Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
masa
Viestit: 205
Liittynyt: 05.04.2013 18:58

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#31 Lukematon viesti Kirjoittaja masa » 28.05.2014 19:34

Hyötyruotsi vai pakkoruotsi? – keskustelua kielipolitiikasta
Voi jessus mikä keskustelunaihe. Aiheen tulisi olla : Suomalaisten tulevaisuuden kielitaitotarpeet - keskustelua kieltenopiskelun kehittämisestä, huomioiden suomalaisten äidinkielen vaikutus indoeurooppalaisten ja germaanisten kielten oppimiseen. (Saa lainata vapaasti)

Voisiko joku ystävällisimmin kertoa tälläiselle yksinkertaiselle juristille, että mitä on "kielipolitiikka"

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#32 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 28.05.2014 20:29

masa kirjoitti:
Hyötyruotsi vai pakkoruotsi? – keskustelua kielipolitiikasta
Voi jessus mikä keskustelunaihe. Aiheen tulisi olla : Suomalaisten tulevaisuuden kielitaitotarpeet - keskustelua kieltenopiskelun kehittämisestä, huomioiden suomalaisten äidinkielen vaikutus indoeurooppalaisten ja germaanisten kielten oppimiseen. (Saa lainata vapaasti)

Voisiko joku ystävällisimmin kertoa tälläiselle yksinkertaiselle juristille, että mitä on "kielipolitiikka"
Suomessa kielipolitiikka on ruotsin kielen erityisaseman suojelun maksimoimiseksi tehtävää yhteiskuntapolitiikkaa!
Muualla Euroopassa se on yleensä maan pääkielen ja vähemmistökielten asemaan liittyvää politiikkaa!

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#33 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 28.05.2014 20:57

Mielestäni kyse on ainoastaan suomalaisten tulevaisuuden kielitaitotarpeista ja näiden tarpeiden kattamisesta.
Mutta vastapuoli vääntää tämän asian "ruotsin kielen aseman heikentämiseksi"!
Sitten vedotaan historiaan, kulttuuriin, identiteettiin jne.

Miksi vastapuoli ei pysy asiassa ja halua ratkaista perusongelmaa ?

Meillä on ratkaisumalli, jota vastapuoli ei edes halua kokeilla, vaan alkaa venkoilla!
EU-malli: äidinkielen lisäksi kaksi vierasta vapaasti valittavaa kieltä!

Historiallisten taustojen selvittely selkeytti perusasetelman:
"ruotsin kielen asemaa ei saa heikentää"!
Kun de facto asema heikkenee, se kompensoidaan de jure aseman vahvistamisella-
eli ruotsin kokonaisasema ei heikkene, mutta suomenkielisen enemmistön taakka kasvaa!

Suomenkielinen lapsi on siis väline ruotsin kielen aseman heikentämisen estämispyrinnöissä!

Siksi on mentävä pääasian juurelle ja kysyttävä:

Miksi ruotsin asema ei saa heikentyä ?

Mikä muu asia saa vastaavan erityiskohtelun Suomessa ?

TK
Viestit: 2509
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#34 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 28.05.2014 21:05

"Hyötyruotsi" on vähän sellaista lälläritekstiä, jonka voisi kokonaan jo unohtaa. Käsite "hyötyruotsi" ei haasta keskustelemaan, niin harvalla on pakkoruotsista mitään hyötyä, että hyötyruotsista puhuminen on ihan turhaa lässytystä.

Valinnaisruotsi vai pakkoruotsi? Tästä on kyse.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#35 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 28.05.2014 21:18

Toistan kysymykseni ja toivon, että mahdollisimman moni miettii asiaa:

"Mikä muu asia saa vastaavan erityiskohtelun Suomessa ?"

Mikä on sellainen asia, joka ei ole saanut muuttua 50 vuodessa-
paitsi ruotsin kielen asema ?
Anyone ?

Onko sitten realistista, että joku poliitikko lausuu ääneen, että
"ruotsin aseman pitää antaa heiketä"

Ei tietenkään! Siksi minun, tavallisen kansalaisen on se tehtävä.

NRR löysi taikasanat ja arvoituksen avaimen 55 vuoden takaa:

Sotien jälkeen ruotsin asema oli karjalaisten evakkojen torjunnasta huolimatta de facto heikentynyt kansan parissa,
joten menetys tuli kompensoida uudella aluevaltauksella, de jure -aseman pönkittämisellä-

Sama kehitys jatkui 1978.

Jopa yo-ruotsin poistaminen kompensoitiin - tiukentamalla kielilakia!

Perusmotiivi on siis sama kuin jokaisessa hallitusohjelmassa:

"Ruotsin asema ei saa heiketä!"

