vapaakielivalinta.fi

Hesarissa oli tänään erinomainen kertomus Itä-Helsingin arjesta, pakko lainata siitä osia tähän:
http://www.hs.fi/sunnuntai/Onko+Vuosaar ... 086?sivu=1


Pane silmäsi kiinni. Kuvittele ympärillesi lähiö Itä-Helsingissä.

Vielä vähän tarkemmin: Kuvittele lähiö, joka on metron itäinen päätepysäkki, jossa neljäsosa asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia ja työttömyyskorvauksia nostetaan paikoin lähes tuplasti enemmän kuin Helsingissä keskimäärin. Kuvittele lähiö, joka kasvaa vauhdikkaasti ja josta poliisi on uutisten mukaan huolissaan: tappeluita, ryöstöjä, runsasta päihteidenkäyttöä.

Sellainen paikka on Vuosaari.

Aukaise silmäsi ja katsele ympärillesi. Ime sisääsi meren tuoksua, kuuntele lokkien raakuntaa. Kävele kohti venesatamaa. Näetkö tuonne? Kallioinen niemenkärki, josta avautuu avomeri. Lenkkipolkuja havumetsässä. Tienpientareita, joilla pöllyää voikukan haituvia. Pikkutyttöjä pyöräilemässä rantaan, poikia heittelemässä korista, jono jäätelökioskille.

Tällainen paikka on Vuosaari. --- Kesäpäivä metroasemalla onkin ihan kuin pikkukaupungissa: nuoret äidit työntävät lastenvaunuja, koululaiset kippaavat energiajuomia, vanhukset vetävät perässään rullilla kulkevia laukkuja. --- Mutta jokin on toisin kuin maakuntakaupungeissa. Äiti komentaa lasta venäjäksi, isoäiti puhuu vauvalle kiinaa. Anteeksi, voinko kysyä, mitä kieltä te herrat puhutte? Kurdia, okei.

Vuosaari muistuttaa suomalaisen pikkukaupungin ohella mitä tahansa läntistä suurkaupunkia. Täällä kaikki eivät näytä samalta ja puhu samaa kieltä.

". . . ai sinä ei polta, hyvä kesä, hyvä kesä!"

---

Taiteilijatalossa on seurattu kasvua aitiopaikalta.

"Kymmenen vuotta on asuttu rakennustyömaalla" --- "Juttu ei ole siinä, että tulee taloja, vaan siinä, että pikkuhiljaa ihmiset alkavat jutella ja alueelle alkaa muodostua identiteetti. Alussa sitä mietti, että syntyykö sitä. Mitä jos ihmiset käyvät täällä nukkumassa, mutta eivät kohtaa?" Pelko on ollut aiheeton. "Kun menee koiraa ulkoiluttamaan, tulee hyviä keskusteluja, vaikka ihmisillä on hyvinkin erilaisia maailmankatsomuksia ja poliittisia näkemyksiä."

---

Tämäkö nyt on se Mogadishu Avenue?!

Meri-Rastilan tie uinuu kesäpäivän rauhassa. Matalia vaaleansinisävyisiä kerrostaloja, joiden pihoissa on keinut ja liukumäki. Korkeita mäntyjä ja linnunlaulua. Koko katu on kuin metsätie!

---

Metsän läpi kulkevan hiekkatien päässä, Haruspuistossa, on alkamassa puistoruokailu (siskonmakkarakeittoa).

Ennen ruokaa Marie, 10, Aleksandra, 8, Oskari, 10, ja Prateek, 10, esittävät tanssin ohjaaja Svetlana Turusen johdolla.

Onhan täällä toki maahanmuuttaneita ja heidän lapsiaan.

Läheisten talojen parvekkeilla on satelliittilautasia. Tuossa menee mies mekossa. Nainen on sujauttanut kännykän huivin ja korvan väliin, niin että käsissä voi kantaa kauppakasseja.

Mutta että Mogadishu? Sanooko kukaan enää niin?

"No ei!" naurahtaa juuri datanomiksi valmistunut Liibaan, joka seisoskelee ABC:n pihalla lähellä Meri-Rastilan tietä. Hänen kaverinsa, lääketeknikko Hauraz on vähän eri mieltä:

"Kyllä joku voi sanoa, että asuu Mogadishussa, ja jengi tajuaa siitä."

