Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9792
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#16 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 27.05.2014 21:39

Menen hiukan sivuraiteille. Luin tuota Pirin väitöskirjaa (http://www.pakkoruotsi.net/pdf/kieliohj ... tiikka.pdf alkaen s. 140) ja siitä saa sen kuvan, että 1970-luvun lopulla oli nykyinen pakkoruotsiliturgia vakiintunut:

Toinen kotimainen kieli tuli peruskoulun uudistuksessa kaikille pakolliseksi oppiaineeksi. Sitä ennen ruotsi oli pakollinen oppiaine ainoastaan oppikoulua käyville. Tavallisimpia perusteluja oli ruotsin välttämättömyys pohjoismaisessa yhteistyössä, tarve samaistua skandinaaviseen yhteisöön, Ruotsin ja Suomen yhteinen menneisyys ja maan virallinen kaksikielisyys.

Vuonna 1976 toimintansa aloittaneen hallituksen ohjelmaan kuului "kokonaisvaltaisen ohjelman valmistaminen maamme kaksikielisyyden turvaamiseksi ja edistämiseksi". Samalla oli tavoitteena "vahvistaa ruotsin kielen asemaa yleensä opetuksessa ja turvata toisen kotimaisen kielen opetus keskiasteen uudistuksessa sekä lukiossa että sitä vastaavassa ammatillisessa opetuksessa."

Kun valtioneuvosto samana vuonna 1976 asetti kieliohjelmakomitean se ilmoittikin jo tehtävää antaessaan lähdettäväksi olemassa olevasta tilanteesta toisen kotimaisen kielen opetuksessa. Tämä oli osoitus valtioneuvoston halusta ylläpitää toisen kotimaisen kielen asema ainakin entisenä ja kehittää sen opetusta --- Toisen kotimaisen kielen taitoa pidettiin [kieliohjelmakomiteassa] suomalaisille olennaisen tärkeänä. Tämän kielen taidon parantamiselle oli kaksi perustetta, jotka molemmat katsottiin tärkeiksi: maan kaksikielisyys ja vilkkaat pohjoismaiset yhteydet.

Toista kotimaista kieltä [= ruotsia] arvioitiin tarvittavan Suomessa koko julkishallinnossa ja työelämässä. Lähtökohtana oli silloisen hallitusmuodon 14§, joka sisälsi maamme kielioloja koskevat yleisperiaatteet. Hallitusmuoto totesi, että "suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet. Julkisen vallan tulee tyydyttää suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita samanlaisten perusteiden mukaan".

Aluksi komiteassa ei ollut toisena kotimaisena kielenä opetettavan ruotsin kielen opetuksen asiantuntijaa. Komitea päätyi kuitenkin vahvistamaan kesken toimintansa tämän kielen opetusksen asiantuntemusta ja kutsui pysyvästi kokouksiin ruotsin kielen edustajaksi Armas Paavolan. Lähdeaineistosta ei käy ilmi, tuliko komitealle asiaa koskeva toivomus jostain ulkopuoliselta taholta. Muistikuvani viittaavat ainakin siihen, ettei komitealle esitetty henkilön nimeä ---

Pohjoismaisessa yhteistyössä oli periaatteena, että suomenkielisen väestön tulisi myös voida osallistua tähän yhteistyöhön. Kielitaidon tarvetutkimusten tulosten lisäksi komitean omat selvitykset osoittivat, että ruotsin kieltä tarvittiin pohjoismaisessa yhteistyössä. Esimerkiksi vuoden 1977 tilastojen mukaan Suomen ulkomaankaupasta suuntautui noin 25% ruotsinkieliselle kauppa-alueelle Pohjoismaihin. Matkustustase osoitte, että tärkeimpien valuuttojen joukossa 1970-luvulla oli Ruotsin kruunu ensimmäisellä sijalla.

Komitea toi esille myös sen, että suomen kielen taito on tärkeää suomenruotsalaisille. ---

Kieliohjelmakomitea näki toisen kotimaisen keilen taidon Suomessa eräänlaiseksi kielellis-oikeudelliseksi kysymykseksi ja sekä suomen- että ruotsinkielisten suomalaisten tasa-arvokysymyksenä. Ruotsin kielen taidon voidaan arvioida mielletyn tasa-arvokysymykseksi myös pohjoismaisissa suhteissa. --- Toisen kotimaisen kielen taidon voi arvioida kuuluvan kielellisiin oikeuksiin siinäkin, että suomenkielisen enemmistön ruotsin kielen taidon avulla voidaan varmistaa erilaisten palvelujen toimiminen vähemmistön aidinkielellä. Komitea otti vastaavasti esille myös vastavuoroisen tarpeen suomenkielisten oikeuksien turvaamisesta --- ruotsinkielisillä paikkakunnilla.