Sama ilmiö on havaittavissa eduskuntakeskustelussa: Jos jossakin sallitaan höllennys,
toisaalla kiristetään vaatimuksia- jopa Torvalds on tämän ajattelun vanki!

Mutta onko ruotsin kielen ylidimensioitu de jure asema ylipäätään maan etu ?

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#36 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.05.2014 21:24

http://www.oph.fi/download/47005_vhkielitutkinnot.pdf

Sauli Takala
Emeritusprofessori, dosentti
Jyväskylän yliopisto
VALTIONHALLINNON KIELIKOKEET:
JOITAKIN KANSAINVÄLISIÄ VERTAILUJA
2007

"Artikkeli perustuu pääosin materiaaliin, joka on ollut saatavilla asianomaisten viranomaisten verkkosivuilla. Hyödyllistä lisäinformaatiota saatiin niistä vastauksista, joita useat EALTA-testausjärjestön jäsenet lähettivät sen keskustelulistalla esittämääni kyselyyn. Kerroin, mihin tarkoitukseen olin keräämässä tietoa, ja pyysin vihjeitä lähteistä ja myös omia kommentteja. Pyysin ilmoittamaan myös, mikäli vastaajan kotimaassa ei ole olemassa valtion virkamiehiä koskevia kielitaitovaatimuksia tai -kokeita. Sain nopeasti varsin suuren määrän vastauksia. Vastauksista käy ilmi, että virkamiesten kielitaitovaatimukset ja -kokeet eivät ole kovin yleisiä."

Luxemburg - koulussa kieliopinnot, ei kaikille erillistä virkakielikoetta vaan ainoastaan virkamiehiksi aikoville
"Luxemburgissa keskushallinnon tai aluehallinnon palveluksessa olevan virkamiehen tulee osata kolmea virallista kieltä: luxemburgia, ranskaa ja saksaa. Paikallishallinnossa virkamiehillä tulee olla tarvittava luxemburgilainen koulututkinto. Kun hakija aloittaa harjoittelun, hänen tulee osallistua julkishallintoon valmentavan INAP-oppilaitoksen koulutukseen ja läpäistä tutkinto viidessä osiossa, joista yksi on nimeltään ”hallintokielet” (luxemburgin kieli, ranska, saksa ja englanti)."

Belgia - ei edes koko maassa kahden kielen vaatimusta
Brysselissä virkamiehen tulee sekä valtionhallinnon että kunnallisissa viroissa osoittaa kielitaitonsa molemmissa virallisissa kielissä. Flaaminkieliselle alueelle työhön haluava virkamies, jonka äidinkieli ei ole flaamin kieli tai joka ei ole opiskellut flaaminkielisellä alueella, tarvitsee SELORin todistuksen flaamin kielen taidostaan.

Sveitsi - ei virkakielikokeita
Virkamiesten kielitaidosta todetaan, että kaikkien virkamiesten tulee ymmärtää ainakin toista virkakieltä (passiivinen tekstin ja puheen ymmärtämistaito), jota tarvitaan viran hoitamiseksi. Ylemmissä viroissa edellytetään tavallisesti myös hyvää aktiivista kielitaitoa ja, mikäli mahdollista, kolmannen hallintokielen passiivista hallintaa. Jokaisessa virassa tarvittava kielitaito todetaan tunnustetulla, standardisoidulla arviointitavalla. Käytännössä asioiminen viranomaisissa tapahtunee varsin usein siten, että kukin henkilö puhuu omaa kieltään, koska tavallisesti tällainen ”sekakommunikaatio” toimii hyvin. Mitään spesifiä tutkintoa ei valtionhallinnossa ole.

Saksa - pitää osata saksaa
--- pääsykokeista, joissa testataan osittain yleistietoutta ja osittain saksan kielen hallintaa.

Viro - pitää osata viroa
Viron itsenäistymisen jälkeen maassa alettiin valmistella uutta kielilakia, johon sisältyi myös laki virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta. --- Virossa on määritelty erilaisiin virkoihin vaadittava viron kielen taito.

Kanada - kielivaatimuksia vain virkamiehille, englanti + ranska
Palveluja on tarjottava molemmilla kielillä kaikissa liittohallituksen keskusvirastoissa ja pääkaupunkiseudulla. --- Vain 3 prosenttia hallinnonalan koulun uusista opiskelijoista opiskelee englantia ja loput ranskaa. Vuosittainen käyttökustannusbudjetti on lähes 20 miljoonaa dollaria. Kielitaidon kehittämistä varten on kuusi keskusta, ja kielikoulutuksessa on käytössä parisensataa oppimismateriaalia mukaan lukien erilainen verkkomateriaali.
Julkishallinnossa on kolme kielitaidon tasoa --- Korkeimman ---tason saavuttaminen maksaa arvion mukaan hieman yli 20 000 dollaria koulutettavaa kohti ja vaatii lähes 2300 koulutustuntia.

