Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
pentti
Viestit: 173
Liittynyt: 06.07.2011 15:16

Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja pentti » 30.05.2014 19:52

Janne Västö kirjoittaa tuoreessa Kanava lehdessä (4/2014) pakkoruotsin tulosta peruskouluun.

Västö käy jutussa läpi peruskoulu-uudistuksen vaiheita ja sen yhteydessä käytyä kielikiistaa. Lopuksi hän kysyy:

Oliko kielikiistan ratkaisu sitten perusteltu päätös?

Ja vastaa itse:

Tarkastelemalla lehdistössä ja eduskunnassa käytettyjä argumentteja voidaan sanoa, että peruskoulun kielikiistassa kaikki ymmärsivät kielikysymykseen liittyvät ulkopoliittiset ja kulttuuripoliittiset perustelut. 1960-lopun kielikiistassa Suomen kaksikielistä kulttuuria ei juuri kritisoitu.

Samanlainen yhteisymmärrys oli myös ulkopoliittisten perustelujen osalta: lähes kaikki allekirjoittivat pohjoismaisuuden ja pohjoismaisten arvojen tärkeyden Suomelle kylmänsodan maailmassa.

Suomelle oli tärkeätä olla osa länttä ja tätä pitkälti edusti Suomen kaksikielisyys ja juuri ruotsin kieli. Ruotsin kieli todisti Suomen kuulumisen läntisiin arvoihin.

Kahden kielen ratkaisu oli perusteltu päätös ajan ehkä tärkeimmän arvon, yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta. Niin peruskoulu kuin kahden kielen opetus ajoivat kansalaisten sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa ja sen takana seisoivat vasemmisto ja keskipuolueet sekä kokoomuksen nuorempi polvi.

Voihan sen noinkin muotoilla?

Janne Västö on valtiotieteen maisteri, joka valmistelee Åbo Akademissa väitöskirjaa peruskoulun ruotsin kielen opetuksen syntyvaiheista.

NRR
Viestit: 8385
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 30.05.2014 20:31

Historiaa voi vain tulkita. Tuo lienee yksi tulkinta, jota on tässä vaikea arvioida.

Mutta viime päivien lukemisen tuloksena näen itse, että on ollut jatkuvasti hirmuisesti yritystä saada "suomenkielisen kansan" omat kielitarpeet esille ja ne ovat kerta toisensa jälkeen häivytetty kuvasta. Jopa niin, ettei oikeastaan edes tiedetä, että tämä projekti on ollut koko ajan menossa.

Tässä ruotsinopetuksen varhaisvaiheista Magman omasta historiaversiosta: Oppikoulu tuli Suomeen vasta 1870-luvulla ja se jaettiin ruotsin- ja suomenkieliseen puoleen. Koska ruotsi oli pääasiallinen kieli koulutuksessa ja yhteiskunnassa, oli ruotsi otettava pakolliseksi oppiaineeksi suomenkielisiin kouluihin, koska muuten siellä opiskelevat eivät olisi tätä yhteiskunnassa tärkeää kieltä oppineet. --- 1920- ja 1930-luvuilla tehtiin esityksiä puolueohjelmissa ja jopa eduskunnassa ruotsin opetuksen poistamisesta tai sen tekemisestä vapaaehtoiseksi suomenkielisissä oppikouluissa, muttei näistä hankkeista tullut mitään. --- Oittisen komiteassa 1956-1959 pohdittiin erilaisia kielivaihtoehtoja keskikoulua ajatellen (luokat 5.-9. nykyperuskoulussa). Tuloksena oli kompromissi, jossa kielilinjalla oli kaksi vierasta kieltä ja muuten joko yksi tai ei yhtään (ilmeisesti tässä tarkoitettiin ns. kansalaiskoulua). Jo silloisen kouluhallituksen suomenkielisen oppikouluosaston päällikkö Niilo Kallio (alkujaan matematiikan opettaja) esitti varauksessaan, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, sillä sen merkitys oli vähentynyt maailmankieliin verrattuna ja ruotsinkieliset osasivat varsin hyvin suomea. Samaan aikaan ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti oman varauksensa (1959), missä hän katsoo, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Perusteena on ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä.