Komitean [1976] --- Ehdotuksen mukaan sekä suomen että ruotsin kieltä tuli kaikkien osata.

Pohjoismaisen yhteistyön merkityksen korostamiseksi komitea kiinnitti huomiota myös muiden Skandinaviassa puhuttujen kielten merkitykseen. Komitea ehdotti esimerkiksi, että puhuttua ja kirjoitettua tansakn ja norjan kieltä kumpaakin tuli ymmärtää noin 15-20 prosenttia väestöstä hyvin tai erittäin hyvin. Komitea arvioikin pohjoismaisen yhteistyön olevan vilkasta ja laajalle levinnyttä sekä virallisella että myös epävirallisella tasolla. Suomi oli liittynyt vuonna 1955 jäseneksi Pohjoismaiseen neuvostoon, joka toimii edelleen neuvoa antavana elimenä hallitusten ja eduskuntien yhteisiä pääasiassa hallinnollisia, sivistyksellisiä ja taloudellisia kysymyksiä käsiteltäessä.

---

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#17 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 27.05.2014 21:45

JV: No, eipä kuulu nykyiseen toimenkuvaan noin laajojen asiakokonaisuuksien selvittäminen. Eikö sinun mielestäsi edellinen puheenvuoroni osoittanut tarpeeksi mielenkiintoa asiaan?

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#18 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 27.05.2014 21:57

Jan-Erik Andelin kirjoitti:JV: No, eipä kuulu nykyiseen toimenkuvaan noin laajojen asiakokonaisuuksien selvittäminen. Eikö sinun mielestäsi edellinen puheenvuoroni osoittanut tarpeeksi mielenkiintoa asiaan?
No joo, kyllähän se varmaan vaatisi enemmän tietokirjailijan otetta.

Mutta ihan yleisesti: Mitkä tekijät ovat poistuneet 2014 verrattuna vuoteen 1968,
jos nyt lähdetään ajatuksesta, että vuonna 1968 oli perusteltua rajoittaa kansalaisten vapautta
sitouttamalla suomenkielinen väestö pakkoruotsiin.

Mitkä yleiset tekijät ovat voimassa ja mitkä Rkp-lähtöiset erityistekijät (piiloagenda) on voimassa ?

Miksi suomenkielisen EU-kansalaisen vapautta pitää rajoittaa vielä vuonna 2014 ?

NRR
Viestit: 9792
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#19 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 27.05.2014 22:10

Taas sivuraiteilla, sori.
Kielikoulutuspoliittinen projekti (KIEPO) käynnistyi vuoden 2005 lopussa, ja sen loppuraportti laadittiin 2007:
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/ ... utusta.pdf

Mielenkiintoinen kohta koskien ruotsin opetuksen tavoitteita:

Jokainen Suomessa asuva henkilö on kosketuksissa ruotsin kielen kanssa, mistä on osoituksena esimerkiksi se, että neljännes Suomen väestöstä asuu kaksikielisellä paikkakunnalla. Kielikoulutuksessa on paljon suurempi haaste suomenkielisten koulujen ruotsin kielen opetuksessa kuin päinvastoin. Suurin haaste on saada ruotsin kieli merkityksellisemmäksi suomenkielisten oppijoiden käsityksissä, arvoissa ja tavoitteissa. Ruotsin oppimisen tulisi kehittää yksilön monikielistä identiteettiä ja pohjautua sisäiseen, omaehtoiseen motivaatioon opiskella kieltä. Ruotsin kieli ei saisi tulla huomatuksi vain kielellisten oikeuksien kielenä, ruotsinkielisten palvelukielenä tai lasten ja nuorten melko etäisinä pitämien pohjoismaisten kontaktien kielenä. Kielitaitovarannon kannalta ruotsiin liittyvät asenteet ja tunteet – puolesta ja vastaan – eivät tee oikeutta kansalliskielellemme. Vastakkaiset asetelmat ja kielten tiukka karsinointi luovat kumpikin mielikuvan ruotsista hukkaan heitettynä panostuksena kielikoulutukseen. Tämä mielikuva ei palvele kieltä eikä kielenkäyttäjiä.