Intia - englanti ja paikalliskieli
Virkamiestutkinto jakautuu alustavaan ja päätutkintoon. --- Jos hakija läpäisee karsintakokeen, hän voi osallistua pääkokeeseen --- Pakollinen osa sisältää hakijan valitseman intialaisen kielen (yhden kahdeksasta) kokeen, englannin kielen
kokeen ja kirjoitelmakokeen ja kaksi yleisiä aiheita käsittelevää koetta. --- Hyväksytyistä valitaan kokelaat kahden vuoden koeajalle, ja he osallistuvat neljän kuukauden kurssille.

Etelä-Korea - englanti, korea kokeiden kieli
Etelä-Koreassa on vuodesta 1966 järjestetty virkamiesten valintakoe. Virkamiesura on ollut hyvin houkutteleva, ja osa yliopisto-opiskelijoista on opiskelunsa loppuvaiheessa laiminlyönyt varsinaisia opintojaan ja keskittynyt virkamieskokeeseen valmentautumiseen. Valmentautuminen on voinut olla hyvin totaalista ja vaatia lähes kaiken opiskelijan ajan. Tämän ongelman vähentämiseksi valintakokeessa pyritään palkitsemaan täysimittaisesta yliopisto-opiskelusta. Englannin kielen taitoa testataan nykyisin virallisesti tunnustetuilla testeillä.

Hongkong kiina, englanti
Hongkongissa on muutama vuosi sitten ryhdytty tehostamaan virkamiesten kielitaitoa nostamalla kielitaitovaatimuksia.
Hallituksen tavoitteena on ylläpitää valtionhallintoa, jonka henkilökunta osaa lukea ja kirjoittaa kahdella kielellä (englanti, kiina) ja on muissa suhteissa kolmikielistä (kantoninkiina, putonghua ja englanti).

YHTEENVETO
Tämä selvitys viittaa siihen, että oman järjestelmämme kehittämisessä lienee eniten hyötyä Kanadan kielipolitiikan ja kielitaidon arvioinnin laajamittaisesta kehitystyöstä. [Koska se on ainoa, missä on edes jonkinverran pakollisuutta - kuitenkin kyse on kahden maailmankielen, englanti - ranska, rinnakkainelosta ja ranskankielisten osuus on moninkertainen suomenruotsalaisten osuuteen verrattuna.]

Tästä selvityksestä on jo seitsemän vuotta. Olisikohan mahdollista tehdä tästä uusi versio ja siitä lyhennelmä vaikkapa hesarin ja hbl:n viikonloppunumeroon...

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#37 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 28.05.2014 21:39

NRR kirjoitti:http://www.oph.fi/download/47005_vhkielitutkinnot.pdf

Tästä selvityksestä on jo seitsemän vuotta. Olisikohan mahdollista tehdä tästä uusi versio ja siitä lyhennelmä vaikkapa hesarin ja hbl:n viikonloppunumeroon...
Lisämateriaaliksi voi ottaa tämän de facto -kuvauksen (2011), jossa todetaan, että ruotsia käytetään jopa valtionhallinnossa
vain "muutaman kerran vuodessa"
Ja nimenomaan virkamieheksi ryhtymisellähän perustellaan vuosikausia kestävää holhousta ja pakkoa.

Todellinen syy on de facto aseman menettämisen kompensoiminen idioottimaisilla pakkoruotsilaeilla-
taakan kantaa opiskeleva suomenkielinen suomalainen.

"Tutkielman tulosten mukaan ruotsin kieltä käytetään sisäasiainministeriössä yleisesti ottaen
harvoin, sillä keskimäärin kieltä tarvitaan työtehtävissä muutaman kerran vuodessa.
Käyttötilanteet liittyvät tavallisesti ruotsinkielisten yhteydenpitoviestien tai työasiakirjojen
lukemiseen. Erilaiset keskustelutilanteet tai kirjoittaminen ruotsin kielellä ovat sen sijaan
harvinaisempia. "
Siis harvinaisempia kuin muutaman kerran vuodessa!

”RUOTSIN KIELI ON KATOAVA LUONNONVARA SUOMESSA JA
VALTIONHALLINNOSSA."
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#38 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.05.2014 21:52

Aiemmin mainitussa Magman esityksessä on kuvattu nykyinen tilanne näin:
http://www.magma.fi/images/stories/repo ... enskan.pdf

Kopplingen mellan den språkkunskap som förvärvats och uppvisats i samband med studierna (den skall vara utsatt på examensbetyget) och språklagstiftningen --- är emellertid uttalad också i examensförordningen för det s.k. tjänstemannaprovet i det andra inhemska språket, och sålunda korsgaranterad.