Piri on väitöskirjassaan Suomen kieliohjelmapolitiikka (2001, JY s. 52) kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkoruotsi syntyi 60-luvulla: ”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli. --- Eduskunnan äänestystulos 165-11 toisen kotimaisen kielen pakollisuuden puolesta --- Virolainen [:] "--- Paasikivi katsoi, että Suomen suomenkielisen väestön edustajien on kyettävä pitämään yhteyttä Pohjoismaihin ruotsin kielellä ilman tulkkia. Kekkonen omaksui saman näkökannan ja hänen kanssaan neuvoteltuani ---"

Sama toisin sanoin: Netistä löytyy Opetusneuvos Joutsimäen kuvaamaksi nimetty tapahtumakulku: "Demarit saivat vaalivoiton 1966 ja syntyi Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin: englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn. 1968 Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa vaihtunutkaan. Hallituksen pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen. Virolainen houkutteli RKP:n hallitukseen vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP:n ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäölle ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineelle esityölle ei pantu arvoa."

Netissä löytyvissä lähteissä kuvattiin 60-luvun muutosta, kun opetusministeriöt suunnittelijat ottivat vallan: 1960-luvulla "Suomeen alkoi --- muodostua päätoimisten suunnittelijoiden ammattkunta. --- Opetusministeriön organisaation uudistus vuonna 1966, minkä myötä sen henkilökunta kaksinkertaistui --- samalla kun kaikki korkeakouluasiat 1970-luvun alkuun mennessä keskitettiin sen alaisuuteen. --- aikakaudelle leimaa-antavaa oli vahva hallinto- ja suunnitteluoptimismi. Uskottin, että julkishallinto pystyy ratkaisemaan yhteiskunnallisen murroksen suuret haasteet tekemällä järjestelmätason uudistuksia, joissa aluksi suunnitellaan kokonaisvaltainen ratkaisu, sitten päätetään rationaalisesti toimenpiteistä ja lopulta hallinnoidaan ne yleiskirjeiden, sitovien soveltamisohjeiden ja määräysten sekä korvamerkittyjen budjettien muodossa."

Seuraavina vuosikymmeninä siis opetusviraston (poliittisesti sitoutuneet?) virkamiehet ohjailijavat kielipolitiikkaa. Ministeri Jaakko Numminen itse kertoi 2009 seminaariavauksessa osallistumisestaan 70- ja 80-luvun kielipoliittiseen komitean toimintaa: "Työvuosinani opetusministeriössä minulla oli tilaisuus johtaa kolme kielipoliittista komiteaa --- Työskentelyn taustana oli huoli suomalaisten kielivalintojen yksipuolistumisesta, mikä jo tuolloin oli havaittavissa. --- Tärkein --- kieliohjelmakomitea [1974 – 1978]. --- Komitea esitti, että maan koko suomenkielisen ja ruotsinkielisen työikäisen aikuisväestön – sen suuruus arvioitiin 2,5 miljoonaksi – tulisi vastaisuudessa osata toista kotimaista kieltä, siis suomea ja ruotsia, sekä jotakin vierasta kieltä --- Lähdettiin siitä, että niiden henkilöiden, joiden parhaiten osaama vieras kieli on muu kuin englanti, tulisi taitaa englannin kieltä ainakin välttävästi."

Nähdäkseni tässä raapaisussakin on läsnä tietoisuus siitä, että on ollut erikseen "virallinen totuus", jota puolueet ja virkamiehet ovat toistelleet - ja toisaalla "suomenkielisen kansan kielitarpeet", joihin ei ole kiinnitetty mitään huomiota, eikä sille näytetä annettavan sijaa tässä Väistön tutkimuksessakaan.

Olisi välttämätöntä, että kielivapauden kannattajat pystyisivät sponsoroimaan tutkimusta, jossa käydään vuoropuhelua tuon virallisen totuuden ja näiden häivytettyjen äänten välillä. On tärkeää, että tutkimuksessa erilaiset näkemykset pääsevät vuoropuheluun nykyisen yksiäänisyyden sijaan.

NRR
Viestit: 8385
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 30.05.2014 23:16

NRR toisessa ketjussa kirjoitti: Pakkoruotsilla on ihan oma "asiantuntijaverkostonsa", joissa toistuvia nimiä satunnainen uutisvirran seuloja ei huomaakaan.