Tässä siis jo ohitetaan pakkoruotsin perusteena tasa-arvo, palvelut ja pohjoismaisuus. Ollaan siirrytty mukahyötykielestä rakentamaan kieltenopetuksella "monikielistä identiteettiä", mutta ei suinkaan monin kielin vaan nimenomaan ruotsiksi. Mitä ja ketä tämä mielikuva sitten palvelee?
Viimeksi muokannut NRR, 27.05.2014 22:17. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#20 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 27.05.2014 22:13

NRR kirjoitti:Menen hiukan sivuraiteille. Luin tuota Pirin väitöskirjaa (http://www.pakkoruotsi.net/pdf/kieliohj ... tiikka.pdf alkaen s. 140) ja siitä saa sen kuvan, että 1970-luvun lopulla oli nykyinen pakkoruotsiliturgia vakiintunut:

Komitean [1976] --- Ehdotuksen mukaan sekä suomen että ruotsin kieltä tuli kaikkien osata.

Pohjoismaisen yhteistyön merkityksen korostamiseksi komitea kiinnitti huomiota myös muiden Skandinaviassa puhuttujen kielten merkitykseen. Komitea ehdotti esimerkiksi, että puhuttua ja kirjoitettua tansakn ja norjan kieltä kumpaakin tuli ymmärtää noin 15-20 prosenttia väestöstä hyvin tai erittäin hyvin. Komitea arvioikin pohjoismaisen yhteistyön olevan vilkasta ja laajalle levinnyttä sekä virallisella että myös epävirallisella tasolla. --- [/i]
Tuohan on aivan utopistinen tavoite! Eiväthän edes ruotsalaiset ymmärrä enää tanskaa.
Englantia käytettäessä pohjoismaalaisten välillä ei enää tarvita tulkkeja...eli Paasikivenkin unelma toteutuu!

Mutta retoriikan sävy tosiaan oli löytänyt uomansa..
Kohta 40 vuotta samaa uomaa ja jatkuu vieläkin..

Pysähtyneisyyden aika, totta tosiaan!

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#21 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 27.05.2014 22:26

NRR kirjoitti:Taas sivuraiteilla, sori.
Kielikoulutuspoliittinen projekti (KIEPO) käynnistyi vuoden 2005 lopussa, ja sen loppuraportti laadittiin 2007:
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/ ... utusta.pdf

Mielenkiintoinen kohta koskien ruotsin opetuksen tavoitteita:

Jokainen Suomessa asuva henkilö on kosketuksissa ruotsin kielen kanssa, mistä on osoituksena esimerkiksi se, että neljännes Suomen väestöstä asuu kaksikielisellä paikkakunnalla. Kielikoulutuksessa on paljon suurempi haaste suomenkielisten koulujen ruotsin kielen opetuksessa kuin päinvastoin. Suurin haaste on saada ruotsin kieli merkityksellisemmäksi suomenkielisten oppijoiden käsityksissä, arvoissa ja tavoitteissa. Ruotsin oppimisen tulisi kehittää yksilön monikielistä identiteettiä ja pohjautua sisäiseen, omaehtoiseen motivaatioon opiskella kieltä. Ruotsin kieli ei saisi tulla huomatuksi vain kielellisten oikeuksien kielenä, ruotsinkielisten palvelukielenä tai lasten ja nuorten melko etäisinä pitämien pohjoismaisten kontaktien kielenä. Kielitaitovarannon kannalta ruotsiin liittyvät asenteet ja tunteet – puolesta ja vastaan – eivät tee oikeutta kansalliskielellemme. Vastakkaiset asetelmat ja kielten tiukka karsinointi luovat kumpikin mielikuvan ruotsista hukkaan heitettynä panostuksena kielikoulutukseen. Tämä mielikuva ei palvele kieltä eikä kielenkäyttäjiä.
Vapaa kielivalinta! Siis jos rivien välistä lukee..

Tosin
"Jokainen on muka kosketuksissa, mutta suurin haaste on saada kieli merkityksellisemmäksi."
Jokainen on 100 %, neljännes on 25 %, pakkomatematiikka.

"Sisäinen motivaatiohan" nimenomaan tulee vapaaehtoisuudessa sisältä, pakkoruotsissa ulkopuolelta.

vertaa: pakon kautta objekti- sisäisen motivaation kautta subjekti

KIEPOssahan oli vaihtoehto D, mutta koko KIEPO on piilotettu jonnekin OPH:n kellarikerrokseen.

NRR, mitenkähän saisi käsiin sen OPH:n julkaisemattoman muistion, jossa pohditaan A2-kielen 40 %:n keskeyttämistä yläasteella
-- vuodelta 2010 ?

Se mainitaan täällä muistaakseni sivulla 18.
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/kielitivoli

NRR
Viestit: 9792
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#22 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 27.05.2014 22:47

JV Lehtonen kirjoitti: NRR, mitenkähän saisi käsiin sen OPH:n julkaisemattoman muistion, jossa pohditaan A2-kielen 40 %:n keskeyttämistä yläasteella
-- vuodelta 2010 ?