Noin käännös: Opiskelujen yhteydessä hankitun ja osoitetun kielitaidon yhteys kielilainsäädäntöön on esitetty myös virkakielikokeen tutkintosäännössä ja näin se on "ristiintaattu".

En ehkä oikein ymmärrä tämän lauseen sisältöä, mutta sen ymmärrän, että kyseessä on aivan uniikki kaksoissidos, jolla suomenkielisiä kouluja käyvien oppilaiden ja opiskelijoiden opinnot on sidottu ruotsiin kaikilla opintojen tasolla, jopa niin, ettei voi valmistua mihinkään korkeakoulututkintoa vaativaan ammattiin osoittamatta virkamiesruotsin taitoa ja samalla alisteisuutta kielilaille. Tällaista ei näytä olevan missään.

Ketkä ja koska tämän korsgaranteringin keksivät?

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#39 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 28.05.2014 22:07

Eiköhän niillä ole ollu ihan riittävästi aikaa käyttää siihen vaikka virkamiestyövoimaa, kun ovat hallituksissa
punoneet juoniaan yli 40 vuotta ja soluttautuneet kaikkiin ministeriöihin ja muihin instituutioihin.

Mielestäni olemme kuitenkin päässeet suomenruotsalaisen edunvalvonnan pimeyden ytimeen!

Eli kun kansa ei välitä ruotsista aikuiselämässään, laitetaan nuoret kärsimään ja
toteuttamaan "ruotsin asema ei saa heiketä" -missiota..


En nyt viitsi sitä yhtä sanaa käyttää, mutta kyllä tämä taustamotiivi siltä vahvasti haisee!

Varsin värikäs kannanotto oli tänään ILKKA-lehdessä asian tiimoilta:

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3% ... -1.1620134

"Näinä aikoina mediassa velloo massiivinen keskustelu pakkoruotsista, joten kannan tässä lyhyesti itse korteni kekoon aiheen tiimoilta. Voisin aloittaa vaikka argumentilla, jota etenkin ruotsinkieliset näyttävät asiassa käyttävän lyömäaseena eli ”sivistyksen kaventumisella toisen vieraan kielen poistumisen myötä”.

Siis anteeksi kuinka? Käsittääkseni ruotsin kielen poistamisella ei loppu viimein ole moista vaikutusta, koska se tuo mahdollisuuden jo peruskoulussa opiskella jotain merkittävämpää maailmanlaajuista kieltä, kuten saksaa ja espanjaa tai Itä-Suomessa venäjää, joka varmasti on niissä oloissa tarpeellisempi kieli.

Miksi siis väkisin yrittää ylläpitää vanhojen siirtomaaisäntien jäännettä, jotta saadaan koko maassa palvelut turvattua marginaaliselle väestönosalle, joka muuten viime tiedon mukaan monin paikoin puhuu sujuvaa suomea syrjäkylilläkin. Lisäksi voidaan vanhoja siirtomaaisäntiä miettiessä pohtia asiaa niinkin, että jos vertailemme molempia eli ruotsia ja venäjää, ruotsalaiset keräsivät suomalaisia keskiajalta saakka järjettömiin sotiinsa sotaväeksi, verottivat kateuttaan Suomen tervakaupan kannattamattomaksi ja muutenkin kohtelivat suomalaisia sivistymättöminä talonpoikina, joita kärsi kyllä ryöstää ja pompotella valtiovallan toimesta mielin määrin.

Sitten pääsemme tästä tsaariin, joka antoi meille mm. autonomian, valtiopäivät ja mahdollisuuden vaikuttaa omiin asioihimme. Miksi siis edelleen säilyttäisimme meitä vuosisatoja sortaneiden miehittäjien jäänteen, joka kielten sekoittumisen tähden vieläpä opetetaan meille niin, että sitä tuskin Ruotsissa täysin ymmärretään?

Voidaan myös muistaa sekin, että svekomaanisen liikkeen kantaisä Axel Olof Freudenthal oli vankka rotuopin kannattaja, joka näki suomalaiset alempana kastina samaan tapaan kuin Adolf Hitler näki juutalaiset toisen luokan kansalaisina.

Halusimme tai emme, se perinne elää edelleen ja jos säilytämme pakkoruotsin, myönnämme edelleen, että meillä on olemassa vaiettu ”siirtomaaisäntien” ylimystö, johon verrattuna kaikki suomenkieliset ovat toisen luokan kansalaisia.

