Tehdä tilaa ja poistaa tulppa

[Jan-Erik Andelin]

Sinulle oli jo aiemmin moneen kertaan kerrottu, mitkä olivat vuoden 2005 perusteet pakon poistolle: kielipainotuksen keventäminen, reppujen vähentäminen, suoritusaikojen lyhentäminen, matemaattisten aineiden kirjoittamisen vahvistaminen ja ammattikouluväylää etenevien tilanteen turvaaminen
Ja tätä kerrattiin nytkin moneen otteeseen

Hämmästelen vähän miten tätä argumentointia käytetään. Vuonna 2005 ei siis ilmeisesti varsinaisesti harrastettu vapaata kielivalintaa, kun ruotsi poistettiin, vaan silloin oltiin vähentämässä kieliä kouluista. Oliko mielestäsi hyvä, että näin myös kävi? Onko vuoden 2014 vapaa kielivalinta-hanke kansalaisaloitteineen jotenkin jatkumoa vuoden 2005 aikaansaannoksiin, onko sen tavoitteena korjata niitä?

En oikein ymmärrä tätä, että pidetään hyvänä argumenttina että ruotsin kieli on tulppa muiden kielten opiskelulle, pakkoruotsin poisto antaa tilaa jne. jne. mutta sitten kun osoittautuu että tämä argumentti ei päde, niin sanotaan, ettei sen pitänytkään päteä. Samalla joku tekniikan tohtori Vapaan Kielivalinnan johdossa tekee ulostulon ja toivoo, matemaattisten aineiden painon jo lisäännyttyä lukiossa, ohjelmointia sinne vaihtoehtona ruotsille. Jolloin kyse ei ole enää maailmankielien osaamisen lisäämisestä Suomessa, vaan nyt jostain muusta koulutuspoliittisesta perusideasta. Yhä sekavammaksi menee.

[NRR]

Sinulle oli jo aiemmin moneen kertaan kerrottu, mitkä olivat vuoden 2005 perusteet pakon poistolle: kielipainotuksen keventäminen, reppujen vähentäminen, suoritusaikojen lyhentäminen, matemaattisten aineiden kirjoittamisen vahvistaminen ja ammattikouluväylää etenevien tilanteen turvaaminen
Ja tätä kerrattiin nytkin moneen otteeseen

Hämmästelen vähän miten tätä argumentointia käytetään. Vuonna 2005 ei siis ilmeisesti varsinaisesti harrastettu vapaata kielivalintaa, kun ruotsi poistettiin, vaan silloin oltiin vähentämässä kieliä kouluista. Oliko mielestäsi hyvä, että näin myös kävi? Onko vuoden 2014 vapaa kielivalinta-hanke kansalaisaloitteineen jotenkin jatkumoa vuoden 2005 aikaansaannoksiin, onko sen tavoitteena korjata niitä?

En oikein ymmärrä tätä, että pidetään hyvänä argumenttina että ruotsin kieli on tulppa muiden kielten opiskelulle, pakkoruotsin poisto antaa tilaa jne. jne. mutta sitten kun osoittautuu että tämä argumentti ei päde, niin sanotaan, ettei sen pitänytkään päteä. Samalla joku tekniikan tohtori Vapaan Kielivalinnan johdossa tekee ulostulon ja toivoo, matemaattisten aineiden painon jo lisäännyttyä lukiossa, ohjelmointia sinne vaihtoehtona ruotsille. Jolloin kyse ei ole enää maailmankielien osaamisen lisäämisestä Suomessa, vaan nyt jostain muusta koulutuspoliittisesta perusideasta. Yhä sekavammaksi menee.

Tämä pakon puoltajien usein toistama peruste kielivapauden eväämiseksi on virheellinen: "vapaaehtoisuuden toivottiin lisäävän muiden kielten opiskelua, näin ei käynyt". No ei tietenkään käynyt, koska ruotsin kurssit jäivät kaikille pakollisiksi ja ainereaali vaatii entistä enemmän syventäviä opintoja! Tilaa muille kielille ei tehty. Ylipäätään muutoksen ei ollut tarkoitus lisätä muitten kielten opiskelua vaan päinvastoin. Koko rakennemuutos yo-kokeissa tehtiin
- kielipainotuksen keventämiseksi yo-kirjoituksissa,
- opiskeluaikojen lyhentämiseksi,
- reppujen vähentämiseksi,
- vaativien matemaattis-luonnontieteellisten aineiden kirjoittamisen vahvistamiseksi ja
- jotta mahdollistettaisiin ammattikouluväylää yo-kokeisiin tulevien pärjääminen.
Pakon puoltajien slogan on siis silkkaa vääristelyä - mutta sitä toistetaan ja toistetaan.

