Mikä on ruotsin kielen todellinen tarve ?

[JV Lehtonen]

Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät suhteettomasti joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Tehtävät, jossa ruotsia todellisuudessa vaaditaan, tulee määritellä nykyistä tarkemmin.

No niin, tästähän voitaisiin päästä itse asiaan eli mikä on ruotsin kielen todellinen osaamistarve Suomessa
ja mikä taas on RKP:n luomaa hämähäkinverkkoa, jossa tekemällä tehdään "tarpeita"!

RKP on 40 vuoden aikana luonut keinotekoisia ruotsin kielen tarpeita eri puolille yhteiskuntaa
ja pakkoruotsituskoneisto on ansiokkaasti näitä tarpeita sitten agitoinut!

Mutta mikä on ruotsin kielen todellinen tarve ?

Näkökulma on yhteiskunnallinen, ei henkilökohtainen!

[Hannu Jussi]

Mielestäni asia on yksinkertainen.

Kaikki vähemmistöt opettelevat maan pääkielen - ainakin sen verran että tulevat toimeen viranomaisissa tms. Ja jollei kielitaito ole vielä karttunut, niin muun kielisiä tulisi auttaa vaikkapa tulkkipalveluin ja muilla kehittyvillä keinoilla.

Tässä maassa ei oikeastaan ole ruotsin kielen tarvetta muuta kuin ruotsinkielisille. Se kieli mitä eri ryhmät haluavat puhua keskenään, on tietenkin ja luonnollisestikin heille oikeutettua ja kielihän on vanhempien valinta.

[Jan-Erik Andelin]

Mutta mikä on ruotsin kielen todellinen tarve ?

Jos tähän saisi pyytää myös sellaista vastausta, jossa ei huomioida Suomen ruotsinkielistä väestöä lainkaan, niin tämä onkin mielenkiintoinen kysymys.

Jos aiotaan vastata tähän vakiokysymykseen, että pitääkö ruotsinkielisiä palvella heidän omalla kielellään, niin pyydän pohtimaan myös kaupallisia palveluja, eikä aina vain julkisia.

[Hannu Jussi]

Göran Persson sanoi, ettei Ruotsilla ole varaa kaksikielisyyteen. Todellisuudessa ei Suomellakaan ole siihen varaa.
Suomi ei ole enää Ruotsin alusmaa, joten nyt kun tästä asiasta on jo yli 200 vuotta, niin ei enää voi olla shokeeraavaa todeta, että Suomen maassa puhutaan Suomea.

Ei tarvitse puhua EK:sta tai edes muista kielilistojen laatijoista. Lapsi syntyy vapaana, jolle annetaan koulutusmahdollisuus. Nyt on vanhempien annettava päättää lapsen kanssa hänen koulupolustaan lapsen lahjakkuuksien mukaan.
Sinulla, Andelin, on suomenkielinen vaimo. Asutte Suomessa, mutta päätitte, että lapsestanne tuli ruotsinkielinen. Juuri tällaisia ruotsinkielisiä varten, joiden toinen vanhempi ja suku ovat suomenkielisiä, tuskin... heitä varten tarvitsee kenenkään opetella ruotsia.

suomi on suomenkielinen maa, jossa asuu vähemmistöjä.

[Jan-Erik Andelin]

Sinulla, Andelin, on suomenkielinen vaimo. Asutte Suomessa, mutta päätitte, että lapsestanne tuli ruotsinkielinen. Juuri tällaisia ruotsinkielisiä varten, joiden toinen vanhempi ja suku ovat suomenkielisiä, tuskin... heitä varten tarvitsee kenenkään opetella ruotsia.

Minulla on ruotsinkielinen vaimo ja päätimme, että lapsestamme tulee kaksikielinen. Joten vaimo puhui hänelle oman sukunsa suomea. Mutta olet oikeassa - ei meitä varten tarvitse opiskella ruotsia. Paitsi jonkun tuomarin, teho- ja dementiaosaston hoitajan, pahimman varalta. Muuten pärjäämme mainiosti.

Mutta vastaisitko tuohon kysymykseeni - jos Suomessa ei olisi ruotsinkielistä vähemmistöä - mikä on silloin ruotsin kielen tarve?

[TMK]

Mutta vastaisitko tuohon kysymykseeni - jos Suomessa ei olisi ruotsinkielistä vähemmistöä - mikä on silloin ruotsin kielen tarve?

