vapaakielivalinta.fi

Krista Kiuru priorisoi uusien ruotsinkielisten opettajien koulutusta. Hienoa. Ruotsissa heitä arvostetaan.

Hbl kirjoittaa tänään:
"Vad gör den som vill ha en bra skola i Sverige? Jo, importerar rektor och lärare från Svenskfinland. Så gjorde man i lilla byn Mariefred. Nu köar elever till skolan.
På Gripsholmsskolan i Mariefred i Sverige är 15 av skolans 20 lärare finlandssvenskar som fått sin lärarutbildning i Finland. Det är så skolans styrelse vill ha det. Orsaken är att man vill ha en så högklassig skola som möjligt."

Hbl kirjoittaa myös, että 500 oppilasta on jonossa juuri tuohon kouluun.

Pohjanmaalla on jopa 60 hakijaa ruotsinkielisen opettajan virkaan, ja Helsingissä on pätevistä opettajista pulaa. Pohjanmaan ruotsinkieliset opettajat eivät voi muuttaa Helsinkiin, kun hintataso siellä on korkea, ja opettajan palkka on niin surkea, että sillä ei ruotsinkielinen elä. Helsinkiläiset taas eivät voi mennä opiskelemaan Vaasaan, kun matkaa on 39600 km. Sekä Pohjanmaan ruotsinkieliset että Hesan ruotsinkieliset pitävät toistensa asenneongelmia syynä Helsingin opettajapulaan.

Normaalijärjellä ajatellen opettajakoulutusta kannattaisi siis siirtää Vaasasta Helsinkiin, mutta koska Suomi on kaksikielinen maa, niin toimitaankin niin, että ruotsinkielistä opettajakoulutusta lisätään entisestään, ja ÅA pyrkii aloittamaan lisäkoulutuksen pikavauhdilla Helsingissä jo tänä syksynä.

Ruotsi tietenkin kiittää, ja Suomessa ihmetellään, että miksi ruotsinkielisten määrä vähenee, vaikka suomenkielisten ja ruotsinkielisten syntyvyysluvuissa ei ole isoja eroja. Ei olla huomaavinaan, että ankkalammikko vuotaa.

Koska kielivapauspyrkimykseen vastataan lisäämällä pakkoruotsitusta "kaksikielisyyden" nimissä, niin on syytä tuoda selvästi julki vaatimus "kaksikielisyys"järjestelmän kaatamisesta.

Ihmisten pitää kokoontua, tavata toisiaan, näkyä toisilleen neuvonpidoissa, tietojen ja toimepiteitten käsittelyssä, ja ulospäin kaduilla, toreilla ja sitä tietä myös mediassa.

Tapsa olen samaa mieltä - edelleen. Kesätapahtumilla voisimme kokoontua.

Ja sitten jälleen asian vierestä.
Hbl kirjoitti tänä keväänä, että valmistuvat ruotsinkieliset opettajat, ne jotka eivät lähde Ruotsiin, hakeutuvat paremmin palkatuille aloille. Ilmeisesti akateeminen opettajakoulutus ruotsiksi pätevöittää myös toisiin hommiin.

Sitten olen joskus miettinyt, että kyllä nuo Norjalaiset ovat hassuja. Norja itsenäistyi 1905, mutta miksi eivät halunneet ottaa kielekseen ruotsia? Olisihan se meidän wannabe ruotsinkielisille paljon parempi. Nytkin kun Norjassa tarvittiin banaaninkuorijoita, niin ilmoittivat vain ruotsalaisissa lehdissä.

Kaksikieliseksi kouluopetuksen kautta taitaa olla huono valinta lapsen kehityksen kannalta. Ne suomenkieliset vanhemmat, jotka laittavat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, ovat hyväksyneet systeemin, että suruilla on leveämpi leipä. Jotkut näistä vanhemmista potevat jonkinlaista häpeää tästä valinnasta, vai miten seuraavan voisi selittää.

Olin keräämässä nimiä, ja eräät vanhemmat kertoivat rintaa röyhistellen, että olivat laittaneet poikansa ruotsinkieliseen kouluun, eivätkä missään tapauksessa allekirjoita aloitetta. Juttelimme siinä jonkun aikaa ja heidän vielä kehuessaan poikansa kysyin, että tuleeko pojasta oikein kunkku?
Silloin vanhemmat suuttuivat. Mikä heidät suututti?

Hannu Jussi kirjoitti: Hbl kirjoitti tänä keväänä, että valmistuvat ruotsinkieliset opettajat, ne jotka eivät lähde Ruotsiin, hakeutuvat paremmin palkatuille aloille. Ilmeisesti akateeminen opettajakoulutus ruotsiksi pätevöittää myös toisiin hommiin.

Sama aineenopettajilla.

Tässä olisi akateemiselle ruotsinkieliselle opettajankoulutukselle varsin hyvä aihe opinnäytetyöksi: mihin ja miksi menneiden vuosikymmenten opiskelijat ovat sijoittuneet. Ei ole vaikea toteuttaa eikä ohjata. Eri asia, jos tätä ei haluta tehdä.

Lisäys:
Islannissa tapasin tehokkaan tavan saada päteviä opettajia, jotka myös pysyisivät pienillä paikkakunnilla tai vastuistaisivat kiusausta siirtyä muihin hommiin työvoimapulan vallitessa: opettajankoulutus rakennetaan työn ohessa suoritettavaksi. Periaatteessa sopiva ihminen hakeutuu opetustyöhön ja sitoutuu valmistumaan siinä opettajaksi. Kotiseutuunsa sitoutunut ihminen ei lähde tekemään uraa muualle vaan opettaa ja suorittaa akateemiset opintonsa osin etäopintoina osana työtään.

Hannu Jussi kirjoitti:Ja sitten jälleen asian vierestä.
Hbl kirjoitti tänä keväänä, että valmistuvat ruotsinkieliset opettajat, ne jotka eivät lähde Ruotsiin, hakeutuvat paremmin palkatuille aloille. Ilmeisesti akateeminen opettajakoulutus ruotsiksi pätevöittää myös toisiin hommiin.

Sama taipumus taitaa olla muuten suomenkielisillä miehillä, jotka ovat kouluttautuneet opettajiksi. Sitten naisia ja tyttöjä haukutaan, jos kouluopetus "suosii" tyttojä, ja vaaditaan taas lisää miehiä opettajiksi...

Mutta pakkoruotsin kannattajien tavoitteena taitaa muutenkin olla kouluttaa suomalaisia Ruotsin työmarkkinoille, näinhän yksi perustelu kuuluu.