Haluammeko siis alitajuisesti vahvistaa Freudenthalin ajatukset koko ajan tasa-arvoistuvassa modernissa maailmassa ja ylläpitää yli 200 vuotta miehittäjien jälkeenkin jatkuneen ”svenska talande bättre folke ja suomalaiset sivistymättömät talonpojat”-asenteen hengissä?

L. J.

Seinäjoki

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#40 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.05.2014 00:00

Nettipainos vuoden 1979 raportista, jonka laatijana on prof. Sauli Takala,
http://kiesplang.fi/blog/wp-content/upl ... A4_129.pdf
kertoo komiteoista, ryhmistä ja suunnittelijoista, mutta sieltäkään ei löydy kuvausta siitä, miten pakkoruotsi tuli yliopistoille. Siellä näkyy kuitenkin, mistä haettiin malleja ja miten maan kaksikielisyys oli keskeinen lähtökohta.:

"Kaksi- tai monikielisissä maissa on kielisuunnittelu ja kielipolitiikan määritteleminen ymmärrettävästi tärkeä, erityisesti jos eri kieliryhmien välillä ei vallitse kielisopu. Esimerkkinä kaksikielisen maan kielisuunnittelusta on Kanadassa 1960-luvulta toiminut Canadian Royal Commission on Bilingualism and Biculturalism. Esimerkkinä yksikielisen maan kielisuunnittelusta mainittakoon Ruotsissa v. 1970 pidetty Rättvikssymposiet, joka käsitteli yhteiskunnan vaatimuksia kielenopetukselle, ja v. 1971 jarjestetty konferenssi, jossa pohdittiin koulun ja yliopiston kielenopetuksen niveltämiskysymyksiä."

Ensimmäinen yliopiston tulevia kieliopintoja koskeva maininta on tämä:

"Opetusministeriö myönsi 3.5.1971 --- määrärahan englanninkielisen tieteellisen tekstin ymmärtämisen opetuskokeilua (EOK) varten. Kokeilua johtamaan ja valvomaan ministeriö asetti apul.prof., Kari Sajavaaran johdolla toimivan asiantuntijatyöryhmän. EOK-projekti tuotti opetusmateriaalin opetuskokeilua varten, mutta tämän lisäksi asiantuntijaryhmä laati muistion korkeakoulujen kielten opetuspalvelun kehittämisestä (1972). Muistiossa kiirehdittiin korkeakoulujen kielenopetuspalvelun valtakunnallista suunnittelua. Kaikille uusille opiskelijoille (vieraiden kielten opiskelijoita lukuunottamatta) tulisi olla opiskelun vaatima kielitaito vähintään yhdessä vieraassa kielessä sekä virkojen ja toimen edellyttämät äidinkielisen ja vieraskielisen kirjallisen ja suullisen viestinnän taidot." s. 21

Voiko tuon tulkita toisen kotimaisen pakollisuudeksi kaikille?

Teksteissä kuvataan suurta muutosta: opetusministeriöt suunnittelijat ottivat vallan.

1960-luvulla "Suomeen alkoi --- muodostua päätoimisten suunnittelijoiden ammattkunta. --- Opetusministeriön organisaation uudistus vuonna 1966, minkä myötä sen henkilökunta kaksinkertaistui --- samalla kun kaikki korkeakouluasiat 1970-luvun alkuun mennessä keskitettiin sen alaisuuteen. --- aikakaudelle leimaa-antavaa oli vahva hallinto- ja suunnitteluoptimismi. Uskottin, että julkishallinto pystyy ratkaisemaan yhteiskunnallisen murroksen suuret haasteet tekemällä järjestelmätason uudistuksia, joissa aluksi suunnitellaan kokonaisvaltainen ratkaisu, sitten päätetään rationaalisesti toimenpiteistä ja lopulta hallinnoidaan ne yleiskirjeiden, sitovien soveltamisohjeiden ja määräysten sekä korvamerkittyjen budjettien muodossa."

http://www.histseura.fi/Jasenlehti/SHSjasen4_2012.pdf
Viimeksi muokannut NRR, 29.05.2014 21:27. Yhteensä muokattu 3 kertaa.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#41 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.05.2014 07:22

Kieliopinnot näyttävät vain ilmestyneen osaksi tutkinnonuudistuksen mukanaan tuomia yleisopintoja:

"Valtioneuvosto teki peräätepäätöksen korkeakoulujen perustutkintojen kehittämisessä sovellettavista periaatteista jouluksi 1974 --- Pätös valmisteltiin ministerivaliokunnassa asiantuntijoita kuullen. Kansliapäällikkö Jaakko Nummisen esittelemässä periaatepäätöksessä lähdettiin eri alojen perustutkintojen samantasoisuudesta --- Periaatepäätös merkitsi melkoista muutosta aikaisempaan akateemis-traditionaaliseen ajatteluun. Tutkintojen kehittely ei enää tapahtunut akateemisen itsesäätelyn piirissä, vaan tutkintojen tavoitteet johdettiin yhteiskuntapoliittisin perustein. --- Opetusministeriö antoi helmikuussa 1975 periaatepäätöksen soveltamisohjeet perustutkinotjen kehittämiseksi (KTO 3/1975, 3-12). Ohjeissa käsiteltiin --- yleisopintojen sisältöä --- uudistuksen yhteyttä keskiasteen koulutukseen ja jatkokoulutuksen kehittämiseen. --- Oikeustieteellisestä tutkinnosta annettiin asetus ennen periaatepäätöstä. Melko vaivatonta asetuksen valmistelu oli oikeustieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen, farmasian ja eläinlääketieteen aloilla. Vaikeampaa uusien asetusten valmistelu oli --- "
http://www.minedu.fi/export/sites/defau ... df?lang=fi

Asetukset oikeustieteellisistä, lääketieteellisistä ja hammaslääketieteellisistä tutkinnoista saatiin siis jo 1975,
esimerkiksi oikeustieteellinen tässä http://www.edilex.fi/lainsaadanto/aiemp ... 9900204#P9
Tutkintosäännön mukaan kieliopinnoissa opiskelijalle annetaan:
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa; sekä
2) sellainen englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kielen luetun tekstin ymmärtämistaito ja saman kielen suullinen taito kuin koulutusyksikkö määrää.
Tämä lienee ollut oikeustieteellisessä tapana jo ennen uudistusta.

Ilmeisesti opetusministeriössä kieliopintojen sisällöstä kaikilla aloilla oli sovittu jo ennen periaatepäätöstä 1974. Tutkinnonuudistus vei niin paljon muutenkin yliopistolla työskentelevien ja opiskelijoiden huomiota ja aiheutti huolta, ettei tätä kieliopintojen osuutta edes kyseenalaistettu.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#42 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.05.2014 07:39

NRR kirjoitti: "Valtioneuvosto teki peräätepäätöksen korkeakoulujen perustutkintojen kehittämisessä sovellettavista periaatteista jouluksi 1974 --- Pätös valmisteltiin ministerivaliokunnassa asiantuntijoita kuullen. Kansliapäällikkö Jaakko Nummisen esittelemässä periaatepäätöksessä
Ministeri Jaakko Numminen itse kertoi 2009 seminaariavauksessa osallistumisestaan tuon ajan kielipoliittiseen komitean toimintaa:

"Työvuosinani opetusministeriössä minulla oli tilaisuus johtaa kolme kielipoliittista komiteaa --- Työskentelyn taustana oli huoli suomalaisten kielivalintojen yksipuolistumisesta, mikä jo tuolloin oli havaittavissa. --- Tärkein --- kieliohjelmakomitea [1974 – 1978]. (Kieliohjelmakomitean mietintö. Komiteanmietintö 1978:60.) Se meni arviossaan niin pitkälle, että esitti suorastaan tavoiteltavat prosenttiosuudet eri kielten taidolle. Komitea esitti, että maan koko suomenkielisen ja ruotsinkielisen työikäisen aikuisväestön – sen suuruus arvioitiin 2,5 miljoonaksi – tulisi vastaisuudessa osata toista kotimaista kieltä, siis suomea ja ruotsia, sekä jotakin vierasta kieltä --- Lähdettiin siitä, että niiden henkilöiden, joiden parhaiten osaama vieras kieli on muu kuin englanti, tulisi taitaa englannin kieltä ainakin välttävästi."

"Muiden kielten osalta komitean tietoonsa hankkimat kielitaidon tarvevaatimukset osoittivat johdonmukaisesti, että toisen kotimaisen kielen ja englannin kielen jälkeen suurin tarve oli saksan kielen taitoisista. Komitea piti kuitenkin todennäköisenä, että tämän ohella venäjän kielen tarve tulee Suomessa lisääntymään. Komitea asetti saksalle ja venäjälle samat määrälliset mutta venäjän kielen taidolle laadullisesti jonkin verran vaatimattomammat tavoitteet. Myös ranskan kielen taitoa korostettiin, joskin vähäisemmässä määrässä kuin saksaa ja venäjää. --- Saksan --- 30 % --- vain 5 – 10 %:lta edellytettiin erittäin hyvää --- taitamista, venäjän --- 30 %:iin --- erittäin hyvää vain 2 – 5 %:lta --- Ranskan --- 15 – 20 %:lle väestöstä --- Kieliohjelmakomiteassa olivat edustettuna eri kielten osalta silloisen kieltenopetuksen parhaat mahdolliset asiantuntijat, mutta erityisesti mieleeni jäi Jyväskylän Sauli Takala, joka ymmärsi ehkä parhaiten työskentelyn kulttuuripoliittiset tavoitteet. --- Jouduin huomaamaan, että missään muussa maassa ei ollut uskallettu mennä näin pitkälle. --- Suomi oli kieltenopetusta suunnitellessaan lähes kaksi vuosikymmentä muuta Eurooppaa, myös muita Pohjoismaita edellä."