Se mainitaan täällä muistaakseni sivulla 18.
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/kielitivoli
Kyllä se mainitaan siellä ja googlaamalla ei löydy kuin vastaavia viittauksia. Oletan, että se olisi luettavissa opetushallituksen kautta. Vuonna 2010 on kaikki tehty taatusti digitaalisena. Mutta saako sen opetushallituksesta käyttöönsä muuhun kuin johonkin tutkimushankkeeseen, enpä tiedä. En ole joutunut hakemaan vastaavaa. Sori.

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#23 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 27.05.2014 23:07

Kyllähän OPH:n on julkisena virastona ja julkisuusperiaatteella annettava tuollainen asiakirja kenelle tahansa käyttöön.

TK
Viestit: 2509
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#24 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 27.05.2014 23:10

Suomi vuonna 1968 ja Suomi vuonna 2014 - mikä on samaa ja mikä muuttunut? Mielenkiintoinen vertailu sinällään. Nopeasti ajateltuna ensimmäiseksi tulee mieleen, että mikään ei ole enää samanlaista.

Vuotta 1968 kutsutaan Euroopan hulluksi vuodeksi. Oli yliopistomellakoita pitkin eurooppaa, Tsekkoslovakian miehitys (Prahan kevät), olympialaiset - joitakin tapahtumia mainitakseni.

Vuodelle 2014 ei ole vielä annettu kutsumanimeä, mutta aika hullulta vuodelta tämäkin vaikuttaa. Ukrainan jako, EU:n ja euron ongelmat, olympialaiset, puheet uuden kylmän sodan alkamisesta.

Vaikka vuosi 1968 oli kylmän sodan aikaa ja suomettuminen kulta-aikaa, pidettiin vuotta 1968 kuitenkin uudenlaisena avautumisena demokratialle, josta osoituksena olivat yliopistomellakat. Suomessa Vanha vallattiin ja asiantuntijat ehdottivat englantia peruskoulun pakolliseksi vieraaksi kieleksi. Kuitenkin kylmää sotaa hyväkseen käyttäneet rkp:n politrukit onnistuivat ujuttamaan pakkoruotsin peruskouluun. Johtavilta poliitikoilta puuttui uskallusta katsoa avoimin silmin tulevaisuuteen. Johtavat poliitikot olivat pelkureita, heiltä puuttui rohkeutta antaa suomalaiselle yhteiskunnalle piristysruisku englannin kielen opettamisella.

Samaa rohkeuden puutetta on mielestäni näkyvissä vuoden 2014 poliitikoissakin. Vuonna 1968 oli vielä jonkin verran todellisia perusteita liputtaa pohjoismaisen yhteistyön puolesta, mutta tänä päivänä niin ei enää ole. EU:n myötä viimeistään Suomesta on tullut eurooppalaisen perheen jäsen. Pakkoruotsilta on pudonnut pohja kokonaan pois. Englannista on tullut Pohjoismaiden yhteinen "toinen kotimainen" kieli.

Ovatko johtavat poliitikot vieläkin yhtä lyhytnäköisiä kielipolitiikassa kuin mitä olivat vuonna 1968? Miten poliitikkoja voisi auttaa laajentamaan näkökulmaansa? Voiko heitä ylipäätänsä auttaa jotenkin?

NRR
Viestit: 9792
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#25 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.05.2014 01:07

Magma piirtää julkaisussaan kuvaa ruotsinopetuksen historiasta:

--- Attityderna i språkfrågan i Finland har sitt ursprung i 1800-talets nationalromantiska tänkande, som i Finland fick sitt främsta uttryck i J.V. Snellmans och det gammalfinska partiets program, dvs. i drömmen om en egen finsk nation på språklig grund --- Det berömda språkreskriptet av år 1863, det som Snellman fått äran av, var ett förfinskningsprogram som kunde förverkligas bara småningom ---

När elementarskolorna och gymnasierna efter tyskt mönster uppgick i de enhetliga, åtta- och nioåriga läroverken genom skolordningen 1872, delades lärdomsskolväsendet --- år 1871 upp på språklig grund, dvs. i skilda svenska och finska läroverk. Eftersom de finskspråkiga alumnerna då inte längre kunde lära sig svenska genom undervisningen, måste också svenskan göras till ett läroämne i de finska skolorna. --- Ända fram till sekelskiftet 1900 var ju svenskan det dominerande skol(bildnings)språke ---

Den språkpolitiskt avgörande händelsen var lantdagsreformen 1906. I och med ståndsrepresentationens utgång förlorade nämligen det svenska partiet (SFP:s föregångare) och andra svensksinnade definitivt sin ställning som ledande grupper i lantdagen. De svenska positionerna blev klart defensiva, såväl politiskt som ekonomiskt och kulturellt. --- det (gamla) svenska partiet hade dock i den första språkstriden i viss mån fläckat sin sköld, genom att blint kämpa för ”de svenska privilegierna” redan i ståndslantdagen samt genom att envist bita sig fast i överläget i undervisningen i läroverken, yrkesskolorna och universitetet.