Suunnilleen sama kuin on tällä hetkellä muidenkin kielten tarve, ehkä jopa pienempi. Todennäköisesti suunnilleen sama kuin suomen kielen tarve Ruotsissa, eikä se tietääkseni ole kovin suuri. Tietenkin joidenkin mielestä ruotsalaisten kanssa pitää käyttää ruotsia, koska ruotsi on pohjoismaalainen sivistyskieli ja suomi ei ole, mutta itse näen maat tasa-arvoisina.

Itse pidän myös "tarvetta" henkilökohtaisena asiana. Muille kielille on tarvetta siinä määrin, kuin ihmiset haluavat niitä opiskella. Mielenkiinnosta muutamat heistä lukevat sitten kielen sille tasolle, että siitä on oikeasti hyötyä myös Suomelle, eikä pelkästään heille itselleen ja lähipiirilleen. Mutta siihen tarvitaan massaa, josta nämä kielenosaajat sitten nousevat, ja huonostikin kieltä koulussa oppinut voi olla ainoa sitä osaava yrityksessä, jolloin hän joutuu sitä käyttämään. Ei kieliä voi lukea "tarpeeseen", koska sitä tulevaa tarvetta ei voi ennustaa. Pitää kouluttaa ihmisiä laajalti, jotta yhteiskunta sitten voi tilanteen muuttuessa sopeutua.

[Hannu Jussi]

Andelin, en osaa vastata tuohon, tai edes siihen, että jos suomessa ei olisi virolaisia, niin mikä suomalaisten vironkielen tarve olisi.
Mikä on kiinan kielen tarve? Kolmas osa maapallon väestöstä osaa englantia, ja tässä pohjoismaat tulevat kärkijoukoissa. Kieli on vain kommunikointiväline - ja toivottavaa on, että jos asia on tärkeä, niin yhteinen löytyy. Silti esim. Briteissä kiinan kieli on luettavien joukossa kärkisijoilla. Vain Pariisissa 124 koulussa opetetaan kiinaa. Mikä sitten on ranskalaisten arabiankielen tarve??? Entisissä siirtomaissa puhutaan ranskaa....

Kielten oppiminen tulisi olla positiivista ja sitä pitäisi voida käyttää, vahvistaen oppimista.

[TMK]

Andelin, en osaa vastata tuohon, tai edes siihen, että jos suomessa ei olisi virolaisia, niin mikä suomalaisten vironkielen tarve olisi.
Mikä on kiinan kielen tarve? Kolmas osa maapallon väestöstä osaa englantia, ja tässä pohjoismaat tulevat kärkijoukoissa. Kieli on vain kommunikointiväline - ja toivottavaa on, että jos asia on tärkeä, niin yhteinen löytyy. Silti esim. Briteissä kiinan kieli on luettavien joukossa kärkisijoilla. Vain Pariisissa 124 koulussa opetetaan kiinaa.

Omassa kaveripiirissäni, joka ei ole suuren suuri kuitenkaan, löytyy jo yksi kiinalainen, jolla riittää työtä koko ajan, mutta hänen pikkuveljensä ei kieltä enää osaa, Suomessa syntynyt. Ihan sattumalta toinen kaveri puolestaan löysi Kiinan matkaltaan vaimon ja heidän lapsestaan lienee tulossa kaksikielinen, toivottavasti. Yhden tutun veli on kai Shanghaissa töissä, lieneekö suomalainen firma, osannee jo hyvin kiinaa. Yksi satunnaisempi saksalainen tuttu on muuten töissä Qatarissa. Maan etu on se, että on monenlaista kielitaitoa. Kaikki eivät sitä tarvitse, mutta kouluaan aloittavasta lapsesta sitä ei voi vielä tietää. Se tosin on aika varmaa, että ruotsista hyötyä ei ole, koska Suomesta löytyy tuhansia, jotka puhuvat parempaa ruotsia kuin suomenkielinen kouluruotsinsa lukenut.

[Jan-Erik Andelin]

Tarvitaan massaa, josta nämä kielenosaajat sitten nousevat

Kaikki eivät sitä tarvitse, mutta kouluaan aloittavasta lapsesta sitä ei voi vielä tietää.

Yllättävän sujuvasti nämä tutut ajatuksenkulut sopivat muihin kieliin, vaan ei pakolliseen ruotsiin.

[Jan-Erik Andelin]

Suunnilleen sama kuin on tällä hetkellä muidenkin kielten tarve, ehkä jopa pienempi.

Eli vaikkapa valinnaiseksi A2-kieleksi aloitettavaksi 5. luokalta. Tai valinnaiseksi B2-kieleksi aloitettavaksi 8. luokalta. Ihan hyvä kohdennus.

