Eurovaalien vaikutus pakkoruotsin kannattajien määrään

[jänkäkoira]

Eli nyt kun viisi kansanedustajaa muuttaa Brysseliin, niin tilalle tulee varamiehet/naiset: http://yle.fi/uutiset/uusien_europarlam ... aa/7261887
Ja kansalaisaloitteesta ei varmaan ennen meppien Brysseliin lähtöä ehditä äänestää, joten varamiesten pakkoruotsikanta ratkaisee?

Niin vähän näyttää siltä, että menetämme Halla-ahon myötä ainakin yhden äänen, sillä hänen varamiehensä toteaa:
http://yle.fi/uutiset/halla-ahon_varami ... ja/7261743

"Myös ruotsin kielen asemaan Suomessa Raatikainen suhtautuu positiivisemmin kuin Halla-aho.
– Kaikki mikä perustuu vapaaehtoisuuteen, on aina parempi. Mutta en minä ole liittynyt pakkoruotsin vastustajiin. Ruotsin kielen asema on vähän kaksipiippuinen juttu, Raatikainen sanoo.
– Ymmärrän, ettei Itä-Suomessa sitä oikein tarvita, mutta siinäkin on sitten omia ongelmia, kun ihmiset muuttavat Suomen sisällä."

En tiedä sitten noista muista neljästä, mikä lie heidän kantansa?

EDIT: Haa! Jos tuo Stubb nyt oikeasti lähtisi Brysseliin, niin tilalle tuleva Elina Lepomäki olisi tätä mieltä pakkoruotsista: http://elinalepomaki.fi/kysymykset#pakkoruotsi
"Pakkoruotsista tulee luopua."

[NRR]

Lepomäki on tervetullutta uutta henkeä Kokoomukseen.

Raatikainen taas on suomenruotsalaisen äidin poika, jonka lapset ovat käyneet ruotsalaista koulua. Hän voisi asiaan perehtyessään sanoittaa kielivapautta myös ruotsinkielisiin pain. Hauskaa, että hänen nykyinen vaimonsa on Libanonista. Tuo uutta henkeä perussuomalaisuuteenkin.

Tutustuttuani paremmin tuohon eduskuntakeskusteluun näin, että lähinnä ruotsinkieliset ja heidin sidoksissa olevat puolustivat pakkoa muiden lapsille. Ei tuo joukko ole sittenkään kovin laaja eikä millään tavoin vahvoilla. Moni miettii nyt uudelleen.

[JV Lehtonen]

[quote]Tutustuttuani paremmin tuohon eduskuntakeskusteluun näin, että lähinnä ruotsinkieliset ja heidin sidoksissa olevat puolustivat pakkoa muiden lapsille. Ei tuo joukko ole sittenkään kovin laaja eikä millään tavoin vahvoilla. Moni miettii nyt uudelleen.[/quote

Niin, jotenkin kylmää ajatus, että pakkoruotsin taustalla ei taida sittenkään olla mitään sen kummoisempaa ideologiaa kuin ruotsinkielisten äänten kalastelu. RKP:n kannattajat eivät kuitenkaan hairahdu sdp:n tai kokoomuksen seireenilauluun, vaan äänestävät aina omaa puoluetta.
Milloinkahan sdp ja kokoomus oppivat sen ? Keskusta alkaa olla jo perillä asiasta, toisin kuin 45 vuotta sitten...

Olen iloinen lipposkratian haaksirikosta!
RKP ansaitsi paikkansa onnistumalla mobilisoimaan joukkonsa, tunnustus siitä!
http://yle.fi/uutiset/talta_nayttaa_mep ... sa/7262109


Suomenkielisten äänestysaktiivisuus on masentavaa katsottavaa..

Kyllähän kansan pitäisi yleisemminkin itse auttaa itseään eikä odottaa, että "joku hoitaa homman pois alta"!

Huomasin viime kesänä ilmiön henkilökohtaisesti: "Pakkoruotsi pitää saada pois, hoitakaa se pois"
Moni ei kuitenkaan viitsi laittaa tikkua ristiin asian hyväksi...

Toisaalta passiivisuus toimii myös pakkoruotsin laimentajana:

"Passiivinen (vastarinta) taitaa olla geneettinen suomalainen perusominaisuus"

[jlo]

Pakkoruotsin poistamista kannattava RKP:n Nils Torvalds sai äänivyöryn:

http://yle.fi/uutiset/pakkoruotsi_repii ... in/5691436

[JV Lehtonen]

Pakkoruotsin poistamista kannattava RKP:n Nils Torvalds sai äänivyöryn:

http://yle.fi/uutiset/pakkoruotsi_repii ... in/5691436

Sampo ja Jussi voisivat ottaa "Nissen" kanssa palaverin jossakin kapakassa Brysselissä,
ratkaista tämän ikuisuuskysymyksen tuopin ääressä!