--- den s.k. andra språkstriden på 1930-talet konkret kring detta: fennomanernas strävande efter en total förfinskning framför allt av Helsingfors universitet --- Under den s.k. andra språkstridens dagar på 1920- och 1930-talet gjordes det dock vissa framställningar i finska partiprogram och t.o.m. i riksdagen om att svenskan skulle utgå eller bli valfritt läroämne i de finska läroverken (men inte finskan i de svenska; den skulle snarast intensifieras) --- [det blev] heller ingenting av dessa första tankar på att göra svenskundervisningen i de finska lärdomsskolorna frivillig.


Oppikoulu tuli Suomeen vasta 1870-luvulla ja se jaettiin ruotsin- ja suomenkieliseen puoleen. Koska ruotsi oli pääasiallinen kieli koulutuksessa ja yhteiskunnassa, oli ruotsi otettava pakolliseksi oppiaineeksi suomenkielisiin kouluihin, koska muuten siellä opiskelevat eivät olisi tätä yhteiskunnassa tärkeää kieltä oppineet.

Asenteet kielikysymykseen ovat kuulemma saaneet alkunsa Snellmanin unelmoimasta suomenkielisestä valtiosta. Kuuluisa kielimanifesti 1863 oli suomalaistamisohjelma, joka saattoi edetä vain vähitellen. Sittemmin valtiopäiväuudistuksessa 1906 kuulemma vanha ruotsalainen puolue tahrasi kilpensä pitämällä sokeasti kiinni "ruotsinkielisten etuoikeuksista" ja puolustamalla itsepäisesti ruotsin valta-asemaa koulutuksessa.

1920- ja 1930-luvuilla fennomaanit yrittivät tehdä Helsingin yliopistosta suomenkielistä. Noihin aikoihin tehtiin esityksiä puolueohjelmissa ja jopa eduskunnassa ruotsin opetuksen poistamisesta tai sen tekemisestä vapaaehtoiseksi suomenkielisissä oppikouluissa (ruotsinkieliset vahvistivat suomenopiskelua), muttei näistä ensimmäisistä hankkeista tullut mitään.


Magman selvitys pakkoruotsin juurista vie viisikymmentäluvulle:

Redan skolprogramkommittén 1956–59 som leddes av grundskolans huvudarkitekt, skolstyrelsens generaldirektör R.H. Oittinen, diskuterade språkundervisningen ganska ingående. Språkkunskaper uppfattades nu (liksom vid reformen av lärdomsskolorna på 1840-talet) som en nyckel till en modernare allmänbildning för alla och alltså som en väg till större social jämlikhet. ---

Slutresultatet av skolprogramkommitténs arbete blev --- ett kompromissförslag: mellanskolorna, som senare omvandlades till grundskolornas högstadium, skulle ha bara ett obligatoriskt språk eller eventuellt inget språk alls på de mera praktiska linjerna, men på en språklinje skulle fyra olika alternativ med två obligatoriska språk utprövas. --- Den finska läroverksavdelningens direktör Niilo Kallio fogade till betänkandet en reservation i vilket han framhöll att betydelsen av kunskaperna i svenska hade minskat i jämförelse inte bara på grund av de stora världsspråkens (läs: engelskans) växande roll, utan också på grund av finlandssvenskarnas ökande praktiska kunskaper i finska. Det var enligt honom därför befängt att kräva att svenska (längre) skulle förekomma som läroämne i landets alla finska mellanskolor.

