HS haluaisi, että yksilö voi rekisteröityä kaksikieliseksi
Lähetetty: 30.06.2014 07:19
Kunta voi olla kaksikielinen mutta sen asukas ei
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kunta+ ... 4014627904
"Tornionjokilaaksossa sijaitsevan Pellon kunta ei pyrikään kaksikieliseksi. --- kunta olisi maksanut 50 euron kulukorvauksen kolmellesadalle ensimmäiselle kuntalaiselle, jotka olisivat vaihtaneet väestörekisteriin merkityn äidinkielensä ruotsiksi. --- takana oli pyrkimys jatkaa lääkäriyhteistyötä rajan yli Ruotsiin. Se vaarantui, kun Lapin aluehallintovirasto päätti, että pellolaisia hoitavien lääkärien pitää osata suomea. --- Joen ylityksen sijaan pellolaiset joutuvat nyt päivystykseen sadan kilometrin päähän Rovaniemelle. --- kertoo myös suomalaisen kielilainsäädännön tiukkuudesta. --- monelle voi olla yllätys, että väestörekisteri ei tunne kaksikielisyyttä. Virallisiin rekistereihin suomalaiselle merkitään yksi äidinkieli. --- Taustalla on tietysti pelko ruotsinkielisen vähemmistön aseman heikkenemisestä, jos päättäjät alkaisivat käyttää kaksikielisyyttä perusteluna vähemmistökielisten palvelujen karsimiseen. Pelko on aiheellinen. --- Yksi mahdollinen malli olisi, että rekisteröityminen kaksikieliseksi olisi mahdollista mutta vähemmistön oikeuksista päätettäessä kaksikielinen laskettaisiin aina vähemmistön vahvuuteen. Sillä poistuisi pelko enemmistön kulttuurisen ylivallan hivuttamisesta."
HS ei mainitse muiden kieliryhmien tarpeita, mutta nekin olisivat tässä kohtaa oleelliset.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kunta+ ... 4014627904
"Tornionjokilaaksossa sijaitsevan Pellon kunta ei pyrikään kaksikieliseksi. --- kunta olisi maksanut 50 euron kulukorvauksen kolmellesadalle ensimmäiselle kuntalaiselle, jotka olisivat vaihtaneet väestörekisteriin merkityn äidinkielensä ruotsiksi. --- takana oli pyrkimys jatkaa lääkäriyhteistyötä rajan yli Ruotsiin. Se vaarantui, kun Lapin aluehallintovirasto päätti, että pellolaisia hoitavien lääkärien pitää osata suomea. --- Joen ylityksen sijaan pellolaiset joutuvat nyt päivystykseen sadan kilometrin päähän Rovaniemelle. --- kertoo myös suomalaisen kielilainsäädännön tiukkuudesta. --- monelle voi olla yllätys, että väestörekisteri ei tunne kaksikielisyyttä. Virallisiin rekistereihin suomalaiselle merkitään yksi äidinkieli. --- Taustalla on tietysti pelko ruotsinkielisen vähemmistön aseman heikkenemisestä, jos päättäjät alkaisivat käyttää kaksikielisyyttä perusteluna vähemmistökielisten palvelujen karsimiseen. Pelko on aiheellinen. --- Yksi mahdollinen malli olisi, että rekisteröityminen kaksikieliseksi olisi mahdollista mutta vähemmistön oikeuksista päätettäessä kaksikielinen laskettaisiin aina vähemmistön vahvuuteen. Sillä poistuisi pelko enemmistön kulttuurisen ylivallan hivuttamisesta."
HS ei mainitse muiden kieliryhmien tarpeita, mutta nekin olisivat tässä kohtaa oleelliset.