"No okei, läpällä ehkä."

"Niin tietenkin, läpällä!"

Vuosaaressa ollaan ylpeitä siitä, että Vuosaari on idässä. Ei siis mikään Lauttasaari. "Iha semirandom mesta, spurguja ja näin, mut ei liian häröä. Just hyvä!"

---

Halvat asunnot ja vuokrat vaikuttavat niin sanottuun sosioekonomiaan. Autokanta on paikoin, sanoisiko romua, katukuva vilisee tatuointitaidenäytteitä, eikä lounasravintoloissa välttämättä tarjota lounasta. Kouluterveyskyselyn mukaan Vuosaaren kasi- ja ysiluokkalaisilla on lintsaamista ja masennusta enemmän kuin helsinkiläisillä keskimäärin.

Vuosaaren lukiossa viisitoista vuotta opettanut Johanna sanoo, että lukiolaisilla on vakavampia vaikeuksia kuin ennen – mutta vaikeuksiin myös puututaan nyt hanakammin. Perhetyötä tekevän mukaan Vuosaari on "tyypillinen itäinen lähiö": on hyvin toimeentulevia ja moniongelmaisia.

Slummi. Sellaisesta ollaan kaukana. Vuosaaren halvimmatkin kerrostalot näyttävät. . . kerrostaloilta. Miltä muultakaan?

---

Sataa. Pitää päästä sisälle. Mohamedin halal-lihakauppa on Meri-Rastilan torilla.

"Salem Aleikum!"

Hyllyillä on taateleita Algeriasta, tonnikalaa Tunisiasta, hennavärejä Marokosta. Ja tietenkin paikan ylpeyttä: itse tehtyä makkaraa, jota saa myös Kallion hipsterionnelassa, ravintola Sandrossa.

Hei, voisiko Vuosaari olla yksi Helsingin tulevista trendikaupunginosista?

Isoissa kaupungeissa on tapana miettiä, mihin kulttuurieliitti siirtyy, kun paikalliset kalliot, vallilat ja alppilat keskiluokkaistuvat.

Mikä on seuraava hip, boheemi, paikallinen soho: Mellunmäki, Roihuvuori, Pasila – Vuosaari!

---

Kaupassa puhutaan sekaisin arabiaa, somalin kieltä, ranskaa ja suomea.

"Useimpien kanssa yhteinen kieli on suomi", kauppias sanoo.

Kaupassa on töissä myös lihamestari Khalid . Hän on kotoisin Marokosta.

Kauppias ja lihamestari käyvät Rastilan aseman East Food Cornerissa syömässä. Ramadan on alkamassa, ja Suomen valoisassa kesässä paastosta tulee rankka.

Miehet palaavat lihakauppaan naapuriliikkeen kautta. Elektroniikkakorjaamon omistaja tarjoaa sateessa kastuneille kavereille makeaa teetä, ja lihamestari paiskoo häntä selkään.

"Rafael on juutalainen, minä muslimi. Olemme kuin veljekset, ei koskaan riita!"

Monen aikuisen vuosaarelaisen kokemus on sama kuin hänen: "Me ollaan ulkomaalaiset, me ollaan yhdessä."

Meri-Rastilan nuorisotalolla yli puolet kävijöistä on vieraskielisiä. Fadlan kabaha bixi mahadsanid! Eli: kengät pois.

Nuorisotalon pelihuoneessa on parikymmentä 15–17-vuotiasta poikaa. Salman, Sakke, Make, Muhis, Mert, Nabil, Hudayfa, Abdalle, Baku, Dauud. . .

Meneillään on virtuaalinen jalkapalloturnaus, jonka ovat järjestäneet Asad ja Said. Palkintona on leffalippu. Melu ja könyämisen määrä on hillitön.

"Miksen saa sanoa helvetti, vaikka se on paikka?"

"Et vaan saa, täällä ei kiroilla."

"Saatana on tyyppi, sen saa sanoa?"

"EI."

Pojat makaavat sohvassa ja ovat niin kuin teinit ovat: hervottomia. Vuosaaressa on huomattavasti enemmän kouluikäisiä lapsia kuin Helsingissä keskimäärin. Nuorisotalollakin käy jopa sata nuorta päivässä.