"Kieliohjelmakomitea huomautti myös siitä, että kielitaidon tarve syntyy kontakteista eri kieliä puhuvien kanssa. Näin ollen kielitaidon tarve muuttuu eri kieltä puhuvien yhteyksien määrän ja laadun muuttuessa. Siksi kielitaidon jatkuva seuranta on tarpeen."

http://www.kieliverkosto.fi/docs/Avauss ... mminen.pdf

Tässä on samaa ristitriitaisuutta kuin tämän päivän puheissa:
- pitäisi olla herkkänä kielitaidon tarpeiden muutokselle, mutta molempien kansalliskielten osaaminen on lähtökohta, josta ei edes keskustella
- valtava "kieltenoppimisoptimismi", sillä muitten kielten tarve kasataan pakollisen ruotsin päälle: ruotsi + englanti kaikille, saksa 30% + venäjä 30% + ranska 15% eli 75% väestöstä osaisi kolmea kieltä (ja tästä puuttuvat vielä espanjat ja eksoottisemmat kielet)
- koetaan, että näin ollaan kehityksen huipulla ja edellä muita maita, vaikka itse asiassa jäädään jälkeen
- valitellaan kielitaidon kapeutumista, joka kuulemma näkyi jo 1970-luvulla.

Tämä kielitaitokomitea siis toimi taustalla koko ajan Nummisen osallistuessa opetusministeriössä tutkinnonuudistuksen valmisteluun. Vaikka siis muodollisesti pakollinen virkaruotsi tuli useimpiin tutkintosäädöksiin Gestrinin aikana 1978, varsinainen työ oli jo tehty.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#43 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.05.2014 08:36

Kolme suomenkielistä nimeä on esillä puhuttaessa kieltenopetuksen järjestämisestä 1960- ja 70-luvuilla: Sajavaara, Takala ja Numminen.

Sajavaara on näistä ainoa, joka on käsittääkseni esittänyt realistisia arvioita ruotsin pakollisuudesta:
"Kari Sajavaarasta ei ole yllättävää, että ruotsin kielen oppimistulokset peruskoulun päättyessä eivät ole hyvät --- Hänen mukaansa ruotsin määrääminen pakolliseksi oli kielipoliittinen ratkaisu, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon kasvatuksellisia tai koulutuspoliittisia näkökohtia. --- Sajavaara sanoo pakollisen ruotsin kielen vievän yhden kielen paikan oppilaiden ohjelmasta ---"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi

Takala on edellen kiihkeä pakollisen ruotsin opiskelun puolustaja ja hänen tekstissään näyttää esiintyvän niitä sloganeita, joita pakkoruotsin pitkittäjien puolelta viljellään.

Tässä 2009 Takala kuvaa, miten hän näkee "kielikoulutuksen alasajon":
"Kielikoulutuksen alasajoon ovat osallistuneet eri tahot. Tässä mainittakoon Veikko Vennamon (smp.) vuoden 1984 alussa aloittama ruotsin vastainen kampanja, Helsingin Sanomien musiikkiarvostelijan Seppo Heikinheimon vastaava toiminta vuonna 1985 ja Suomalaisuuden liiton puheenjohtajan Erkki Pihkalan toiminta vuosina 1987–1988, mitä toimintaa seuraavat puheenjohtajat ovat jatkaneet. Vähemmän tunnettu lienee opetusministeri Riitta Uosukaisen (kok.) ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Erkki Pystysen (kok.) toiminta 1990-luvun alussa ruotsin tekemiseksi valinnaiseksi peruskoulun yläasteella, mikä pyrkimys epäonnistui selvin äänestysnumeroin. Toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen ylioppilastutkinnossa tehtiin valinnaiseksi Tuula Haataisen (sd.) opetusministerikaudella vuonna 2005. Poikkeuksena tästä kielten alasajopyrkimyksestä oli päätös A2-kielen opiskelun mahdollisuudesta vuonna 1994, jolloin opetusministereinä toimivat kokoomuksen Riitta Uosukainen ja Olli-Pekka Heinonen. Nykyinen opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) muodostaa kielikoulutuksen alalla näkyvän myönteisen poikkeuksen viimeaikaisten opetusministereiden joukossa."