Eräs verkkokeskusteluanalyysi pakon pitkittäjien näkökulmasta:
- Ainoastaan yksittäisissä suomen- ja ruotsinkielisissä kommenteissa tulkittiin historian yksiselitteisesti oikeuttavan Suomessa vallitsevan kielipoliittisen tilanteen.
- Suomalaisen kansallisen identiteetin perinteiseen rakentamiseen negaatioiden kautta liittyi sen sijaan varsin yleinen väittämä, että ruotsin kieli, ruotsalaisuus ja ruotsinkielisyyskin ovat suomalaiselle identiteetille vieraita ja että myös historia tämän osoittaa. --- Suomalaisuus määrittyi useiden kirjoittajien mielessä jopa vastakohtana ruotsalaisuudelle ---
- Varsin monet argumentoivat implisiittisesti, että Euroopan unionin jäsenyydestä seurannut katkos menneisyyden ja nykyisyyden välillä edellytti muutosta suomalaisten suuntautumisessa ja siis myös kielipolitiikassa.
- Vain yksittäinen kirjoittaja kantoi avoimesti huolta tällaisesta suomalaisen identiteetin uudelleenmäärittelystä. --- - Mahdollista on, että Ruotsin ajan historian vapaaehtoisuus lukioissa 1990-luvulta lähtien on ollut koulutuspoliittinen valinta, jolla on ollut seurauksia myös kieli-ideologioiden kannalta. --- Kun Suomen ruotsalaista menneisyyttä ei tunneta tai ymmärretä, on myös ruotsin kielellä vaikeaa nähdä erityistä merkitystä. ---
- Keskustelua luonnehti kauttaaltaan voimakkaasti henkilökohtainen kokemus: Historialliset argumentit olivat useimmiten voimakkaan henkilöhistoriallisia, kun taas (koulu)historian relevanssia oman nykytodellisuuden kannalta oli vaikea nähdä.
- Nykyhetkeä puolestaan luonnehti voimakas henkilökohtainen pettymys politiikan ja poliitikkojen epäluotettavuuteen, tulevaisuutta individualistiset näkökulmat siihen, miten kukin yksilö pystyi parhaiten (ja pitäisi saada) tekemään omat valintansa. --- keskustelijoiden kielikoulutuspoliittiset argumentit osoittavat, miten historia ironisesti toistaa itseään. Aineistossa esitetyissä kulttuuripoliittisissa, pedagogisissa ja taloudellisissa perusteluissa käytetään historiattomasti samoja elementtejä kuin peruskoulu-uudistuksen aikana tai sen jälkeisissä kieliriidoissa."


Siis ikään kuin historian tuntemus ilman muuta tekisi suopeaksi pakkoruotsille ja ruotsin omaksumiselle osaksi omaa identiteettiä ja kriittisyys, perheiden oman valintakyvyn korostaminen olisi jotain ironisen jälkeenjäänyttä kieliriitojen ajoilta - jotka nyt sijoitetaan peruskoulu-uudistuksen aikaan ja sen jälkeen.

Ja ketkähän ovat tämän tekstin takana?
- historian professori Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksessa.
- tutkijatohtori Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa.
- professori Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa.
- erikoistutkija Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa.

Eli tämä verkosto, josta kirjoitin aiemmin, että mietintöjen ja raporttien ja muistioiden maalmassa moni linkki vie kielitieteen tutkijoihin ja heidän taustayliopistoihinsa: Åbo Akademi --- Jyväskylän yliopisto --- Vaasan yliopisto
Ja tämä tapa tehdä tieteen avulla värittynyttä tulkintaa toimii, koska tiede ei ole puolueetonta vaan nimenomaan taipuvaista puolueellisuuteen, tutkija saa yleensä tuloksia, jotka itse hyväksyy ja joita on kenties lähtenyt hakemaankin.

Jos kansalaisaloite nyt hylätään, niin epäilemättä tässä esitellyllä tutkimusotteella kyseessä on ollut "perusteltu päätös". Kenties kuitenkin omalla edulla perusteltu päätös myötäillä eliitin luomaa rakennelmaa "pohjoismaisuuden" ja "kulttuurin" nimissä vastoin "suomea puhuvan kansan (ja sen uussuomalaisten) etua", mistä puhuminen taas on leimattavissa fasismiksi.

NRR
Viestit: 8385
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 31.05.2014 06:12

pentti kirjoitti:Janne Västö kirjoittaa tuoreessa Kanava lehdessä (4/2014) pakkoruotsin tulosta peruskouluun.
Nimi taitaa olla Väistö.

Koska erilaisia tutkimusnäkökulmia ei ole suomalaiseen kielipolitiikkaan löytynyt, tämän tutkijan åboakademilaisesta näkemyksestä tulee nyt ainoa viitattavissa oleva ns. tieteellinen näkemys.