Den svenska avdelningens direktör Gösta Cavonius insåg genast att linjeindelningsförslaget och möjligheten för en (stor) del av eleverna att välja bara engelska som långt språk (eller inget språk alls) på sikt skulle innebära att svenskan i Finland försvagades. Han hävdade därför i sin reservation (1959) bestämt, att det andra inhemska språket (fortfarande) var det som man borde börja med och att detta språk skulle läsas även på den praktiska linjen i mellanskolan. Med hänvisning (a) till regeringsformens bestämmelse om svenskan som landets andra nationalspråk ansåg han att ”detta språk även i de finska skolorna bör få inta första plats efter modersmålet”, dels på grund av dess praktiska betydelse (i hemlandet) och särskilt på grund av (b) det allt livligare nordiska samarbetet. Dessa argument skulle sedan komma att upprepas otaliga gånger, både från svenskt och finskt håll, i den avgörande politiska debatten om grundskolans språkprogram i riksdagen våren 1968 och senare i debatten om den s.k. ”tvångssvenskan” 1990.


http://www.magma.fi/images/stories/repo ... enskan.pdf
s. 15-17

Siis Oittisen komiteassa 1956-1959 pohdittiin erilaisia kielivaihtoehtoja keskikoulua ajatellen (luokat 5.-9. nykyperuskoulussa). Tuloksena oli kompromissi, jossa kielilinjalla oli kaksi vierasta kieltä ja muuten joko yksi tai ei yhtään (ilmeisesti tässä tarkoitettiin ns. kansalaiskoulua). Jo silloisen kouluhallituksen suomenkielisen oppikouluosaston päällikkö Niilo Kallio (alkujaan matematiikan opettaja) esitti varauksessaan, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, sillä sen merkitys oli vähentynyt maailmankieliin verrattuna ja ruotsinkieliset osasivat varsin hyvin suomea. Samaan aikaan ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti oman varauksensa (1959), missä hän katsoo, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Perusteena on ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä.


Pakkoruotsin juuret ovat siis ainakin 55 vuoden takana, mutta taustalla on vielä paljon pitkäaikaisempi ristiriita suomen ja ruotsin kielten välillä.

Jo 55 vuotta sitten (ja aiemminkin) ne, jotka pitivät silmänsä auki, näkivät, ettei pakkoruotsille ollut tarvetta.

Kyse on hirvittävän pitkästä prosessista, jossa 1968 tapahtui käänne kielivapauden kehittymisen tappioksi.

(PS. Olisi vertailun vuoksi mukava lukea samoista asiosta suomenkielisten laatima esitys suomeksi - löytyykö?)
Viimeksi muokannut NRR, 28.05.2014 07:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

NRR
Viestit: 9792
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#26 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 28.05.2014 07:06

Yliopistojen (1978?) ja korkeakoulujen (1987?) pakkovirkaruotsin taustaa en saa kaivettua esiin. Tässä jotain:

Vuosisadan alusta periytyneillä pro exercitio -kokeilla ja -kursseilla oli vielä 1960-luvulla vankka asema. Kaikkien yliopiston opiskelijoiden oli suoritettava yksi tai kaksi pro-koetta [humanisteilla oli jopa latina], joskin jotkut tiedekunnat pyrkivät lipsumaan vaatimuksesta [esim. luonnontieteelliset]. --- kuohuvalla 60-luvulla alettiin yhä äänekkäämmin arvostella pro exercitio-koetta ja kysellä sen tarkoituksenmukaisuutta. Arvosteluun vaikutti ennen muuta se, että kokeen ja sitä edeltävän kurssin ei katsottu kehittävän kielitaitoa riittävästi eikä oikeaan suuntaan; kerrottiin myös surullisia tarinoita eri alojen opiskelijoista, joiden loppututkinto oli jäänyt suorittamatta pelkästään pro-kokeen vuoksi.

Pro exercitio -lautakunnan kunniaksi on sanottava, että se teki itse aloitteen järjestelmän uudistamiseksi Helsingin yliopistossa. Professori Veikko Väänäsen johdolla työskennellyt toimikunta laati 1960-luvun lopulla niissä oloissa varsin uudenaikaisen esityksen yleisen kielenopetuksen ja pro exercitio -järjestelmän uudistamiseksi yliopistossamme.

http://www.helsinki.fi/kksc/juhlakirja/book.pdf
s. 14-15



--- 1969 --- [Åbo Akademin] professori Nils Erik Enkvist sai opetusministeriöitä tehtäväkseen selvittää korkeakouluissa muille kuin kieltenopiskelijoille annettavan kielitaidon opetuksen tavoitteet ja organisoinnin. Mietinnön mukaan ko. opetuksen organisoimiseksi oli kuhunkin korkeakouluun perustettava erityinen kielipalveluopetuskeskus, lyhennettynä kielikeskus.