Vuonna 2004 RKP yritti estää ruotsin yo-kokeen vapaaehtoisuuden mallilla, jossa jokaisella kirjoittajalla olisi ollut myös kolmas pakollinen kielikoe [tämä on myös Ahtisaaripaperissa ja itse asiassa ainoa sen kohdista, joka ei ole vielä toteutunut osana hallitusohjelmaa]. Tätä RKP:n esitystä kommentoi silloinen opetusministeri Haatainen näin:

"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia --- [nykylukiossakin] reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. --- [hallituksen] tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. --- Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan. Ruotsinkielisten lukioiden rehtoreista 84 prosenttia vastusti sitä, ja asiantuntijatahot toivat esille nämä samat perustelut ja kriteerit, joita tässä esitin."

lähde eduskunnan arkisto
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... _p_2.shtml

Mikä kohta tässä on sellainen, ettei sitä ymmärrä?

Osmo Soininvaara on sanonut "Olisi --- muka yhtä helppoa opiskella ruotsia ja venäjää tai pelkkää venäjää. Väite on kertakaikkisesti väärä. Jos se olisi totta, meidän kannattaisi varmaankin tehdä kaikista maailman kielistä pakollisia, koska yhden kielen lisääminen kielivalikoimaan on aina ilmaista."
http://www.soininvaara.fi/2010/09/03/pi ... ta-lisata/

Mikä tässä on vaikeasti ymmärrettävää?

[JV Lehtonen]

Onko vuoden 2014 vapaa kielivalinta-hanke kansalaisaloitteineen jotenkin jatkumoa vuoden 2005 aikaansaannoksiin

Mitään suunniteltua jatkumoa ei tietenkään ole, koska yo-uudistus oli "ylhäältä-alas", mutta VKV on "alhaalta ylös"-prosessi.

Mutta kieltenopiskelussa jatkumo nimenomaan on ydinkysymys:

Kun ruotsia pitää lukea kaikilla asteilla, se muodostaa tulpan jo ala-asteella.
Ruotsi on ainoa kieli, jota on pakko lukea kaikilla asteilla.

Ruotsi on ainoa kieli, jolla on lakisääteinen jatkumo!

Ideaali minun näkökulmastani olisi kahden vapaasti valittavan kielen jatkumo ala-asteelta yliopistoon asti (ei virkakieli!)
Näin saataisiin jotain syvempääkin osaamista.

Kyllähän ruotsista tehtiin nyt entistä isompi tulppa tällä RKP:n masinoimalla aikaistamisella.

Edes jatkumon alkua ei synny muille kielille, kun alku katkaistaan tulpalla jo ala-asteella.

[Jan-Erik Andelin]

Ymmärrän. Noh, toisaalta eräs pohjoismaiden kielien proffa suomenkieleltä yliopistolta kertoi hiljattain vuoden 2005 muutoksen johtaneen siihen, että lukiossa tänään opitaan huomattavasti kommunikatiivisempaa ruotsia, kun kaikki eivät jänskää niitä kirjoituksia, joita varten enimmäkseen päntätään rakenteita ja kielioppia. Joten tämä myytti, että mikään ei koskaan parane ruotsinopetuksessa on ehkä tältä osin purettu.

Kuitenkin tuntuu vähän edelleen vähän ontolta markkinoida vapaata kielivalintaa, ja vapautunutta uutta kieltenopiskelua kun yhdistyksen johdolla onkin koulutuspoliittiset preferenssit jossain ihan muualla kuin kielissä niin kuin Heikki Orsilalla.

[NRR]

Ideaali minun näkökulmastani olisi kahden vapaasti valittavan kielen jatkumo ala-asteelta yliopistoon asti (ei virkakieli!)

Korkeakouluihin ja yliopistoihin ei tule enää pakollisia kieliopintoja. Kieliopinnot on saatava valita oman alan puitteissa, mikäli niitä tarvitaan. Äärimmäisen turhaa oli ainakin itselleni ällät kolmesta vieraasta kielestä kirjoittaneena istua yliopiston pakollisilla kielikursseilla. Kyse on pakosta pakon vuoksi. - Ja ne, joille kielet ovat vaikeita, istuivat siellä sitten päästäkseen nippanappa läpi ja kärsiäkseen uudelleen niitä samoja tuskia, joita kärsittiin jo lukiossa.