Mistä löytyisi tälle näkökulmalle kriittinen vuoropuhelukumppani? Mistä löytyvät ne, jotka painottavat, että suomenkielisellä kansalla olisi ollut periaatteellinen oikeus omanlaiseen kielikoulutukseen jo kauan kauan sitten ja että pakkoruotsin kritiikki on hyvin perusteltuna elänyt oppikoulun alkuajoilta alkaen?

Miksi on niin oleellista todistella, että 1200-luvulla ei ollut "suomalaista valtiota" ja ettei myöskään ole ollut eikä ole "suomenkielistä kansaa"?

pentti
Viestit: 173
Liittynyt: 06.07.2011 15:16

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja pentti » 31.05.2014 09:26

pentti kirjoitti:Voihan sen noinkin muotoilla?
Tuo oli enemmän sellainen retorinen kysymys.
NRR kirjoitti:Koska erilaisia tutkimusnäkökulmia ei ole suomalaiseen kielipolitiikkaan löytynyt, tämän tutkijan åboakademilaisesta näkemyksestä tulee nyt ainoa viitattavissa oleva ns. tieteellinen näkemys.
Näin siinä varmaan tulee käymään.
NRR kirjoitti:Mistä löytyisi tälle näkökulmalle kriittinen vuoropuhelukumppani? Mistä löytyvät ne, jotka painottavat, että suomenkielisellä kansalla olisi ollut periaatteellinen oikeus omanlaiseen kielikoulutukseen jo kauan sitten ja että pakkoruotsin kritiikki on hyvin perusteltuna elänyt oppikoulun alkuajoilta alkaen?
Nyt joku kirjoitustaitoinen voisi tehdä Vä(i)stölle vastineen Kanava lehteen.

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 31.05.2014 10:40

Eikö tuossa Väistön tekstissä nyt vain viileästi referoida mitä argumentteja käytettiin, ottamatta kantaa olivatko ne oikeita vai vääriä? Mitä sen kriittisen vastineen tulisi sisältää?

NRR
Viestit: 8385
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 31.05.2014 18:51

Jan-Erik Andelin kirjoitti:
NRR kirjoitti: Koska erilaisia tutkimusnäkökulmia ei ole suomalaiseen kielipolitiikkaan löytynyt, tämän tutkijan åboakademilaisesta näkemyksestä tulee nyt ainoa viitattavissa oleva ns. tieteellinen näkemys.

Mistä löytyisi tälle näkökulmalle kriittinen vuoropuhelukumppani? Mistä löytyvät ne, jotka painottavat, että suomenkielisellä kansalla olisi ollut periaatteellinen oikeus omanlaiseen kielikoulutukseen jo kauan kauan sitten ja että pakkoruotsin kritiikki on hyvin perusteltuna elänyt oppikoulun alkuajoilta alkaen?
Eikö tuossa Väistön tekstissä nyt vain viileästi referoida mitä argumentteja käytettiin, ottamatta kantaa olivatko ne oikeita vai vääriä? Mitä sen kriittisen vastineen tulisi sisältää?
Jos tässä kuuluu tutkijan oma ääni, niin tietysti hän on ohittanut oleellisimman:
pentti kirjoitti:Janne Väistö kirjoittaa tuoreessa Kanava lehdessä (4/2014) pakkoruotsin tulosta peruskouluun.

Västö käy jutussa läpi peruskoulu-uudistuksen vaiheita ja sen yhteydessä käytyä kielikiistaa. Lopuksi hän kysyy:

Oliko kielikiistan ratkaisu sitten perusteltu päätös?

Ja vastaa itse:

Tarkastelemalla lehdistössä ja eduskunnassa käytettyjä argumentteja voidaan sanoa, että peruskoulun kielikiistassa kaikki ymmärsivät kielikysymykseen liittyvät ulkopoliittiset ja kulttuuripoliittiset perustelut. 1960-lopun kielikiistassa Suomen kaksikielistä kulttuuria ei juuri kritisoitu.

Samanlainen yhteisymmärrys oli myös ulkopoliittisten perustelujen osalta: lähes kaikki allekirjoittivat pohjoismaisuuden ja pohjoismaisten arvojen tärkeyden Suomelle kylmänsodan maailmassa.