RKP sai 116000 ääntä, Sampo ja Jussi kaksistaan 114 000 ääntä!

[Hansa]

Hieno juttu, että Terho ja Halla-aho voivat nyt yhdessä ottaa selvää, miten muut EU-maat suhtautuisivat siihen että niissä pienten vähemmistökielten opiskelu määrättäisiin koko väestölle pakolliseksi. Toivottavasti informoivat asiasta Suomen päättäjiä ja viranomaisia.

[Tapsa]

Suomenkielinen ihminen kokee itse tykönänsä, että hänellä on tämä äidinkieli, kun taas ruotsi niin kuin muutkin kielet ovat hänelle toisia, vieraita, joskus tarpeellisia ja kiinnostavia, joskus epäolennaisia ja turhia.

Mutta yhteisönä suomenkieliset ovat vailla itsenäisyyttä. Suomen valtiossa toimivat laitokset ja niitten johtokerrokset olettavat, että ruotsin kieli, sellaisena kuin se on ja vaikuttaa Suomessa, on tämän maan ensimmäinen kieli. Silloin tuo suomalaisten äidinkieli on eräänlainen työkieli, joka toimii kyllä, mutta ei ansaitse mitään kielipoliittista statusta.

Koska väestö on suomenkielinen, niin täytyy hyväksyä suomenkielisyys. Tämä on ikäänkuin valitettava tosiasia, ja siitä halutaan päästä milloin "kaksikielisyyteen", milloin "monikulttuurisuuteen", milloin "kansainvälisyyteen", jotka kaikki ovat lyömäaseita vailla todellista eriteltyä sisältöä.

Politiikan, kulttuurin, hallinnon piirissä ei voi noista aioista keskustella siten, että se johtaisi mihinkään. Vasta sitten, kun ilmenee sosiaalista ja fyysisesti näkyvää yhdessä toimivien suomenkielisyyttä puolustavien vapautustoimintaa, konfliktin uhkaa, tai konfliktia, epäjärjestystä, suuria ongelmia, kadun ja torin maisemassa, työpaikkojen ja yhdistysten piirissä, silloin alkaa liikahtaminen ja uuden politiikan esiintulo.

Vuoden 1918 aikana suomenkielinen yhteisömodostus oli pommitettu hajalle, ja siitä seurasi pitkä ja syvä vihanpito, kun taas svekomania paalutti valtakuntansa ja nousi korkeimmalle pallille valvomaan kielipolitiikkaa. Suomenkielisyys saa luvan olla, mutta se ei saa määrätä. Ristiriita julkisen kielipolitiikan ja kansan kokemuksen välillä kehittyy hitaasti, koska ei ole ensisijaisesti suomenkielisyyden lähtökohdista toimivia yhteisörakenteita. Yhteiskunnan ja historian tutkimuksessa sekä kouluopetuksessa tätä asiaa ei ole nimetty. "Kielitaistelun" kerrotaan loppuneen 1930-luvulla, ja sitä luonnehditaan oman aikaansa kuuluneeksi urheilulajiksi, jota tuskin enää paljon harrastetaan.

[Lalli]

Nähtäväksi jää, mitä mieltä Mika Raatikainen pakkoruotsista lopulta on. Vaalikoneessa 2011:

"Kysymys: Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?

Raatikainen: Kyllä.
Lapseni on ruotsinkielisessä koulussa ja viihtyy hyvin ilman pakkoakin. Jokainen valitkoot kieliopintonsa tarpeidensa ja halujensa mukaisesti. Ruotsinkielen opiskelun mahdollisuus kouluissa tulee säilyttää, mutta siihen ei tarvitse pakottaa."

http://www4.vaalikone.fi/eduskuntavaali ... inen_mika/

[jänkäkoira]

No kappas, ei tuo sitten niin pahalta näytäkkään. Tietysti hieman ristiriitaisia kommentteja nuo silti ovat.

[JV Lehtonen]

"Kielitaistelun" kerrotaan loppuneen 1930-luvulla,

Aivan kaikki eivät sentään jaa tätä näkemystä.