Nuoret tuttavani Sveitsissä eivät opiskele ensinkään pakollisia kieliä yliopistolla. Sen sijaan kieliä on mahdollisuus lukea paljon omasta halusta ja omaan erityisalaan liittyen tai ennen siirtymistä opintoihin tietyssä kohdemaassa. Yksi aloitti espanjan, koska totesi haluavansa osana erikoistumisopintojaan Etelä-Amerikkaan - näitä ei voi ennakoida, suuri osa kielitaidosta hankitaan jatkossa aikuisena.

[NRR]

Ymmärrän. Noh, toisaalta eräs pohjoismaiden kielien proffa suomenkieleltä yliopistolta kertoi hiljattain, että vuoden 2005 muutos on johtanut siihen, että lukiossa tänään opitaan huomattavasti kommunikatiivisempaa ruotsia, kun kaikki eivät jänskää niitä kirjoituksia, joita varten enimmäkseen päntätään rakenteita ja kielioppia.

Osalle lukioruotsi on edelleen ylivoimaista. Hienoja nuoria, joiden opintoja ei pitäisi haitata näin. Yliopistoihin ja korkeakouluihin näiden nuorten rinnalle tulee nuoria ammattikouluväylää pitkin ja jopa vuosien työelämänvaiheen jälkeen - ilman ruotsintaitoa. Ei ihme, että pakkovirkaruotsi koetaan järjettömäksi ja vaikeaksi ja se aiheuttaa ongelmia monelle.

Kuitenkin tuntuu vähän edelleen vähän ontolta markkinoida vapaata kielivalintaa, ja vapautunutta uutta kieltenopiskelua kun yhdistyksen johdolla onkin koulutuspoliittiset preferenssit jossain ihan muualla kuin kielissä niin kuin Heikki Orsilalla.

Täh?

"Uusi kieltenopiskelu" tarkoittaa sitä, että kieliopinnot voidaan valita oppilaan tarpeiden ja kykyjen mukaan. Itse kullakin SAA OLLA eri preferenssit.

Pidän näitä tavoitteita edelleen toimivina lukion kehittämiselle:

Koko rakennemuutos yo-kokeissa tehtiin
- kielipainotuksen keventämiseksi yo-kirjoituksissa,
- opiskeluaikojen lyhentämiseksi,
- reppujen vähentämiseksi,
- vaativien matemaattis-luonnontieteellisten aineiden kirjoittamisen vahvistamiseksi ja
- jotta mahdollistettaisiin ammattikouluväylää yo-kokeisiin tulevien pärjääminen.

[JV Lehtonen]

Korkeakouluihin ja yliopistoihin ei tule enää pakollisia kieliopintoja.

No eihän niitä tarjota enää edes vapaaehtoisina, kun kaikki rahat menevät tulppavirkamiesruotsin
kertaus- ja täydennyskursseihin.

Tulppa on sekä alussa että lopussa, aikatulppa, rahatulppa, kokonaistulppa-
siis TULPPA, ei kuitenkaan sytytystulppa, vaan sammutustulppa!

[jänkäkoira]

Vuonna 2005 ei siis ilmeisesti varsinaisesti harrastettu vapaata kielivalintaa, kun ruotsi poistettiin, vaan silloin oltiin vähentämässä kieliä kouluista.

No ei tietenkään. Millä tapaa ruotsin kirjoittamisen vapaaehtoisuus olisi edes voinut lisätä vapaata kielivalintaa? Siihen olisi vaadittu vapaasti valittavat vieraat kielet jo lukion ensimmäiseltä luokalta (jos ei jo peruskoulun puolelta). Ja ei, ei oltu poistamassa/vähentämässä kieliä kouluista, vai minkä kielen opiskelu muka väheni/poistui kyseisen päätöksen myötä? Yhtä pakko sinun on edelleenkin ne samat ruotsin kurssit läpäistävä saadaksesi lukion päättötodistuksen.

En oikein ymmärrä tätä, että pidetään hyvänä argumenttina että ruotsin kieli on tulppa muiden kielten opiskelulle, pakkoruotsin poisto antaa tilaa jne. jne. mutta sitten kun osoittautuu että tämä argumentti ei päde,

Miten niin osoittautuu, eihän tähän ole annettu edes mahdollisuutta vielä?

Ja joo, itseänikin hieman ihmetyttää tuo ohjelmointi ehdotus, jos nyt puhuttaisiin tässä yhteydessä vain niistä puhuttavista kielistä eikä ohjelmointikielistä.

[JV Lehtonen]

Oikeastaan vielä parempi ilmaisu kuin tulppa on "KAHLE"

KAHLEruotsi sisältää myös ne 15 % pojista, joilla on vaikeuksia jopa äidinkielen oppimisessa.