Harva puhuu Vuosaaresta mainitsematta monikulttuurisuutta. Nuoriso-ohjaaja Miika kuvaa omaa kokemustaan näin:

"Oppimisen paikka ollut pojalla. Ei ole tuntenut eri kulttuureita aiemmin, iso muutos kuule maalaispojalle tulla tähän ympäristöön. Ennakkoluulot ovat karisseet, ja mielipiteet perustuu realismiin. Ihan samanlaisia me ihmiset ollaan pohjimmiltaan, että ei sinällään."

---

Meri-Rastilan ankean kauppakeskuksen alakerrassa on Sokos ja kampaamo. Pikkupelikaani-baarissa soitetaan Jukka Poikaa. Kolmannessa kerroksessa ovi on raollaan. Saammeko tulla sisään?

Kaftaaniin pukeutunut imaami Aluri viittoilee myöntävästi. Peremmälle! Teetä? Istukaa!

Paikalla on satakunta miestä. Tämä on muslimien rukoushuone, ja pian alkaa viikon kohokohta: perjantairukous.

Rukoushuoneessa on kokolattiamatto. Miehet ja pojat riisuvat kengät eteiseen. Sen vieressä on koululuokka, jossa pidetään viikonloppuisin koraanikoulua. Takahuoneessa kurdit ja imaami katsovat turkkilaista tv-kanavaa. Uutiset kertovat irakilaisista, jotka pakenevat ääri-islamilaisten Isis-joukkojen hyökkäyksiä. Monet tietävät, miltä tuntuu jättää koti. Miehet pyörittelevät päätään ja puhuvat kiivaasti.

Imaami lähtee pitämään saarnaa. Jos jotkut visioivat, että pian Suomi täyttyy minareettitorneista kuuluvasta ulinasta, niin se on silkkaa fantasiaa: rukoushuoneesta ei kuulu ulos pihahdustakaan.

"Ei ole rukoushuutoa, se häiritsisi ihmisiä", sanoo 24 vuotta Suomessa asunut Musa. Hän on ajanut Imatralta asti Meri-Rastilaan rukoilemaan ja rupattelemaan tuttujen kanssa.

Kun rukoushuone tulee täyteen, viimeksi tulleet jäävät käytävälle riviin. Mekka on siis Vuosaaresta katsoen tuolla päin.

---

Vielä kerran alas metrotunneliin ja kohti Vuosaarta.

Lihakaupan Mohamed lainasi sateenvarjoaan, ja se täytyy käydä palauttamassa.

Mutta kauppias ei ole paikalla. Kauppias ja lihamestari ovat lähteneet autolla Pariisiin hakemaan lisää taateleita, öljyä ja mausteita. Matka alkoi Vuosaaren satamasta.

Meri. Sitä pitkin pääsee myös täältä pois.

Ja vaikka ei voisi lähteä Ranskaan, voi kävellä vaikka Uutelan kärkeen. Helsinki on sellainen kaupunki, jossa pääsee luonnonsuojelualueelle metrolla.

Ja Vuosaari on Helsingin osa, jossa saa istua yksin, omassa rauhassa kalliolla ja katsella meren yli suureen maailmaan.

--- lähiö, joka on metron itäinen päätepysäkki, jossa neljäsosa asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia --- Äiti komentaa lasta venäjäksi, isoäiti puhuu vauvalle kiinaa. Anteeksi, voinko kysyä, mitä kieltä te herrat puhutte? Kurdia, okei.--- Mohamedin halal-lihakauppa --- Hyllyillä on taateleita Algeriasta, tonnikalaa Tunisiasta, hennavärejä Marokosta. Ja tietenkin paikan ylpeyttä: itse tehtyä makkaraa --- Kaupassa puhutaan sekaisin arabiaa, somalin kieltä, ranskaa ja suomea. "Useimpien kanssa yhteinen kieli on suomi", kauppias sanoo. --- nuorisotalolla yli puolet kävijöistä on vieraskielisiä. --- Ihan samanlaisia me ihmiset ollaan pohjimmiltaan

Olisi tärkeää muistaa, että Suomessa on erilaisia alueita: suomenkielisiä, ruotsinkielisiä, saamelaisalueita - ja sitten nousee näitä monikielisiä alueita.