Suomelle oli tärkeätä olla osa länttä ja tätä pitkälti edusti Suomen kaksikielisyys ja juuri ruotsin kieli. Ruotsin kieli todisti Suomen kuulumisen läntisiin arvoihin.

Kahden kielen ratkaisu oli perusteltu päätös ajan ehkä tärkeimmän arvon, yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta. Niin peruskoulu kuin kahden kielen opetus ajoivat kansalaisten sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa ja sen takana seisoivat vasemmisto ja keskipuolueet sekä kokoomuksen nuorempi polvi.
- lehdistössä ja eduskunnassa 60-luvun lopulla käytetyt argumentit lienevät samat kuin nyt kansalaisaloitetta vastustavat äänet - niitä on kritisoitu täälläkin ja varsin laveasti

- se, mitä "kaikki ymmärsivät" on yhtä hyvin voinut olla liturgiaa aikana, jolloin puuttui netin kaltainen vapaa ja kansalaisia aktivoivan väylä: "kielikiistassa Suomen kaksikielistä kulttuuria ei juuri kritisoitu", "lähes kaikki allekirjoittivat pohjoismaisuuden ja pohjoismaisten arvojen tärkeyden Suomelle kylmänsodan maailmassa", "Suomelle oli tärkeätä olla osa länttä" ja "tätä pitkälti edusti Suomen kaksikielisyys ja juuri ruotsin kieli" ja "Ruotsin kieli todisti Suomen kuulumisen läntisiin arvoihin". Samaan aikaan elävät vanhempani rikasta ja työntäyteistä elämää Suomea rakentaen osaamatta sanaakaan ruotsia.

Ja kun sitten tehdään ratkaiseva virhe tasa-arvon kannalta ja määritellään pakolliseksi useimmille turha vähemmistökieli - tämän näyttäytyy tutkijalle näin: "Kahden kielen ratkaisu oli perusteltu päätös ajan ehkä tärkeimmän arvon, yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta." Tässä kohtaan mikään ei pelasta tutkijaa siltä, että hän on määritellyt "yhteiskunnallisen tasa-arvon" tavalla, jolla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa.

---

Luonnollisesti tällaiselle puheelle on oltava vastavoima, joka muistuttaa, että suomenkielisellä kansalla olisi ollut periaatteellinen oikeus omanlaiseen kielikoulutukseen jo kauan kauan sitten, viimeistään vuonna -68, ja että pakkoruotsin kritiikki on hyvin perusteltuna elänyt oppikoulun alkuajoilta alkaen?

Nähdäkseni viime päivinä läpikäymäni hístoria-aineiston raapaisussakin on läsnä tietoisuus siitä, että on ollut erikseen "virallinen totuus", jota puolueet ja virkamiehet ovat toistelleet - ja toisaalla "suomenkielisen kansan kielitarpeet", joihin ei ole kiinnitetty mitään huomiota, eikä sille näytetä annettavan sijaa tässä Väistön tutkimuksessakaan.

Olisi välttämätöntä, että kielivapauden kannattajat pystyisivät sponsoroimaan tutkimusta, jossa käydään vuoropuhelua tuon virallisen totuuden ja näiden häivytettyjen äänten välillä. On tärkeää, että tutkimuksessa erilaiset näkemykset pääsevät vuoropuheluun nykyisen yksiäänisyyden sijaan.

Jos kansalaisaloite nyt hylätään, niin epäilemättä tässä esitellyllä tutkimusotteella kyseessä on ollut "perusteltu päätös". Kenties kuitenkin omalla edulla perusteltu päätös myötäillä eliitin luomaa rakennelmaa "pohjoismaisuuden" ja "kulttuurin" nimissä vastoin "suomea puhuvan kansan (ja sen uussuomalaisten) etua", mistä puhuminen taas on leimattavissa fasismiksi.

NRR
Viestit: 8385
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.06.2014 11:24

Onko kenelläkään lukuoikeutta tähän:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... uskouluun/

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 01.06.2014 11:48

Minusta olisi helpompaa todeta, että argumentit olivat tuollaiset 1960-luvulla mutta, että ne eivät samalla tavalla päde enää.

Toki on paljon jännempää lähteä pohtimaan mikä olisi se todellinen salainen agenda 1960-luvulla, mutta minusta tuntuu ihan käyvältä ajatukselta, että Suomi kylmän sodan aikana, silloin paljon suppeammassa maailmassa, turvautui siihen länteen, joka oli lähimpänä, myös kielipoliittisesti. Varmaan muutkin tutkijat kuin Åbo Akademin tutkijat ovat todennäköisesti samaa mieltä.