Miksi heillä pitää olla tällainen kahle estämässä elämässä menestymistä ?

Siinä mielessä kannatan Orsilan ja Pihkalan näkemyksiä suvaitsevammasta kieltenopiskelusta.

Pihkala:
"Kielikeskustelussa on jäänyt täysin syrjään pakkoruotsin osuus syrjäytymisessä. Vaikka englantia osataan netin takia aiempaa paremmin, niin toisaalta kielellisesti heikoimpien oppilaiden – 10-15 prosenttia kaikista - taidot lukemisessa ja kirjoittamisessa jäävät liian heikoiksi jatko-opiskeluvalmiuksien kannalta. Minusta näille oppilaille tulisi tarjota mahdollisuus tehostettuun äidinkielen oppimiseen. Tehostetun äidinkielen (suomen tai ruotsin) opetuksen tulisi siis olla yksi valinnaisista kielistä ”toisen kotimaisen” sijaan."

[NRR]

Ja joo, itseänikin hieman ihmetyttää tuo ohjelmointi ehdotus, jos nyt puhuttaisiin tässä yhteydessä vain niistä puhuttavista kielistä eikä ohjelmointikielistä.

Ymmärrän, tosin itse kannatan sitä, että esimerkiksi ohjelmointitaidolle annetaan tilaa. Se luultavimmin tulee läpäisyaineena peruskoulun alaluokille - sen sijaan yläluokkien valinnaisaineena sen kohtalo on vielä käsittääkseni avoin.

Kyse on siitä, että maailmankuvan keskeiset elementit voivat tänä aikana olla muutakin kuin perinteiset oppiaineet. Lukiosta on pitkään muovattu tyttökoulua painottamalla kieliä ja estämällä teknispainotteisten kurssien tulo lukioihin. Epäilen, että ohjelmointi saadaan johonkin koriin jatkossa, enkä pidä lainkaan vähemmän sivistyneenä sitä, joka on opiskellut ohjelmointia toisen vieraan kielen sijaan. Onhan nytkin matematiikka- tai luonnontiedepainotteisia erityislukioita, joissa ruotsin kurssit voi jättää kahteen, mikäli opiskelee enemmän näitä oman alan opintoja - tämä mahdollisuus voitaisiin saada hiukan laajemmalle.

Kieltenopiskelun vapauttaminen nivoutuu hyvin muuhunkin opintojen vapauttamiseen. Mutta nyt ei tietenkään kannata lähteä pohtimaan sitä, pitäydytään vapaaseen kielivalintaan.

[jänkäkoira]

itse kannatan sitä, että esimerkiksi ohjelmointitaidolle annetaan tilaa.

Joo ei minulla itselläni mitään ohjelmointia vastaan ole, päinvastoin, olen itse sitä joutunut muutaman kurssin ammattikorkeakoulussa aikoinaan opiskelemaan, mutta en tiedä tarviiko sitä nyt tähän kielikeskusteluun niinkään liittää.

[Uolevi]

JEA:lle ensin tiedoksi: Ilmari Rostila, Vapaan kielivalinnan puheenjohtaja, on yhteiskuntatieteiden tohtori, eli tavallaan omalla alallaan tuossa tehtävässä. Vuonna 2005 tuli ruotsin yo-koe vapaaehtoiseksi suomalaisille abiturienteille (ja vastaavasti suomen yo-koe suomenmaalaisille abiturienteille) mainituin perustein, joista yksi oli liian kielipainottumisen vähentäminen. Esim 50-luvulla minimi oli äidinkieli ja ruotsi ja saksa tai englanti tai muu pitkä kieli ja vaihtoehtoisesti matematiikka tai reaali. eli 3 kieltä/4 ainetta ja maksimi 6 ainetta, joista 4 kieltä matematiikkalinjalla. Ruotsin tunti/opintoviikkomäärä lukiossa ei muuttunut.
Vapaan kielivalinnan tavoite on, että yliopistojen eli verstaiden (universitas) virkaruotsi poistetaan useimmille tarpeettomana ja monille opintoja hidastavana ja ruotsin kieli säilyy koulujen kielipaletissa vapaavalintaisena tärkeämpien kielien rinnalla. Suomi tarvitsee monipuolista kieliosaamista ulkomaankaupasta vahvasti riippuvana kansantaloutena ja tietenkin myös kansainvälisten yhteyksien ylläpitoon.

Tässä Uusimaan "Sana on vapaa" osaston jutussa lisää perusteista. NRR:lle iso kiitos tällä sivustolla monista jutun sisältöön vaikuttaneista toteamuksista.