Neljäsosa on paljon, ja heistä valtaosa lapsia ja nuoria.

Täällä elävät sovussa niin maahanmuuttajat kuin kotosuomalaiset nuoret. On käsittämätöntä, että joillakin on otsaa esittää näiden suomalaisnuorten olevan suvaitsemattomia, kun he haluavat poistaa pakkoruotsin.

Edelleenkin minua loukkaa se, mitä eräs nuori ruotsinkielinen opettaja englanniksi haastateltuna kertoi: --- the gap between Finnish-speakers and Swedish-speakers would grow if the mandatory Swedish was removed. “I think prejudices would spread. I fear that my children and grandchildren will be growing up in a hostile environment where Swedish is considered to be an unnecessary language. The gap between Finnish-speaking and Swedish-speaking areas would widen, and I also fear that the violence between different language groups would grow."

Näin puhuvilla ihmisillä ei ole mitään kosketusta siihen monikieliseen arkeen, jota suurkaupunkiemme nuoret elävät. Nimenomaan ruotsinkieliset elävät kuplassa ja hellivät omaa suvaitsemattomuuttaan kehittelemällä uhkakuvia suomenkielisten asenteista ruotsinkielisiä kohtaan.

Ennen kaikkea maahanmuuttajat eivät käy ruotsinkielisten kouluja. Paitsi Närpiössä.

Ruotsinkielinen opettaja toteaa virheellisesti:" I fear that my children and grandchildren will be growing up in a hostile environment where Swedish is considered to be an unnecessary language"

Ruotsin PAKKOA pidetään epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana ja tarpeettomana. Ruotsin kieleen suhtauduttaisiin pakon poistumisen jälkeen neutraalisti.

Hansa kirjoitti:Ruotsinkielinen opettaja toteaa virheellisesti:" I fear that my children and grandchildren will be growing up in a hostile environment where Swedish is considered to be an unnecessary language"

Ruotsin PAKKOA pidetään epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana ja tarpeettomana. Ruotsin kieleen suhtauduttaisiin pakon poistumisen jälkeen neutraalisti.

Jos se nyt yhtään opettajaa lohduttaa, niin maailmassa on 6000 kieltä, joita suomalaiset vihaavat täsmälleen yhtä paljon tai vähän - ne nimittäin katsotaan niin tarpeettomiksi, että valmistuminen ammattiin on mahdollista niitä opiskelematta.

Ja miten vihamielinen onkaan ympäristö suomea kohtaan Maarianhaminassa tai Tukholmassa, kun siellä ei suomea pidetä niin tarpeellisena, että sitä opiskeltaisiin pakollisena kielenä. Kauhea, miten suomenkielisten perheiden lapset voivat kasvaa sellaisessa ympäristössä!

Ja miten paljon vihataankaan ruotsia esim Ranskassa, kun siellä ei haluta opiskella ruotsia! Miten ruotsinkieliset perheet voivat siellä asua.

Hansa kirjoitti:Ja miten vihamielinen onkaan ympäristö suomea kohtaan Maarianhaminassa tai Tukholmassa, kun siellä ei suomea pidetä niin tarpeellisena, että sitä opiskeltaisiin pakollisena kielenä. Kauhea, miten suomenkielisten perheiden lapset voivat kasvaa sellaisessa ympäristössä!

Ja miten paljon vihataankaan ruotsia esim Ranskassa, kun siellä ei haluta opiskella ruotsia! Miten ruotsinkieliset perheet voivat siellä asua.

Siltä varalta, että ei itse tajua vihata, sisällytetään lastenkirjoihin sellaisia hahmoja kuin "Alkoholisti-Heikki":

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201407 ... 1_ul.shtml

Tukholman yliopiston lehtori Antti Ylikiiskilän tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan kuva suomalaisista ja ruotsinsuomalaisista on negatiivinen ruotsalaisissa oppikirjoissa.

Kuvaan suomalaisista ja ruotsinsuomalaisista liittyy tutkimuksen mukaan usein alkoholi, rähiseminen sekä ennenaikainen tai väkivaltainen kuolema.