Omaa rooliaan 2009 Takala kuvaa näin:
"Olin aktiivisen työurani aikana mukana kielikoulutuksen eri alueita edustavissa hankkeissa, kuten kieliohjelmakomitean ja Euroopan kansalliskielten ja kulttuurien toimikuntien sihteerinä. Se antoi tilaisuuden kielikoulutuksen pitkäjänteiseen tarkkailuun. Ajankohta 1960-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin oli Suomen kielikoulutuksen kulta-aikaa kielenopiskelun määrän mukaan arvoituna. Luotiin kielikoulutusjärjestelmä, joka kattoi perusopetuksen, yleissivistävän ja ammatillisen keskiasteen sekä korkeakoulutuksen. ---"

Pakollisuuden välttämättömyyttä hän kuvaa näin:

"Vuonna 1992 varoittelin rakentamasta kielikoulutusta ajankohtana kovin muodikkaan valinnaisuuden etuihin luottaen. Epäilyni valinnaisuuden eduista osoittautui todeksi. --- Yksilöiden useakielisyyttä edistetään nykyistä laajemmalla pakollisella kielenopiskelulla, tarjoamalla etuuksia laajasta kielenopiskelusta --- integroidaan läheisesti kaikki kielet keskenään ja edistetään kielten ja muiden aineiden integrointia [RAdio Vegassa 2009 hän ehdotti historian opiskelua ruotsiksi]. Kielitaidon merkitystä kaiken oppimisen keskeisenä tekijänä korostetaan --- Opetusministeri on nyt liputtanut kielipoliittisen kokonaisohjelman laadinnan puolesta [kansalliskielistrategia?]. Presidentti Ahtisaaren johtama ryhmä on esittänyt samaa ja myös vastuuministerin nimittämistä. Meillä on lopultakin julkisesti tiedostettu kriisin vakavuus. Nyt varovaiseen optimismiin on tiettyä pohjaa."

lähde
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#44 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 29.05.2014 09:47

Ruotsinkielisten virkamiesten toimintaa ei näy näissä suomenkielisissä teksteissä juuri lainkaan.

Magman teksteissä oli kerrottu, että kantaa ottivat monetkin ruotsinkieliset tahot. Siellä mainittiin myös, että
"våren 1967 --- professorsexperterna Ole Reuter och Nils-Erik Enqvist --- talade för en tidig start med två språk."
http://www.magma.fi/images/stories/repo ... enskan.pdf

Suomenkielisissä teksteissä viitattiin Enqvistin selvitystyöhön:
"--- 1969 --- [Åbo Akademin] professori Nils Erik Enkvist sai opetusministeriöitä tehtäväkseen selvittää korkeakouluissa muille kuin kieltenopiskelijoille annettavan kielitaidon opetuksen tavoitteet ja organisoinnin."
http://www.helsinki.fi/kksc/juhlakirja/book.pdf

Mutta tämän mietinnön sisältöä ei löydy mistään.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#45 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 29.05.2014 10:12

NRR, loistava katsaus.

Kaikki tuo ohjelmatyö on ollut turhaa ja edustaa siis 1970-luvun kaikuja,
sen jälkeen päivitystä ei ole tehty,
mutta suomalaisista tosiaan on tullut ainakin toiminnallisesti kaksikielisiä:

SUOMI JA ENGLANTI!

"Parempaan kielipolitiikkaan päästään vain niin, että kieliä tarvitsevia organisaatioita ja yhteisöjä kuullaan. Edellinen kielistrategiamme on vuodelta 1979, yli kolmekymmentä vuotta sitten. Silloin valtio oli vain koulutuksen järjestäjän roolissa, nyt myös tarvitsija ja tilaaja. Kansainvälisyyden tarpeet olivat silloin marginaaliset, nyt kansainvälistyvä työ aiheuttaa kansalaisille uudenlaiset osaamisen tarpeet. Monikielitaitoisia osaajia tarvitsevat yritykset, palveluntuottajat, kunnat, valtio ja kolmas sektori. Kansalaisen kannattaa kuunnella tarkasti mitä eri puolueet sanovat kieliasioita."

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidek ... ssa/844309

On samanaikaisesti murheellista ja raivostuttavaa tajuta, miten paljon Suomi on hukannut inhimillistä pääomaa ja tulee edelleen
haaskaamaan henkisiä resursseja ajatusluutuman "ruotsin asema ei saa heiketä"- toteuttamiseen.

Kuvaavaa on, että hallitus ei saanut aikaan uutta kansallista kielistrategiaa 2012, vaan ainoastaan kansalliskielistrategian!
Sen painopiste taas oli ruotsin kielen aseman kohentamisessa!'

Vastaa Viestiin