Uusimaa 20.5.2014
Pakkoruotsi poistuu
Torstaina 15.5. käytiin eduskunnassa lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi. RKP:n ja muutamat muutkin kansaedustajat olivat tehneet huonosti kotiläksynsä. Porvoolainen RKP:n Mikaela Nylander mm väitti, että”ruotsin yo-kokeen pakollisuudesta luopuminen olisi johtunut siitä, että haluttiin painottaa muita kieliä.” Näinhän asia ei ollut. Kyse EI ollut muiden kielten painottamisesta vaan liian kielikeskeisyyden vähentämisestä, reppujen karsimisesta, opintoaikojen pitenemisen estämisestä ja ammattikouluväylää kirjoituksiin tulevien kirjoitusmenestyksen turvaamisesta. Ruotsi ei poistunut lukion opinto-ohjelmasta vaan lukiossa luetaan edelleen samat viisi opintoviikkoa ruotsin kieltä kuten aikaisemminkin.

Toinen väärä väite on, että keskustelu pakkoruotsin tekemisestä vapaaehtoiseksi kaikilla opiskelutasoilla, myös yliopistojen virkaruotsin poisto, olisi keskustelua suomenmaalaisten eli ruotsinkielisten asemasta. Keskustelu vapaasta kielivalinnasta on kuitenkin keskustelua vain suomalaisten koululaisten ja opiskelijoiden kielitaidosta, keskustelua suomalaisten koululaisten ja opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksista ja heidän tulevaisuudestaan. Suomessa on ruotsin äidinkielekseen ruksanneita viisi (5) prosenttia. Näistä suurin osa puhuu suomea hyvin tai ainakin ymmärrettävsti. Suomenkielisiä on 95 %, kun mukaan lasketaan maahanmuutajat (5%), joiden lukumäärä ohitti juuri ruotsinkielisten määrän. Valtaosassa Suomea ruotsinkielisten määrä on pyöreä nolla tai enintään joitakin prosentin kymmenyksiä, joten ruotsin pikkukielellä ei ole mitään käyttöä.

Lauantaina 17.5. RKP:n puheenjohtaja Haglund väitti puoluekokouksessa pitämässään puheessa mm, että ”Ruotsin kieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä.” Todellisuudessa, ruotsinkielisiä lukuunottamatta, hyvin harvan suomalaisen identiteettiin kuuluu ruotsi ja ruotsalaisuus. Olen asunut Porvoossa lähes 45 vuotta. Omaan identiteettiini kuuluu esimerkiksi monien kielten osaaminen. Skandinaavinen perintö skandinaavisine kielineen ei ole minulle eikä meille suomalaisille mikään aarre eikä Norden ole mikään laaajennettu isänmaa vaan ainoastaan yksi mahdollinen yhteistyöalue.
Ilpo Piiroinen
eurooppalainen, suomalainen, urfinne

[mpartel]

Juu, ohjelmointiehdotuksen voi katsoa olevan hieman "aiheen vierestä". Toisaalta muistelen kuulleeni joskus jotain napinaa siitä, että me vain haluamme ruotsin pois tarjoamatta mitään tilalle. Nyt tarjottiin eräs konkreettinen vaihtoehto esimerkin vuoksi, mutta ei yhdistys yhdistyksenä mitenkään aja juuri tätä esimerkkiä. Tiedotteessa listataan monta vaihtoehtoa: "Vapautunutta opiskeluaikaa voidaan käyttää ohjelmointiin, luonnontieteisiin, muihin kieliin ja oppiaineisiin."

Eli:

"Uusi kieltenopiskelu" tarkoittaa sitä, että kieliopinnot voidaan valita oppilaan tarpeiden ja kykyjen mukaan. Itse kullakin SAA OLLA eri preferenssit.

[NRR]

Tässä Uusimaan "Sana on vapaa" osaston jutussa lisää perusteista. NRR:lle iso kiitos tällä sivustolla monista jutun sisältöön vaikuttaneista toteamuksista.

Kiitos tuon tekstin kirjoittajalle! Hienoa, että tulee moneen mediaan asiallista tietoa! Minun tekstini ovat aina vapaasti lainattavissa - ja uskonpa, että muidenkin, sillä olen moneen hyvään tekstiin tarttunut ja käyttänyt muualla. Kiitos siis kaikille yhteisesti!

[NRR]

Nyt tarjottiin eräs konkreettinen vaihtoehto esimerkin vuoksi, mutta ei yhdistys yhdistyksenä mitenkään aja juuri tätä esimerkkiä.

Aivan.