Enkvistin työtä jatkoi 1970-luvun alussa professori Kari Sajavaaran johdolla työskennellyt asiantuntijatyöryhmä, joka piti valtakunnallisen kieliopetuspalvelun suunnittelua raportissaan kiireellisenä ja esitti, että muiltakin kuin vieraiden kielten opiskelijoilta tuli edellyttää opiskelun vaatima kielitaito vähintään yhdessä vieraassa kielessä sekä tämän lisäksi virkojen ja toimien edellyttämät äidinkielisen kirjallisen ja suullisen viestinnän taidot.[mitä ihmettä tarkoittaa?]

http://www.acatiimi.fi/2002/10_02/t10_02e.htm



Muutoksen merkit olivat muutenkin ilmassa. Opetusministeriö oli ottanut tavoitteekseen korkeakoulututkintojen perinpohjaisen uudistamisen ja kiinnitti huomiota myös muille kuin kieltenopiskelijoille annettavaan kielitaidon opetukseen, joka ristittiin aluksi kielipalveluopetukseksi. ---

Tutkinnonuudistuksen suunnittelu ja toteutus 1970-luvulla eteni yliopistoissa nitisten ja natisten; etenkin Helsingin yliopisto laahasi kokonsa johdosta muiden jäljessä. Uudistus oli monelta osin vain vanhojen käsitteiden varustamista uusilla uljailla nimikkeillä ja entisen akateemisen valinnanvapauden byrokraattista kaventamista. --- kielenopetuksen kohdalla oli kysymys todellisesta uudistuksesta, joka edellytti täysin uutta asennoitumista opiskelijoiden kielitaidon kohentamiseen, uudenlaista organisaatiota sekä suuren määrän lisäresursseja. --- On myös syytä korostaa, että yliopiston rehtoreiden Ernst Palménin, Nils Oker-Blomin ja Olli Lehdon sekä keskushallinnon johtavien virkamiesten asenne kielikeskukseen oli koko ajan erittäin myönteinen. ---

Vuosi 1976 kului hiljaiselon merkeissä. Öljykriisi ravisteli Suomea ja
suurten resurssien sijoittaminen kielenopetukseen tuntui utopistiselta ajatukselta. ---

http://www.helsinki.fi/kksc/juhlakirja/book.pdf
s. 14-15

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#27 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 28.05.2014 09:53

Hienoja löytöjä, NRR. Kiitos.

Vanha tuttu "ruotsin asema ei saa heikentyä" sieltä putkahti esiin.

Tuo päähänpinttymä aiheuttaa ruotsin kielen syöksykierteen, joka vain vahvistaa itseään!

Kun ruotsin kielen de facto asema on koko Suomen itsenäisyyden historian ajan heikentynyt,
ruotsin de jure asemaa on samaan aikaan vain vahvistettu.
1968 saa selityksen juuri tämän kautta!

Normaalissa yhteiskunnassa de facto ja de jure ovat suurin piirtein tasapainossa.

Ruotsin asema ei saa heikentyä -ajattelun takia kuilu de juren ja de facton välillä kasvaa,
mikä aiheuttaa oikeutettua protestimielialaa.

Se taas heikentää ruotsin de facto-asemaa: Sen vastineeksi de jure -asemaa parannetaan.

Ruotsi aletaan oikeutetusti nähdä yhä enemmän rasitteena, ei rikkautena.

Kyseessä on siis suomenruotsalaisten itse itselleen aiheuttama ongelma,
jonka he sitten sälyttävät enemmistön niskaan kiristyvällä kielilainsäädännöllä.

Kuinka kauan vaakakuppien epätasapaino voi vielä vääristyä, ennen kuin vaaka kaatuu ?

Ruotsin kielen aseman tulee saada heikentyä, monet muutkin asiat heikentyvät tai vahvistuvat-
kirkon asema nyt ensimmäisenä tulee mieleen..

Miksi ruotsin aseman pitäisi olla poikkeus ? Mitä sillä on annettavaa meille, enemmistölle ?

Minä en näe mitään syytä tukea ruotsin kielen aseman muuttumattomuutta-
tuosta tavoitteesta on tullut Suomelle yksiselitteinen rasite.

Minun arvostuksessani ruotsin asema on romahtanut 30 vuodessa totaalisesti.
Uskoisin kaltaisiani olevan Suomessa muutama miljoona..

Me miljoonat ratkaisemme ruotsin kielen de facto aseman, omalla suhtautumisella -
olipa lainsäädäntö mikä tahansa. Onko valtiovallan vastaus: kiristämme kielilakeja!

Noidankehä

Ruotsin kielen aseman heikkenemisen pysäyttää
vain positiivinen suhtautuminen ruotsiin!
Sitä ei nykypolitiikalla saavuteta.

