ulottuuko historia "vain" Bysantin aikaan, siis keskiajalle. Niin tai näin, erityistä suojelua ei ole tarvittu ja vähemmistö on siis säilynyt. Lähellähän on myös emämaa Kreikka. Albaniankielinen vähemmistökin on ja sekin on peräisin vuosisatojen takaa, elinvoimainen tämäkin noin sadantuhannen ihmisen moniaalla hajallaan elävä kaksikielinen vähemmistö. Albanialla on vähemmistöstatus.
Mitä siis sanon: Suomessa on aika siirtyä alueelliseen kaksikielisyyteen realiteettien mukaisesti. En näe muita vaihtoehtoja, vaikka tämän toteutumista voidaan tietysti edelleenkin jarruttaa, jos halutaan. En pidä pakkoruotsista, mutta kylläkin ruotsista. Oletan, että tarpeet täyttyvät nykyistä paremmin vailla pakkoa ja oletan, että ruotsin valitsee joka tapauksessa aika moni. Motivoitunut muuten oppii paremmin.
Minusta on realistista, että Pohjanmaan maakunta on jatkossakin kaksikielinen, paitsi umpisuomenkielinen Kyrönmaa. Keski-Pohjanmaalla samoin Kokkolan kaupunki ilman liitosalueita. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla selkeästi kaksikieliset alueet pysyvät jatkossakin kaksikielisinä.
On vielä eräs asia: kansainvälisiin sopimuksiin Ahvenanmaan asemasta ei tarvitse eikä pidäkään kajota. Ei siis muuteta statusta mitenkään. Silti maakuntahallitukselle voidaan esittää, että sekin voi (edes kerrankin) osoittaa good williä turvatakseen omasta, vapaasta tahdostaan maakunnan suomenkielisten aseman, jota nyt ei ole lainkaan. Brändön väestöstä nimittäin miltei viisitoista prosenttia puhuu äidinkielenään suomea ja Kumlingessakin noin yhdeksän prosenttia. Maarianhaminassa asuu 500-600 suomenkielistä, joka prosenttilukuna on noin viisi, mutta määränä merkittävä pienessä kaupungissa. Suomenkielisten lapsilla ei siis ole mahdollisuutta suomenkieliseen päivähoitoon, kouluissa suomenkielisillä ei ole mitään ns. kotikielen opetusta, seurakunnissa ei ole suomenkielistä toimintaa. Kaikki tämä, ymmärtääkseni, on järjestettävissä - jos hyvää tahtoa löytyy.
Hufvudstadsbladet ja Fria Åland kuin myös muu ruotsinkielinen lehdistömme saavat kernaasti lainata tätä tekstiä. All rights released.
http://lasselaaksonen.puheenvuoro.uusis ... nt-2146742
Vaihtoehtoinen malli Euroopasta, osa 1
Re: Vaihtoehtoinen malli Euroopasta, osa 1
Näiden eurooppalaisten mallien esittely on todella arvokasta, kiitos JVL!
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Vaihtoehtoinen malli Euroopasta, osa 1
Mielenkiintoisen katsaus. Tämähän on kuitenkin lähinnä vähemmistöpoliittinen, vähemmän kieli- tai koulutuspoliittinen katsaus. Näistä vähemmistökielistä näyttää italialaisista kokonaisuutena 9 % puhuvan ranskaa ja 2 % saksaa (Eurobarometri, nyt en muista laskiko se mukaan ao. kieliä äidinkielenään puhuvia).
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Vaihtoehtoinen malli Euroopasta, osa 1
Kansainvälisessä vertailussa te esiinnytte vähemmistönä, joten on relevanttia verrata,Jan-Erik Andelin kirjoitti:Mielenkiintoisen katsaus. Tämähän on kuitenkin lähinnä vähemmistöpoliittinen, vähemmän kieli- tai koulutuspoliittinen katsaus. Näistä vähemmistökielistä näyttää italialaisista kokonaisuutena 9 % puhuvan ranskaa ja 2 % saksaa (Eurobarometri, nyt en muista laskiko se mukaan ao. kieliä äidinkielenään puhuvia).
miten kielivähemmistöjen asema
ja enemmistön velvollisuudet on muualla järjestetty.
Valitettavasti esim. minorityrights ei ole kiinnostunut suomenkielisiin kohdistuvasta pakkoruotsirasituksesta.
http://www.minorityrights.org/1492/finl ... akers.html
http://www.minorityrights.org/317/europ ... urope.html