[TMK]

Tarvitaan massaa, josta nämä kielenosaajat sitten nousevat

Kaikki eivät sitä tarvitse, mutta kouluaan aloittavasta lapsesta sitä ei voi vielä tietää.

Yllättävän sujuvasti nämä tutut ajatuksenkulut sopivat muihin kieliin, vaan ei pakolliseen ruotsiin.

Niin, koska se nyt voidaan 40 vuoden kokeilun perusteella sanoa selvästi, että kaikki eivät tarvitse ruotsia ja sama tiedettiin varmaan jo 1960-luvullakin. Myöskin voidaan sanoa, että käytännössä kaikki tarvitsevat tai ainakin hyötyvät jossain määrin englannista, jolloin sen pakollisuus ei olisi suuri asia. Muut kielet eivät ole pakollisia, eikä niitä olla sellaisiksi tekemässäkään, jolloin niiden tarpeellisuus lähtee yksilöstä itsestään.

[TMK]

Suunnilleen sama kuin on tällä hetkellä muidenkin kielten tarve, ehkä jopa pienempi.

Eli vaikkapa valinnaiseksi A2-kieleksi aloitettavaksi 5. luokalta. Tai valinnaiseksi B2-kieleksi aloitettavaksi 8. luokalta. Ihan hyvä kohdennus.

Moni kielellisesti heikkolahjaisempi varmaan valitsisikin ruotsin toiseksi pakolliseksi kielekseen, koska se on varmaan tarjolla olevista kielistä se helpoin. Lahjakkaampien parissa en näkisi kovin suurta ryntäystä vapaaehtoiseen ruotsiin, ehkä sitten lukiossa tai yliopistossa. Tosin itsellenikin olisin nähnyt sille kovia kilpailijoita. Englannin "pakollisuus" ja muiden kielten kiinnostavuus, joko eksoottisessa, kulttuurisessa, taloudellisessa tai jossain muussa mielessä ajavat helposti ruotsin ohi. Jopa kielellisesti suosittelisin jonkin muun kuin germaanisen kielen valintaa toiseksi vahvaksi kieleksi, mutta moni valitsisi ehkä sittenkin saksan, mutta sen pohjaltahan voisi lukea sitten myös ruotsia, myöhemmin.

[NRR]

Suunnilleen sama kuin on tällä hetkellä muidenkin kielten tarve, ehkä jopa pienempi.

Eli vaikkapa valinnaiseksi A2-kieleksi aloitettavaksi 5. luokalta. Tai valinnaiseksi B2-kieleksi aloitettavaksi 8. luokalta. Ihan hyvä kohdennus.

Moni kielellisesti heikkolahjaisempi varmaan valitsisikin ruotsin toiseksi pakolliseksi kielekseen, koska se on varmaan tarjolla olevista kielistä se helpoin. Lahjakkaampien parissa en näkisi kovin suurta ryntäystä vapaaehtoiseen ruotsiin, ehkä sitten lukiossa tai yliopistossa. Tosin itsellenikin olisin nähnyt sille kovia kilpailijoita. Englannin "pakollisuus" ja muiden kielten kiinnostavuus, joko eksoottisessa, kulttuurisessa, taloudellisessa tai jossain muussa mielessä ajavat helposti ruotsin ohi. Jopa kielellisesti suosittelisin jonkin muun kuin germaanisen kielen valintaa toiseksi vahvaksi kieleksi, mutta moni valitsisi ehkä sittenkin saksan, mutta sen pohjaltahan voisi lukea sitten myös ruotsia, myöhemmin.

Luulenpa, ettei ajatus "helppo kieli" ole kovin monella se tärkeä valintakriteeri. Ja jos kyse on näistä, joille kielten oppiminen on vaikeinta, se on ihan yksi lysti, mistä he vitosensa nappaavat - siinä ei hyödy oppilas eikä kartu kielen osaajakunta.

Kieli kannattaa valita ajatuksella, että tätä voisi jopa joskus käyttää. Nuorten kohdalla esimerkiksi musiikki on oleellinen tekijä ja siksi moni luullakseni valitsisi espanjan, koska siinä saa eväät kuunnella latinalaista musiikkia. Musiikin sanoitukset taas voivat oleellisesti avata kieltä.

[TMK]

Suunnilleen sama kuin on tällä hetkellä muidenkin kielten tarve, ehkä jopa pienempi.

Eli vaikkapa valinnaiseksi A2-kieleksi aloitettavaksi 5. luokalta. Tai valinnaiseksi B2-kieleksi aloitettavaksi 8. luokalta. Ihan hyvä kohdennus.