Jan-Erik Andelin
Viestit: 1150
Liittynyt: 30.01.2013 21:45

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#28 Lukematon viesti Kirjoittaja Jan-Erik Andelin » 28.05.2014 13:01

Kyllä sinä, NRR, alat olla aikamoinen koaktosvekologi (lat. coactus, pakko; Suecia, Ruotsi).

Eli pakkoruotsin mekanismien ja luonteen asiantuntija. Kremlologien ja vatikanistojen pitkässä asiantuntijarivissä.

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#29 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 28.05.2014 13:36

Jan-Erik Andelin kirjoitti:Kyllä sinä, NRR, alat olla aikamoinen koaktosvekologi (lat. coactus, pakko; Suecia, Ruotsi).

Eli pakkoruotsin mekanismien ja luonteen asiantuntija. Kremlologien ja vatikanistojen pitkässä asiantuntijarivissä.
Kyllä.

Toivottavasti NRR tulee "julkisuuteen"- pois naamion takaa.

Tai voihan sitä puhua vaikka naamion takaa ja kertoa, ettei uskalla paljastaa Suomen eliitin
ahdistavassa koaktosvekomaaninessa ilmapiirissä henkilöllisyyttään..

Naamiolla tai ilman:

Hyötyruotsi vai pakkoruotsi? – keskustelua kielipolitiikasta

Paikka: Kauppakeskus Bepop, Pori

Aika 15.7.2014 klo 12.15-13.30

Suomen Perusta -ajatuspaja järjestää heinäkuussa Porin Suomi Areenalla kielipolitiikkaa käsittelevän paneelikeskustelun. Mukana aiheesta keskustelemassa ovat Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila, kansanedustaja (PS) ja Suomen Sisun puheenjohtaja Olli Immonen, kansanedustaja (KOK) ja Folktingetin toinen varapuheenjohtaja Kimmo Sasi sekä Helsingin yliopiston dosentti Pasi Saukkonen.

masa
Viestit: 205
Liittynyt: 05.04.2013 18:58

Re: Mitä pakkoruotsi saanut aikaan, muuta kuin vahinkoa ?

#30 Lukematon viesti Kirjoittaja masa » 28.05.2014 19:25

Paasikivi katsoi, että Suomen suomenkielisen väestön edustajien on kyettävä pitämään yhteyttä Pohjoismaihin ruotsin kielellä ilman tulkkia.
Paasikivi toimi Suomen suurlähettiläänä Tukholmassa. Hän esitti siirtokarjalaista, että heitä ei tule sijoittaa ruotsinkielisiin kuntiin, jotta kielisuhteet eivät muuttuisi.

Näillä keskusteluilla on tapana muuttua kovin polveileviksi ja komplisoiduiksi. Mielestäni kyse on ainoastaan suomalaisten tulevaisuuden kielitaitotarpeista ja näiden tarpeiden kattamisesta. Taittaessamme peistä kielivalinnoista keskustelemme tämän päivän 8-13 vuotiaiden kielivalinnoista.

Nykypäivän 8-13 vuotiaat ovat aktiivisessa työelämässä seuraavien 13-60 vuoden aikana. Muutaman kymmenen vuoden päästä he ovat ikäluokka, joka vastaa tämän isänmaamme menestymisestä - ja maksavat ainakin nuorempien keskustelijoiden eläkkeet. Kyse ei siis ole mistään vähäisestä asiasta. Suomessa kun ei ole oikein muuta luonnonvaraa kuin hyvin koulutettu kansa.

Maailman kansainvälistyessä, ollakseen hyvin koulutettu ja menestyvä, kansakunnan täytyy osata entinsä useampia kieliä entistä paremmin. Mutta mitä tehdään Suomen eduskunnassa: keskustellaan milloin jokaisen koululaisen tulee viimeistään aloittaa ruotsin opinnot -ei siis kieliopinnot . Asiaa perustellaan sillä, että on joku styylannyt ruotsinkielisen kanssa ja joillain Suomen historian tulkinnoilla. Ajatuksia vapaasta kielivalinnasta ei kuunnella. (Jotkut yksittäiset kansanedustajat toki yrittivät esittää: haloo, maailma on muuttunut, mutta eihän heitä ei kuunneltu. Maailman muuttumisen hyväksyntä kun ei ole nykyisen hallitusohjelman mukaista.)

Tilanne on niin absurdi, että kyse ei voi olla kuin politiikasta, vieläpä puoluepolitiikasta.

Kansakunta elää poliittisin päätöksin selkeästi ylivarojensa seuraavan sukupolven piikkiin, annettaisiin seuraavan sukupolven nyt edes säätää omasta elämästään ilman täysin turhia rajoitteita - ainakaan kielivalintojen osalta.

Vastaa Viestiin