NRR
Viestit: 8385
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.06.2014 12:03

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Minusta olisi helpompaa todeta, että argumentit olivat tuollaiset 1960-luvulla mutta, että ne eivät samalla tavalla päde enää.

Toki on paljon jännempää lähteä pohtimaan mikä olisi se todellinen salainen agenda 1960-luvulla, mutta minusta tuntuu ihan käyvältä ajatukselta, että Suomi kylmän sodan aikana, silloin paljon suppeammassa maailmassa, turvautui siihen länteen, joka oli lähimpänä, myös kielipoliittisesti. Varmaan muutkin tutkijat kuin Åbo Akademin tutkijat ovat todennäköisesti samaa mieltä.
Tiedänhän minä, miten sinä JEA näet asian.

Sama näytelmä samoin vuorosanoin nähtiin pari viikkoa sitten kansalaisaloitetta käsiteltäessä. Sinä annoit korkeimmat pisteet sille, joka puhui paksuinta propagandaa:
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1898

Sama näytelmä kuin nyt eduskunnassa suomenkielisten todellisten kielitarpeiden tappioksi on käyty monta kertaa aina oppikoulun alusta alkaen, niin myös 1968.

En epäile, etteikö pakkoruotsin syntyteema nousisi vielä moneen kertaan tutkimuksen keskiöön - eikä enää välttämättä Åbo Akademissa, Vaasassa tai Jyväskylässä...

Odotan mielenkiinnolla Väistön näkemystä Pirin mainitsemista painostusryhmistä pakon puolesta ja Oittisen käyttämistä asiantuntijoista, jotka painottivat kaikille englantia.

Tieteestä voidaan puhua vasta, kun historiassa vaiennetut äänet kuullaan ja nähdään tarinan monet puolet. Tämän virallisen totuuden me olemme kuulleet ilman "tutkimuksiakin".
Viimeksi muokannut NRR, 01.06.2014 13:45. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 01.06.2014 12:21

Niin, jospa vaikka olikin niin, ettei Ruotsiin lähtenytkään tuona aikana 300 000 suomalaista työn perään. Saattaa olla, ettei sekään ei ole totta.

NRR
Viestit: 8385
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.06.2014 12:25

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Niin, jospa vaikka olikin niin, ettei Ruotsiin lähtenytkään tuona aikana 300 000 suomalaista työn perään. Saattaa olla, ettei sekään ei ole totta.
Oletko vakavissasi sitä mieltä, että pakkoruotsin "perusteena" voidaan käyttää Suomen köyhyyttä ja Ruotsiin muuttoa?

Suurin osa lähtijöistä ei ollut ehtinyt nauttia vielä peruskoulusta vaan oli kyllä ihan ilman ruotsinopintoja. Ruotsi kyllä koulutti omansa.

Tuona aikana ne, joilla oli keskikoulu tai lukio takana, lähtivät myös Saksaan ja Sveitsiin tai jopa Australiaan - enkä ole kuullut näitten sukulaisteni sanovan, että olisipa lähdetty Ruotsiin.

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 01.06.2014 13:14

Sinulla nyt on tämä koaktosvekologin suppea näkövinkkeli, että viattomille lapsille tuputetaan jotain, ja näille lapsille sitten tapahtuu asioita tai jää tapahtumatta.

Minä puhun sen ajan yleisestä ilmapiiristä, jonka kuvittelen olevan suurin piirtein tuollainen. En ota kantaa siihen toimivatko sen ajan ihmiset oikein. Mutta onko sinun mielestäsi hirveätä "ruotsitusta" tai kovin epäloogista jos 20 vuotta repivästä sodasta kommunistidiktatuuria vastaan katsottiin lähimmän läntisen, mutta liittoutumattoman maan olevan silloin jotenkin paras turva? Mitkä olivat sinun mielestäsi ne ulkoiset puitteet, jotka vaikuttivat pakollisen kouluruotsin syntyyn, elleivät olleet nämä?

PS. Kyllä minulla on sukulaisia, jotka lähtivät tuona aikana Sveitsiin, Espanjaan, Yhdysvaltoihin ja asuin itse noina vuosina jonkin aikaa isäni työn vuoksi Brasiliassa. Mutta tilastollisesti Suomesta lähdettiin Ruotsiin.