Moni kielellisesti heikkolahjaisempi varmaan valitsisikin ruotsin toiseksi pakolliseksi kielekseen, koska se on varmaan tarjolla olevista kielistä se helpoin. Lahjakkaampien parissa en näkisi kovin suurta ryntäystä vapaaehtoiseen ruotsiin, ehkä sitten lukiossa tai yliopistossa. Tosin itsellenikin olisin nähnyt sille kovia kilpailijoita. Englannin "pakollisuus" ja muiden kielten kiinnostavuus, joko eksoottisessa, kulttuurisessa, taloudellisessa tai jossain muussa mielessä ajavat helposti ruotsin ohi. Jopa kielellisesti suosittelisin jonkin muun kuin germaanisen kielen valintaa toiseksi vahvaksi kieleksi, mutta moni valitsisi ehkä sittenkin saksan, mutta sen pohjaltahan voisi lukea sitten myös ruotsia, myöhemmin.

Luulenpa, ettei ajatus "helppo kieli" ole kovin monella se tärkeä valintakriteeri. Ja jos kyse on näistä, joille kielten oppiminen on vaikeinta, se on ihan yksi lysti, mistä he vitosensa nappaavat - siinä ei hyödy oppilas eikä kartu kielen osaajakunta.

Kieli kannattaa valita ajatuksella, että tätä voisi jopa joskus käyttää. Nuorten kohdalla esimerkiksi musiikki on oleellinen tekijä ja siksi moni luullakseni valitsisi espanjan, koska siinä saa eväät kuunnella latinalaista musiikkia. Musiikin sanoitukset taas voivat oleellisesti avata kieltä.

Espanjakin on kuulemma helppo kieli, tosin musiikista kiinnostuneiden kavereitteni piirissä ei taida olla kovin montaa espanjalaisesta musiikista kiinnostuneita. Espanjaa ei myöskään ole tarjolla kovin monessa koulussa. Mutta jos ei ylipäätään ole kielistä kiinnostunut, niin saattaa hyvinkin valita sen ruotsin, koska se nyt on tuossa lähellä. Venäjän kieli tunnetaan vaikeana ja kyrilliset kirjaimet vaikeuttavat, ranska on ehkä monelle "tyttömäinen kulttuurikieli", saksa ehkä kiinnostaa insinöörityyppejä, mutta kyllä senkin oppiminen vaatii panostamista, johon ei kaikilla ole halukkuutta. Viro olisi helpoin, mutta sitä ei ole tarjolla. Eli jos ei ole mihinkään kieleen/kulttuuriin/maahan erityistä kiinnostusta, niin se pienin paha lienee ruotsi. Vanhemmat tietenkin voivat vaikuttaa valintaan, mutta kaikki vanhemmatkaan eivät ole kiinnostuneita kielistä.

[NRR]

Espanjakin on kuulemma helppo kieli, tosin musiikista kiinnostuneiden kavereitteni piirissä ei taida olla kovin montaa espanjalaisesta musiikista kiinnostuneita. Espanjaa ei myöskään ole tarjolla kovin monessa koulussa. Mutta jos ei ylipäätään ole kielistä kiinnostunut, niin saattaa hyvinkin valita sen ruotsin, koska se nyt on tuossa lähellä. Venäjän kieli tunnetaan vaikeana ja kyrilliset kirjaimet vaikeuttavat, ranska on ehkä monelle "tyttömäinen kulttuurikieli", saksa ehkä kiinnostaa insinöörityyppejä, mutta kyllä senkin oppiminen vaatii panostamista, johon ei kaikilla ole halukkuutta. Viro olisi helpoin, mutta sitä ei ole tarjolla. Eli jos ei ole mihinkään kieleen/kulttuuriin/maahan erityistä kiinnostusta, niin se pienin paha lienee ruotsi. Vanhemmat tietenkin voivat vaikuttaa valintaan, mutta kaikki vanhemmatkaan eivät ole kiinnostuneita kielistä.

Tätä olisikin mielenkiintoista seurata.

Joka tapauksessa oppilaiden kodeissa läheisiksi koetut kieli- ja kulttuurialueet luultavasti painottuisivat, oli läheisyys sitten matkailun, musiikin, viihdemaailman, vanhempien omien kieliopintojen tai sukulaisten tuomaa. Samalla olisi mahdollisuus oppilaan painottaa jotain omassa persoonallisuudessaan kielivalinnan avulla.

Luulenpa, että moni haluaisi lukea myös viroa, vaikkei sitä kenties monessa paikassa olisi tarjolla.