Esim. tutkija Saukkonen toteaa kirjassaan, että
Suomessa on perustavaa laatua oleva kysymys jäänyt käsittelemättä.
Siksi se pyrkii nousemaan pintaan - valtiovallan ja eliitin estämispyrkimyksistä huolimatta.

150 vuotta sitten meidän piti ottaa vauhtia Venäjän imperiumista saadaksemme oikeuksia,
nyt vauhtia on otettava Euroopan unionista.

Suomen sisällä tätä kysymystä ei pystytä ratkaisemaan niin kauan kuin meillä on
SDP:n Tytti Tuppuraisen kaltaisia poliitikkoja, jotka kokevat meidän olevan velkaa..

ytti Tuppurainen / sd, saksan kielen maisteri Oulusta:

Puhui pääosin ruotsiksi --- arvosteli viime vuosien debattia, väitti että kyse on kaksikielisyyden vastustamisesta, muistutti Suomen historiasta, tilitti tuntemastaan kiitollisuudesta länsimaisuuttamme kohtaan,

Mutta kenelle tätä "velkaa" maksetaan ? Mehän olemme länsimaa Euroopan uninonin kautta ?
Eikö "velkaa" voisi maksaa eurooppalaisilla kielillä ?

Joka tapauksessa vastaus on Euroopassa!

Suomeen pitää saada eurooppalainen kielipolitiikka
afrikkalaisen kielipolitiikan tilalle!

[JV Lehtonen]

Halla-ahon kielipolitiikka on eurooppalaista kielipolitiikkaa.
(Ahvenanmaan osuus pelkistettynä)

http://www.halla-aho.com/scripta/kielip ... uksia.html

"Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, poislukien viranomaiset, joiden työtehtävät erityisesti edellyttävät tällaista kielitaitoa. Tämän myötä ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaa välittömästi. Suomenkieliset oppilaitokset voivat jatkossakin tarjota ruotsin opetusta resurssiensa ja kysynnän mukaan ja samoin ehdoin kuin muitakin vieraita kieliä.

Perustuslakia tulee muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena, tasavertaisena kansalliskielenä lakkautetaan. Suomen valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi jää suomen kieli. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli on suomi.

Kunnallistasolla ruotsi voi säilyä virallisena kielenä pääsääntöisesti nykykäytännön mukaisesti mutta kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia.

2) Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua. Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa, kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja.

Yleisradion ruotsinkielisen toiminnan osuus Ylen kokonaisbudjetista saatetaan vastaamaan ruotsinkielisten osuutta väestöstä.

Saamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.

Ruotsinkielinen kouluverkosto voi toistaiseksi jatkaa toimintaansa nykyisin ehdoin. Ruotsinkielisten koulujen oppilaskohtainen rahoitusosuus ei kuitenkaan saa ylittää (eikä alittaa) suomenkielisten koulujen vastaavaa. Helsingin yliopistosta tulee yksikielinen, ja ruotsinkielisten erillinen sisäänotto lopetetaan.

Suomi kunnioittaa Ahvenanmaan itsehallintoa.

Pitkän tähtäyksen tavoitteena on neuvotella Ruotsin kanssa sopimus kielivähemmistöjen aseman symmetrisestä järjestämisestä.
Vastavuoroisuuden periaate kannustaa kumpaakin maata kohtelemaan suurinta kielivähemmistöään mallikkaalla tavalla."

Eurooppalainen Suomi!

[jänkäkoira]

Katselinpa huvikseni tuolta Lallin linkittämästä hesarin vaalikoneesta läpi noiden muidenkin varaedustajien vastaukset pakkoruotsiin:

http://www4.vaalikone.fi/eduskuntavaali ... nen_katja/
Kyllä.
"Kyllä ruotsinkielen opiskelu voisi olla vapaaehtoista."

http://www4.vaalikone.fi/eduskuntavaali ... lin_harry/
Kyllä.

http://www4.vaalikone.fi/eduskuntavaali ... aki_elina/
Kyllä.
"Niin-kutsutusta pakkoruotsista on luovuttava"

http://www4.vaalikone.fi/eduskuntavaali ... la_mikael/
Mikael Palola ei ollut tehnyt kyselyä.

Kun lasketaan mukaan jo aikaisemmin mainittu Raatikainen, niin neljä viidestä siis kannatti vapaaehtoista ruotsia ja yksi ei ollut vastannut.
Eli ainakin eduskuntavaaleissa oltiin vielä kovasti vapaahtoisuuden puolella.