TMK
Viestit: 609
Liittynyt: 01.11.2013 03:43

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja TMK » 01.06.2014 13:28

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Mitkä olivat sinun mielestäsi ne ulkoiset puitteet, jotka vaikuttivat pakollisen kouluruotsin syntyyn, elleivät olleet nämä?
Ei siihen muita "ulkoisia puitteita" tarvittu kuin se, että RKP tarvittiin hallitukseen, jotta tärkeämpiä asioita olisi voinut hoitaa. Tämän tiesi RKP:kin ja kiristi pakkoruotsin mukaan. Ei mikään "lännen antama suoja" ollut siinä mitään muuta kuin tuttua propagandaa. Isäni opettajana silloin seurasi tätä, eikä hyväksynyt pakkoruotsin perusteluita. Oli myöskin reservin tiedustelu-upseeri ja sota-ajankin elänyt, että siitä toisestakin puolesta oli kyllä kiinnostunut. Mutta hän oli myös sen verran fiksumpi kuin moni muu näköjään, että tajusi, että hänen oma kiinnostuksensa esim. Pohjola-Nordenin toimintaan ei tarkoita, että kaikkien muidenkin pitäisi olla siitä kiinnostuneita. Ehkä hänellä oli myöskin jo sen verran opettajakokemusta, että tiesi, mitä lapset Itä-Suomessa oppivat helposti ja mitä eivät, ja mitä heistä suurin osa tarvitsee tulevaisuudessaan ja mitä ei.

Enkä todellakaan usko, että pakkoruotsin perusteluksi ajateltiin 60-luvulla sitä, että suomalaiset voivat sitten 80-luvulla lähteä vieläkin Ruotsiin töihin.

NRR
Viestit: 8385
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Oliko kysymyksessä perusteltu päätös vai lehmänkauppa?

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.06.2014 13:40

Jan-Erik Andelin kirjoitti:--- onko sinun mielestäsi hirveätä "ruotsitusta" tai kovin epäloogista jos 20 vuotta repivästä sodasta kommunistidiktatuuria vastaan katsottiin lähimmän läntisen, mutta liittoutumattoman maan olevan silloin jotenkin paras turva?
Ruotsia ei ole käsittääkseni koskaan pidetty turvana - suomalaiset ovat aina olleet Ruotsin turva.

Tietysti -68 kansa pelkäsi, että tankit vyöryvät Prahan jälkeen Helsinkiin. Siksi oli helpompaa ohittaa keskustelu siitä, mitä koulutuksella haetaan ja onko pakkoruotsille perusteita.

Valtaosa kansasta ei osannut ruotsia vuonna 1968, joten heille ei kannattanut väittää, että ruotsi kuuluisi heidän identiteettiinsä tai että suomalainen ei voi olla sivistynyt ilman ruotsia tai että ymmärtääkseen suomalaisuutta oli osattava ruotsia. Heille vilauteltiin tietysti pohjoismaisia työmarkkinoita heidän lapsilleen - niin tehdään nytkin.

Todellisuus oli kuitenkin toisenlainen:

1920- ja 1930-luvuilla tehtiin esityksiä puolueohjelmissa ja jopa eduskunnassa ruotsin opetuksen poistamisesta tai sen tekemisestä vapaaehtoiseksi suomenkielisissä oppikouluissa, muttei näistä hankkeista tullut mitään. --- Oittisen komiteassa 1956-1959 pohdittiin erilaisia kielivaihtoehtoja keskikoulua ajatellen --- kouluhallituksen suomenkielisen oppikouluosaston päällikkö Niilo Kallio (alkujaan matematiikan opettaja) esitti varauksessaan, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, sillä sen merkitys oli vähentynyt maailmankieliin verrattuna ja ruotsinkieliset osasivat varsin hyvin suomea. Samaan aikaan ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti oman varauksensa (1959), missä hän katsoo, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Perusteena on ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä. --- Piri on väitöskirjassaan kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkoruotsi syntyi 60-luvulla: ”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli.

En olisi tältä pohjalta valmis sanomaan, että pakkoruotsi oli tässä tilanteessa "looginen" ratkaisu, että maan "länsimaisuutta" edustivat "Suomen kaksikielisyys ja juuri ruotsin kieli" ja että pakkoruotsi oli "perusteltu päätös ajan ehkä tärkeimmän arvon, yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta".

Vastaa Viestiin